Korkeakoulujen ohjauksen kehittäminen Ylijohtaja Tapio Kosunen
Puheenvuoron teemat AMK-uudistus Koulutusvienti Yliopisto- ja amkdialogi Avoin tiede ja tietojen avoin saatavuus Tutkimuslaitosten ja rahoituksen uudistaminen Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus AMK-vierailut ja yo-palaute
Ammattikorkeakoulujen toimiluvat Toimilupia haettiin 24 ammattikorkeakoululle Hakijoista osakeyhtiömuotoisia 21 ja kuntayhtymiä 3 Toimilupahakemusten pohjalta pysyväisluonteista tutkintoon johtavaa koulutusta vuonna 2014 yhteensä 47 paikkakunnalla Hakemusten tarkastelu lakiuudistukseen sisältyneiden uudistettujen myöntämisperusteiden mukaisesti; keskeistä toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Lisätietopyyntöjä pääosalle ammattikorkeakouluista. Lisäneuvotteluja käytiin 15 hakijan kanssa. Lisäneuvottelut liittyivät erityisesti taloudellisiin toimintaedellytyksiin sekä eräisiin koulutusvastuu-, työnjako- ja toimipistekysymyksiin.
AMK-toimiluvat: Taloudelliset toimintaedellytykset Toimilupahakemuksissa ammattikorkeakoulut toimittivat tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman sekä niistä johdetut tunnusluvut vuosille 2012-2018. Vakavaraisuus omavaraisuusasteella mitattuna on kaikilla ammattikorkeakouluilla hyvä. Ammattikorkeakoulujen sopeuttamistoimet vaikuttavat merkittävästi nettotuloksiin. Kassan riittävyydessä on suuria eroja. Lisäneuvotteluissa olivat esillä Talouslaskelmiin liittyvät riskit Tuottojen kasvuodotukset Kassan riittävyys Talouslaskelmiin sisällytetyt sopeuttamistoimet
AMK-toimiluvat: Koulutusvastuut Ammattikorkeakoulut eivät olleet käyneet riittävässä määrin keskinäisiä keskusteluja työnjaosta ja profiloitumisesta. Oletettua vähemmän koulutusvastuiden karsintaa Ehdotetuissa koulutusvastuissa jonkin verran muutoksia nykyisiin koulutusohjelmapäätöksiin nähden. Hakemuksissa ei käsitelty yamk-tutkintoja lain edellyttämällä tavalla. Lain mukaan lähtökohtana on se, että mikäli ammattikorkeakoululla on koulutusvastuu johonkin tutkintoon liittyen, sillä voi olla vastaavaan yamk-tutkintoon liittyvää koulutusta.
AMK-rahoitusmalli 2014 alkaen
AMK-uudistuksen II-vaihe: Oikeushenkilöaseman muodostaminen ja hallintorakenteet Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nykyinen kahden hallituksen malli (ylläpitäjähallitus ja amk:n sisäinen hallitus) poistuu. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Uusien ammattikorkeakoulujen hallinto järjestetään osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain säännösten mukaisesti. Omistajina voivat toimia samat tahot, jotka nykyisin ovat ylläpitäjinä. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakas-sopimuksessa ei saa olla määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä Vahva omistuksellinen kytkentä omaan toimintaympäristöön. Hallituksessa monipuolinen yhteiskuntaelämän ja toimiluvan mukaisen tehtävän tuntemus.
AMK-uudistuksen II-vaihe: Rahoitus Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle. Uudistus toteutetaan kuntien ja valtion välisessä rahoitussuhteessa kustannusneutraalisti. Lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta aiheutuneet arvonlisäverot korvattaisiin euromääräisinä. Rahoitus sidottaisiin indeksiin. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tueksi valtio varautuu tekemään ammattikorkeakouluihin finanssisijoituksia vuonna 2015.
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen aikatauluja Uudistuksen ensimmäinen vaihe, toimiluvat Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä 14.11. ja 25.11.2013 Valtioneuvostokäsittely 5.12. tai 12.12.2013 Toimiluvat tulevat voimaan ja niiden mukainen toiminta alkaa 1.1.2014. Uudistuksen toinen vaihe Toista vaihetta koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.
Tiedon avoin saatavuus: EU-tason linjauksia EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden pilottihankkeen laajentaminen koskemaan koko Horisontti 2020 -ohjelmaa tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva pilottihanke Horisontti 2020 -ohjelmassa Jäsenmaat määrittelevät selkeät toimintalinjat julkisrahoitteisen tutkimustyön tuloksena syntyvien tieteellisten julkaisujen sekä tutkimusdatan levittämistä ja avointa julkaisemista varten varmistavat, että julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvät tieteelliset julkaisut julkaistaan avoimesti mahdollisimman pian ja että tutkimusaineistot ovat yleisesti saatavilla ja käytettävissä Korkean tason asiantuntijaryhmän raportti: Riding the Wave, How Europe can gain from the rising tide of scientific data, 2010 Komission tiedonanto: Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta (COM(2012) 401, 17.7.2012) Komission suositus jäsenmaille tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (C(2012) 4890, 17.7.2012)
Tiedon avoimen saatavuuden merkitys Aiempien tutkimustulosten parempi hyödyntäminen tutkimustulosten parempi laatu; tieteen kyky korjata itseään paranee edistetään yhteistyötä ja vältetään päällekkäistä työtä - suurempi tehokkuus Tietoon pohjautuva osaaminen kehittyy helpompi saatavuus tuo tieteellisen tutkimuksen tulokset laajemmin opetuksen ja osaamisen kehittämisen välineeksi Nopeutetaan innovointia nopeammin markkinoille => nopeampi kasvu Tarjotaan uutta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi Osallistetaan kansalaisia ja yhteiskuntaa tieteellisen prosessin suurempi avoimuus
Tiedon saatavuus -työryhmä Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA) alaisuudessa toimi työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää tiedon saatavuuden tilannekuvaa Työryhmän linjauksen perustavoite Tutkimusdata ja -julkaisut ovat avoimesti saatavilla tietoverkoissa avoimen rajapinnan kautta Tarkennukset (otteita) Suomalaisen tutkimusjärjestelmän kaikki toimijat jakavat tuottamansa tieteelliset julkaisut ja tutkimusdatan avoimesti tietoverkossa. Avoimuus toteutetaan tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen. Tutkimusdata avoimuuteen pyritään aina, kun se on lainsäädännön ja sopimusten puolesta mahdollista. Tutkimusdatan ja -julkaisujen jatkokäyttöä ei rajoiteta tarpeettomasti ja niiden käyttöehdot tuodaan selkeästi esille. Tutkimusta koskevat sopimukset ja rahoituspäätökset tukevat julkaisujen ja tutkimusdatan avointa saatavuutta. Jatkotoimenpiteet Lausuntokierros Tiedon saatavuus työryhmän raportista 15.11.-9.12.2013 Periaatteiden soveltaminen OKM:n toimialalla ja sen ohjauksessa vuodesta 2014 alkaen
Koulutusosaaminen liiketoimintana Koulutusviennin käsite on laaja: mm. tutkintoon johtava ja muu koulutus, konsultaatio (ml. arviointiosaaminen, järjestelmän kehittäminen), oppimisympäristöt, oppimateriaali, koulurakennukset Koulutusviennissä on useita erilaisia toimijoita: yritykset, koulutusorganisaatiot ja julkishallinto Koulutusviennin tuotot jakaantuvat eri toimialoille ja sektoreille: kansainvälisessä tarkastelussa pääosa koulutusviennin tuotoista muodostuu (tutkintoon johtavan) koulutuksen myynnistä ja opiskelijoiden opintojen aikaisesta kulutuksesta muusta koulutusviennistä ei vertailukelpoista tietoa
Koulutusviennin mahdollisuudet Koulutusviennille on olemassa kasvavat markkinat. Kasvava keskiluokka nousevissa talouksissa kiinnostunut koulutuksesta ja on valmis panostamaan siihen. Useat maat haluavat panostaa osaamiseen, mutta oma koulutustarjonta ei vastaa kysyntään. Suomi voi hyödyntää hyvän koulutusmaan mainetta kilpailluilla koulutusvientimarkkinoilla. Koulutusviennistä voi muodostua vahva vientisektori. Suomi haluaa edistää koulutuksen avulla myös demokratiakehitystä ja hyvinvointia, kantaa globaalia vastuuta.
Koulutusviennin toimenpideohjelma Selvitysryhmä: Päivi Lipponen (pj), Anita Lehikoinen, Jari Jokinen Laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön Rekrytoidaan Suomeen lisää motivoituneita opiskelijoita (2025: korkeakouluissa 60 000 ulkomaalaista opiskelijaa, Suomessa ja ulkomailla) Poistetaan itse tekemämme lainsäädännölliset esteet (mahdollisuus periä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta ja ulkomailla tapahtuvassa tutkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa) Tehdään koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa (liiketoimintaosaaminen, kumppanuudet, verkostoituminen, Team Finland toimijoiden hyödyntäminen) Tuetaan koulutusviennillä kehityspolitiikkaa (apurahaohjelma) Vahvistetaan koulutusviennillä myönteistä Suomi-maakuvaa (korkeakoulujen yhteinen yksikkö) Seurataan toimenpideohjelman toteutusta
Korkeakouludialogi Kevään 2013 yliopistovierailuilla esitettiin toivomuksia OKM:n aktiivisesta roolista koulutus- ja tieteenalojen kehittämisessä Tavoitteena vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta, ohjausta, tutkimusta ja kehittämistyötä sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta Korkeakoulujen profiilien, koulutusvastuiden, työnjaon ja yhteistyön kehittäminen yhtenä vahvistamisen työvälineenä Koulutus- ja tieteenalojen yhteistyökäytänteissä vaihtelua verkostoitumisesta satunnaiseen yhteydenpitoon Tarve koulutus- ja tieteenalojen vahvoihin ja järjestelmällisiin yhteistyörakenteisiin ml. korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö Korkeakoulupedagoginen kehittämistyö tärkeä osa kokonaisuutta
Korkeakouludialogi OKM voi tukea alakohtaista kehittämistyötä keskustelualoitteilla, tarvittavan tilasto- ja ennakointitiedon tuotannolla, tilaisuuksia järjestämällä ja muilla korkeakoulujen hyödyllisinä pitämillä tavoilla OKM varautuu tukemaan valtakunnallisesti merkittäviä alakohtaisia kehittämistoimia taloudellisesti Kehittämisprosessien vetäjävastuu korkeakouluilla sekä koulutus- ja tieteenaloilla OKM:n ja korkeakoulujen yhteistyön lisääminen voisi käynnistyä Yliopistoissa luonnontieteellisellä alalla Ammattikorkeakouluissa hyvinvointiala (terveys ja kuntoutus) Aloille soveltuvien toimintatapojen kokeilu ja löytäminen keskeistä Myös yhteiskuntatieteellisellä, humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla tunnistettavissa vuorovaikutuksen ja alan keskinäisen yhteistyön tiivistämistarvetta Millaisia näkemyksiä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on OKM:n ja eri koulutus- ja tieteenalojen yhteistyön lisäämisestä? Tarve, toimintatavat, koulutus- ja tieteenalat, aikataulut?
VN:n periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 1(2) Tavoitteena on Vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta Vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan Muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia Synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita Lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä Ministeriryhmä seuraa periaatepäätöksen toteuttamista
VN:n periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 2(2) Rakenteelliset uudistukset Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon työryhmät valmistelevat siirtoja THL:n ja TTL:n 30.4.2014 mennessä valmistuvien arviointien perusteella päätetään mm. yliopistoihin siirrettävästä tutkimustoiminnasta Tutkimuslaitosten yhdistämisiä, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen sekä tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoituksen uudistus Strategisen rahoituksen tutkimusvälineen perustaminen (asteittain 70 Milj. euron taso vuonna 2017) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen (asteittain 12,5 Milj. euron taso vuonna 2016) Tutkimusvarojen siirrot valtiontalouden kehyksissä 2015-2017 Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta Vuonna 2009 julkistettu I tiekartta päivitetään vuoden 2013 aikana valmisteltu Suomen Akatemian asettaman FIRI- asiantuntijaryhmän johdolla Strategiaosuuden alustavan vision toteutuminen edellyttää, että kaikkia tutkimusinfrastruktuureja kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta ja yhteiskäyttöä parannetaan tutkimusinfrastruktuurien rahoituspohjaa vahvistetaan tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuutta ja merkitystä arvioidaan. Priorisoidut hankkeet noin 100 alustavaa hanke-ehdotusta, joista noin 50 valittiin jatkotarkasteluun lopulliselle listalle tulossa noin 30 hanketta Käsittelyvaiheet Luonnosta käsitelty tutkimus- ja innovaationeuvostossa FIRI- asiantuntijaryhmä viimeistelee vuoden loppuun mennessä Tiekartan julkistamistilaisuus 14.3.2014 Helsingissä (tbc)
Yliopistojen rahoitusmallin tarkistaminen 2015 alkaen
Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen työryhmän alustavaa keskustelua Tutkimusosio / Laskennalliset julkaisut -rahoitustekijä Siirryttäisiin yhteen 13 % kiintiöön Julkaisufoorumi ehdotetaan otettavaksi rahoituksen perustana käyttöön 2015 alkaen Julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 julkaisujen painoarvo olisi 3, tason 1 painoarvo 1 ja kaikkien muiden julkaisujen painoarvo laskennassa olisi 0,1. Julkaisufoorumin tasojen 1, 2 ja 3 laskennassa huomioidaan vain vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut. Muut julkaisut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tekijä, jossa huomioidaan vertaisarvioimattomat julkaisut näiden julkaisufoorumiluokasta riippumatta sekä ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut. Monografiakerroin säilyisi entisellään (x4) Ositusta ei otettaisi käyttöön Mm. yhteistyökannusteen säilymiseksi, sekä monien muiden yhtä aikaa tehtävien muutosten johdosta. Koska ositusta ei oteta käyttöön, ei tarvita erillisiä kertoimia myöskään kansainvälisille yhteisjulkaisemiselle.
Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen työryhmän alustavaa keskustelua Koulutusosio / opiskelijapalaute Opiskelijapalaute Rahoitustekijänä laskettaisiin kunkin kysymyksen vastauspisteiden summat yhteen, mikä olisi yksinkertainen ja rahoitusmallin muiden tekijöiden kassa yhtenäinen laskentatapaa. Jokaisen kysymyksen painoarvo olisi yhtä suuri. Koulutusosion rahoitustekijöiden osuudet Opiskelijapalautteen painoarvoksi ehdotetaan 2015 alkaen 3 % 55 op suorittaneiden painoarvoksi ehdotetaan 12 % Vastaavat muutokset vähennetään tutkinnoista siten, että ylempien korkeakoulututkintojen painoarvo olisi 14 % (nyt 15 %) ja alempien korkeakoulututkintojen painoarvo olisi 6 % (nyt 9 %). Työryhmän jatkoaika tammikuun 2014 loppuun asti Tämän jälkeen lausuntokierros ja asetusvalmistelu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Prosessin eteneminen Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään keskeisiä korkeakoulujen vaikuttavuuden alueita ja tunnistetaan tietotarpeita. OKM pyytää laaja-alaisesti tutkijoilta pohjaesityksiä korkeakoulujen toiminnan vaikuttavuudesta, sen osa-alueista sekä keinoista edistää niitä. Ehdotusten pohjalta pidetään keskustelutilaisuus keväällä 2014. Toisessa vaiheessa kartoitetaan tunnistettujen vaikuttavuuden alueiden laadullinen ja määrällinen tietopohja, kehittämistarpeet ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä Tietopohjaa on mahdollista alkaa rakentaa esim. korkeakoulujen tiedonkeruussa aikaisintaan tilastovuodelta 2015, ensimmäinen tiedonkeruu 2016 Lopputuloksena Tieto-/tilastopatteristo, jonka pohjalta tarkastellaan korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta Hyödyntäminen korkeakoulujen ohjauksessa
Kokemuksia yliopistovierailuista valmistauduttaessa amk-vierailuihin 1(5) Ohjaukseen liittyvillä yliopistovierailuilla keväällä 2013 tavattiin yliopistoyhteisön edustajia Ylimmän johdon (132 henk.) lisäksi dekaanit ja vastaavat (114 henk.), henkilökunnan (82 henk.), opiskelijoiden (98 henk.) ja yliopiston sidosryhmien edustajia (64 henk.) Jokaisen ryhmän kanssa käytiin lävitse vierailun tavoitteet, keskeiset yo-lakiuudistuksen vaikutuksen arvioinnin tulokset ja eduskunnan sivistysvaliokunnan lausunto asiasta, yleinen taloustilanne ja yliopistosektorin talousnäkymät ja viitekehyksenä HO tavoitteet ja yliopistosopimuksen keskeinen sisältö yliopiston johdolle edellisten lisäksi lyhyt luonnehdinta yliopistosta saadun materiaalin valossa Yliopistovierailussa ei ollut kyse yliopiston toiminnan arvioinnista
Kokemuksia yliopistovierailuista valmistauduttaessa amk-vierailuihin 2(5) Keskusteluissa teemoina oli yliopiston strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kuinka yliopiston strategia näkyy toiminnassa ja miten eri toimijat voivat vaikuttaa sen muotoutumiseen Palautetta siitä palveleeko ministeriön ja yliopistojen välinen ohjaussuhde parhaalla mahdollisella tavalla (merkityksellisyys, selkeys) yliopiston strategista kehittämistä Vierailut lisäsivät merkittävästi OKM:n tietämystä yliopistokentän kokonaistilanteesta ja nostivat esille erilaisia kehittämistarpeita
Kokemuksia yliopistovierailuista valmistauduttaessa amk-vierailuihin 3(5) OKM:n ja yliopistojen välinen ohjaussuhde Myönteistä OKM:n strategisempi ohjausote Muu ohjaus kuin rahoitusmalli on vähemmän näkyvää erityisesti johto- ja dekaanitason ulkopuolella Aina ei selkeää ohjaako yliopiston toimintaa enemmän oma strategia vai valtakunnallinen rahoitusmalli Tärkeänä koetaan eri tasoilla tapahtuva yliopistojen keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ministeriön kanssa Eri ministeriöiden ja valtiotoimijoiden ohjaus koetaan osin ristiriitaisena Pidetään luontevana OKM:n toimimista alakohtaisen rakenteellisen keskustelun sparraajana ja keskustelun käynnistäjänä Ministeriön toivotaan fasilitoivan myös ajankohdalle keskeisiä tai tulevaisuuden haasteisiin liittyviä teemakohtaisia keskusteluja
Kokemuksia yliopistovierailuista valmistauduttaessa amk-vierailuihin 4(5) Strateginen johtaminen Vahvistunutta autonomiaa on hyödynnetty yliopistoissa eri tavoin Poisvalinnat ovat edelleen haasteena Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys on heikentymässä ainakin osassa yliopistoja Strategiatyön ja strategian toimeenpanon jalkauttamisessa suurta vaihtelua yliopistojen kesken Johto- ja dekaanitasolla on vahva sitoutuminen yliopiston strategiaan Eniten kriittisyyttä henkilöstössä Opiskelijoilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittämisideoita on otettu myös huomioon Sidosryhmät ovat vain muutamassa yliopistossa osallistuneet aktiivisesti strategiaprosessiin Kollegion roolissa vielä kehitettävää
Kokemuksia yliopistovierailuista valmistauduttaessa amk-vierailuihin 5(5) Sidosryhmä Kärkialueet ja profiilit on oltava selkeästi tunnistettavissa. Sidosryhmien näkemykset mukaan opetussuunnitelmien laatimiseen, mm. tulevaisuuden tarpeet ja sidosryhmien strategiset valinnat Eräitä kehittämiskohteita Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja muodot vielä kehittämisvaiheessa EU-tutkimusrahoituksen mahdollisuudet Vain osalla yliopistoista selkeä, strategiaan kytkeytyvä, infrapolitiikka Etäopetuksen ja opetuksen sähköisten palvelujen mahdollisuudet Johtaminen, ammattijohtaminen vs. joutuminen pois tutkimustehtävistä Opetuksessa pätevöityminen haasteena kannustimet tutkimuksessa Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan urajärjestelmään kehittäminen Henkilöstökoulutukseen panostaminen mm. johtaminen, talousosaaminen
Ohjauksen aikatauluja vuonna 2014 Korkeakoulut ja tiedelaitokset Ammattikorkeakoulut OKM:n vierailut ammattikorkeakouluihin touko-lokakuussa 2014 Yliopistot Kirjallinen palaute vuoden 2013 toiminnasta syksyllä 2014 Korkeakouludialogin käynnistäminen vuoden 2014 alussa Tiedelaitokset Tulosneuvottelut huhtikuussa 2014 Tilinpäätöskannanotto 15.6.2014 mennessä Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 9.4.2013 Helsingissä
Ajankohtaista Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus OKM lähettää lähiaikoina yhteiskuntasitoumuksen ja ohjeistuksen lisävalmisteluista korkeakouluille ja tiedelaitoksille Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus korvaa aiemman kansallisen kestävän kehityksen strategian. Yhteiskuntasitoumus on pitkän aikavälin tavoitekehikko yhteiskunnan kehittämiselle. Tiedekasvatus Työryhmätyönä valmistelussa kehitysehdotus tiedekasvatuksen edistämisestä Suomessa ottaen huomioon kansainvälinen kehitys. Tavoitteena lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta tieteeseen Tiedeyhteisön laaja-alainen, tieteenalat kattava osallistuminen ottaen huomioon sukupuolinäkökulma ja alueellinen tasapaino Tiedefoorumi 2014 järjestetään 27.5. tiedekeskus Heurekassa. Aiheena tiedekasvatus 31