Opetus- ja kulttuuriministeriön tilannekatsaus

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriön tilannekatsaus Johtaja Hannu Sirén Insinöörikoulutuksen näkymät, INSSI-seminaari Kuopio

2 Ammattikorkeakoulujen toimiluvat Toimilupia haettiin ja myönnettiin 24 ammattikorkeakoululle Hakijoista osakeyhtiömuotoisia 21 ja kuntayhtymiä 3 Uusina osakeyhtiöinä Turun ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy Hakemusten tarkastelu lakiuudistukseen sisältyneiden uudistettujen myöntämisperusteiden mukaisesti; keskeistä toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä ja Valtioneuvostokäsittely Toimiluvat tulevat voimaan ja niiden mukainen toiminta alkaa

3 Toimilupien hakemiseen liittyvät lisäneuvottelut Lisäneuvotteluja käytiin 15 hakijan kanssa. Lain mukaan toimiluvan myöntämisperusteet liittyvät taloudelliseen ja toiminnalliseen arviointiin. Käydyt neuvottelut liittyivät erityisesti taloudellisiin toimintaedellytyksiin sekä eräisiin koulutusvastuu- ja toimipistekysymyksiin. Neuvotteluista laadittiin muistio, johon kirjattiin hakijan esittämät lisäperustelut sekä johtopäätökset ja mahdolliset lisätietotarpeet. Em. kysymysten lisäksi arvioitiin vielä toiminnallisia edellytyksiä.

4 AMK-toimiluvat: Taloudelliset toimintaedellytykset Toimilupahakemuksissa ammattikorkeakoulut toimittivat tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman sekä niistä johdetut tunnusluvut vuosille Vakavaraisuus omavaraisuusasteella mitattuna on kaikilla ammattikorkeakouluilla hyvä. Ammattikorkeakoulujen sopeuttamistoimet vaikuttavat merkittävästi nettotuloksiin. Kassan riittävyydessä on suuria eroja. Lisäneuvotteluissa olivat esillä Talouslaskelmiin liittyvät riskit Tuottojen kasvuodotukset Kassan riittävyys Talouslaskelmiin sisällytetyt sopeuttamistoimet

5 AMK-toimiluvat: Koulutusvastuut Ammattikorkeakoulut eivät olleet käyneet riittävässä määrin keskinäisiä keskusteluja työnjaosta ja profiloitumisesta. Oletettua vähemmän koulutusvastuiden karsintaa Ehdotetuissa koulutusvastuissa jonkin verran muutoksia nykyisiin koulutusohjelmapäätöksiin nähden. Hakemuksissa ei käsitelty yamk-tutkintoja lain edellyttämällä tavalla. Lain mukaan lähtökohtana on se, että mikäli ammattikorkeakoululla on koulutusvastuu johonkin tutkintoon liittyen, sillä voi olla vastaavaan yamk-tutkintoon liittyvää koulutusta.

6 Koulutusvastuukysymyksiä Sosiaali- ja terveysalan koulutus haasteena jatkossa terveydenhoitaja (AMK): koulutusta edelleen liikaa ja hajautuneena liian moneen ammattikorkeakouluun fysioterapeutti (AMK): tarjontaa liikaa ja liian hajautuneena kuntoutusala (fysioterapia, toimintaterapia, naprapatia, osteopatia, jalkaterapia, kuntoutuksen ohjaus) myös muilla erikoisaloilla on liian hajanainen rakenne kokonaisuuden selvittäminen jatkotyönä Rakennusarkkitehti (AMK) koulutusvastuu kuusi ammattikorkeakoulua haki vastuuta, myönnettiin neljälle

7 Yliopistojen koulutusvastuut Yliopistojen koulutusvastuita koskeva lainsäädäntö uudistetaan samassa aikataulussa, jossa uudistetaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät lukien Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti varmistaa yliopistokoulutuksen tarkoituksenmukainen mitoitus ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen antaa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet - toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistäviä kokonaisuuksia - vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä - profiloitua vahvuusalueilleen.

8 Yliopistojen koulutusvastuut Laki yliopistolain 7 :n muuttamisesta (728/2013), voimaan : Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella, joka valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttaminen ei edellytä enää yliopiston esitystä, yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset perustuvat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen (HE 33/2013) Yliopistojen koulutusvastuiden määrittely on tärkeä osa korkeakoulupolitiikkaa, jolla suunnataan ja mitoitetaan koulutustarjonta tarkoituksenmukaisesti eri koulutusaloille yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. (PeVL 19/2013 vp) Ministeriön ja yliopistojen yhteistyön tulee olla todellista yhteistä harkintaa. (PeVL 19/2013 vp)

9 Yliopistojen koulutusvastuut Taiteiden koulutusalalla ja terveystieteiden koulutusalalla koulutusvastuun täsmentämisestä luovutaan kokonaan. Humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja tekniikan koulutusalalla nykyinen oppiaine- ja koulutusohjelmatasoinen sääntely korvataan laajempien kokonaisuuksien sääntelyllä. Yliopisto määrittelee itse oppiaineet/koulutusohjelmat, joita se järjestää asetuksessa luetellulla alalla ja koulutusalalla muutoin Muilla koulutusaloilla koulutusvastuun sääntely säilyy nykyisellään tutkintoasetuksessa määriteltynä tutkintokohtaisen koulutusvastuun sääntelynä (esim. kauppatieteellinen, oikeustieteellinen ja lääketieteiden ja farmasian koulutusala). Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetettavien aineiden järjestämiseen liittyvä koulutusvastuu on niillä yliopistoilla, joilla on koulutusvastuu kyseisellä koulutusalalla tai alalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista kumotaan -> yliopistot päättävät maisteriohjelmista koulutusvastuunsa puitteissa

10 AMK-rahoitusmalli 2014

11 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toinen vaihe Oikeushenkilöaseman muodostaminen ja hallintorakenteet Tavoitteena on, että kaikki ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Nykyisten ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden osakkaat tai kuntayhtymien jäsenet ovat lähtökohtaisesti uuden lain mukaisten osakeyhtiöiden osakkaita. Osakeyhtiöihin voi tulla myös muita osakkaita. Vahva omistuksellinen kytkentä omaan toimintaympäristöön Uusien ammattikorkeakoulujen hallinto järjestetään osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain säännösten mukaisesti. Hallituksessa monipuolinen yhteiskuntaelämän ja toimiluvan mukaisen tehtävän tuntemus.

12 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toinen vaihe Toimilupa Jatkossa toimilupa ammattikorkeakoulutoimintaan voidaan myöntää vain osakeyhtiölle. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei saa olla määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulun rakenteellista kehittämistä. Ohjaus ja rahoitus Vastuu perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle 2015 alkaen. Muutos toteutetaan kuntien ja valtion välisissä rahoitussuhteissa kustannusneutraalisti.

13 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toinen vaihe Ohjaus ja rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi ammattikorkeakouluille perusrahoitusta tulevassa ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Nykyisestä yksikköhinnan ja opiskelijamäärän käyttämisestä rahoituksen perusteena luovuttaisiin. Lakisääteisten tehtävien toteuttamisesta aiheutuneet arvonlisäverot korvattaisiin euromääräisinä. Ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoitus turvattaisiin vuosittain vähintään kustannustason muutosta vastaavalla tavalla.

14 Erikoistumiskoulutukset: keskeiset ehdotukset Jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Laajuus vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovitaan koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonantooikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Nykyisin asetuksella säädettävät voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä. Erikoistumiskoulutuksista pidetään rekisteriä. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Ensisijaisia rahoittajia työnantajat ja osallistuja, ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta. Maksun suuruudesta päättää korkeakoulu, mutta jos koulutukseen tulee valtion rahaa, enintään omakustannushinta.

15 Erikoistumiskoulutukset: jatkotoimet HE valmistellaan työryhmän esityksen pohjalta, siv.pol 3/14, lausunnolle 3/14, siv.pol 8/14, EK 8/14 HE perusteluihin tarkennuksia, mm. 30 op minimilaajuus, sopimusmenettelyä tarpeen kuvata ja mallintaa opiskelijoita koskevat säädökset HE:ssä kuvataan kunkin nykyisen erikoistumiskoulutuksen yhteys ammattioikeuksiin ja vaatimuksiin liittyvään lainsäädäntöön Tuetaan vuodesta 2014 järjestelmän kehittämistä (ja erikoistumiskoulutusten käynnistämistä) nykyisten erikoistumiskoulutusten aloilla sekä esimerkiksi opetus- ja kasvatusalalla ja tekniikan alalla Neuvottelu Unifin ja Arenen kanssa 1/14 Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen työvoimakoulutuksena työttömille ja työttömyysuhan alaisille, neuvottelu TEM:n kanssa Suhde opintotukeen

16 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Rakennepoliittinen ohjelma kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi Ohjelmassa lähtökohtana on ollut toimenpiteiden toteuttaminen määrärahoja uudelleen kohdentaen valtiontalouden kehyksen puitteissa. Hallitus päätti rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Lopulliset päätökset lisätoimenpiteistä tehdään hallituksen kehysneuvotteluissa Korkeakoulutusta koskevien toimenpiteiden tavoitteena erityisesti työurien pidentäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa korkeakouluissa maaliskuun 2014 kehysriihen jälkeen.

17 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, poimintoja korkeakouluihin liittyen Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. Hallituksen esitys annettu. Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan. Hallituksen esitykset yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetaan kevätistuntokaudella 2014 (voimaan ). Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. AMK-säännökset tulevat voimaan , YO-säännökset Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisäänpääsyssä. Ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä otetaan käyttöön asteittain 2016 mennessä niin, että sitä sovelletaan ensimmäisiin kokeisiin 2014 aikana. Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa sisäänottojen määräaikainen lisäys viimeistään alkaen vuodesta Lisäysohjelman kestosta, laajuudesta ja rahoituksesta päätetään hallituksen kehysvalmistelun yhteydessä.

18 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, poimintoja korkeakouluihin liittyen Opiskelijavalintauudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan elokuussa Lainsäädäntö tulee voimaan Uusien säädösten mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Lainsäädännön muutokset tulevat voimaan Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin. Tietovarantojen avaamiseen liittyvää valmistelua jatketaan ministeriöiden laatimia ehdotuksia hyödyntäen. Siltä osin, kun esitys edellyttää muutoksia määrärahoihin, muutokset tuodaan osaksi valtiontalouden määrärahakehyksiä normaalin kehysmenettelyn puitteissa. Tietovarannot avataan vaiheittain EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoiksi hakeville asetetaan hakijan kannalta kohtuullinen hakemusmaksu, joka kattaa hakemusten käsittelykustannukset. Tarkempaa mallia valmistellaan.

19 Tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat Vuosi AMK tutkinto, nuorten koul. AMK tutkinto, aikuiskoul. Ylempi AMKtutkinto Yhteensä

20 Tekniikan ja liikenteen alan tutkinnot Vuosi AMK tutkinto, nuorten koul. AMK tutkinto, aikuiskoul. Ylempi AMK tutkinto Kaikki yhteensä

21

22 Tekniikan ja liikenteen alan aloittaneiden läpäisy Aloittanut opiskelija tarkoittaa tässä korkeakouluun kirjoittautunutta opiskelijaa, jolla on vähintään yksi läsnäolomerkintä ensimmäisen kahden lukuvuoden aikana. Tutkinnon aloittamassaan tutkintolajissa suorittaneiden osuus aloittaneista Aloitusvuosi Aloittaneet yhteensä 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 6 vuotta 7 vuotta 8 vuotta 9 vuotta 2002 aloittaneet % 2 % 4 % 18 % 36 % 49 % 54 % 57 % 58 % 2003 aloittaneet % 1 % 4 % 18 % 35 % 47 % 52 % 55 % 2004 aloittaneet % 1 % 3 % 18 % 35 % 47 % 53 % 2005 aloittaneet % 1 % 4 % 18 % 34 % 47 % 2006 aloittaneet % 1 % 4 % 18 % 36 % Kaikkien alojen 2003 aloittaneet % 3 % 9 % 35 % 51 % 60 % 64 % 66 %

23

24 Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan viiden vuoden läpäisy 2009 ja 2012 korkeakouluittain Amk Ammattikorkeakoulu Aloittaneet (5 vuotta aik.) Läpäisy samassa amk:ssa % Aloittaneet (5 vuotta aik.) Läpäisy samassa amk:ssa % SAIMAA Saimaan ammattikorkeakoulu ,4 % ,6 % SAVONIA Savonia ammattikorkeakoulu ,3 % ,4 % TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu ,9 % ,1 % MAMK Mikkelin ammattikorkeakoulu ,7 % ,6 % RAMK Rovaniemen ammattikorkeakoulu ,2 % ,0 % KAMK Kajaanin ammattikorkeakoulu ,6 % ,5 % HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu ,2 % ,2 % KARELIA Karelia ammattikorkeakoulu ,9 % ,6 % LAMK Lahden ammattikorkeakoulu ,2 % ,4 % VAMK Vaasan ammattikorkeakoulu ,4 % ,2 % CENTRIA Centria ammattikorkeakoulu ,3 % ,6 % SEAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulu ,0 % ,8 % NOVIA Yrkeshögskolan Novia ,4 % ,2 % JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu ,5 % ,0 % OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulu ,7 % ,0 % KYAMK Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ,5 % ,1 % METROPO Metropolia ammattikorkeakoulu ,9 % ,7 % TUAMK Turun ammattikorkeakoulu ,0 % ,9 % SAMK Satakunnan ammattikorkeakoulu ,5 % ,3 % TOKEM Kemi Tornion ammattikorkeakoulu ,5 % ,8 % ARCADA Arcada Nylands svenska yrkeshögsko 85 20,0 % 71 25,4 % Kaikki koulutusalat keskimäärin ,2 % ,6 %

25 Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan viiden vuoden läpäisy 2009 ja 2012 korkeakouluittain Lähde: Vipunen Lähde: Opetushallituksen hakijatilastot

26 Ammattikorkeakoulututkinnon 2006 aloittaneiden 5-vuoden läpäisy tekniikan ja liikenteen alalla koulutusnimikkeittäin Koulutusnimike (6 nroinen koulutuskoodi) Aloittaneet* 2006 yhteensä Tutkinto alkuperäisessä tutkintolajissa Opiskelee alkuperäisessä tutkintolajissa Merikapteeni (AMK) % 62 % Insinööri (AMK), elektroniikka % 47 % Insinööri (AMK), tietotekniikka % 40 % Insinööri (AMK), materiaalitekniikka % 39 % Insinööri (AMK), kemia % 34 % Insinööri (AMK), graafinen ja viestintätekniikka % 44 % Insinööri (AMK), prosessitekniikka % 47 % Insinööri (AMK), energiatekniikka % 44 % Insinööri (AMK), automaatiotekniikka % 43 % Insinööri (AMK), sähkötekniikka % 37 % Insinööri (AMK), muu tai tuntematon tekniikka % 37 % Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä % 36 % Insinööri (AMK), puunjalostustekniikka % 28 % Insinööri (AMK), konetekniikka % 36 % Insinööri (AMK), tekstiili ja vaatetustekniikka % 39 % Insinööri (AMK), kuljetustekniikka % 33 % Insinööri (AMK), bio ja elintarviketekniikka % 32 % Laboratorioanalyytikko (AMK) % 23 % Insinööri (AMK), tuotantotalous % 30 % Insinööri (AMK), merenkulku % 30 % Insinööri (AMK), rakennustekniikka ja yhdysku % 30 % Insinööri (AMK), logistiikka % 33 % Insinööri (AMK), maanmittaustekniikka % 18 % Insinööri (AMK), ympäristötekniikka % 21 % Insinööri (AMK), palopäällystön koulutus % 0 % Kaikki koulutusalat keskimäärin % 24 % *Aloittaneet= Kirjoilletulon jälkeen kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana vähintään yksi läsnäolomerkintä

27 Ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2006 aloittaneiden viiden vuoden läpäisy koulutusnimikkeittäin Vuonna 2006 aloittaneet

28 Tekniikan ja liikenteen alan amk-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Tässä tarkastellaan tilastovuotta edeltävänä vuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä Tutkinnon suorittaneet yhteensä Työllisten osuus 84,8 % 89,4 % 84,4 % Työttömien osuus 7,2 % 3,9 % 6,5 %

29 Tekniikan ja liikenteen alan amk-tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen

30 Tekniikan ja liikenteen alan amk-tutkinnon 2010 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2011 lopussa Työlliset % Työttömät % Tutkinnon suorittaneet AMK Ammattikorkeakoulu yhteensä METROPOLIA Metropolia Ammattikorkeakoulu 92,9 % 2,5 % 848 SEAMK Seinäjoen ammattikorkeakoulu 89,3 % 6,6 % 122 NOVIA Yrkeshögskolan Novia 87,7 % 1,1 % 179 HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu 86,6 % 6,0 % 381 SAMK Satakunnan ammattikorkeakoulu 86,0 % 5,9 % 222 JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu 85,9 % 4,8 % 334 TOKEM Kemi Tornion ammattikorkeak. 85,5 % 6,0 % 83 KYAMK Kymenlaakson ammattikorkeak. 84,7 % 9,7 % 196 Tekniikan ja liike Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä 84,4 % 6,5 % 5277 KARELIA Pohj.Karjalan ammattikorkeak. 83,6 % 12,1 % 165 VAMK Vaasan amm.kork. Vasa yrkesh. 83,1 % 4,9 % 183 OAMK Oulun seudun ammattikorkeak. 82,9 % 11,2 % 375 ARCADA Arcada Nylands sv.yrkeshögsk. 82,9 % 2,9 % 35 LAMK Lahden ammattikorkeakoulu 82,9 % 10,0 % 140 SAVONIA Savonia ammattikorkeakoulu 82,6 % 6,7 % 282 TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu 82,5 % 7,1 % 492 TUAMK Turun amm.kork. Åbo yrkeshögsk 81,9 % 5,7 % 419 RAMK Rovaniemen ammattikorkeakoulu 81,7 % 9,2 % 153 KAMK Kajaanin ammattikorkeakoulu 81,2 % 10,1 % 69 MAMK Mikkelin ammattikorkeakoulu 78,6 % 6,3 % 206 CENTRIA Keski Pohjanmaan amm.korkeak. 77,7 % 13,1 % 175 SAIMAA Saimaan ammattikorkeakoulu 70,1 % 8,1 % 197 Kaikki koulutusalat keskimäärin 86,0 % 5,4 % 21513

31 Tekniikan ja liikenteen alan amk-tutkinnon 2010 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2011 lopussa

32 Tekniikan ja liikenteen alan amk-tutkinnon vuonna 2010 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2011 lopussa Koulutusnimike (6 nroinen Tutkinnon suorittaneet Työlliset Työttömät koulutuskoodi) yhteensä Ins. (AMK), palopääll. koul % 0 % Rakennusmestari (AMK) % 0 % Ins. (AMK), sähkötekniikka % 3 % Ins. (AMK), kuljetustekniikka % 3 % Ins. (AMK), rakennus, yhdysk % 4 % Ins. (AMK), automaatiotekn % 6 % Ins. (AMK), maanmittaustekn % 4 % Ins. (AMK), konetekniikka % 6 % Ins. (AMK), materiaalitekn % 9 % Ins. (AMK), graaf.,viest.tekn % 6 % Ins. (AMK), logistiikka % 4 % Ins. (AMK), merenkulku % 8 % Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä % 7 % Ins. (AMK), elektroniikka % 7 % Ins. (AMK), tuotantotalous % 6 % Ins. (AMK), energiatekniikka % 7 % Ins. (AMK), tietotekniikka % 10 % Ins. (AMK), puunjalostustekn % 18 % Ins. (AMK), kemia % 10 % Laboratorioanalyytikko (AMK) % 13 % Merikapteeni (AMK) % 6 % Ins. (AMK), ympäristötekniikka % 11 % Ins. (AMK), bio, elint.tekn % 16 % Ins. (AMK), prosessitekniikka % 11 % Ins. (AMK), muu tekniikka % 9 % Ins. (AMK), tekstiili,vaatetus % 14 % Kaikki koulutusalat keskimäärin % 5 %

33