Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus
Energiaturpeen käyttäjistä
Turpeen energiakäyttö Energiaturpeena käytetään lämpöarvoltaan korkeaa turvetta. Suomalaisista soista noin 13 % soveltuu energiaturpeen tuottamiseen. Energiaturveresurssit 12 800 TWh. Käyttö vuositasolla 20-30 TWh. Turve työllistää noin 12 000 henkilötyövuoden edestä. Pääasiallinen käyttö teollisuuden ja kuntien sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Sähkön hankinta energialähteittäin 2011 Ydinvoima 26,4 % Jäte 0,8 % Turve 6,2 % Kivihiili 11,8 % Öljy 0,4 % CHP-tuotannon polttoaineet 2011 Biomassa 11,9 % Vesivoima 14,6 % Nettotuonti 16,4 % Maakaasu 10,9 % Tuuli 0,6 % Kuva: Energiateollisuus
Turpeen käyttö vuonna 2010 (25,8 TWh) laitoksen koon mukaan Lähde: Pöyry 95 % turpeesta käytetään laitoksissa, jotka ovat päästökaupan piirissä.
Turpeen energiakäyttö vuonna 2010 (25,8 TWh) > 2 000 000 MWh Lähde: Pöyry 1 000 000-2 000 000 MWh 500 000-1 000 000 MWh 100 000-500 000 MWh 50 000-100 000 MWh 3000-50 000 MWh
Kysyntä ja tarjonta
Polttoaineiden hinnat Sähkön tuotannossa Lämmön tuotannossa Lähde: Tilastokeskus
Energiaturpeen tuotanto ja kulutus kulutussektoreittain TWh 35 30 25 20 Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto 15 10 5 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012* Lähde: Pöyry
Toimitusvarmuus Lähde: Pöyry
Tulevaisuus
Tulevaisuus Ilmasto- ja energiastrategia 2008 (voimassa oleva strategia) Turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua. Turpeen käytöllä on huomattavaa työllisyys- ja aluepoliittista merkitystä Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa. Tavoitteeksi asetetaan, että turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat voitaisiin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Turpeen energiakäyttö kohdistuu ensisijassa jo käyttöön otetuille turvemaille ja soille, kuten metsäojitetuille alueille ja suopelloille.
Tulevaisuus Hallitusohjelma 2011 Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. Turpeen verotusta nostetaan maltillisesti. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Turvetta käytetään erityisesti tukipolttoaineena kaukolämpöä ja kaukolämpövoimaa tuottavissa laitoksissa, joissa käytetään puupolttoaineita ja muuta biomassaa.
Tulevaisuus VNP soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 2012 Soiden käyttö ja suojelu on yhteen sovitettavissa. Kohdennetaan soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Vähennetään soiden käytöstä aiheutuvaa vesistökuormaa. Ilmasto- ja energiastrategian päivityksessä linjataan hallitusohjelman mukaisesti tarkemmin, miten turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä. Ilmasto- ja energiastrategia 2012?
Millä turve korvattaisiin? Lähde: Pöyry
Keskeiset näkökulmat turpeen käytön lopettamisessa Miten turpeen käytön lopettamista perustellaan? Lähiympäristön tila: vesistövaikutukset, pölyäminen, liikenne. Soiden luontoarvot. Ilmastonmuutos ja turpeen hiilidioksidipäästöt. Mitä turpeen käytön lopettamisella menetetään? Yksi harvoista kotimaisista energialähteistä jätettäisiin hyödyntämättä. Tuontiriippuvuus lisääntyy. Polttoainehankinnan huolto- ja saantivarmuus heikkenee. Energiantuotantolaitosten käytettävyys heikkenee. Kasvatetaan energiantuotannon kustannuksia ja samalla heikennetään kilpailukykyä. Heikennetään puun raaka-ainekäyttömahdollisuuksia, negatiivinen vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Työllisyysvaikutukset alueellisesti. Kauppatase heikkenee. Vaikutus ympäristöturpeen tuotantoon.
Miten mahtaa käydä? Miten vaikea tilanne vaikuttaa energiaturpeen kysyntään? Milloin lupahakemusruuhka alkaa purkautua? Millä keinoilla hallitusohjelmassa mainittu osittainen alasajo toteutetaan? Miten varmistetaan, että kivihiili on voimalaitosten ajojärjestyksessä vasta turpeen jälkeen? Vrt. tilanne nyt. Löytyykö turvetuotannon vesistövaikutuksista kiistatonta tietoa? Onko turpeen maine mahdollista palauttaa? Riittääkö tuottajilla usko?
Onnea 70-vuotisen turvetutkimustaipaleen johdosta!