Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 seurantaraportti
2
Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 seurantaraportti Pirkanmaan liitto Julkaisu B 113
Pirkanmaan liitto Tampere 2010 Sarja B julkaisu nro 113 ISBN 978-951-590-273-3 ISSN 0788-656X Maanmittauslaitos, lupa nro 54/MML/10
LUKIJALLE Maakunnan liittojen aluekehittämisvastuu edellyttää suunnitelmien ja ohjelmien laatimisen lisäksi toteutuneen kehityksen seurantaa, jotta toimenpiteiden onnistumista voidaan arvioida tukevin perustein. Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja, joka laaditaan maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Se sisältää maakuntasuunnitelmasta johdetut, maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Pirkanmaan maakuntaohjelma 2007 2010 on perustunut 1) yritystoiminnan ja tutkimuksen, 2) tekijöiden ja osaamisen, 3) aluerakenteen, yhteyksien ja energian sekä 4) vetovoimaisuuden, imagon ja identiteetin kehittämiseen. Nämä neljä toimintalinjaa ovat jakaantuneet edelleen 18 haasteeseen, joiden yhteyteen on määritelty erilaisia tavoitetasoja, strategisia toimenpiteitä ja seurantamittareita. Tässä seurantaraportissa kuvaillaan tapahtuneita kehittämisen toimia ja niiden vaikutuksia toimintaympäristöön. Raportti maakuntaohjelman toteuttamisesta ja toteutumisesta jakaantuu tarkastelutapansa perusteella karkeasti ottaen kolmeen osaan. Luvuissa 2 4 esitellään aluekehittämisen rahoitusta ja hanketoimintaa eli alueellisia rahoittajaviranomaisia, hanketoiminnan kohdentumista maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja maakunnan alueisiin sekä arvioidaan erillisohjelmien vaikuttavuutta. Luvuissa 5 ja 6 seurannan näkökulma on lakisääteisissä tilastollisissa seurantamittareissa, joita käytettiin myös vuonna 2009 tehdyssä maakuntaohjelman ulkopuolisessa arvioinnissa. Mittareita tarkastellaan Pirkanmaan, seutukuntien ja koko maan tasolla. Luvussa 7 kuvaillaan haasteittain maakunnan toimintaympäristön muutoksia ja sen kehittämiseen tähdänneitä toimenpiteitä vuosina 2007 2010. Tarkastelun painopiste on maakuntaohjelman kehittämishaasteisiin kirjatuissa seurantamittareissa ja tavoitteissa, vaikutuksellisissa hankkeissa sekä erilaisissa strategioissa ja ohjelmissa, joilla on aktiivisesti pyritty muutoksentekoon. Koska Pirkanmaan maakuntaohjelma on koko maakuntaa koskeva asiakirja ja valmisteltu yhteistyössä niin valtion viranomaisten, kuntien kuin muiden alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa, toimintalinjojen yhteydessä esitellään toimenpiteitä muidenkin kuin Pirkanmaan liiton osalta. Keskusseutupainotteisesta tarkastelusta on pyritty erottautumaan kuvaamalla muutoksia myös seutukuntatasolla ja koko maakuntaa koskevilla karttaesityksillä. Maakuntaohjelma on strateginen, kehittämistoimenpiteitä ja -resursseja suuntaava asiakirja. Tästä syystä sen tavoitteenasettelu on sateenvarjomaisen laaja, eikä kaikkea ohjelmaan kirjattua ole mahdollista käsitellä tyhjentävästi. Seurantaraportissa käsitellyt teemat ovat valikoituneet ennen kaikkea tietojen saatavuuden perusteella. Maakuntaohjelman ja maakunnallisen kehittämistyön vaikutusten arviointi sisältää tiedonkeruulliset ongelmansa: aluekehittämisen vaikutukset näkyvät viipeellä, yksittäisten toimenpiteiden välittömiä tai epäsuoria vaikutuksia on hankala erottaa muista kehityskuluista, tilastomateriaali on rajallista ja usein verkkaisesti päivittyvää ja objektiivinen mittaaminen ylipäätään hankalasti sovitettavissa strategisesti olennaisten muutosten tarkasteluun. Maakuntaohjelman toteutumisen seuranta on kuitenkin välttämätöntä, jotta tuleva kehitystyö perustuu ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 seurantaraportti on koottu Pirkanmaan liiton aluekehitysyksikössä. Lisätietoja raporttiin liittyvistä asioista antavat aluekehityssuunnittelija Anniina Heinikangas, p. 03 2481 247 tai anniina.heinikangas(at)pirkanmaa.fi ja suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen, p. 03 2481 256 tai marko.makinen(at)pirkanmaa.fi.
Sisältö 1. Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 seurannan lähtökohdat... 1 Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana... 3 2. Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset... 4 Pirkanmaan liitto... 4 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY (1.1.2010 alkaen)... 5 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI (1.1.2010 alkaen)... 5 Pirkanmaan TE-keskus (31.12.2009 saakka)... 5 Hämeen tiepiiri (31.12.2009 saakka)... 6 Pirkanmaan ympäristökeskus (31.12.2009 saakka)... 6 Länsi-Suomen lääninhallitus (31.12.2009 saakka)... 7 3. Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin... 7 4. Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus... 9 Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton... 9 Aluekeskusohjelma (AKO)... 9 Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO)... 10 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO)... 10 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite)... 10 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite)... 11 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Pirkanmaan alueohjelma... 13 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma (OSKE)... 13 5. Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 ulkopuolinen arviointi... 15 6. Lakisääteiset aluekehityksen seurannan mittarit... 15 Koulutustaso... 18 Työmarkkinatilanne... 18 Muuttoliike ja väestö... 19 Aluetalous ja tuotanto... 21 Kuntatalous... 22 Hyvinvointi... 23
7. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja asetettujen seurantamittareiden tuloksia... 24 Toimintalinja 1. Yritystoiminta ja tutkimus... 24 Haaste 1. Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen... 25 Haaste 2. Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita... 27 Haaste 3. Tunnettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklusterien tunnistaminen... 29 Haaste 4. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen... 30 Haaste 5. Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen... 31 Toimintalinja 2. Tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat)... 32 Haaste 6. Työelämän muutokseen vastaaminen... 32 Haaste 7. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen 34 Haaste 8. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen... 36 Haaste 9. Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen... 38 Toimintalinja 3. Aluerakenne, yhteydet ja energia... 39 Haaste 10. Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen... 39 Haaste 11. Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen maakunnassa... 41 Haaste 12. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen... 42 Haaste 13: Kestävien energiaratkaisujen edistäminen... 45 Toimintalinja 4. Vetovoima, imago ja identiteetti... 46 Haaste 14: Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen)... 47 Haaste 15: Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen... 48 Haaste 16: Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen... 51 Haaste 17: Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehittämisessä... 52 Haaste 18: Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen... 53 8. Loppupäätelmät... 55 Liitteet... 57
1. Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 seurannan lähtökohdat Maakuntaohjelma on alueen kehittämisen perusasiakirja. Se sisältää maakunnan tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät kehittämishankkeet sekä muut olennaiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja resursoimiseksi. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Muut alueella toteutettavat strategiat ja ohjelmat tulisi koordinoida maakuntaohjelman painotuksista käsin. Aluekehittämisen organisointi- ja yhteensovittamisvastuu on maakunnan liitoilla. Ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan siinä määriteltyjen seurantatietojen avulla. Maakuntasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kerrallaan 20 30 vuodelle, ja maakuntaohjelmassa konkretisoidaan nämä pitkän tähtäimen painopisteet maakuntavaltuuston toimikauden ajaksi. Kansallisella tasolla ohjelmakautta 2007 2010 on ohjannut Suomen aluekehittämisen visio vuoteen 2013, jossa korostetaan muun muassa hyvän elämän edellytysten turvaamista, elinvoimaisuuden tukemista, kilpailukykyä sekä alueiden erilaisuuden hyödyntämistä (Sisäasiainministeriö 2003: Suomen aluekehittämisstrategia 2013). Vuoden 2007 alussa astuivat voimaan alueiden kehittämislain silloiset muutokset (alueiden kehittämislaki 602/2002; laki alueiden kehittämislain muutoksesta 954/2005). Lakimuutos vahvisti erityisesti vuotuisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusta valtion talousarvioon. Toteuttamissuunnitelman hyväksyminen siirtyi maakunnan liiton tehtäväksi, ja maakuntien ja ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistettiin. Ministeriöiden on edellytetty neuvottelevan maakuntien kanssa määrärahojen kohdentamisesta ja valmistelusta, jolloin maakuntakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman tulee edustaa alueen viranomaisten yhteistä kantaa alueen kehittämisen suunnasta. Vuoden 2010 alussa astui voimaan useita aluekehitystyöhön vaikuttaneita muutoksia. Uudessa laissa alueiden kehittämisestä (1651/2009) tiivistettiin edelleen maakunnallisen suunnittelun ja kansallisen strategiamuodostuksen välistä suhdetta. 1.1.2010 tapahtuneen aluehallintouudistuksen seurauksena kehittäjäviranomaisten kenttä muuttui selvästi, kun toimintansa aloittivat aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ja lääninhallitukset lakkautettiin kokonaan. Aluehallintouudistuksen seurauksena myös maakuntien liitoille siirrettiin uusia vastuualueita. Hanketoiminnassa uudistuksia syntyi muun muassa siten, että useasta erityisohjelmasta sulautettiin yhteen ohjelmakokonaisuus KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Lissabonin ja Göteborgin strategisten painotusten ohjausvaikutus kansallisiin linjauksiin on myös suunnannut alueellista kehittämistä. Vaikutukset liittyvät läheisesti eritoten hankevalmisteluun, rahoituskriteereihin ja - seurantaan. EU:n jäsenmaat soveltavat linjauksiinsa parhaiten sopivia välineitä Lissabonin ja Göteborgin strategioiden huomioimiseksi koheesiopolitiikassa. Suomessa erityisesti innovaatioiden ja tietointensiivisyyden teemat ovat korostuneet alueellisen potentiaalin hyödyntämisessä. (Länsi-Suomen alueen [WFA] maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi.) Pirkanmaan maakuntaohjelma 2007 2010 on rakennettu neljän toimintalinjan kokonaisuudeksi. Näitä tarkentaa yhteensä 18 kehittämishaastetta (ks. seuraava sivu). Osa haasteista on priorisoitu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmiksi. Haasteille on määritelty toimenpiteitä ja vastuutahoja, tavoitetasoja ja onnistumisen seuraamiseen tarkoitettuja indikaattoreita. Tavoitteet on asetettu useimmiten laadullisesti, kuten Maakunnan yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa vältetään nyt uhkaava työvoimapula. Seurantamittarit ovat osin määrällisiä kuten työpaikkaomavaraisuuden kehitys ja osin asetettu avoimiksi, erillisselvitystä vaativiksi kohteiksi. Maakuntaohjelman ja muiden kehittämisohjelmien vaikuttavuutta on hankala arvioida, koska alueellinen kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Yksittäisten hankkeiden välittömiä vaikutuksia on vaikea erottaa muiden alueelle kohdistuneiden tukimuotojen vaikutuksista ja yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Kehittämistoimien vaikutusten arviointi on problemaattista, mutta kuitenkin välttämätöntä, jotta tulevia ratkaisuja voidaan perustaa ymmärrykseen aiempien toimien vaikutuksista. Pirkanmaan maakuntaohjelmaa 2007 2010 on aiemmin arvioitu ulkopuolisesti Länsi-Suomen alueen maakuntien arviointiraportissa (Länsi-Suomen [WFA] maakuntaohjelmien 2007 2010 arviointi) sekä Pirkanmaan liiton toimesta erillisselvityksellä (Pirkanmaan alueellisen kehityksen seurantaraportti 2005 2008) ja julkaisemattomin hanke- ja tilastoselvityksin. 1
Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 toimintalinjat ja haasteet (priorisoidut haasteet korostettu) Toimintalinja 1. YRITYSTOIMINTA JA TUTKIMUS Muutosten ennakointi- ja reagointikyvyn tehostaminen Tuotantorakenteen uudistaminen vastaamaan kehittyneen talouden rakenteita Tunnistettujen klustereiden vahvistaminen ja uusien kasvuklustereiden tunnistaminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen Aluekehityksen toimijoiden tehokkuuden ja toiminnan tuloksellisuuden varmistaminen Toimintalinja 2. TEKIJÄT JA OSAAMINEN (INHIMILLISET VOIMAVARAT) Työelämän muutokseen vastaaminen Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistumiskyvyn ja kansainvälistymisen lisääminen Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvattaminen Maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistäminen Toimintalinja 3. ALUERAKENNE, YHTEYDET JA ENERGIA Infrastruktuurin kehittäminen ja monipuolistaminen Hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen koko maakunnassa Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Kestävien energiaratkaisujen edistäminen Toimintalinja 4. VETOVOIMA, IMAGO JA IDENTITEETTI Hyvinvointipalvelujen tuottaminen (väestön ikääntyminen huomioon ottaen) Jokapäiväisen elinympäristön toimivuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden takaaminen Koko maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhtenäisyyden vahvistaminen Kulttuurin merkityksen vahvistaminen maakunnan kehityksessä Matkailun koordinaation ja yhteismarkkinoinnin tehostaminen 2
Muutokset Pirkanmaan aluejaossa ohjelmakauden aikana Pirkanmaalla on tapahtunut aluejaollisia muutoksia sekä kuntarakenteissa että seutukuntajaossa ohjelmakauden aikana. Vuonna 2007 muodostettiin Akaan kunta Toijalasta ja Viialasta, ja rajoja purettiin myös Luopioisten ja Pälkäneen, Suodenniemen ja Vammalan, Viljakkalan ja Ylöjärven sekä Längelmäen alueilla. Vuoden 2009 alussa syntyivät uudet kunnat Sastamala ja Mänttä-Vilppula, ja Kuru sulautui Ylöjärveen. Seutukuntajako on muuttunut siten, että vuoden 2009 alussa Kurun alue siirtyi kuntaliitoksen myötä Tampereen seutukuntaan ja vuoden 2010 alussa Hämeenkyrö ja Orivesi liitettiin niin ikään Tampereen seutukuntaan. Raportin kuvailevissa esityksissä on käytetty aluejakoa 1.1.2010, jollei niiden yhteydessä mainita muuta. Kartat 1 ja 2. Pirkanmaan aluejako 1.1.2007 ja 1.1.2010 3
2. Maakuntaohjelmaa toteuttaneet rahoittajaviranomaiset Maakuntaohjelman tärkeä tehtävä on suunnata alueen kehittäjäviranomaisten hankerahoitusta ja yritystukia. Pyrkimys on, että maakuntaohjelma ohjaa eri organisaatioiden ja kuntien kehittämiseen varattuja resursseja siinä linjattujen teemojen suuntaisesti. Maakuntaohjelmakaudella 2007 2010 aluekehitysrahoitusta on suunnattu useiden eri viranomaisten rahoituspäätösten kautta, mikä on osaltaan vaikeuttanut resurssien yhdenmukaista suuntaamista. Vuoden 2009 loppuun saakka Pirkanmaalla toimi yhteensä viisi hankerahoituksen rahoittajaviranomaista. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallintouudistuksen myötä näiden rahoittajaviranomaisten määrä väheni kahteen. Pirkanmaan liitolle siirtyi osa lakkautetun Länsi-Suomen lääninhallituksen EAKR-rahoitustehtävistä. Pirkanmaan TE-keskus, Pirkanmaan ympäristökeskus ja Hämeen tiepiiri sulautuivat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi (ELY-keskus). ELY-keskukselle siirrettiin entisen lääninhallituksen ESRrahoitustehtävät. Rahoittajaviranomaisten yhteydessä mainitut hanke- ja euromäärät perustuvat pääosin EURA 2007- järjestelmän raporttien maksatustietoihin (vain valmiit ja lopetetut projektit) sekä maakunnan yhteistyöasiakirjojen 2007 2010 mukaisiin rahoittajien myöntövaltuustietoihin. Moni kehittämishanke on edelleen käynnissä ja niiden rahoitustiedot eivät sisälly kyseisiin lukuihin. Hankkeisiin varattu ja sidottu rahoitus on huomattavasti suurempi kuin jo maksettu osuus. Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto rahoittaa maakuntaohjelman mukaisia hankkeita EAKR-varoilla ja maakunnan kehittämisrahalla. Vuoden 2010 aluehallintouudistuksen myötä maakunnan liiton aluekehitysviranomaistehtävät laajenivat ja sen myötä myös EAKR-valtuudet kasvoivat. Vuonna 2010 Pirkanmaan liiton EAKR-valtuudet olivat 5,303 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Pirkanmaan liitto on rahoittanut EAKR-hankkeita lokakuun 2010 loppuun mennessä yhteensä 4,333 miljoonalla eurolla. Euromääräisesti tarkasteltuna liiton rahoittama EAKR-hanketoiminta on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 2. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) on suunnattu noin 73 prosenttia liiton maksatuksista. EAKR-ohjelman toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) on suuntautunut noin viidennes ja toimintalinjaan 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen) noin kahdeksan prosenttia kaikista liiton maksatuksista. Nämä hankkeet ovat toteuttaneet pääasiassa maakuntaohjelman kolmatta ja neljättä toimintalinjaa. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on Pirkanmaalla erityisen tärkeä resurssi, koska se on ainoa vapaasti maakuntaohjelman toteutukseen käytettävissä oleva määräraha. Ilman vapaata maakunnan kehittämisrahaa alueiden kehittämisinstrumentit jäisivät vähäisiksi erityisesti silloin, kun tarvitaan nopeaa ja joustavasti kohdennettavissa olevaa rahoitusta. Vuosina 2007 2010 ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa on Pirkanmaan liitolla ollut jaettavissa yhteensä 4,255 miljoonaa euroa. Maakunnan kehittämisrahalla toteutettiin vuosina 2007 2010 yhteensä 51 uutta hanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes hankkeiden toimenpiteistä kohdentui maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan kehittämisrahan hanketoimintaa kohdistui toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 kohdentui noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. 4
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY (1.1.2010 alkaen) ELY-keskus koostuu kolmesta vastuualueesta, jotka ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (E), liikenne ja infrastruktuuri (L) sekä ympäristö ja luonnonvarat (Y). Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa maakuntaohjelman mukaista hanketoimintaa sekä EAKR- että ESR-varoin. ELY-keskuksen EU-rahoitus on kohdistunut maakuntaohjelman kaikkiin toimintalinjoihin, erityisesti toimintalinjoihin 1 ja 2. Valtion aluehallintoviranomaisena sillä on käytössään myös merkittävässä määrin eri vastuualueiden substanssimäärärahoja sekä valtuuksia. Vuonna 2010 ELY-keskuksen EAKR-myöntövaltuudet ovat olleet 6,004 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Euromääräisesti ELY-keskuksen EAKR-rahoituksen painopiste on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. EAKR-valtuuksista vajaa 60 prosenttia onkin korvamerkitty yritystukina EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). Toimintalinja 1 kuuluu E-vastuualueen piiriin. E-vastuualue rahoittaa pienemmässä määrin myös EAKR-toimintalinjoja 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen). Vuonna 2010 L-vastuualueella on EAKR-valtuuksia toimintalinjassa 3 yhteensä 0,585 miljoonaa euroa. Y- vastuualueella on EAKR-valtuuksia 0,445 miljoonaa euroa EAKR-toimintalinjoissa 3 ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Y- ja L-vastuualueiden rahoitus on keskittynyt maakuntaohjelman toimintalinjojen 3 ja 4 toteuttamiseen. L-vastuualueen toimintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen vuoden 2010 alussa perustettu Liikennevirasto. Vuonna 2010 Pirkanmaan ELY-keskuksen ESR:n Länsi-Suomen suuralueosion valtuudet ovat 8,428 miljoonaa euroa (ESR+valtio). Sillä on myös ESR:n valtakunnallisen osion rahoitusta 3,585 miljoonaa euroa. ESR-valtuuksia hallinnoi E-vastuualue. ESR-rahoitus on kohdistunut pääosin maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen, mutta osin myös ensimmäiseen toimintalinjaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, AVI (1.1.2010 alkaen) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto edistää toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä. Aluehallintovirastolla ei ole käytettävissä varsinaista hankerahoitusta kuten EU-toimenpideohjelmien resursseja. Aluehallintoviraston toiminnan yhtymäkohdat Pirkanmaan maakuntaohjelmaan tulevat esiin vahvimmin kansalaisten hyvinvoinnin ja peruspalveluiden turvaamisen sekä yleisen turvallisuuden teemoissa. Selvimmin ne ovat toteuttaneet maakuntaohjelman toimintalinjaa 4. Pirkanmaan TE-keskus (31.12.2009 saakka) Pirkanmaan TE-keskuksella oli EAKR-valtuuksia vuosina 2007 2009 yhteensä 14 miljoonaa euroa (EAKR+valtio). Näistä suurin osa oli varattu EAKR-toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan edistäminen). TEkeskus rahoittikin maakuntaohjelman ensimmäisen toimintalinjan mukaisia yritysten kehittämistoimia ja investointeja yritystukivaltuuksista noin 7,6 miljoonalla eurolla. Yritystukihankkeiden rahoituksesta vastasi TE-keskuksen yritysosasto. EAKR-toimintalinjaan 2 (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) suunnattiin TE-keskuksen EAKR-rahoitusta reilulla miljoonalla eurolla. TE-keskuksen työvoimaosasto on rahoittanut työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä hankkeita ESR-varoin. TEkeskuksen ESR-valtuudet (ESR:n alueosio+valtio) olivat vuosina 2007 2009 yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Samana aikana Pirkanmaalla oli käytössä valtakunnallisen osion ESR-rahoitusta noin 21 miljoonaa euroa. 5
TE-keskus rahoitti ESR-hanketoimintaa noin 6,6 miljoonalla eurolla. Hanketoiminta kohdentui lähinnä maakuntaohjelman toimintalinjaan 2 ja osin toimintalinjaan 1. Hieman yli puolet maksatuksista suuntautui ESR-toimintalinjaan 1 (työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen) ja reilu neljännes ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). TE-keskuksen maaseutuosasto keskittyi maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Maaseudun elinkeinoja kehitettiin tukemalla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten investointeja ja kehittämistä. Samoin rahoitettiin kehittämishankkeita, joilla edistettiin elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä kannustettiin uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja toimivien yritysten kehittämiseen. Vuosina 2007 2009 maaseutuosasto myönsi rahoitusta Euroopan maatalousrahastosta (EMR) yhteensä 7,720 miljoonalla eurolla. Paikallisten toimintaryhmien kiintiöistä on myönnetty rahoitusta yhteensä 2,557 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittäminen on toteuttanut osaltaan kaikkia maakuntaohjelman toimintalinjoja maaseudun näkökulmasta. Painopiste on kuitenkin ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 3, jossa erityisesti haasteessa 12. Pirkanmaan TE-keskuksen tehtävät ovat siirtyneet 1.1.2010 alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hämeen tiepiiri (31.12.2009 saakka) 31.12.2009 saakka Pirkanmaa oli osa Hämeen tiepiiriä, joka toimi Tiehallinnon alaisena tulosyksikkönä. Tiepiirin tehtävänä on ollut huolehtia tieverkon kunnosta, liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta sekä edistää yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Tiepiirin toiminta toteutti maakuntaohjelman toimintalinjaa 3. Vuonna 2009 tiepiirillä oli omien määrärahojen lisäksi käytettävissään myös EAKR-rahoitusta 0,583 miljoonaa euroa. Hämeen tiepiirin tehtävät ovat siirtyneet 1.1.2010 alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Liikennevirastolle. Liikennevirastoon yhdistettiin entinen Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Pirkanmaan ympäristökeskus (31.12.2009 saakka) Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävänä on ollut turvata hyvä ympäristön tila ja kestävä luonnonvarojen käyttö alueella. Se on rahoittanut aluekehityshankkeita ympäristöministeriön osoittamin EAKR-varoin. Ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet ovat keskittyneet EAKR-toimintalinjaan 3 (alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen) ja 4 (suurten kaupunkiseutujen kehittäminen). Pirkanmaan ympäristökeskuksen EAKR-valtuudet (EAKR+valtio) olivat vuosina 2007 2009 yhteensä 1,323 miljoonaa euroa ja tästä hanketoiminnan maksatuksia tehtiin yhteensä 0,177 miljoonalla eurolla. Ympäristökeskuksen toiminta ja sen hankkeet toteuttivat maakuntaohjelman toimintalinjoja 3 ja 4. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tehtävät ovat siirtyneet 1.1.2010 alkaen Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6
Länsi-Suomen lääninhallitus (31.12.2009 saakka) Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto on osallistunut Pirkanmaalla EAKR-ohjelman rahoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Vuosina 2007 2009 sillä oli EAKR-valtuuksia (EAKR+valtio) yhteensä 8,699 miljoonaa euroa. EAKR-rahoituksen painopiste oli maakuntaohjelman toimintalinjassa 2, pieneltä osin myös toimintalinjoissa 3 ja 4. Länsi-Suomen lääninhallituksen opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset EAKR-rahoitustehtävät ja -valtuudet siirtyivät Pirkanmaan liiton hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Sivistysosastolla oli vuosina 2007 2009 käytössään myös ESR-rahoitusta (ESR:n alueosio+valtio) yhteensä 7,702 miljoonaa euroa. Maksetuista ESR-hankkeista kaksi kolmasosaa toteutti ESR-toimintalinjaa 3 (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen). Noin viidennes maksetuista hankkeista kuuluivat ESR-toimintalinjaan 2 (työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy). Vuosina 2007 2009 sivistysosaston ESR-hankkeita maksettiin yhteensä 2,286 miljoonaa euroa. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on rahoittanut Pirkanmaalla ESR-ohjelman sosiaali- ja terveysministeriön alaisia hankkeita. Sen rahoituskehys vuosina 2007 2009 on ollut 0,648 miljoonaa euroa (ESR:n alueosio+valtio). Yleisesti ottaen lääninhallituksen ESR-hankkeet ovat keskittyneet maakuntaohjelman toimintalinjan 2 toteuttamiseen. Länsi-Suomen lääninhallituksen ESR-rahoitustehtävät ovat siirtyneet Pirkanmaan elinkeino -, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoitaviksi vuoden 2010 alussa. Osa tehtävistä (mm. oikeusturva ja peruspalvelujen arviointi) on samassa yhteydessä siirtynyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. 3. Hanketoiminnan kohdentuminen toimintalinjoihin ja alueisiin Maakuntaohjelman toteutumista voidaan arvioida hankkeiden toimenpiteiden kohdentumisen kautta. Maakuntaohjelmakaudella puolletut ja hyväksytyt 317 kehittämishanketta (EAKR-, ESR-, EMR-, EKTR - hankkeet sekä maakunnan kehittämisraha-, AMO- ja AKO-hankkeet) kohdentuivat lukumääräisesti maakuntaohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti: 1) yritystoiminta ja tutkimus 26 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 30 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 25 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 19 %. Osaamiskeskusohjelman hankkeita ei ole laskettu mukaan tarkasteluun, koska niiden toimenpiteet kohdistuvat yksipuolisesti vain maakuntaohjelman ensimmäiseen toimintalinjaan. Yleisesti ottaen hankkeiden toimintalinjakohtainen kohdentuminen on ollut melko tasaista. Määrällisesti eniten hanketoimintaa kohdistui toiseen toimintalinjaan ja vähiten neljänteen toimintalinjaan eroa on yhteensä 38 hanketta. Ensimmäiseen ja kolmanteen toimintalinjaan kohdistui hankkeita likipitäen yhtä paljon. Yhden hankkeen toimenpiteitä saattaa kohdistua useampaan toimintalinjaan, minkä seurauksena kuvan yhteenlaskettu hankkeiden lukumäärä ei täysin vastaa puollettujen hankkeiden lukumäärää. Toimintalinjakohtaisessa luvussa 7 on esitelty hankkeiden jakautumista toimintalinjojen haasteisiin. 7
1 Yritystoiminta ja tutkimus 25,5 % 2 Tekijät ja osaaminen 30,1 % 3 Aluerakenne, yhteydet ja energia 25,2 % 4 Vetovoima, imago ja identiteetti 19,1 % 0 20 40 60 80 100 120 Hankkeiden lkm Kuvio 1. Hankkeiden kohdentuminen maakuntaohjelman 2007 2010 toimintalinjoihin Määrällisesti eniten EU:n ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden toimenpiteitä on suuntautunut kehittämistoimiin, joiden kohdealueeksi voidaan määritellä koko maakunta (109 hanketta). Seutukunnista eniten hanketoimintaa on kohdistunut Tampereen seutukuntaan (69 hanketta) ja vähiten Kaakkois- Pirkanmaan seutukuntaan (10 hanketta). Tarkastelussa ei ole huomioitu OSKE- ja AKO-hankkeita, koska niiden toteutusalue on keskittynyt Etelä-Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle. Suhteessa väestömäärään Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaalle on kohdistunut eniten hanketoimintaa. Väestörikas Tampereen seutu on suhteellisessa tarkastelussa ollut vähemmän hankeintensiivinen. Toisaalta luvuissa ei ole huomioitu Tampereen seudun OSKE- ja AKO -hankkeita, joita on merkittävästi. Yleisesti ottaen hankkeiden toimenpiteet ovat suuntautuneet melko tasaisesti maakunnan eri osiin (kuvio 2). % % 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 Luoteis- Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Tampereen seutukunta Lounais- Pirkanmaa Ylä- Pirkanmaa Koko Pirkanmaa 0 %-osuus hankkeiden toimenpiteistä %-osuus Pirkanmaan väestöstä Kuvio 2. Hankkeiden toimenpiteiden alueellinen kohdentuminen, suhteellinen tarkastelu 8
4. Erillisohjelmat ja niiden vaikuttavuus Pirkanmaan liitto on yksi rahoittajaviranomaisista, jonka kautta maakuntaan jaetaan avustusta maakunnan kehittämisrahasta sekä Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavasta valtion rahoitusosuudesta. Vapaa maakunnan kehittämisraha on ennakkoon sitomatonta ja sen käyttö perustuu maakunnan omiin päätöksiin. Sen lisäksi liitto hallinnoi erityisohjelmiin sidottua maakunnan kehittämisrahaa. 31.12.2009 asti toimineita erillisohjelmia olivat aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio (AMO). Vuoden 2010 alusta lähtien AKO ja AMO korvautuivat kansallisella kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmalla (KOKO). Tämän lisäksi koko ohjelmakauden ajan Pirkanmaalla on toiminut Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma. Vuosina 2007 2013 Pirkanmaalla toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston Länsi-Suomen toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Lisäksi merkittävä rahoituslähde on Euroopan maaseuturahasto (EMR), jonka rahoitus kanavoidaan Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta. Maakunnan kehittämisraha, ohjelmiin sitomaton Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin, jotka tukevat Pirkanmaan maakuntaohjelman painopisteitä. Etusija on elinkeinollisilla kehittämisprojekteilla, joilla pyritään luomaan uusia pysyviä työpaikkoja. Maakunnan kehittämisrahasta voidaan myöntää avustusta julkisille ja yksityisille organisaatioille sekä yksityisille henkilöille. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on nopeasti kohdennettavissa oleva rahoitusmuoto, jota voidaan joustavasti käyttää maakuntaohjelman tavoitteita palveleviin tarkoituksiin. Maakunnan kehittämisrahalla on toteutettu vuosina 2007 2010 yhteensä 51 uutta maakunnan kehittämishanketta (ei sisällä jatkorahoitettuja tai jo käynnissä olevia hankkeita). Rahoitusta näihin hankkeisiin on myönnetty yhteensä 2,756 miljoonaa euroa. Reilu kolmannes näiden hankkeiden toimenpiteistä on kohdentunut maakuntaohjelman neljänteen toimintalinjaan. Vähiten maakunnan hanketoimintaa on kohdistunut toimintalinjaan 2 (noin 15 %). Toimintalinjaan 1 on kohdentunut noin 28 prosenttia ja toimintalinjaan 3 noin 23 prosenttia hanketoiminnasta. Kehittämisrahan suuruuden perusteella mittavimmilla hankkeilla on kehitetty muun muassa maakunnan vetovoimaisuutta, terveyspalvelujen vientiä, kirjakulttuurikeskusta, logistiikkakeskusta ja alueellista työterveyshuoltoa. Aluekeskusohjelma (AKO) Pirkanmaalla toteutettiin vuosina 2007 2009 aluekeskusohjelmaa kahdella ohjelma-alueella, Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Ohjelman tavoitteita olivat aluekeskusten vahvuuksien, erikoistumisen ja yhteistyön kehittäminen. AKO:n toteutus Pirkanmaalla painottui maakuntaohjelman toimintalinjoihin 1 ja 4. Nykyisin AKO-ohjelman on korvannut koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), joka käynnistyi 1.1.2010. AKO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla (2007 2009 yht. 1,220 milj. euroa). Tampereen seudun ja Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelmien lisäksi rahoitusta on saanut muutama alihankkeeksi luokiteltu hanke, joiden parissa kehitettiin muun muassa luovia aloja ja Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Aluekeskusohjelman keskeisimpiä saavutuksia olivat verkostoituminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Näiden tulosten perusteella AKO:n vaikutus maakuntaohjelmaa toteuttavina toimenpiteinä jäi välilliseksi ja koko maakunnan kehitystä ohjaavana instrumenttina vähäiseksi. Seutukuntien oman toiminnan ohjaamisessa ja resurssina kyseiset ohjelmat olivat kuitenkin tärkeitä työkaluja. Rahoitusteknisesti katsottuna ongelmaksi nousi toiminnan laatu: ohjelmissa oli vain vähän alihankkeita, ja muiden kanavien kautta rahoitettavien hankkeiden yhteys AKO-ohjelmiin ei ollut aina selkeä. Näin ollen AKO-toiminta on ollut lähellä normaalin toiminnan rahoitusta. 9
Maaseutupoliittinen erityisohjelma, alueellinen maaseutuosio (AMO) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelman tehtävä oli kiinnittää huomiota keskushallinnon päätösten maaseutuvaikutuksiin. Alueellisen maaseutuosion tarkoitus oli täsmentää maaseutumaisten alueiden elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen strategisia painopisteitä sekä luoda uusia yhteistyömuotoja aluekehittämiseen. Osiolla vahvistettiin kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta ja täydennettiin maaseudun kehittämisen toimintamalleja. Maaseutuosio toteutti maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja maaseudun kehittämisen näkökulmasta. AMO:a rahoitettiin maakunnan ohjelmiin sidotulla kehittämisrahalla vuosina 2007 2009 yhteensä 0,364 miljoonalla eurolla. AMO-ohjelma sulautui osaksi koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa, KOKO:a, vuoden 2010 alusta lähtien. Kuten AKO- myös AMO-ohjelmat olivat välillisesti maakunnan kehitystä ohjaavia ohjelmia. Laadullisesti tarkasteltuna AMO-ohjelmat saavuttivat kuitenkin konkreettisia ja perusteltuja tuloksia lyhyemmässä ajassa kuin AKO-ohjelmat. Erityisesti Ylä-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Pirkanmaalla kehitystyön tulokset olivat uudistavia. Onnistumista ovat saattaneet edistää AMO-ohjelman suunnitteleminen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa sekä rahoituksen niukkuudesta johtuva tiukka rajautuminen ydintoimintoihin. Lisäksi AMO-ohjelma perustettiin kesken AKO-kauden, jolloin maaseutumaiset alueet pystyivät hyppäämään kyytiin kesken varsinaisen ohjelmakauden. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on vuonna 2010 aloittanut valtioneuvoston erityisohjelma. KOKOohjelmaan sulautuivat Pirkanmaalla aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO). Ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. KOKO-ohjelmakausi on 2010 2013, ja sitä rahoitetaan vapaasta maakunnan kehittämisrahasta. Pirkanmaalla KOKO-ohjelmaa toteutetaan viidellä ohjelma-alueella, jotka kattavat koko maakunnan. Pirkanmaan ohjelma-alueet ovat Luoteis-Pirkanmaa, Etelä-Pirkanmaa, Lounais-Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu sekä Ylä-Pirkanmaan, Kaakkois-Pirkanmaan ja Keuruun yhdessä muodostama ohjelma-alue. Pirkanmaan ohjelma-alueille on myönnetty vuonna 2010 maakunnan kehittämisrahaa yhteensä 0,386 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Pirkanmaalla koordinoidaan kahta valtakunnallista KOKO-verkostoa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koordinoi MAL-verkostoa (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja Ylä- Pirkanmaan seutuyhdistys ry koordinoi DEMO-verkostoa (ikärakenteen muutosalueet). Vuonna 2010 Pirkanmaan KOKO-verkostoille korvamerkitty määräraha oli 0,634 miljoonaa euroa. Luonteeltaan läpileikkaavana KOKO-ohjelman voidaan katsoa toteuttavan maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja ja kehittämishaasteita. Alueellisten toteutusten pääpaino on kuitenkin kolmannessa ja neljännessä toimintalinjassa. MAL-verkoston toiminta painottuu myös kolmanteen ja neljänteen toimintalinjaan. DEMO-verkoston toiminnan painotukset ovat lähinnä neljännessä toimintalinjassa. KOKO-ohjelmakausi on vasta alussa, joten sen vaikuttavuudesta ei tässä vaiheessa voida tehdä kuin suuntaa-antava arvio. Kansallisten verkostojen osalta voidaan todeta, että odotusarvot ovat suuret. Molemmat Pirkanmaalta vedettävät verkostot ovat ajankohtaisia ja aluekehityksen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ohjelma-alueella EAKR-ohjelman julkinen rahoitus on kaudella 2007 2013 yhteensä 398 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 159 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella 2007 2010 Pirkanmaan EAKR- ja valtion vastinrahoitusosuus on ollut 41,5 miljoonaa euroa (taulukko 1). Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on toteuttanut maakuntaohjelman kaikkia toimintalinjoja, mutta euromääräisesti tarkasteltuna painotus on ollut maakuntaohjelman toimintalinjassa 1. 10
Taulukko 1. Pirkanmaan EAKR-rahoituksen (EAKR+valtio) toteumat ohjelman toimintalinjoissa, miljoonaa euroa (tilanne 15.11.2010) Rahoituskehys 2007-2010 (EAKR + valtio) Varaukset ja sidonnat (EAKR + valtio) Maksettu (EAKR + valtio) Varausaste 15.11.2010 Maksatusaste 15.11.2010 TL 1. Yritystoiminnan edistäminen 14,290 13,593 7,906 95 % 55 % TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen TL 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 15,763 11,230 4,385 71 % 28 % 6,187 2,745 1,041 44 % 17 % 5,308 3,822 0,508 72 % 10 % Yhteensä 41,548 31,390 13,840 76 % 33 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit EAKR-ohjelman toimintalinja 1 on tarkoitettu edistämään yritystoimintaa. Sen toteutuminen ei ole ollut täysin onnistunutta siinä mielessä, että suorat yritystuet eivät aina ole suuntautuneet yritysten toiminnan kehittämiseen ja uuden innovoimiseen, vaan valuneet välttämättömiin perusinvestointeihin. Länsi-Suomen alueen maakunnista erityisesti Pirkanmaalla sekä yritystoiminnan kehittäminen että viennin edistäminen EAKR-varoin ovat jääneet vähäisiksi. Elinkeinoelämän uudistumiseen ei ole kyetty puuttumaan tarpeeksi hyvin myöskään maaseudun elävyyden ylläpitämisen kannalta. Toimintalinja 2 käsittää innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämisen sekä osaamisrakenteiden vahvistamisen. Toimintalinjan 2 hankkeet ovat olleet strategisesti osuvia. Tavoitteet ja kehittämiskärjet on aseteltu yhdenmukaisiksi osaamiskeskusohjelman kanssa. Osaamiskeskusohjelman (ks. s. 13) kautta kanavoitu rahoitus on suuntautunut uusien siementen etsimiseen ja EAKR-rahoitus on tukenut niiden kasvua. Toimintalinjaan kytkeytyvä verkostoituminen on tuonut selkeän lisäarvon ohjelman kannalta. EAKR-ohjelman toimintalinja 3 koskee alueiden saavutettavuutta ja toimintaympäristön parantamista. Rahoitusta on ohjattu muun muassa palvelurakenteen ja ympäristökulttuuritoiminnan tukemiseen. Toimintalinjan hankkeiden kokonaiskuva on kuitenkin jäänyt melko sirpaleiseksi. Toteutuneissa hankkeissa korostuu erityisesti matkailun teema, jota ei ole asetettu toimintalinjan kärjeksi. Toimintalinjalla 4 on pyritty kehittämään suuria kaupunkiseutuja, jotka Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa kattavat Tampereen ja Vaasan seudut. Laadullisen arvioinnin perusteella ohjelmakaudella ei ole täysin konkretisoitunut, mitä toimintalinja 4 voisi mahdollistaa. Toteutuneita hankkeita on ollut melko vähän, ja ne ovat olleet volyymiltään pieniä ja teemoiltaan heterogeenisiä. Kokonaisuutta arvioitaessa erityisesti EAKR-toimintalinjan 2 koetaan onnistuneen hyvin. EAKR-rahoituksen avulla on onnistuttu tukemaan käytännön innovaatiotoimintaa ja uusia toimintamuotoja. EAKR-ohjelman tavoitteiden saavuttamista on kuitenkin heikentänyt yksityiskohtaisen sääntelyn lisääntyminen. Lisäksi parantamisen varaa olisi ollut tasa-arvonäkökulman huomioimisessa sekä ympäristön ja vihreän liiketoiminnan vahvistamisessa. Ympäristöarvot tulevat korostumaan seuraavalla kaudella. Myös rahoittajan strategisen ohjauksen katsotaan kaipaavan vahvistusta tulevaisuudessa. Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Länsi-Suomen alueellinen osio (alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite) Länsi-Suomen ESR-toimenpideohjelman alueellisen osion (pl. Saarijärvi-Viitasaari) EU:n rahoitusosuus vuosina 2007 2013 on yhteensä 71,2 miljoonaa euroa. Tästä Pirkanmaalle kohdentuu 25,7 miljoonaa euroa. Maakuntaohjelmakaudella 2007 2010 ESR:n ja sen valtion vastinrahoitusta on Pirkanmaalle kohdentunut yhteensä hieman alle 29 miljoonaa euroa. ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueellista osiota on toteutettu sen neljästä omasta toimintalinjasta käsin. Toimintalinjat ovat 1) työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä 11
yrittäjyyden lisääminen, 2) työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, 3) työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen sekä 4) jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa. Maakuntaohjelmaan suhteutettuna ESR-alueosio toteuttaa pääasiassa maakuntaohjelman toimintalinjaa 2, tekijät ja osaaminen. Taulukko 2. Pirkanmaa ESR:n alueosion rahoituksen (ESR L-S+valtio) toteumat toimintalinjoittain, miljoonaa euroa (tilanne 19.10.2010) Rahoituskehys 2007-2010 (ESR + valtio) Varaukset ja sidonnat (ESR + valtio) Maksettu (ESR + valtio) Varausaste 19.10.2010 Maksatusaste 19.10.2010 TL 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa 9,370 9,489 4,376 101 % 47 % 8,648 10,625 2,382 123 % 28 % 9,671 12,168 3,783 126 % 39 % 1,223 0,508 0,225 42 % 18 % Yhteensä 28,912 32,790 10,766 113 % 37 % Lähde: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirjat, EURA 2007-raportit ESR-alueosion toimintalinjassa 1 oppilaitosten toteuttama yrittäjyyskasvatus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja se on koettu tarpeelliseksi. Hyvää on ollut myös useiden oppilaitosten tekemä yhteistyö. Muun muassa aloittavien henkilöiden määrät, osallistuvat ja perustetut yritykset, uudet työpaikat ja henkilötyövuodet ovat toteutuneet hankkeissa suunnitellusti. Hanketoiminnan laadullisten vaikutusten arvioinnista on loppuvuonna 2010 käynnistetty kysely, jonka tuloksia ei ole vielä saatavilla. Toimintalinjan 2 iso teema, syrjäytymisen ehkäisy, on pyritty ottamaan haltuun muun muassa opintojen keskeytymiseen puuttumalla ja välityömarkkinoita kehittämällä. Opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen on vienyt eteenpäin ajatusta työvaltaisesta oppimisesta toisen asteen koulutuksessa niin sanotun pulpettioppimisen sijaan. Välityömarkkinoiden kehittämisen hankkeet ovat lähteneet paikallisista tarpeista ja hyödyntäneet verkostoja hyvin. Hankkeet ovat toimineet tarkoituksensa mukaisesti myös eri tahojen sitouttamisen välineenä. Käytännön tuloksia kehittämistyöstä ovat sosiaalisten kriteerien lanseeraus julkisiin hankintoihin sekä sosiaalisten yritysten perustaminen. Kolmatta toimintalinjaa edustavaa oppilaitoksien työelämäyhteistyötä on toteutettu opettajien työelämäjaksojen kautta. Niillä kehitetään opetusta ja pitkällä tähtäimellä vaikutetaan opetuksen suuntaamiseen. Aikuiskoulutuksen kehittäminen on osoittautunut haasteelliseksi hanketyöllä, ja se sopinee paremmin muilla instrumenteilla toteutettavaksi. Toimintalinjassa 4 on Pirkanmaalla toteutettu työperäiseen maahanmuuttoon varautumisen ja tähän liittyvien tukitoimintojen kehittämistä, jota täydentää kuntien kanssa yhdessä toteutettava alueellisen maahanmuuton projekti. Toiminnalla on kyetty rauhassa kehittämään palvelutarjotinta. Tulokset ovat tässäkin tavoitteiden mukaisia. Kaiken kaikkiaan ohjelma on laadullisesti arvioiden onnistunut pääosin valoisasti: hankkeet ovat toteuttaneet asetettuja tavoitteita hyvin ja myös määrällisesti tuotokset ovat olleet osuvia. Lamasta johtuen joidenkin hankkeiden tavoitteita ja budjettia on jouduttu tarkistamaan. (Pirkanmaan ELY-keskus.) 12