VALVONTASUUNNITELMA 1 (6) VALVONTASUUNNITELMA 2016 Valvontasuunnitelma kuvaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vuoden 2016 valvontatyön. Suunnitelma on laadittu pelastuslain 79 :n perusteella. Vuoden 2016 aikana valvontaa suoritetaan sekä pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti että asiakaskunnasta nousevien tarpeiden mukaan seuraavasti: Määräaikainen valvonta (yhteensä ~12 htv) - asuinkiinteistöjen omavalvonta (1000 kpl) - määräaikaiset palotarkastukset muissa kohteissa (1280 kpl) Muu valvonta ja asiantuntijapalvelut (yhteensä ~16 htv) - kemikaalivalvonta - ulkoiset pelastussuunnitelmat - poistumisturvallisuusselvityskohteiden valvonta - tapahtumien ja tilapäismajoitusten valvonta - vastaanottokeskusten valvonta - onnettomuusriski-ilmoitusten käsitteleminen ja paloriskiasuntojen valvonta - muut ylimääräiset palotarkastukset - pelastusyksiköiden suorittamat valvonnalliset toimenpiteet - operatiivista erityistarkastelua vaatien kohteiden valvonta - nuohouksen valvonta - suunnittelijoiden neuvonta (uudis- ja korjausrakentaminen) - lausunnot - päivystävä palotarkastaja Eri valvontamuotojen sisältö on kuvattu tarkemmin suunnitelmassa jäljempänä. Jälkivalvonta Pelastusviranomaisen tulee pelastuslain 81 mukaisesti määrätä havaitsemansa puute korjattavaksi. Valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen annettu korjausmääräys jälkivalvotaan. Jälkivalvonta suoritetaan joko tekemällä jälkitarkastus, tai asiakirjavalvontana, mikäli puutteiden korjaaminen voidaan luotettavasti todentaa dokumentein, kuvin tai muiden kohteen edustajan toimittamien selvitysten perusteella. Jälkivalvontaan käytettävä aika on sisällytetty ensisijaisen valvontatoimenpiteen työaikaresursointiin. Kehitystyö Kehitystyötä tehdään tarkastusten sisältöjen yhtenäistämiseksi, toimintamallien ja -ohjeistusten kehittämiseksi sekä muun muassa valvontaan liittyvän toiminnanohjauksen tehostamiseksi. Palotarkastusten laatua ja yhdenmukaisuutta valvotaan seuraamalla riskilukujen kehitystä sekä kouluttamalla tarkastajia yhdenmukaiseen kohteiden arviointiin. Valvonnan vaikuttavuuden mittaamiseksi ja valvonnan riskiperusteisen kohdentamisen parantamiseksi pelastuslaitos on vuoden 2015 käynnistänyt hankkeen, joka jatkuu myös vuonna 2016. Lisäksi valvonnan riskiperusteisen kohdentamisen perusteita arvioidaan myös uuden palvelutasopäätöskauden yhteydessä tehtävän riskianalyysin yhteydessä. Pelastuslaitos osallistuu sekä paikallisiin että valtakunnallisiin työryhmiin resurssien sallimissa rajoissa. Yhteensä kehitystyöhön käytetään noin 5,5 henkilötyövuotta.
VALVONTASUUNNITELMA 2 (6) Palontutkinta Pelastuslaitos suorittaa pelastuslain 41 :n mukaista palontutkintaa vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi sekä onnettomuuskehityksen seurannan (PelL 43 ) suorittamiseksi. Palontutkinta tuottaa tietoa sekä valvonnan ja turvallisuuskoulutuksen ja -viestinnän että pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittämiseksi. Tavoitteena on tutkia kaikki tutkintakynnyksen ylittävät palot ja onnettomuudet. Resurssien salliessa tutkintaa kohdennetaan riskiperusteisesti myös muihin tapahtuneisin poikkeamiin, joista arvioidaan saatavan onnettomuuksien ehkäisyssä hyödynnettävää tietoa. Rakennusja onnettomuusselosteiden laatimisen lisäksi pelastuslaitos antaa palontutkinnan yhteydessä asiantuntijalausuntoja muille viranomaisille. Palontutkinnan suorittaminen kaikkiin tutkintakynnyksen ylittäviin paloihin ja onnettomuuksiin sekä palontutkinnan kehittäminen vaatii yhteensä noin yhden henkilötyövuoden. Osaamisenhallinta Valvontatyötä tekevien henkilöiden osaamisenhallinnan tukemiseksi on laadittu koulutussuunnitelma vuosille 2015-2018. Vuoden 2016 aikana koulutusten teemana on turvallisuustekniikka ja pelastustoiminnan edellytykset. Koulutusta järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti myös pelastusyksiköiden miehistölle. Yhteensä kaikkien valvontatyöhön osallistuvien henkilöiden koulutukseen ja kouluttautumiseen on varattu noin 2,5 henkilötyövuotta. Resursointi Yhteensä valvontatyöhön, siihen liittyvään kehitystyöhön, palontutkintaan sekä osaamisenhallintaan käytetään ~37 henkilötyövuotta, joista ~28 henkilötyövuotta käytetään suoraan asiakasrajapintaan kohdistuviin valvonnallisiin toimenpiteisiin. Työtä tekevät palotarkastajien lisäksi turvallisuuskouluttajat, palomestarit sekä pelastusyksiköiden vuorossa oleva miehistö. Mittaaminen ja seuranta Valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän toteutumista ja siihen käytettyjä panoksia seurataan turvallisuuspisteillä. Yksi turvallisuuspiste saadaan valvonnan tai turvallisuusviestinnän toimenpiteestä, johon kohdistuu neljän tunnin työpanos. Eri toimenpiteisiin käytettävä työaika on vakioitu, jotta käytettävissä olevaa työpanosta voidaan tehokkaasti ohjata ja seurata. Vuonna 2016 pelastuslaitos tuottaa 8200 turvallisuuspistettä, joista valvonnalliset toimenpiteet tuottavat noin 6500 ja turvallisuuskoulutus ja -viestintä noin 1700. Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan välillisesti mittaamalla määräaikaisen valvonnan yhteydessä palotarkastuskohteille annettujen riskilukujen kehitystä. Valvonnan maksullisuus Valvonta on maksullista pelastuslautakunnan vahvistaman taksaluettelon mukaisesti. Taksaluettelo on on esitetty liitteessä 3 ja on lisäksi saatavilla pelastuslaitoksen Internet-sivuilla. Ohjaus ja neuvonta Kaiken valvonnan yhteydessä annetaan ohjausta ja neuvontaa.
VALVONTASUUNNITELMA 3 (6) MÄÄRÄAIKAINEN VALVONTA Määräaikaista, pitkän aikavälin valvontaa tehdään asuinkiinteistöjen osalta omavalvontana ja muiden rakennusten osalta määräaikaisina palotarkastuksina. Asuinkiinteistöjen omavalvonta Asuinkiinteistöjen omavalvontaa suoritetaan vuonna 2016 kerrostaloyhtiöissä Arabianrannan, Kannelmäen, Kontulan, Lauttasaaren (Kotkavuori & Vattuniemi), Mellunmäen, Taka-Töölön, Toukolan sekä Vanhakaupungin osa-alueilla. Yhteensä alueilla on noin 900 kerrostalo- ja rivitaloyhtiötä (noin 1450 rakennusta). Omavalvontaa kohdistetaan vuosittain noin kymmeneen prosenttiin Helsingin kerrostalokannasta, mikä mahdollistaa koko kaupungin kerrostalokannan valvonnan kymmenen vuoden syklissä. Pientalojen osalta toteutetaan vuoden 2016 aikana pilotti, johon valitaan 100 taloa. Omavalvontamalli pitää sisällään pelastuslain määräysten noudattamisen varmistamisen määrämuotoisen lomakkeen avulla (kiinteistön itse suorittama tarkastus), vastausten käsittelemisen, korjausmääräysten antamisen palautettujen vastausten perusteella sekä jälkivalvonnan. Palotarkastuksia suoritetaan kiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta määräaikaan mennessä. Tällöin valvontakäynnistä veloitetaan pelastuslaitoksen hinnaston mukainen maksu. Lisäksi osaan omavalvonnan kohteina olevista kiinteistöistä tehdään maksuton pistokoeluontoinen palotarkastus vastausten oikeellisuuden varmistamiseksi. Pelastuslaitos tarjoaa alueen kiinteistöjen edustajille omavalvontaan liittyvää neuvontaa jokaisella valvottavalla alueella järjestettävien asukasiltojen muodossa. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutusta antavan Helsingin pelastusliitto ry:n kanssa. Neuvontaa ja tukea omavalvonnan suorittamiseen tarjoavat myös helsinkiläiset sopimuspalokunnat. Määräaikaiset palotarkastukset Määräaikaisten palotarkastusten piirissä olevia kohteita on Helsingissä 4332 kappaletta, joista 1280 valvotaan vuoden 2016 aikana***. Valvottavat kohteet on luokiteltu kohdeluokkiin niiden pääasiallisen käyttötavan tai muun valvonnan suunnittelun kriteerinä olevan ominaisuuden perusteella. Mikäli kohde täyttää useamman kohdeluokan kuvauksen, valitaan sille korkeimpaan kriittisyysluokkaan määritelty kohdeluokka. Kohteen tarkastusväli riippuu kohdeluokalle määritellystä kriittisyysluokasta (1-5) sekä kohdekohtaisesta riskiluvusta, joka määritellään palotarkastuksen yhteydessä omatoimisen varautumisen auditointimallia käyttäen. Tarkastusten määräväli vaihtelee yhdestä viiteen vuoteen, mikä mahdollistaa kaikkien Helsingin valvontakohteiden (pl. asuinkiinteistöt) sekä niiden muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien valvomisen viiden vuoden sykleissä. Kohdeluokitus sekä eri kohdeluokkien kriittisyysluokat on esitetty liitteessä 1 ja kriittisyysluokkien kuvaukset sekä riskiluvun vaikutus tarkastusväliin liitteessä 2. Omatoimisen varautumisen auditointimallin manuaali on saatavilla pelastuslaitoksen Internet-sivuilla. Manuaali pitää sisällään tarkemman kuvauksen sekä itse arviointimenetelmästä että arvioinnin kohteena olevista kriteereistä ja riskiluvun määräytymisestä. Organisaatioiden on mahdollista suorittaa myös itsearviointia auditointimallin mukaisesti. *** Laskenta tehty vuoden 2015 marraskuun tietojen perusteella.
VALVONTASUUNNITELMA 4 (6) MUU VALVONTA JA ASIANTUNTIJAPALVELUT Kemikaalivalvonta Kemikaalivalvonnan tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Valvontatoimenpiteinä ovat vaarallisten kemikaalien vähäistä (myös tilapäistä) teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien kohteiden tarkastukset, maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset, öljylämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastukset sekä ilotulitemyyntipisteiden luvittaminen sekä valvonta. Tarkastusten lisäksi kemikaaleihin liittyviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset lausunnot ja päätökset. Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä harjoittaviin tuotantolaitoksiin tekemiin tarkastuksiin. Ulkoiset pelastussuunnitelmat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen alueella on viisi ulkoista pelastussuunnitelmaa vaativaa kohdetta, joista kahden osalta suunnitelma on päivitetty vuoden 2015 aikana. Valmistuneet suunnitelmat koskevat voimalaitoksia. Kolmen satamia koskevan suunnitelman laatiminen on käynnistetty. Suunnittelutyö tuo valmiuksia niin pelastustoimen kuin kohteen omatoimiseen varautumiseen sekä pitää yllä keskustelua operatiivisen toiminnan tämänhetkisestä tilasta ja toimintamahdollisuuksista kohteissa. Ulkoisia pelastussuunnitelmia ja pelastuslaitoksen suuronnettomuusosaamista testataan kolmen vuoden välein suuronnettomuusharjoituksissa. Voimalaitosten harjoitukset järjestetään vuoden 2016 aikana ja satamiin ulkoisten pelastussuunnitelmien valmistuttua. Poistumisturvallisuusselvityskohteiden valvonta Pelastuslaitos valvoo pelastuslain 18 :n mukaista hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuuden tasoa. Kohteet ovat velvollisia laatimaan poistumisturvallisuusselvityksen, joiden käsittelemistä ja arviointien laatimista varten on nimetty laitoksen sisäinen työryhmä. Selvitysten käsittelemisen yhteydessä kohteisiin tehdään tarvittaessa palotarkastus. Toiminnanharjoittaja voidaan myös velvoittaa toteuttamaan poistumiskoe poistumisjärjestelyjen ja poistumiseen kuluvan ajan todentamiseksi. Mikäli selvityksen perusteella arvioidaan, ettei turvallisuustaso ole riittävä, annetaan määräys poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman tekemisestä. Tapahtumien ja tilapäismajoitusten valvonta Helsingissä järjestetään ympäri vuoden yleisötilaisuuksia ja -tapahtumia, joiden yleisömäärä vaihtelee muutamista kymmenistä henkilöistä kymmeniin tuhansiin henkilöihin. Pelastuslaitos valvoo tapahtumien omatoimisen varautumisen riittävyyttä ottaen huomioon tapahtuman erityispiirteet kuten henkilömäärän, tapahtumapaikan, tapahtuman luonteen, tapahtumakohtaiset vaarat ja riskit sekä onnettomuustilanteen aikaiset toimintamahdollisuudet. Erikseen huomioidaan myös ilotulitteiden, muiden pyroteknisten tehosteiden sekä palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käyttöön liittyvät tekijät. Pelastuslaitos antaa tapahtumajärjestäjille ohjausta ja neuvontaa, tarkastaa tapahtumiin liittyvät pelastussuunnitelmat sekä tekee riskiperusteisesti yleisötapahtumien palotarkastuksia, joista pelastusyksiköiden miehistö suorittaa osan. Tilapäismajoituksia valvotaan varmistamalla tilapäismajoitusten turvallisuusjärjestelyistä annetun ohjeen noudattaminen sekä tekemällä majoituskohteisiin tarvittaessa ylimääräisiä palotarkastuksia.
VALVONTASUUNNITELMA 5 (6) Vastaanottokeskusten valvonta Vuoden 2015 aikana muuttuneen turvapaikanhakijatilanteen myötä Helsinkiin on perustettu vakituisesti toimivien vastaanottokeskusten lisäksi tilapäisiä, osittain käyttötavaltaan poikkeavissa tiloissa toimivia vastaanottokeskuksia. Tämä on luonut tarpeen valvoa majoitustoimintaa tehostetusti sekä antaa ohjausta ja neuvontaa keskusten omatoimiseen varautumiseen liittyen. Pelastuslaitos jatkaa toiminnan vakiintumiseen saakka tehostettua valvontaa sekä olemassa olevissa vastaanottokeskuksissa että mahdollisesti vuonna 2016 avattavissa uusissa turvapaikanhakijoiden majoituskohteissa. Onnettomuusriski-ilmoitusten käsitteleminen ja paloriskiasuntojen valvonta Pelastuslaitos vastaanottaa erilaisia onnettomuusriski-ilmoituksia sekä paloriskiasuntoja koskevia ilmoituksia muun muassa pelastuslain 42 : perusteella. Vuoden 2016 aikana ilmoituksia odotetaan tulevan noin sata kappaletta, mikä tarkoittaa tarvetta kohdentaa paloriskiasuntojen valvontaan lisäresursseja edellisiin vuosiin verrattuna. Muut ylimääräiset palotarkastukset Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään vuoden aikana toimintampäristössä tapahtuvien muutosten, riskiperusteisen valinnan sekä pelastuslaitokselle tulevien pyyntöjen perusteella. Pyyntöjen osalta johtava palotarkastaja päättää ylimääräisen palotarkastuksen suorittamisesta. Pelastusyksiköiden suorittamat valvonnalliset toimenpiteet Pelastusyksiköiden vuorossa oleva miehistö jatkaa vuoden 2015 aikana aloitettuja operatiivisten toimintaedellytysten varmistamiseen ja samalla kohdetuntemuksen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Toimenpiteitä suoritetaan ennakkoon määritellyillä asuinalueilla sekä osassa Helsingin edustalla olevista saarista. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa osoitemerkintöjen näkyvyys, pelastusteiden käytettävyys ja saarten osalta muun muassa rantautumismahdollisuudet. Havaituista puutteista annetaan korjausmääräyksiä. Pelastusyksiköiden miehistö suorittaa valvontaa myös tapahtumissa (ks. tapahtumien ja tilapäismajoitusten valvonta) ja paloriskiasuntojen valvonta suoritetaan osittain vuorossa olevan miehistön toimesta (ks. onnettomuusriski-ilmotusten käsitteleminen ja paloriskiasuntojen valvonta). Operatiivista erityistarkastelua vaatien kohteiden valvonta Palomestarit suorittavat operatiivista erityistarkastelua alueellisen riskianalyysin tulosten ja alueiden vastuuhenkilöiden tekemien esitysten perusteella valittuihin kohteisiin. Toimenpide sisältää operatiivisen toiminnan näkökulmasta tehtävän tutustumis- ja neuvontakäynnin. Toimenpiteen tuloksena syntynyttä materiaalia hyödynnetään pelastuslaitoksen sisäisessä koulutuksessa, minkä lisäksi pelastusyksiköt tekevät toimenpiteen yhteydessä kohteisiin tutustumiskäyntejä. Tarvittaessa kohteessa tehdään samassa yhteydessä palotarkastus. Vuonna 2016 tarkastelu tehdään yhdeksään eri kohteeseen. Nuohouksen valvonta Pelastuslain 59 mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Helsingissä on käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohoustoiminta on kilpailutettu kolmen yrityksen hoidettavaksi. Kaupunki on jaettu kolmeen nuohousalueeseen, joissa nuohousyritykset suorittavat nuohousalueillaan pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen sekä savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt. Nuohoojamestarit antavat tarvittaessa nuohoukseen sekä tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä asiantuntijalausuntoja. Pelastuslaitos on jatkuvassa yhteydessä piirinuohoojiin ja reagoi heidän antamiinsa ilmoituksiin tulisijojen ja hormien ja kattoturvalaitteiden vioista ja puutteista. Pelastuslaitos tekee niiden perusteella tarvittavat viranomaispäätökset. Pelastuslaitos valvoo lisäksi nuohoussopimusten toteutumista.
VALVONTASUUNNITELMA 6 (6) Suunnittelijoiden neuvonta (uudis- ja korjausrakentaminen) Pelastuslaitos vaikuttaa rakenteellisen paloturvallisuuden ratkaisuihin rakennusprojektien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa antamalla siihen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Tarve uudis- ja korjausrakentamiseen liittyvälle neuvonnalle on Helsingissä suuri rakennuskannan poikkeuksellisen monimuotoisuuden takia. Resursseja kohdennetaan muun muassa korkean ja maanalaisen rakentamisen merkittäviin rakennushankkeisiin. Suunnittelijoiden neuvontaryhmän toimintaan kuuluu muun muassa rakenteellista paloturvallisuutta ja väestönsuojia koskeva neuvonta, erilaisten suunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen, neuvonta kaavoitusasioissa sekä laitosten ja lautakunnan kaavalausuntojen valmistelu. Rakennuksen tai tilan käyttöönottovaiheessa tehdään erityisiä palotarkastuksia, joilla valvotaan, että rakennus täyttää palo- ja käyttöturvallisuuden perusratkaisut. Tarkastus sisältää väestönsuojien käyttöönottotarkastuksen. Erityisten palotarkastusten ennakkotarkastuksia suoritetaan riskiperusteisen arvion mukaisesti. Väestönsuojien rakentamisen ja kunnossapidon ohjausta ja neuvontaa tehdään myös pelastuslaitoksen teknisellä osastolla. Lausunnot Pelastuslaitos vastaa laaja-alaisesti erilaisiin lausuntopyyntöihin. Valvontatyön näkökulmasta olennaisia lausuntoja ovat mm. lainsäädäntöön, kansallisiin ohjelmiin, ohjeisiin, kaavoitukseen, rakennuslupiin ja tuotantolaitoksissa tapahtuviin toiminnan muutoksiin liittyvät lausuntopyynnöt. Päivystävä palotarkastaja Päivystävä palotarkastaja antaa ohjausta ja neuvontaa kansalaisille ja organisaatioille ja tarvittaessa ohjaa yhteydenottopyynnöt pelastuslaitoksen asiantuntijalle. Päivystyspalvelu on tarjolla arkipäivisin kello 8:30-11:30 ja 12:00-15:30.
VALVONTASUUNNITELMA LIITE 1 YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSET OPETUS- RAKENNUKSET JA PÄIVÄKODIT KOKOONTUMIS- JA LIIKETILAT TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET MUUT RAKENNUKSET *** KL1 KL1 100A 100B 105 110A 110B 115 120A 120B 125 130Aa 130Ab 130Ba 130Bb 130C 135A 135B 140A 140B 145 200A 200B 200C 205 210 215 220 300A 300B 300C 300D 305A 305B 305C 310 315A 315Ba 315Bb 320A 320B 325 330A 330B 335A 335B 400A 400B 405 410A 410B 410C 415A 415Ba 415Bb 420A 420B 420C 510A 510B 600A 600B 605 610 615A 615B 620A 620B 620C 620D 620E 625 630 635 *** MAATALOUSRAKENNUKSET Keskussairaalat Muut sairaalat Terveyskeskusten vuodeosastot Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä): poistumisturvallisuusselvityskohteet Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä): muut kuin poistumisturvallisuusselvityskohteet Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset Palvelutalot, sprinklattu Palvelutalot, ei sprinklattu Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet Vankilat Avovankilat Lasten- ja nuorisokodit: poistumisturvallisuusselvityskohteet Lasten- ja nuorisokodit: muut kuin poistumisturvallisuusselvityskohteet Ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset: alle 50 majoituspaikkaa Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset: 50 majoituspaikkaa tai enemmän Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet Leirintäalueet Asuntolat, muut asuntolarakennukset Päiväkodit: alle 25 paikkaa Päiväkodit: 25 99 paikkaa Päiväkodit: 100 paikkaa tai enemmän Yleissivistävät oppilaitokset Keskiasteen oppilaitokset Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset: alle 400 m2, erillinen rakennus Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset: 400 2499 m2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset: 2499 9999 m2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset: 10 000 m2 tai enemmän Anniskeluravintolat: alle 50 asiakaspaikkaa, erillinen rakennus Anniskeluravintolat: 50-399 asiakaspaikkaa Anniskeluravintolat: 400 asiakaspaikkaa tai enemmän Ruokaravintolat: erillinen rakennus tai 100 asiakaspaikkaa tai enemmän, tai erillinen rakennus Teatteri- ja konserttirakennukset: paikkaluku alle 300 Teatteri- ja konserttirakennukset: paikkaluku 300-499 Teatteri- ja konserttirakennukset: paikkaluku 500 tai enemmän Kirjastot ja museot Näyttelyhallit Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu ja kuntoilurakennukset: alle 500 asiakaspaikkaa Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu ja kuntoilurakennukset: 500 asiakaspaikkaa tai enemmän Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat Muut liikenteen rakennukset Energiatuotannon rakennukset: alle 1000 m2 Energiatuotannon rakennukset: 1000 m2 tai enemmän Infrastruktuurin kannalta merkittävät Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset: alle 1000 m2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset: 1000 4999 m2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset: 5000 m2 tai enemmän Teollisuus- ja pienteollisuustalot: alle 1000 m2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot: 1000-4999 m2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot: 5000 m2 tai enemmän Varastorakennukset: alle 1000 m2 Varastorakennukset: 1000-9 999 m2 Varastorakennukset: 10 000 m2 tai enemmän Erilliset viljankuivaamorakennukset Muut maatalousrakennukset Toimisto- ja työpaikkatilat: alle 2000 m2 Toimisto- ja työpaikkatilat: 2000 m2 tai enemmän Palo- ja pelastustoimen rakennukset Ei kuulu muihin ryhmiin, mutta on kytketty hätäkeskukseen Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: kylmä jakeluasema (ei rakennuksia) Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: jakeluasemat (esim. liikennemyymälät) Seveso-kohteet ja muut vastaavat: turvallisuusselvityslaitos Seveso-kohteet ja muut vastaavat: toimintaperiaatelaitos Seveso-kohteet ja muut vastaavat: lupalaitos Seveso-kohteet ja muut vastaavat: Kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logistiikkakeskukset Seveso-kohteet ja muut vastaavat: ilmoituslaitos Turvetuotantoalueet Kulttuurihistorialliset rakennukset Muut rakennukset ja kohteet Kohdeluokitus ja kriittisyysluokkajako (KL1-5)
VALVONTASUUNNITELMA LIITE 2 Kriittisyysluokka 1 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v Luokkaan kuuluvat keskussairaalat sekä kemikaalilainsäädännön perusteella pelastuslaitosten valvottavat vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavat kohteet. Keskussairaalat ovat poistumisturvallisuusselvityskohteita, joissa henkilöiden alentunut toimintakyky luo korostuneen tarpeen tukea kohteiden omatoimista varautumista. Kohteet ovat lisäksi kokonsa ja henkilömääränsä puolesta suuria ja rakenteellisilta sekä teknisiltä ratkaisuiltaan haastavia. 1 2 4 Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavat kohteet ovat kokonsa, henkilömääränsä sekä rakenteellisten ja teknisten ratkaisujen osalta vaihtelevia. Toiminnan luonne kohteissa aiheuttaa erityistä vaaraa. Molemmissa kohdeluokissa pelastustoiminta on tavanomaista haastavampaa ja mahdollisen onnettomuuden niin sisäiset kuin ulkoisetkin seuraukset voivat olla erittäin vakavia (suuronnettomuusvaara). 3? 5 Valvonta suoritetaan tarvittaessa yhteistyössä pelastustoiminnan asiantuntijan kanssa. Kriittisyysluokka 2 Luokkaan kuuluvat suuret kokoontumistilat, liikenteen ja infrastruktuurin kannalta merkittävät kohteet sekä vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavat laitokset. Lisäksi luokkaan kuuluvat kaikki poistumisturvallisuusselvityskohteet keskussairaaloita lukuun ottamatta. Kohteet ovat kokonsa ja henkilömääränsä puolesta suuria. Toiminta kohteissa on riskialtista muutosherkkyyden tai muiden tekijöiden takia. Pelastustoiminta on tavanomaista haastavampaa ja mahdollisen onnettomuuden niin sisäiset kuin ulkoisetkin seuraukset voivat olla erittäin vakavia (suuronnettomuusvaara). Lisäksi poistumisturvallisuusselvityskohteissa henkilöiden alentunut toimintakyky luo korostuneen tarpeen tukea kohteiden omatoimista varautumista. Kohteet ovat kokonsa ja henkilömääränsä puolesta vaihtelevia, ja pelastustoiminta on kohteissa tavanomaista haastavampaa. Kohteet ovat velvollisia laatimaan poistumisturvallisuusselvityksen, jotka tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein. 1 2? 3 4 5 Valvonta suoritetaan tarvittaessa yhteistyössä pelastustoiminnan asiantuntijan kanssa. Kriittisyysluokka 3 Luokkaan kuuluvat muun muassa keskisuuret kokoontumistilat, eriasteiset oppilaitokset, kulttuurihistorialliset rakennukset sekä suuret teollisuuden laitokset, joissa ei käsitellä vaarallisia kemikaaleja ilmoitusrajaa ylittäviä määriä. Kohteet ovat kokonsa ja henkilömääränsä puolesta pääasiassa keskikokoisia. Riskit painottuvat kohteiden poistumisturvalliseen. Rakenteelliset ja tekniset ratkaisut ovat pääasiassa tavanomaisia. 1 2? 3 4 5 Kriittisyysluokka 4 Luokkaan kuuluvat muun muassa pienehköt kokoontumistilat, suuret toimisto- ja työpaikkatilat, suuret varastorakennukset, jakeluasemat, keskisuuret teollisuuden laitokset, joissa ei käsitellä vaarallisia kemikaaleja ilmoitusrajaa ylittäviä määriä sekä osa majoituskohteista. Kohteet ovat kokonsa ja henkilömääränsä puolesta pääasiassa pieniä tai kohteessa oleskelevat henkilöt tuntevat tilat hyvin ja toiminta on pysyväisluonteista. Rakenteelliset ja tekniset ratkaisut ovat tavanomaisia. 1 2? 3 4 5 Kriittisyysluokka 5 2 Luokkaan kuuluvat muun muassa pienet kokoontumistilat, pienet ja keskisuuret toimisto- ja työpaikkatilat, pienet ja keskisuuret varastorakennukset, pienet teollisuuden laitokset, joissa ei käsitellä vaarallisia kemikaaleja ilmoitusrajaa ylittäviä määriä, maatalouden rakennukset sekä muihin kohdeluokkiin kuulumattomat rakennukset sekä osa majoituskohteista. Kohteet ovat kokonsa ja henkilömääränsä puolesta pieniä tai kohteessa oleskelevat henkilöt tuntevat tilat hyvin ja toiminta on pysyväisluonteista. Rakenteelliset ja tekniset ratkaisut ovat yksinkertaisia.? = omatoimisen varautumisen auditointi tekemättä 1 3 4 5? Kriittisyysluokkien kuvaukset ja riskiluvun vaikutus tarkastusväliin kriittisyysluokan sisällä
VALVONTASUUNNITELMA LIITE 3 Valvontatyöhön liittyvät laskutustaksat 1.1.2016 alkaen: Omavalvontaan liittyvä palotarkastus: 100 Tarkastus on maksullinen, mikäli omavalvontaan velvollinen kohde jättää palauttamatta omavalvontalomakkeen annettuun määräaikaan mennessä Määräaikainen palotarkastus, pieni kohde: 200 Kohdeluokat 110B, 135A, 140A, 140B, 145, 200A, 200B, 220, 300A, 305A, 305B, 310, 315A, 320A, 320B, 325, 330A, 335B, 400A, 400B, 410A, 410B, 415A, 415Ba, 420A, 420B, 510A, 510B, 600A, 605, 610, 615A, 615B, 630, 635 (muun muassa pienet päiväkodit, pienet liike-, toimisto-, kokoontumis-, teollisuus- ja varastorakennukset sekä maatalousrakennukset) Määräaikainen palotarkastus, keskikokoinen kohde: 300 Kohdeluokat 100B, 105, 110A, 115, 120A, 120B, 125, 130Aa, 130Ab, 130Ba, 130Bb, 130C, 135B, 200C, 205, 210, 215, 300B, 300C, 305C, 315Ba, 315Bb, 330B, 405, 410C, 415Bb, 420C, 600B, 620E, 625 (muun muassa koulurakennukset sekä suurin osa keskikokoisista ja suurista liike-, toimisto-, kokoontumis-, teollisuus- ja varastorakennuksista) Lisäksi tarkastuskokonaisuudet, jotka koostuvat enemmän kuin yhdestä pieneen kokoluokkaan kuuluvasta rakennuksesta Määräaikainen palotarkastus, suuri kohde: 400 Kohdeluokat 100A, 300D, 335A, 620A, 620B, 620C, 620D (keskussairaalat, kokonaisalaltaan vähintään 10 000 m 2 liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat sekä muut kuin ilmoitusvelvolliset Seveso-kohteet) Lisäksi tarkastuskokonaisuudet, jotka koostuvat vähintään yhdestä keskikokoiseen kokoluokkaan kuuluvasta rakennuksesta sekä muista rakennuksista Määräaikainen palotarkastus, monirakennuksinen suuri kohde: 500 Tarkastuskokonaisuudet, jotka koostuvat vähintään yhdestä suureen kokoluokkaan kuuluvasta rakennuksesta sekä muista rakennuksista Jälkitarkastus: 200 Jälkivalvonta on maksutonta, jos se voidaan suorittaa asianosaisen lähettämien dokumenttien perusteella Ylimääräinen palotarkastus: 200 Pyydetty ylimääräinen palotarkastus on maksullinen, jollei tarkastusta voida yhdistää osaksi valvontasuunnitelman mukaista määräaikaista palotarkastusta Yleisötapahtuman tarkastus, samanaikaisesti yli 2000 henkilöä: 200 Yleisötapahtuman tarkastus on maksullinen. Pelastusviranomainen voi perustellusta syystä laskuttaa myös tapahtuman, jossa henkilömäärä on alle 2000 henkilöä. Taksa sisältää tarvittaessa tehtävän tilapäistä vaarallisten kemikaalien vähäistä käsittelyä ja varastointia koskevan päätöksen tekemisen sekä käyttöönottotarkastuksen. Kemikaali-ilmoituksen tekemiseen velvollisten tapahtumien tarkastus on aina maksullinen Yleisötapahtuman tarkastus, samanaikaisesti yli 10 000 henkilöä: 400 Yleisötapahtuman tarkastus on maksullinen. Taksa sisältää tarvittaessa tehtävän tilapäistä vaarallisten kemikaalien vähäistä käsittelyä ja varastointia koskevan päätöksen tekemisen sekä käyttöönottotarkastuksen Erityisen palotarkastuksen ennakkotarkastus / erityinen palotarkastus, pieni kohde: 200 Rakennushanke, jonka kerrosala on alle 2000 m 2 Erityisen palotarkastuksen ennakkotarkastus / erityinen palotarkastus, keskikokoinen kohde: 300 Rakennushanke, jonka kerrosala on 2000-4999 m 2 Erityisen palotarkastuksen ennakkotarkastus / erityinen palotarkastus, suuri kohde: 400 Rakennushanke, jonka kerrosala on yli 5000 m 2
VALVONTASUUNNITELMA LIITE 3 Päätös vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnistä tai sitä koskevasta merkittävästä muutoksesta: 400 Sisältää käyttöönottotarkastuksen Päätös vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelyä ja varastoinnista, tilapäinen toiminta: 200 Sisältää tarkastuksen. Mikäli tilapäinen toiminta liittyy yleisötapahtumaan, sisältyy ilmoituksen käsittelymaksu yleisötapahtuman tarkastusmaksuun Päätös ilotulitteiden ja muiden pyroteknisten välineiden varastoinnista kaupan yhteydessä tai ilmoitus siihen liittyvästä merkittävästä muutoksesta: 200 Sisältää tarkastuksen Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus: 200 Alle kaksi tuntia kestävä toimenpide: 100 Mikäli valvonnallinen toimenpide vaatii kokonaistyöaikana mitattuna alle kaksi tuntia kohteen erityisen pienen koon tai muun syyn takia, laskutetaan toimenpiteestä 100 Neuvottelu: maksuton Joko pelastusviranomaisen tai asiakaan luona suoritettu neuvottelu, jonka aikana annetaan ohjausta, on maksuton Pelastusviranomaisen riskiperusteisesti tai pistokoeluontoisesti suorittama toimenpide: maksuton Pelastuslaitoksen riskiperusteisesti suorittamat ylimääräiset tarkastukset tai omavalvonnan yhteydessä suorittamat pistokoeluonteiset tarkastukset ovat maksuttomia