www.mue25.net www.localmanagement.eu INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS
TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektin koordinoijina toimivat Itämeren kaupunkien liiton (UBC:n) ympäristöministeriö ja kestävän kehityksen ministeriö, ja se on osa Itämeren alueen Agenda 21 -toimintaohjelmaa 2004 2009 Roadmap for Sustainable Baltic Cities. Projektin johtoryhmän muodostivat ICLEI Local Governments for Sustainability, UNEP/Grid-Arendal, Bodensee-Stiftung ja University of West of England. Tämä julkaisu heijastelee kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä sitä voi missään olosuhteissa pitää Euroopan komission kannanottona. Toimituskunta: Annika Claesson, Linda Talve, Kasia Bogucka, Christina Garzillo, Marion Hammerl, Claudia Heberlein, Daniela Paas, Andrea Philipp ja Holger Robrecht. Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Kaikki oikeudet pidätetään. Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää eikä kopioida kaupalliseen käyttöön missään muodossa tai millään välineillä ilman MUE-25-projektin osallistujia edustavan UBC:n ympäristökomission kirjallista lupaa. Kuvitus: Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (EnvCom). Sivu 2/17
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. MITÄ INTEGROITU KESTÄVÄ KEHITYS TARKOITTAA?... 5 3. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISPIIRTEET... 7 4. INTEGROITU JOHTAMISJÄRJESTELMÄ: VAIHEITTAISET OHJEET... 9 4.1. PERUSKARTOITUS... 10 4.2. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN... 10 4.3. POLIITTINEN SITOUTUMINEN... 11 4.4. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA... 11 4.5. RAPORTOIMINEN JA ARVIOIMINEN... 11 5. NYKYISET KÄYTÄNNÖT JA VAIHEIDEN LAAJUUS... 12 6. JÄRJESTELMÄN JA SEN SISÄLLÖN VAIHEITTAINEN LAAJENTAMINEN... 13 6.1. AALBORGIN SITOUMUKSET LAAJENNETUN JÄRJESTELMÄN KEHYKSENÄ... 13 7. YHTYMÄKOHDAT MUIDEN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KANSSA... 16 8. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EDELLYTYKSET... 17 Sivu 3/17
1. JOHDANTO Kaupungit ja alueet ovat monimutkaisia ja dynaamisia kokonaisuuksia. Kaupunkien ja alueiden päivittäisiin pieniin ja suuriin toimenpiteisiin liittyvät valinnat tuovat kaikki tavalla tai toisella oman lisänsä koko kaupunkialueen ympäristövaikutuksiin. Teollisuudessa käytetyt puhdistusmenetelmät, kouluissa ja sairaalarakennuksissa käytetyt lämmitysmenetelmät ja julkisen sektorin ostokäytännöt vaikuttavat kaikki jätteiden syntymiseen. Kotitalouksien tasolla tehdyt yksittäiset valinnat vaikuttavat ympäristövaikutuksiin yleisellä tasolla. Myös kaupungin rajojen ulkopuolella suoritetuilla toimenpiteillä on omat vaikutuksensa. Naapurikaupunkien suunnittelukäytännöt vaikuttavat liikennevirtoihin. Paikalliset ja kansalliset päätökset vaikuttavat koko yhteiskuntaan. EU:n säädökset ja politiikka vaikuttavat valtionhallintoon. Nykyinen trendi on, että kaupunkien hallinnolliset vaatimukset lisääntyvät. Kaupunkien on varmistettava, että ne täyttävät niitä koskevan lainsäädännön vaatimukset. Useat EUdirektiivit (kuten SEA-direktiivi, ilmanlaadun direktiivi, vesipolitiikan puitedirektiivi, eläimistö-, kasvisto- ja elinympäristödirektiivi jne.) edellyttävät kaupungeilta eri osa-alueiden seurantaa ja niistä raportoimista. Ympäristöongelmien ohella kaupungit kohtaavat laajan joukon muita haasteita. Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että paikallishallinnon ensisijainen tavoite on pyrkiä täyttämään inhimilliset perustarpeet. Saavuttaakseen tämän tavoitteen kaupunkien on kohdattava monia haasteita, kuten tarjottava riittävä infrastruktuuri asukkaille, hallittava muuttoliike, huolehdittava lapsista ja vanhuksista, torjuttava ilmastonmuutosta, tuettava uusien työpaikkojen syntymistä ja ylläpidettävä elinkelpoista ja dynaamista paikallistaloutta. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi kaupungilla on vain rajalliset resurssit. Yhteenvetona voidaan sanoa, että inhimillisten perustarpeiden täyttäminen ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin takaaminen riippuu luonnonvarojen, yhteisten sosiaalisten etuuksien sekä taloudellisten keinojen saatavuudesta, määrästä ja laadusta. Jotta kaupungistunut Eurooppa täyttäisi kestävän kehityksen kriteerit, se tarvitsee tehokkaita työkaluja, jotka helpottavat kestävän kehityksen johtamisprosessia ja jotka mahdollistavat Euroopan ja kansallisen tason useiden eri strategioiden ja ohjelmien muuntamisen paikallishallinnon tasolla toteutettaviksi toimenpiteiksi. Sivu 4/17
2. MITÄ INTEGROITU KESTÄVÄ KEHITYS TARKOITTAA? Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että paikallispolitiikan tavoite on pyrkiä täyttämään inhimilliset perustarpeet käyttämällä olemassa olevia resursseja. Inhimillisten perustarpeiden täyttäminen sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin takaaminen riippuu luonnonvarojen, yhteisten sosiaalisten etuuksien ja taloudellisten keinojen saatavuudesta, määrästä sekä laadusta. Kestävä paikallispolitiikka edellyttää, että luonnonvaroja ylläpidetään ja inhimillistä pääomaa (esim. tietoja ja taitoja) kehitetään sellaisella tavalla, joka tarjoaa asianmukaiset olosuhteet ja mahdollisuudet tuleville sukupolville. Yli 2 500 eurooppalaista paikallishallintoa on allekirjoittanut Aalborgin peruskirjan, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet - talous, yhteiskunta ja ympäristö - luokitellaan hierarkkiseksi rakenteeksi ja jossa kumotaan se ennakkokäsitys, että tavoitteet Olemassaolomme ja kehityksemme on riippuvainen luonnonjärjestelmistä ja - varoista. Pyrkimyksemme kukistaa köyhyys ja saavuttaa kestävä kehitys ovat turhia, jos ympäristön saastuminen ja luonnonvarojen kuluttaminen jatkuu nykyistä tahtia. Yksittäisten maiden tasolla kansallisten strategioiden täytyy panostaa entistä parempaan ympäristöjohtamiseen ja toteuttaa ympäristön kestävän kehityksen kannalta välttämättömiä rakenteellisia muutoksia. YK:n pääsihteeri Kofi Annanin syyskuussa 2005 valtion päämiehille valmisteleman In larger Freedom -raportin osion D Ensuring Environmental Sustainability (Ympäristön kestävyyden varmistaminen) kohta 57. ovat keskenään tasa-arvoisia. Taloutta ei voida pitää itsearvoisena päämääränä. Sen tarkoitus ei ole parantaa bruttokansantuotetta, vaan osuutta "kansallisesta onnellisuudesta". Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tasapainoisen talouden on tuotettava inhimillistä hyvinvointia vaarantamatta luonnonvaroja. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna luonnonvarat ovat elämää ylläpitäviä mekanismeja ja yhteiskunnallisen elämän perusta. Taloudelliset toimet ovat yksi keino hyödyntää näitä resursseja. Taloudelliset toimet ovat inhimillisiä toimia, jotka jatkuvasti muuntavat luonnonvaroja elämänlaaduksi (tavaroiksi ja palveluiksi). Tämä ei tarkoita pelkästään liiketoimintaa, vaan ihmisten taloudellista toimintaa kokonaisuudessaan sekä kotona, töissä, vapaa-ajalla, paikallishallinnossa että Kuva: Mitä on johdettava kestävän kehityksen yrityksissä. Taloudellisten toimien on joka tapauksessa periaatteiden mukaan? perustuttava ihmisoikeuksiin (esim. valinnan tai toiminnan vapauteen), ja näiden toimien tuottama arvo on tarjottava koko yhteiskunnalle, jotta inhimilliset perustarpeet täyttyisivät. Sivu 5/17
Tähän mennessä on määritetty kolme suhdetta. Ensiksi, talouden ja ympäristöresurssien (luonnonvarojen) välinen suhde on sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Toiseksi ympäristöpoliittisten ja sosiaalisten tavoitteiden välinen tasapaino voidaan saavuttaa ainoastaan dynaamisten ja innovaatioita suosivien taloudellisten käytäntöjen avulla. Kolmanneksi yhteiskunnan sosiaalisten ja taloudellisten komponenttien välistä kestävyyttä ei pystytä saavuttamaan ilman terveitä ympäristöresursseja, kuten esimerkiksi toimivaa ekologista tasapainoa. Viimeinen näkökohta korostaa sitä, että jos haluamme saavuttaa paikallisesti kestävän kehityksen, meillä ei ole varaa sivuuttaa näitä perusedellytyksiä. Mutta miten näitä tietoja voidaan soveltaa kehityksen integroidussa johtamisessa? Kaupungeilla on edessään kestävän kehityksen saavuttamiseen liittyviä haasteita tai ongelmia, joihin niiden täytyy reagoida. Nämä saattavat johtua esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvistä vaatimuksista tai resurssien niukkuudesta tai heikosta laadusta (esim. ilman laatu, melu ja viheralueiden puuttuminen). Haasteisiin täytyy puuttua, koska ne uhkaavat luonnonvarojen laatua ja saatavuutta. Nämä haasteet on kohdattava paikallisen kestävän kehityksen asioina. Kestävään kehitykseen liittyvät asiat tai näkökulmat voidaan näin ollen määrittää yksittäisiä ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyviä osa-alueita kuvaavaksi kategoriaksi, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan luonnonvaraan tai yhteiseen etuuteen. Ne voidaan liittää yhteen tai useampaan indikaattoriin seuraavissa osioissa kuvatulla tavalla, erityisesti tavoitteiden asettamisvaiheessa. Paikallishallinnon integroituun johtamisjärjestelmään on pyritty sisällyttämään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eli ympäristöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. On tärkeää ymmärtää, mitä kaikkien näiden näkökulmien sisällyttäminen johtamisjärjestelmään tarkoittaa. Voi kuitenkin olla järkevää aloittaa ympäristöllisistä ulottuvuuksista ja laajentaa järjestelmää myöhäisemmässä vaiheessa. Samalla tavalla myös vaiheittainen laajentuminen kaupunkialueelle tarkoittaa uusien aihealueiden ottamista kaupunkien agendalle ohjelman etenemisen myötä. Sivu 6/17
3. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN YLEISPIIRTEET Seuraavat ominaisuudet kuvaavat kaupunkialueiden integroitua johtamisjärjestelmää: - Asiaankuuluvuus: Koko järjestelmän perusta on kaikkiin asianmukaisiin toimiin liittyvien tarpeiden ja kaikkien asianmukaisten toimijoiden tarpeiden huomioiminen. Järjestelmässä huomioidaan kaupunkien kannalta tärkeimmät ongelmat, yleisesti esiintyvät ongelmat ja ratkaisut. Integroidun johtamisjärjestelmän avulla on mahdollista puuttua kaikkia eurooppalaisia kaupunkeja koskeviin tärkeimpiin ongelmiin. Järjestelmä on erittäin tärkeä EU:n Kaupunkiympäristöjä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja se on rakennettu Aalborgin sitoumusten tavoitteiden mukaisesti. - Toiminnallisuus: Järjestelmässä huomioidaan koko kaupunkialue hallinnollisista rajoista ja paikallishallinnon valtuuksista riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kunnan ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta olennaiset vaikutukset on huomioitava: kunnan vastuualueeseen liittyvät vaikutukset (mukaan lukien yksityistaloudet ja kansalaiset) sekä kaikkien toimijoiden (kunnan ja sidosryhmien) vaikutukset naapurikuntiin ja -kaupunkeihin. - Lainsäädännön noudattaminen: Järjestelmä tukee lainsäädännön noudattamista kaupunkialueilla. - Jatkuva kehittäminen kohti kestävyyttä: Järjestelmä tukee kaupunkialueiden jatkuvaa ja mitattavissa olevaa kehittymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, järjestelmä perustuu ajanjaksoihin ja sykleihin. - Strateginen suuntautuminen: Integroitu johtamisjärjestelmä on mekanismi, joka tarjoaa tietoja (poliittista) päätöksentekoa varten ja tukee tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Tästä syystä järjestelmässä keskitytään ennemminkin strategisiin kuin toiminnallisiin ongelmiin. Yksityisessä yrityksessä tai julkisessa instituutiossa käytettävä ympäristöjohtamisjärjestelmä on laajuudeltaan yksityiskohtainen. Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä taas tarjoaa strategisen kehyksen kaupunkialueiden kestävälle kehitykselle. - Valtavirtaistaminen: Järjestelmää johdetaan kaupungin keskushallinnosta. Tärkeimpien poliittisten elinten säännöllinen osallistuminen tavoitteiden asettamiseen ja arvioimiseen takaa poliittisen sitoutumisen, laillisuuden ja mahdollisimman laajat vaikutukset. Tätä prosessia arvioidaan sekä jatkuvasti että tärkeimpien vuosittaisten budjettisyklien mukaisesti. - Hajautettu toimeenpano: Paikallishallinto hoitaa järjestelmän koordinoimisen. Strategisten tavoitteiden toteuttajia ovat useat eri toimijat, kuten hallintoyksiköt, yksityiset yritykset ja asianomaiset sidosryhmät. - Integroitavuus: Järjestelmä takaa sekä vaakasuuntaisen integroitumisen eri osastojen ja asianmukaisten sidosryhmien välillä että pystysuuntaisen integroitumisen huomioimalla sekä paikalliset, seudulliset että kansalliset hallintotasot. - Kattavuus: Järjestelmä mahdollistaa kaupunkialueen sidosryhmien asianmukaisen osallistumisen ja läpinäkyvyyden päätöksenteossa ja arvioinnissa. Sivu 7/17
- Sovellettavuus: Kaupungit ovat erilaisia. Niiden koko, taloudellinen tilanne, sijainti, toiminnot sekä organisaatio vaihtelevat. Johtamisjärjestelmä soveltuu erilaisiin paikallisiin konteksteihin. - Täydentävyys: Nykyään on käytössä useita erilaisia ympäristöjohtamisvälineitä (eli järjestelmiä ja työkaluja). Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä ei korvaa nykyisiä, käytössä olevia ympäristöjohtamisjärjestelmiä, vaan laajentaa niitä sekä koordinoi ja integroi olemassa olevat (sektorikohtaiset) välineet, kuten maankäytön suunnittelun, ilmanlaadun hallinnan, veden laadun hallinnan, liikenteen suunnittelemisen jne. - Kehittävä näkökulma: Järjestelmä perustuu nykyisiin kokemuksiin ympäristöjohtamisjärjestelmistä sen sijaan, että kaikki tehtäisiin alusta asti uudelleen. Kaupunkialueiden integroitua johtamisjärjestelmää pyritään parantamaan yhdistelemällä olemassa olevien järjestelmien vahvuuksia ja etuja. - Vaiheittainen laajennettavuus: Kaupungit voivat laajentaa järjestelmää vähitellen ja lisätä siihen osa-alueita, toimijoita ja hallintotasoja tarpeen mukaan. Kun johtamisjärjestelmään integroidaan sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus, kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä kehittyy niin, että se kattaa kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Sivu 8/17
4. INTEGROITU JOHTAMISJÄRJESTELMÄ: VAIHEITTAISET OHJEET Kaupunkialueiden integroitu johtamisjärjestelmä koostuu viidestä päävaiheesta, jotka toistuvat vuosittaisina sykleinä. Nämä vaiheet on esitelty alla olevassa kuvassa ja niitä kuvaillaan tarkemmin seuraavissa osioissa. Vaikka järjestelmässä noudatetaan vuosittain toistuvaa sykliä, se on syytä päivittää kokonaan kerran vaalikaudessa, ellei syklin lopussa suoritettu saavutusten ja tulosten arviointi edellytä järjestelmän päivittämistä jo aiemmin. Jos osastojen, kuntien tai yksityisten yritysten tasolla on käytössä erilaisia ympäristöjohtamisjärjestelmiä, niin integroitu johtamisjärjestelmä toimii yhteistyössä näiden ympäristöjohtamisjärjestelmien kanssa tarjoamalla strategisen kehyksen. Sivu 9/17
4.1. PERUSKARTOITUS Peruskartoitus laaditaan suhteessa nykyiseen tilanteeseen. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja: - arvion paikallisesta tilanteesta suhteessa ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviin ongelmiin - lainsäädännöllisiä vaatimuksia koskevan kartoituksen - poliittisia prioriteetteja koskevan kartoituksen: nykyinen poliittinen ohjelma ja sidosryhmien konsultointi tärkeimpien ongelmien osalta - tulevia ongelmia ja trendejä koskevan kartoituksen: lainsäädännön/ hallinnon tilanne ja ympäristöön liittyvät trendit ja riskit - systeemianalyysi: vastuunjako, prosessit ja organisaation rakenne olemassa olevien ohjelmien toimeenpanoa varten - suunnitelma peruskartoituksen tulosten tiedottamisesta sidosryhmille ja päättäjille - sidosryhmäanalyysi ja niiden roolin määrittäminen liittyen järjestelmän eri vaiheisiin Huomautus: Tässä vaiheessa voidaan konsultoida myös sidosryhmiä. Peruskartoituksessa voidaan käyttää useita erilaisia menetelmiä. Peruskartoitus voi olla osa vertaisryhmien välistä toimintaa. Klassinen arviointi sekä PSIR-kehys tai SWOTanalyysi ovat esimerkkejä muista menetelmistä. Eri menetelmiä voidaan käyttää yhdessä toistensa kanssa tai erikseen. Tuotos: Peruskartoitusraportti 4.2. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN - paikallisesti tärkeiden asioiden priorisoiminen peruskartoituksen tulosten pohjalta - yhteisen vision määrittäminen - pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden asettaminen aikarajoineen sekä indikaattoreiden valitseminen - järjestelmän kannalta tarpeellisen organisaatiorakenteen määrittäminen - toimintasuunnitelma(t): vastuualueet, aikataulut, tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät edellytykset - viestintä ja osallistaminen suunnittelussa - toimeenpanon ja tulosten seurannan määrittäminen - kunnanvaltuuston hyväksyntä Huomautus organisaatiolle: Tässä vaiheessa on tehtävä yhteistyötä kaupunkialueen eri sektorit kattavien sidosryhmien ja muiden viranomaisten kanssa Tuotos: Strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma(t) Sivu 10/17
4.3. POLIITTINEN SITOUTUMINEN - Visioon, strategiseen ohjelmaan ja johtamisjärjestelmään liittyvä keskustelu sekä niiden hyväksyminen paikallishallinnon tasolla. On kuntakohtaista, miten yksityiskohtainen strateginen ohjelma paikallishallinnolle esitetään. - Kumppaneiden sitouttaminen: muut lähialueen paikallishallinnot, paikalliset / kansalliset viranomaiset, yksityiset yritykset / kotitaloudet (vaiheittainen laajentaminen) - Sidosryhmäviestintä Huomautus: harkitkaa erilaisten haastavien ja interaktiivisten menetelmien hyödyntämistä päätöksiä alustavissa keskusteluissa Tuotos: Strategisen ohjelman (ja toimintasuunnitelman) hyväksyminen ja omaksuminen 4.4. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA - toimintasuunnitelman säännöllinen tarkentaminen - muiden kumppaneiden osallistumisen varmistaminen - toimenpiteiden toteuttaminen - toteutettujen toimenpiteiden sekä niiden vaikutusten seuranta suhteessa tavoitteisiin - tulosten seuranta - seurannan tulosten kokoaminen ja yhdistäminen - säännöllinen sisäinen viestintä kaikille asianmukaisille toimijoille - korjaavat toimenpiteet (linkki toimenpiteiden seurantaa edeltävään vaiheeseen) - sidosryhmille viestintä (uusien kumppanuuksien muodostaminen) Tuotos: Toteutettu toimintasuunnitelma, seurantaraportit 4.5. RAPORTOIMINEN JA ARVIOIMINEN - arviointi perustuen tulosten seurantaan ja PSIR-kehykseen - raportti toimenpiteistä ja saavutuksista suhteessa prosessiin ja sen lopputuloksiin - tulosten seurantaan perustuva sisäinen arviointi (joko kaupungin oma tai osana vertaisarviointia) - raportin ja arvioinnin poliittinen käsitteleminen - arviointiraportista viestiminen - mahdollinen ulkoinen arviointi esim. valtuustokausittain - mahdollinen sertifiointi Tuotos: Arviointiraportti Sivu 11/17
5. NYKYISET KÄYTÄNNÖT JA VAIHEIDEN LAAJUUS Integroitu johtamisjärjestelmä pyrkii välttämään päällekkäisyyttä kaupunkien nykyisten ympäristöjohtamisjärjestelmien ja -työkalujen kanssa. Kaupungin laajuinen EMAS- tai ecobudget-prosessi voi toimia kaupunkialueen integroituna johtamisjärjestelmänä. Aikaisempien kokemusten perusteella kaupunkialueen integroidussa johtamisjärjestelmässä kannattaa kuitenkin yhdistellä eri lähestymistapoja kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Lisäksi kaupungissa nykyisin käytössä olevat johtamisvälineet on integroitava, jotta järjestelmän yksittäiset vaiheet ja elementit pystytään toteuttamaan. Esimerkkejä tällaisista välineistä ovat ympäristöraportit, paikalliset ympäristötoimintasuunnitelmat, indikaattorit, paikalliset päästörekisterit sekä tavoitteita ja nykytilannetta vertailevat raportit. Kehyksenä toimiva integroitu johtamisjärjestelmä auttaa koordinoimaan nykyiset välineet ja toimintasuunnitelmat entistä paremmin kokoamalla mosaiikin yhdeksi kuvaksi. Sivu 12/17
6. JÄRJESTELMÄN JA SEN SISÄLLÖN VAIHEITTAINEN LAAJENTAMINEN Jotta integroidun johtamsjärjestelmän toteuttaminen ei osoittautuisi ylivoimaiseksi, prosessia voidaan helpottaa laajentamalla järjestelmää ja sen sisältöä vähitellen. Tällöin voidaan puhua osista kokonaisuudeksi -lähestymistavasta. Ensimmäisessä alueellisessa laajentumisvaiheessa integroitu johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön koko kaupunkialueella. Vain harvoissa kaupungeissa on otettu käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmä koko kaupunkialueelle, joka yleensä ylittää hallinnolliset kuntarajat. Ympäristöjohtamisjärjestelmiä käytetään nykyään enimmäkseen kunnallisilla osastoilla, mutta niitä pitäisi laajentaa koskemaan paikallisten viranomaisten tärkeimpiä tavoitteita eli koko kunnan strategisia ja toiminnallisia suunnitelmia ja ohjelmia. Tämä onnistuu, kun käytössä on sopiva valikoima indikaattoreita ja tavoitteita. Toisessa toimijoita koskevassa laajentumisvaiheessa osallistetaan kaupungissa toimivat sidosryhmät ja aloitetaan yhteistyö naapureiden kanssa. Kolmannessa aihepiireihin liittyvässä laajentumisvaiheessa ympäristöjohtamisjärjestelmään yhdistetään lisää kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Tällä tavalla siitä kehittyy integroitu johtamisjärjestelmä, joka ottaa huomioon niin ympäristöllisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin ulottuvuuden. 6.1. AALBORGIN SITOUMUKSET LAAJENNETUN JÄRJESTELMÄN KEHYKSENÄ Aalborgin sitoumukset toimivat hyvänä viiteasiakirjana, jonka avulla tunnistetaan kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvät suorat ja epäsuorat näkökohdat ja sisällytetään integroituun johtamisjärjestelmään kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet. Kaupungit voivat itse valita toimenpiteiden ja tavoitteiden painopistealueet (=tärkeysjärjestys). Ensin on kuitenkin tunnistettava ne osa-alueet, joilla kaupungissa on jo toteutettu toimenpiteitä ja saavutettu tavoitteita (= peruskartoitus). Aalborgin sitoumukset otettiin käyttöön vuonna 2004 Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan yhteydessä ja lähes 700 paikallishallintoa on jo allekirjoittanut ne (2010). Aalborgin sitoumuksissa on määritetty tärkeitä kuntien kestävään kehitykseen liittyviä poliittisia suuntaviivoja. Aalborgin sitoumuksiin liittyvien seurantavaiheiden ja tarkastusten toteuttaminen edellyttää johtamisprosessia (katso alla oleva taulukko). Sivu 13/17
Aalborgin sitoumusten elementti Aikataulu Vastaava elementti integroidussa johtamisjärjestelmässä Peruskartoitus Ennen tavoitteiden asettamista sitoudumme laatimaan integroidun Aalborgin sitoumusten mukaisen peruskartoituksen 12 kuukauden kuluessa seuraavasta allekirjoittamispäivämäärästä. Tämä kartoitus sisältää säädökset, nykyiset poliittiset sitoumukset ja kuvailee nykyisiä haasteita. 12 kuukauden kuluessa allekirjoittamispäivämäärästä Peruskartoitus Tavoitteiden asettaminen Sitoudumme aloittamaan paikallisen, osallistuvan tavoitteiden asettamisprosessin, jossa huomioidaan nykyinen paikallisagenda 21 tai muut paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvät toimintasuunnitelmat ja paikallisen peruskartoituksen tulokset. Sitoudumme myös priorisoimaan tehtävät kymmenen sitoumuksen mukaan. Sitoudumme asettamaan paikalliset tavoitteet 24 kuukauden kuluessa seuraavasta allekirjoittamispäivämäärästä ja määrittämään tavoitteille edistymisen seuraamisen kannalta sopivat aikataulut. Tavoitteiden asettaminen Valtuuston hyväksyntä Arviointi ja raportoiminen Sitoudumme tiedottamaan asukkaille Aalborgin sitoumuksiin perustuviin tavoitteisiin liittyvästä saavutuksista säännöllisin väliajoin. Sitoudumme antamaan tietoja tavoitteista ja edistymisestä Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjalle säännöllisin väliajoin sekä arvioimaan edistymistä ja oppimaan yhteistyössä muiden kanssa. Ensimmäinen seuranta ja tarkistus vuoteen 2010 mennessä Arviointi ja raportoiminen Muut seurannat ja tarkastukset 5 vuoden välein 24 kuukauden kuluessa allekirjoittamispäivämäärästä Kehysjohtamisjärjestelmän kaikki elementit Sivu 14/17
Aalborgin sitoumukset ovat vapaaehtoisia ja niissä määritellään 10 eri sitoumusteemaa (katso alla oleva taulukko) ja näiden 50 alakohtaa kuntien kestävän kehityksen työlle. Lisäksi niissä ehdotetaan joitakin konkreettisia toimia. Aalborgin sitoumukset A1. Hallinta A2. Johtaminen kohti kestävää kehitystä A3. Yhteiset luonnonvarat A4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat A5. Suunnittelu A6. Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä A7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta A8. Vahva ja kestävä paikallinen talous A9. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus A10. Paikallisesta maailmanlaajuiseen Sitoumukset Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. Me sitoudumme toteuttamaan tehokasta johtamismallia tavoitteiden asettamisesta aina toteutukseen ja arviointiin. Me sitoudumme ottamaan vastuun yhteisten luonnonvarojen suojelusta ja säilyttämisestä sekä oikeudenmukaisesta käytöstä. Me sitoudumme noudattamaan ja helpottamaan luonnonvarojen viisasta ja tehokasta käyttöä sekä kannustamaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. Me sitoudumme siihen, että meillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa, joka huomioi ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat kaikkien yhteiseksi hyväksi. Me ymmärrämme liikenteen, terveyden ja ympäristön välisen keskinäisen riippuvuuden ja sitoudumme voimakkaasti edistämään kestäviä liikenneratkaisuja. Me sitoudumme suojelemaan ja edistämään kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. Me sitoudumme luomaan ja takaamaan vahvan paikallisen talouden, joka tarjoaa työllisyyttä ympäristöä vahingoittamatta. Me sitoudumme turvaamaan avoimen ja kannustavan yhteisön. Me sitoudumme ottamaan maailmanlaajuisen vastuumme rauhasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä sekä ilmastonsuojelusta. Sivu 15/17
7. YHTYMÄKOHDAT MUIDEN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KANSSA Integroidun johtamisjärjestelmän täytyy pystyä toimimaan osastojen tai yksityisten yritysten nykyisten johtamisjärjestelmien kanssa. Kaikista integroidun johtamisjärjestelmän syklin vaiheista löytyy yhteenliittymiä yrityksissä ja julkishallinnossa käytettäviin ympäristöjohtamisjärjestelmiin. Tärkeimmät yhteenliittymät ovat: - Peruskartoitus (päivitys valtuustokausittain): Yksikkökohtaisten peruskartoitusten tärkeimmät tiedot on yhdistettävä koko kaupungin laajuiseen peruskartoitukseen. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: tietojen kerääminen, tiedot ympäristöraporteista, kestävän kehityksen raporteista, SWOT-analyyseista jne. - Tavoitteiden asettaminen: Voidaan olettaa, että ne yksiköt tai virastot, jotka ovat ottaneet käyttöön ympäristöjohtamisjärjestelmiä, ovat tietoisia ongelmista ja valmiita osallistumaan koko kaupungin laajuiseen prosessiin. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: sidosryhmien osallistuminen, nykyisten ympäristöohjelmien tavoitteet ja/tai strateginen ympäristöarviointi, paikallisagendasopimukset ja toimintasuunnitelmat sekä muut hyväksytyt tavoitteet ja asiaan liittyvät sitoumukset. - Poliittinen sitoutuminen: Kaupungeilla on vain rajallisesti valtaa vaikuttaa yksityisiin yrityksiin, kotitalouksiin ja muihin hallintotasoihin. Tästä syystä tavoitteisiin sitoutuminen on varmistettava muodostamalla kumppanuuksia. - Täytäntöönpano ja seuranta: Tärkeimmät edistymisen seurantatiedot eri yksiköiden johtamisjärjestelmistä on kerättävä kaupunkialueen integroituun johtamisjärjestelmään. Tässä yhteydessä on huomioitava seuraavaa: edistymisen seuraaminen mukaan lukien nykyiset seurantatoimenpiteet ja lainsäädännön edellyttämät seurantatoimenpiteet. - Raportoiminen ja arvioiminen: Tärkeimmät tiedot eri tahojen arvioinneista on sisällytettävä kaupunkitason järjestelmän arviointiin. Tässä yhteydessä on huomioitava olemassa olevat / lainsäädännön edellyttämät raportit. Sivu 16/17
8. INTEGROIDUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EDELLYTYKSET Jotta integroitu johtamisjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön paikallishallinnossa, organisaation on täytettävä tietyt edellytykset. Tässä yhteydessä on huomioitava kaksi näkökohtaa: 1. Valtuuston ja ylimmän johdon hyväksyntä ja tuki. Heidän täytyy omaksua tämä väline. 2. Eri osastojen ja muiden osallistujien välisen yhteistyön selkeys ja yksiselitteisyys. Integroidun johtamisjärjestelmän kaksi elementtiä tarjoavat lisätietoja siitä, miten nämä edellytykset täytetään. Edellytykset koskevat muun muassa organisaation rakennetta, sidosryhmien osallistumista ja sidosryhmien kanssa viestimistä järjestelmän kaikissa vaiheissa. Organisaatiorakenteen eri roolit on kuvattu lyhyesti alla olevassa kuvassa. (Lisätietoja on osiossa Organisaatiorakenne) Johtaminen Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja Hyväksyntä Kaupunginvaltuusto Koordinointi Koordinointiryh mä Valvonta Ohjausryhmä Sidosryhmien osallistuminen Yhteisötaso Perusteellinen analyysi oleellisista sidosryhmistä ja heidän osallistumisestaan järjestelmän eri vaiheisiin perustuu nykyisiä viestintä- ja osallistumiselementtejä ja -rakenteita koskevaan analyysiin. Kun kaupungin viestintää ja osallistumista koskevat säännöt sovitaan ja niistä viestitään julkisesti, sidosryhmille ja osastoille välittyy holistinen ja strateginen näkemys siitä, miten integroitua johtamisjärjestelmää voidaan tehostaa yhteenliittymien avulla. Sivu 17/17