Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO 14001
|
|
- Saara Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kestävän kehityksen integroitu johtamisjärjestelmä, EMAS III ja ISO EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöarviointi tai tehokkuuden arviointi, jossa arvioidaan kaikkiin organisaation toimenpiteisiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyvien suorien ja epäsuorien ympäristönäkökohtien nykyinen tilanne. Peruskartoitus Kaikkien paikallishallinnon, keskeisten sidosryhmien, naapurikuntien ja aluehallintojen kestävään kehitykseen liittyvien näkökohtien nykytilanteen huomioon ottaminen. Laajuus asianmukaisista ympäristönäkökohdista kaikkiin kestävään kehitykseen liittyviin näkökohtiin Aalborgin sitoumusten. Viittaukset muihin peruskartoituksiin (esimerkiksi ympäristöarviointiin) ovat sallittuja ja jopa toivottavia. Sisältöä koskevat Kartoituksen on katettava keskeiset indikaattorit. Siinä tulee luetella kaikki parhaillaan käynnissä olevat, kestävän kehityksen kannalta keskeiset suunnitelmat ja projektit sekä niiden tavoitteet ja päämäärät. Siinä tulee luetella kaikki parhaillaan käytössä olevat järjestelmät ja käytännöt sekä kunnalta vaadittujen että vapaaehtoisten suunnitelmien toteuttamiseksi (järjestelmän auditointi). Siihen tulee sisältyä yleiskatsaus sovellettavasta lainsäädännöstä (tai tiedot siitä, mistä kyseiset lait löytyvät) sekä lainsäädännöllisiin päivityksiin liittyvät käytännöt tai järjestelmä (lakien noudattaminen). Siihen tulee sisältyä sidosryhmäanalyysi. Edistymistä koskevat Peruskartoituksen tekee eri osastojen edustajista muodostettu työryhmä. Valtuusto hyväksyy peruskartoituksen. Jos Aalborgin sitoumuksia (AS) käytetään: Peruskartoitus on toimitettava sitoumusten sihteeristölle viimeistään 12 kuukauden kuluttua sitoumusten hyväksymisestä. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
2 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Järjestelmän auditointi Rakenne, jonka avulla luodaan tarvittavat olosuhteet ympäristönsuojelun jatkuvaan kehittämiseen. Organisaation on varmistettava seuraavat seikat: Sillä on aina ajan tasalla olevat tiedot toiminnan ympäristövaikutuksista. Kaikki lainsäädäntö ja erityisesti ympäristölainsäädäntö on otettu huomioon. Ympäristön kannalta tärkeät yleiset ja erityiset tavoitteet on valittu ja dokumentoitu organisaation kaikkia toimintoja ja tasoja varten. Vastuualueet, tehtävät ja toimivallat sekä toteutukseen liittyvät toimenpiteet ja aikataulut sisältävä ympäristöohjelma on hyväksytty ja sitä päivitetään säännöllisesti. Organisaation keskeiset edustajat ympäristöjohtamisprosessiin integroiva ympäristöryhmä on muodostettu. Ympäristöjohtamisjärjestelmästä vastaava henkilö on nimetty ja tällä on riittävä osaaminen ja vaikutusvalta muilla osastoilla. Kaikista ympäristöön liittyvistä menettelytavoista ja toimista ja kaikkien osastojen välisistä menettelytavoista ja dokumentoinnista on olemassa selkeät ohjesäännöt. Kaikille sellaisille työntekijöille, joiden toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, järjestetään koulutusta. Sekä sisäinen viestintä organisaation eri tasojen välillä että ulkoinen viestintä toimivat hyvin. Organisaatiorakenne Järjestelmän arviointi: Aluksi tunnistetaan ja arvioidaan kaikki nykyiset johtamisjärjestelmät ja menettelytavat. Jotta hyvä kokonaiskuva voitaisiin muodostaa, on otettava huomioon myös yleinen organisaatiorakenne ja hallinnolliset käytännöt, esimerkiksi tiedonkulku eri yksikköjen johdon välillä ja kaupungin talouden hallintaan ja valvontaan liittyvät käytännöt. Organisaatiorakenteen on oltava sellainen, että järjestelmää voidaan ylläpitää, että kaikkien keskeisten toimijoiden kanssa voidaan viestiä, ja että rakenne tukee poliittisia strategioita ja päätöksentekoa. Paikallishallinto on ainoa elin, joka voi toteuttaa kaikki kolme elementtiä. Tällä koordinointitehtävällä on keskeinen asema strategisessa lähestymistavassa. Roolit ja vastuualueet Kaupunginjohtaja (johto) Johtamisjärjestelmän toteutusta koskeva määräys annetaan hallinnolle. Peruskartoituksesta keskustellaan ja se hyväksytään. Integroidun johtamisjärjestelmän strategisesta ohjelmasta keskustellaan ja päätetään. Liiketoiminnalliset ohjesäännöt määritellään. Sisäisestä auditoinnista keskustellaan ja siihen liittyvä toimeksianto tehdään. Myös ympäristöraporttiin tai kestävän kehityksen raporttiin liittyvä toimeksianto tehdään. Kaupunginvaltuusto (poliittinen sitoutuminen ja hyväksyntä) Integroidusta johtamisjärjestelmästä keskustellaan ja sen toteuttaminen hyväksytään. Peruskartoitus ja tärkeysjärjestys hyväksytään. Strategisen ohjelman (ja toimintasuunnitelman) Sisältöä koskevat Sisältää organisaatiorakenteen määritelmän kaikissa integroidun johtamisjärjestelmän vaiheissa ja kuvailee roolit, vastuut ja sisäisen rakenteen selkeästi (organisaatiorakenne). Käsittelee integroidun johtamisjärjestelmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Sisältää valtuuston osallistumista koskevat säännöt. Määrittelee koordinaattorin ja koordinointiryhmän ja liiketoiminnalliset ohjesäännöt. Määrittelee ohjausryhmän, joka vastaa koko integroidun johtamisjärjestelmän valvonnasta ja jossa on jäseniä kaikilta niiltä osastoilta, joita resurssienhallinta ja kestävä kehitys koskevat. Määrittelee sisäisen auditoijan, joka on riippumaton koordinointiryhmästä. Määrittelee henkilöstön koulutus- ja perehdytysohjelman ja dokumentoi sen toteuttamisen. Dokumentoi määritellyn organisaatiorakenteen. Prosessia koskevat Valtuuston hyväksyntä organisaatiorakenteelle. Kaupunginjohtajalla on valtuuston edustajana johtava rooli prosessissa, ja kaupunginjohtaja myös viime kädessä Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
3 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän luonnoksesta keskustellaan ja ne hyväksytään. Organisaatiorakenteesta keskustellaan ja se hyväksytään. Sisäisen auditoinnin raportti ja korjaavat toimenpiteet (tarvittaessa) hyväksytään. Ulkoisen auditoinnin tulokset (sertifiointi) ja korjaavat toimenpiteet (tarvittaessa) hyväksytään. Koordinaattori ja koordinointiryhmä: Koordinoi peruskartoituksen laatimista. Valmistelee alustavan tärkeysjärjestyksen valtuustolle. Koordinoi strategisen ohjelman ja toimintasuunnitelmien laatimista. Valmistelee organisaatiorakenteen luonnoksen. Koordinoi seurantaa ja sisäistä auditointia. Koordinoi dokumentointia/raportointia. Koordinoi ja osallistuu ympäristö-/kestävän kehityksen raportin laadintaan. Tunnistaa henkilöstön koulutustarpeet ja koordinoi koulutussuunnitelmaa. Vastaa sisäisestä viestinnästä ja säännöllisestä tiedottamisesta henkilöstölle. Koordinoi ulkoista auditointia/sertifiointia. Vastaa viestinnästä ja osallistamisesta kokonaisuutena. Kansalaisfoorumi: Keskustelee integroidun johtamisjärjestelmän tavoitteista. Osallistuu peruskartoitukseen (joka tarkistetaan kolmen vuoden välein) Työskentelee pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen eteen. Osallistuu toimintasuunnitelmien laatimiseen, toteuttamisen mittaamiseen ja seurantaan. (Onko toimenpiteet toteutettu? Mitkä ovat niiden tulokset? Tai indikaattorit?) Antaa palautetta sisäisen auditoinnin raportista. Keskustelee viestintään liittyvistä tavoitteista. vastaa integroidun johtamisjärjestelmän käyttöönotosta. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
4 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöpolitiikka EMAS II:n 1. artiklassa todetaan, että ympäristöpolitiikan tehtävä on asettaa organisaation yleiset ympäristötavoitteet ja ympäristöä koskevat toimintatapaperiaatteet. Se täytyy sovittaa organisaation luonteeseen, laajuuteen ja sen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Siinä tulee tehdä selväksi, mitkä ympäristöjohtamisohjelman tarkoitus ja tavoitteet ovat, ja sen laatijoiden tulee velvoittaa itsensä seuraamaan ympäristölainsäädäntöä ja parantamaan jatkuvasti ympäristöön liittyvää suoriutumista. Ympäristötavoitteiden ja -ohjelman tavoin myös ympäristöpolitiikka täytyy tarkistaa säännöllisesti osana koko organisaation ympäristöarviointia (sisäistä auditointia), ja siihen on tarvittaessa tehtävä muutoksia. Tavoitteiden asettaminen ja strateginen ohjelma Painopisteiden ja tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden suunnittelu tulevaisuuden kestävää kehitystä varten. Strategisessa ohjelmassa kuvataan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja ne toimenpiteet, joiden avulla kiireelliset ympäristöön tai kestävään kehitykseen liittyvät ongelmat ratkaistaan, jotta kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa voitaisiin parantaa jatkuvasti, jotta voitaisiin toimia käytettävissä olevien luonnonvarojen ja sosiaalisten resurssien asettamissa rajoissa ja jotta eri ympäristönäkökohtien väliset yhteydet voitaisiin osoittaa. Strategisessa ohjelmassa esitetään kunnianhimoinen, mutta kuitenkin realistinen yhteinen visio, jotta sosiaalisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen intressit pysyisivät tasapainossa ja luonnonvarojen käyttö suunniteltaisiin huolellisesti ja se olisi vastuullista. Painopisteiden asettamisen tulisi perustua peruskartoitukseen ja paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvien vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien arviointiin. Sen tulisi perustua myös integraatioon ja osallistumiseen, sillä sen pohjalta rakennetaan myöhemmin toteutukseen liittyviä kumppanuuksia. Painopisteiden tulisi keskittyä sellaisiin paikallispoliittisiin seikkoihin, joilla on suurin vaikutus ympäristöön ja kestävään kehitykseen (= strategisen ohjelman tavoitteet). Jotta strateginen ohjelma voitaisiin toteuttaa, on luotava sellainen toimintasuunnitelma, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä kaikille keskeisille kestävän kehityksen näkökohdille. Sisältöä koskevat Ohjelmassa kuvataan pitkän (10 15 vuotta) ja lyhyen (3 5 vuotta) aikavälin SMART-tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet asetetaan peruskartoituksen tulosten pohjalta. Tavoitteiden asettamisessa keskitytään sellaisiin paikallispoliittisiin seikkoihin, joilla on suurin vaikutus ympäristöön ja kestävään kehitykseen. Ohjelman on katettava keskeiset, tavoitteisiin liittyvät indikaattorit. Se sisältää toimintasuunnitelman tai -suunnitelmat (työsuunnitelma strategisen ohjelman toteuttamista varten erityisesti lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta). Siinä määritellään seurantamekanismit. Prosessia koskevat Sidosryhmät otetaan mukaan ainakin tavoitteiden asettamisprosessiin. Valtuusto hyväksyy strategisen ohjelman. Jos Aalborgin sitoumuksia (AS) käytetään: Strateginen ohjelma on toimitettava sitoumusten sihteeristölle viimeistään 24 kuukauden kuluttua sitoumusten hyväksymisestä. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
5 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöohjelma Ohjelmassa kuvataan päämäärät ja tavoitteet ja kerrotaan, miten ne aiotaan saavuttaa. Ympäristöohjelma toteutetaan vaiheittain ja edistymistä seurataan säännöllisesti sisäisten ympäristöauditointien avulla. Strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma Hyväksytty toimintasuunnitelma toimii strategisen ohjelman toteuttamisen perustana. Yhdessä sovitut päämäärät ja tavoitteet on jaettava konkreettisiksi toimenpiteiksi ja hankkeiksi, jotka toimintaan osallistuvat osastot ja sidosryhmät toteuttavat. Joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää sidosryhmien osallistumista. Tämä edellyttää kattavia ja virallisia sopimuksia sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien toteuttamia toimenpiteitä tulisi kuvailla samalla tavoin kuin kunnallisten osastojen tekemiä toimenpiteitä. Konkreettiset toimenpiteet saattavat tarkoittaa myös henkilöstön kouluttamista tietyissä asioissa ja/tai uuteen lainsäädäntöön liittyen. Lisätietoja henkilökunnan kouluttamisesta esimerkiksi koulutusvastuusta ja koulutustarpeiden analysoimisesta on organisaatiorakennetta käsittelevissä ohjeissa. Toimintasuunnitelma Sisältöä koskevat Suunnitelma perustuu strategisen ohjelman päämääriin ja tavoitteisiin. Toimenpiteiden tulee liittyä tavoitteisiin. Konkreettiset toimenpiteet ja hankkeet kuvataan seuraavasti: - Mitä pitää tehdä? (Otsikko ja lyhyt kuvaus toimenpiteestä.) - Kuka toimii vastuuhenkilönä? (Nimi, osasto tai sidosryhmä ja yhteystiedot.) - Kuka tukee toteuttamista ja miten? (Nimi, osasto ja yhteystiedot.) - Mihin ajankohtaan mennessä toimenpiteet on suoritettava? (Aikataulu ja toteutuspäivämäärä.) - Mitä henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja toimenpiteille määritellään? (Henkilökunta ja budjetti.) - Toimenpiteen onnistumisen arvioinnille asetetaan indikaattorit. - Tiedottaminen yleisölle: Kenelle tiedotetaan? Mitä välineitä käytetään? Millä aikataululla? Onko käytössä ekologisia hankintamenettelyjä paikallishallinnon tarjouspyyntöjen tai hankintojen varalta? (Kyllä/ei/vireillä.) Prosessia koskevat Toimenpiteet toteuttavat tahot tulee ottaa mukaan ja/tai heitä on kuultava. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
6 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Sisäinen auditointi On arvioitava erityisesti käytössä olevaa johtamisjärjestelmää ja sen suhdetta organisaation käytäntöihin ja toimintaohjelmaan sekä soveltuvien ympäristösäädösten noudattamista. EMAS edellyttää käytäntöjen luomista. Sisäisessä auditoinnissa korostetaan seuraavia asioita: Arvioidaan, ovatko ympäristöön suoraan ja epäsuorasti liittyvät seikat ja niiden arviointi ajan tasalla. Arvioidaan, onko ympäristöpolitiikka ajan tasalla. Vertaillaan nykytilannetta ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Vertaillaan nykytilannetta ja etenemistä tavoitteiden avulla kohti ympäristöä koskevia päämääriä. Tarkistetaan, ovatko ympäristöön liittyvät lait ja säädökset muuttuneet ja noudatetaanko niitä. Tarkistetaan ympäristöjohtamisjärjestelmän toiminnot (organisaatio, dokumentointi, sisäinen ja yleinen ulkoinen viestintä sekä prosessit). Tarkistetaan henkilöstön koulutussuunnitelma ja sen noudattaminen. Sisäisen auditoinnin tekevät ympäristöjohtamisjärjestelmän koordinaattori ja joko ulkoinen tai joltakin sellaiselta osastolta tuleva auditoija, joka ei ole suoraan mukana ympäristöjohtamisjärjestelmässä. Auditoinnin tuloksia arvioidaan ja ne esitellään valtuustolle tai kaupunginjohtajalle auditointiraportin Arviointi ja raportointi Sisäinen auditointi Vuosittainen prosessi sisäiselle valvonnalle ja korjaaville toimenpiteille, jotta voitaisiin arvioida, toimiiko johtamisjärjestelmä ja toteutuuko strateginen suunnitelma. Toteutus ja seuranta Sisältöä koskevat Järjestelmän käyttöä ja toimenpiteiden edistymistä arvioidaan vuosittain toistuvan sisäisen prosessin avulla. Prosessiin tulee kuulua sisäistä auditointia varten määritellyt käytännöt tai tarkistuslista sekä varasuunnitelma siltä varalta, ettei lainsäädännöllisiä vaatimuksia täytettäisikään. Vuosittaisessa seurantaraportissa kuvaillaan seurantaohjelmassa määriteltyjen metodien ja käytäntöjen toteutettujen seurantatoimien tuloksia. Prosessia koskevat Sisäisen auditoinnin tekevät integroidun johtamisjärjestelmän koordinaattori ja sellainen auditoija, joka ei ole suoraan mukana integroidussa johtamisjärjestelmässä. Sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta ja arvioida prosessia. Valtuusto hyväksyy sisäisen auditoinnin ja sidosryhmien antaman palautteen. Valtuusto hyväksyy seurantaraportin ja sidosryhmien antaman palautteen. Sisältöä koskevat Tärkeiden indikaattorien käyttö peruskartoituksessa, strategisessa ohjelmassa, toimintasuunnitelmassa, sisäisessä auditoinnissa, seurantaraportissa ja kestävän kehityksen raportissa, jotta onnistumista voitaisiin seurata ja mitata (= jatkuva parantaminen). Seurantaohjelman määrittely (kuka, mitä, milloin jne.), jotta voitaisiin seurata sekä prosessin etenemistä (toimintasuunnitelman, sääntöjen yms. noudattaminen) että sen onnistumista (tavoitteita kohti eteneminen). Seurannan tulokset sisällytetään kestävän kehityksen raporttiin. Prosessia koskevat Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
7 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän muodossa, ja raporttiin lisätään parannuksia koskevia suosituksia. Korjaavista toimenpiteistä sovitaan ja ne lisätään raporttiin. Vuosittainen seuranta seurantaraportin avulla. Keskeisille sidosryhmille annetaan mahdollisuus antaa palautetta seurantaraportista. Valtuusto hyväksyy seurantaraportin ja sidosryhmien antaman palautteen. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
8 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Viestintä ja dokumentointi EMAS edellyttää, että käytetyt menettelytavat takaavat toimivan sisäisen viestinnän johtamisjärjestelmässä mukana olevien osastojen välillä. Sisäisen viestinnän lisäksi myös hallinnon ulkopuolisille tahoille viestiminen on EMASissa tärkeää. Viestintä ja osallistuminen Integroidun johtamisjärjestelmän Sisältöä koskevat Sisältää sidosryhmäanalyysin pohjalta luodun (peruskartoituksessa kehitetyn) viestintä- ja osallistumissuunnitelman ja julkiset säännöt sidosryhmien osallistumiselle. Sisältää sisäisen viestinnän suunnitelman, jossa määritellään säännöt, käytännöt ja tuotokset (esimerkiksi kapasiteetin kasvattamista koskeva ohjelma). Vaalikauden aikana julkaistaan vähintään yksi kestävän kehityksen raportti. Dokumentoi kaikki integroidun johtamisjärjestelmän sisäistä ja ulkoista viestintää koskevat osat (sidosryhmien osallistumista koskevat säännöt, prosessit jne.). EMAS-opas Ympäristöjohtamisjärjestelmän opas julkaistaan joko Prosessia koskevat Viestintää ja osallistumista koskeva suunnitelma - Sidosryhmien osallistuminen integroidun johtamisjärjestelmän laajuuden ja sopivassa muodossa kaikissa integroidun johtamisjärjestelmän tärkeimmissä vaiheissa (vähimmäisvaatimuksena on sidosryhmien osallistuminen tavoitteiden asettamisprosessiin). - Sidosryhmille annetaan mahdollisuus antaa palautetta ja lisäksi on kuvailtava, millä tavoin palaute on otettu huomioon. - Osallistumisprosessi dokumentoidaan ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Sisäisen viestinnän suunnitelma - Henkilöstölle tiedotetaan säännöllisesti johtamisjärjestelmästä. - Henkilöstölle annetaan mahdollisuus antaa palautetta. Valtuusto allekirjoittaa kestävän kehityksen raportin. Sisäistä ja ulkoista viestintää varten luodaan yksi paikka, mistä sidosryhmät ja henkilöstö voivat löytää kaikki olennaiset asiakirjat. Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
9 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen painettuna tai sähköisessä muodossa ja se tuodaan koko henkilöstön saataville. Se toimii ympäristötodentajalle todisteena siitä, että kaikkiin EMAS-säädösten vaatimuksiin on reagoitu, eli se on tärkeä todennustyökalu. EM-edustaja vastaa oppaan päivittämisestä. Integroidun johtamisjärjestelmän Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
10 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Hyväksyntä EMAS edellyttää, että arvioinnin tekee itsenäinen, sertifioitu ympäristötodentaja. Ympäristötodentaja vahvistaa ympäristöraportin ja varmistaa, että sen sisältämät tiedot ovat oikein ja luotettavia. Ympäristötodentaja päättää, onko paikan päällä tarpeen suorittaa uudelleenarviointi vuoden tai kolmen vuoden välein (päätös tehdään henkilöstön määrän ja organisaation aiheuttamien ympäristövaikutusten perusteella). Uutta: Sellaiset julkiset elimet, joiden alueella on alle asukasta tai joiden henkilöstömäärä on alle 250, voivat järjestää hyväksynnän joka neljäs vuosi. Ympäristötodentajan tekemään hyväksyntään kuuluu kaksi vaihetta: asiakirjojen arviointi ja vierailu paikan päällä. Jos kaupunki saa EMAS-hyväksynnän eli jos ympäristötodentaja hyväksyy ympäristöraportin, organisaatio voi jättää kyseisen osaston EMAS-rekisteriin lisäämistä koskevan hakemuksen. Uudelleenhyväksyntä noudattaa samaa kaavaa., mutta ympäristörap orttia ei tarvitse julkaista ja henkilöstön ei tarvitse osallistua. Hyväksyntä Ulkopuolisen tahon näkemys integroidusta johtamisprosessista ja sen tuloksista (MUE-25:n ) verrattuina kansainvälisiin standardeihin (EMAS ja ISO 14001). Hyväksyntää koskevat vaatimukset Valtuusto hyväksyy strategisen ohjelman ja kaupunginjohtaja allekirjoittaa sen. Prosessi dokumentoidaan. Valtuusto hyväksyy sisäisen auditoijan (esimerkiksi vertaisarvioijan) allekirjoittaman sisäisen auditoinnin raportin (tarkistetun strategisen ohjelman ). Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
11 EMAS-asetus ISO Integroitu johtaminen Integroidun johtamisjärjestelmän Ympäristöraportti Raportti laaditaan avoimuuden ja johtamisprosessin uskottavuuden varmistamiseksi ja tulosten parantamiseksi. Se on julkinen asiakirja ja se päivitetään vähintään kerran kolmessa vuodessa (uudelleenhyväksynnän jälkeen). Uutta: Vahvistettu ympäristöraportointi. Ympäristönsuojelun tasoa koskeva raportointi keskeisten suoriutumisindikaattorien avulla on pakollista EMAS-rekisteröidyissä organisaatioissa. Indikaattorit määritellään seuraaville ympäristöasioille: energiatehokkuus, materiaalien ja resurssien tehokkuus, jätteet, päästöt, luonnon monimuotoisuus ja/tai maankäyttö. Ympäristöraportissa tulee olla seuraavat osat: Johdanto, jonka kirjoittaa korkein johtohenkilö eli kaupunginjohtaja. Lyhyt kuvaus organisaatiosta ja sen toimista sekä arvio toimien merkityksestä ympäristön kannalta. Laadullinen ja perustilastoja hyödyntävä kuvaus ympäristön nykytilanteesta. Ympäristöpolitiikka. Ympäristöohjelma, sen tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet. Johtamisrakenteen kuvaus, jossa nimetään EM-edustaja, ympäristötyöryhmä ja ulkoisesta viestinnästä vastaava henkilö. Julkista ympäristörap orttia ei vaadita. Arviointi ja raportointi Kestävän kehityksen raportti Sisältöä koskevat Vaalikauden aikana julkaistaan vähintään yksi kestävän kehityksen raportti, ja raportista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - Valtuuston päätös integroidun johtamisjärjestelmän käytöstä sekä sille varatut resurssit. - Organisaatiorakenne ja ulkoisesta viestinnästä vastaavan henkilön yhteystiedot. - Paikallishallinnon kestävän kehityksen periaatteet ja strategisen ohjelman tavoitteet. - Keskeiset toimenpiteet strategisen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. - Keskeisimmät tulokset, jotka kuvataan seurantaraportissa. - Tehtävistä suoriutumisen taso. Raportissa dokumentoidaan kaikki integroidun johtamisjärjestelmän keskeisimmät osat (organisaatiorakenne, järjestelmän arviointimekanismit jne.). Prosessia koskevat Valtuusto allekirjoittaa kestävän kehityksen raportin. Sisäistä ja ulkoista viestintää varten luodaan yksi paikka, mistä sidosryhmät ja henkilöstö voivat löytää kaikki olennaiset asiakirjat (ks. myös kohta Viestintä ja osallistuminen). Integroitu johtamisjärjestelmä ja EMAS III / ISO elokuu
12 12
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotORGANISAATIO- RAKENNE
ORGANISAATIO- RAKENNE TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien
LisätiedotIntegroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena
Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotSTANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN
EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU
LisätiedotARVIOINTI JA RAPORTOINTI
ww.mue25.net ARVIOINTI JA RAPORTOINTI TIETOJA TEKIJÖISTÄ ovat Managing Urban Europe-25 -projektin tuote. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. The Projektia koordinoi
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotGreen Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
LisätiedotTietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
LisätiedotVERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ
VERTAISARVIOINTI SOPEUTUMISEN ARVIOINNIN VÄLINEENÄ Mikä vertaisarviointi? Kenelle ja miksi? Vertaisarvioinnin toteuttaminen Lisätietoja Mikä vertaisarviointi? Vertaisarvio (eng. peer review) on käytäntö,
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotYMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto
YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä
LisätiedotOULU KASVAA KESTÄVÄSTI
Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin
LisätiedotHelsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi
Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotMUUTOSTA LAADUN EHDOILLA
MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA Auditointien painopisteitä J Moisio, Qualitas Fennica /Arter Oy 09/2015 2 AUDITOINNIN MISSIO SELVÄKSI: Tutkitaan johtamisjärjestelmän riittävyyttä ja sopivuutta Tutkitaan johtamisjärjestelmän
LisätiedotPeruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa
Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotKunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset
Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
Lisätiedotwww.mue25.net www.localmanagement.eu PERUSKARTOITUS Peruskartoituksen ohje
PERUSKARTOITUS TIETOJA TEKIJÖISTÄ on Managing Urban Europe-25 -projektin tulos. Projektia rahoitti osittain Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto. Projektia koordinoi Itämeren kaupunkien liiton
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotTIETOSUOJAPOLITIIKKA LAPPIA KONSERNI. Hyväksytty: Yhteistyötoimikunta , asiakohta 28 Yhtymähallitus , asiakohta 103
TIETOSUOJAPOLITIIKKA LAPPIA KONSERNI Hyväksytty:, asiakohta 28, asiakohta 103 Sisällysluettelo 1. Periaatteet... 3 1.1 Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus... 3 2. Tietosuojan vastuut ja organisointi...
LisätiedotMÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotEläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka
Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 1 (5) Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tietosuojatoimintaa ohjaavat tekijät...
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotSisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0464/62. Tarkistus. Anneleen Van Bossuyt sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta
10.4.2019 A8-0464/62 62 Johdanto-osan 14 kappale (14) Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS
1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotAlla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.
Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotMiten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen
Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO 31000 ja 31004 välillä? Lassi Väisänen ISO Riskienhallintamaailma Riskien johtaminen ja johtopäätösten teko (ISO 31000) Erityisosa-alueet Riskianalyysit ISO xxx Riskianalyysit
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Ohjeet vastuuvalmistelijoille
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Ohjeet vastuuvalmistelijoille 19.12.2017 Vastuuvalmistelijoiden tehtäviä Vastuuvalmistelijoiden tehtävänä on valmistella maakunta- ja sote-uudistus Päijät-Hämeessä
LisätiedotKestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 C(2017) 4675 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 11.7.2017, organisaatioiden hyväksymiseen Eures-jäseniksi ja Eures-yhteistyökumppaneiksi käytettävien
LisätiedotOulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007
Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotRakennusjärjestyksen uusiminen
Rakennusjärjestyksen uusiminen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yleistä tietoa rakennusjärjestyksestä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen
LisätiedotMiten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotSatakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010
atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston
LisätiedotAloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?
Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,
LisätiedotAvoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela
Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
Lisätiedot<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_2003-09.doc
78/(1.(67b9b7
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotOnko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus
Onko asiakas meille tärkeä? Yrityksen asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Asiakaskeskeisyyden nykytilan kartoitus Kysymyssetti on tarkoitettu yrityksen asiakaskeskeisten käytäntöjen tarkasteluun. Tiimit
LisätiedotMiten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden
LisätiedotYhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?
Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Laatusuunnitelmamalli 1(5) Oulun kiinteistöjen talvikunnossapidon LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman laatiminen...
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015
LisätiedotTyöturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *
P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-
LisätiedotYHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS
Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotSuunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2
1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,
LisätiedotSFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen
SFS-ISO/IEC 27003 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Nykänen 14.12.2018 SFS-ISO/ IEC 2 70 0 3 Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta Riku Ny kän en, 14.12.2 0 18
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotVarman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja
Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan
LisätiedotTodennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6
Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
Lisätiedot