Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajien jäsenlehti 27. vsk Päätoimittaja Jukka Vakkila Hallitus: Jukka Vakkila, puh.joht. 040 778 5240 jvakkila@elisanet.fi Heikki Altonen 050 596 7714 heikki.altonen@hella.com Kari Hakkarainen 040 590 6355 kari.hakkarainen@uusimaa.palloliitto.fi Mauri Keinänen 0400 483 354 mauri.keinanen@fennia.fi Heikki Suhonen 0400 437 704 heikki.suhonen@om.fi Jussi Ristimäki 050 441 3615 Pekka Utriainen 0400 562 071 pekka.utriainen@luukku.com Lehden toimituskunta: J. Vakkila, H. Suhonen ja Sirpa Kaijomaa Kannen kuvat: Vakkila ja Mahlman Lehden taustaa: Suomen jalkapallovalmentajien jäsenlehti on Suomen suurin yhden lajin kattava valmennusjulkaisu. Sen päätehtävänä on tuottaa jalkapallovalmentajien arkikäyttöön sopivia valmennukseen liittyviä vaihtoehtoja ja alan uusinta informaatiota. Toimintaa on viime vuosina päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti suunnattu siten, että yhdistys pystyy vastaamaan niihin kysymyksiin, joihin jalkapallovalmentaja nykyisissä muuttuvissa olosuhteissa odottaa vastauksia. Kustantaja: Suomen Jalkapallovalmentajat ry Toimisto: PL 121, 00511 Helsinki Toimistosiht. Sirpa Kaijomaa 0500 422 240 sjv@elisanet.fi www.jalkapallovalmentajat.fi Lehden ilmoitukset: Yhdistyksen toimisto Lehden tuotanto: Printway Oy Lauhatie 21 A, 01300 Vantaa Puh. (09) 873 3400, 0500 400 654 Faksi (09) 8517 0074 seppo.mahlman@printway.fi www.printway.fi ISSN 0782 3703 Pää kirjoitus Jalkapallovalmentajat ry toivottaa kaikille jäsenilleen ahkeraa ja palkitsevaa alkavaa kautta. Uskomme, että maajoukkueen menestyksen myötä tulemme käynnistämään todellisen futisbuumin. Haluamme jo kauden tässä vaiheessa osoittaa lämpimät kiitokset opetusministeriölle, joka on mahdollistanut merkittävällä avustuksellaan syksyllä Suomessa järjestettävän kansainvälisen valmentajasymposiumin. Tämän suurtapahtuman järjestelyt ovat kuumimmillaan käynnissä. Jukka Vakkila puheenjohtaja SJV on ollut mukana Plan-kummilapsitoiminnassa jo muutaman vuoden. Kummilapsemme on nicaragualainen 9-vuotias poika nimeltään Jose Manuel Urbina Oporta. Tässä hänen viimeisin kirjeensä: February 20th 2007 I hope when you receive this letter you are healthy alongside all your family. Later to say hi, I pass to the following. I received the pictures, a shirt and a soccer ball, and I was so happy and lucky because I received a beautiful present, since I have fun with my friend. On other opportunity I ll send a picture. I like the pictures; I study in fourth grade by morning. I love you so much, you are special. I expect you ll write me, and I m very sad because my grandma is very sick, and they amputated her two legs, and she s very sick, she s diabetic. I say goodbye and Lord protects you. Jose Manuel Urbina Oporta
Fyysinen valmennus Fyysisen ja lajiharjoittelun yhdistäminen Teksti: Antero Kujala Kuvat: Juha Sorri ja Antero Kujala Sekä lääketieteen että liikuntatieteiden maisteri Harri H. Hakkarainen toimii leipätyönsä ohella myös valmentajana. Peli-iltoina mies nähdään Oulun Kärppien liigajoukkueen sekä jääkiekkomaajoukkueen vaihtoaitiossa lääkärinä samalla, kun jatkaa pelaajien fyysisestä kunnosta huolehtimisesta. Kesällä hän vastaa Kärppien liigajoukkueen fyysisestä harjoittelusta. Ennen Oulun pestiä hän toimi kolme vuotta vastaavissa tehtävissä Kuopion KalPassa. Tämä artikkeli on tiivistelmä Hakkaraisen esityksestä Vierumäen Palloiluseminaarissa 2005. Harri Hakkarainen Vierumäellä keväällä 2005 pidetyssä Palloiluseminaarissa Harri H. Hakkarainen puhui fyysisen harjoittelun ja lajiharjoittelun yhdistämisestä mielenkiintoisella ja lennokkaalla tavalla. Esityksensä tueksi Hakkarainen hakee faktaa käytännön valmennustyöstä ja lääketieteestä siten, että lääketiede tai oikeammin urheilufysiologia täydentää valmennuksellista ajattelua. Valmennus on pitkäjänteistä toimintaa Hakkarainen on valmentajana ja lääkärinä pitkäjänteisyyden, nousujohteisuuden ja ympärivuotisen harjoittelun kannattaja. Hänen mielestä kaiken harjoittelun tarkoituksena on aiheuttaa urheilijan elimistössä joko toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia. On hyvä muistaa, että kaikki harjoittelu aiheuttaa aina alkuvaiheessa toiminnallisia muutoksia. Esimerkiksi voimaharjoittelun alussa hermostollinen säätely aina kehittyy sillä tavalla, että opitaan siirtelemään levytankoa paremmin. Ensimmäisten harjoitusviikkojen aikana tapahtuva voiman lisäys johtuu siitä, että elimistössä tapahtuu hermostollisen toiminnan muutosta. Tämä on valitettavan nopeasti häviävä vaikutus. Toiminnallisia muutoksia ovat mm. lihaksen paikallisen säätelyn tehostuminen (= hermostollista ja hormonaalista), toiminnallisten proteiinien aktivoituminen (hermoston välittäjissä) ja entsyymiaktiivisuuden lisääntyminen (energia-aineenvaihdunta tehostuu). Samat asiat tapahtuvat aerobisessa harjoittelussa. Harjoittelulla saadaan aikaan nopeita toiminnallisia muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi Cooperin testissä nopeana kehityksenä, mutta muutokset eivät ole pysyviä. Lyhyellä aikavälillä suorituskyky tehostuu vain oppimisprosessin ja hiukan teknisen kehittymisen myötä. Nämä muutokset johtuvat hermoston yhteistoiminnan kehittymisestä.
Kun halutaan saada aikaan pysyviä harjoitusvaikutuksia, tulee harjoittelulla vaikuttaa rakenteisiin. Rakenteisiin vaikuttavalla harjoittelulla Hakkarainen tarkoittaa harjoittelua, jossa urheilijan rakenteellisissa proteiineissa tapahtuu muutoksia esimerkiksi lihaksissa syntyy lisää kapillaareja, lihassolun kasvua, hermolihasliitoksen/hermo-lihasliitoksen vahvistumista tai vaikka lihas-jänne-luuliitoksen vahvistumista. Näiden vaikutusten aikaansaaminen vaatii paljon oikein rytmitettyä kuormitusta ja riittävää toistomäärää. Rakennemuutosten aikaansaaminen vaatii kuukausien, joskus jopa vuosien työn. Kesäharjoittelun illuusio Kesäharjoitteluun liittyvä illuusio esittäytyi ensikerran, kun Hakkaraiselle soitettiin Kuopion KalPasta. Häntä pyydettiin kahden kuukauden työsuhteeseen hoitamaan joukkueen kesäharjoittelua. He kysyivät, voisinko vetää edustusjoukkueen kesäharjoittelun kesä- ja heinäkuun ajan. Tavoitteeksi oli asetettu, että sen rupeaman aikana saisin pojat sellaiseen iskuun, että kunto kestää läpi talven ja joukkue pärjää talven peleissä. Vastasin, että en tule. Samalla ilmoitin, että olen kiinnostunut tehtävästä, mikäli projektin pituus on vähintään kolme vuotta. Parin viikon miettimisen jälkeen he ilmoittivat, että projekti alkaa ensi viikolla. Hakkarainen muistutti kuulijoita, että esimerkiksi jääkiekkoilijoilla kahden kuukauden kesäharjoittelu aiheuttaa pelaajissa vain toiminnallista muutoksia, joilla ei juurikaan vaikuteta rakenteellisiin asioihin. Valmentajina haluamme, että lihaksissa tapahtuu harjoittelun seurauksena rakenteellisia muutoksia koska tällöin tulokset säilyvät elimistössä jo vähäiselläkin ylläpitävällä harjoittelulla pitkiä aikoja. Joukkuelajeissa tyypillinen vuosi menee seuraavasti: urheilijoille tehdään kauden alussa fyysisen kunnon testit, jota seuraa usein varsin hyvä kesäharjoittelujakso, jonka jälkeen tulee lyhyt ja intensiteetiltään raju jääharjoitusvaihe. Kauden aikana pelataan sata peliä ja kevään uusintatestissä todetaan, että pelaajien kunto on samalla tai jopa heikommalla tasolla kuin kauden alussa. Tähän tilanteeseen vain tyydytään vuosi vuoden jälkeen. Kauden jälkeen vain todetaan, että kyse on lajin luonteesta ja näin kuuluukin käydä. Kaikille käy samalla tavalla. Harva valmentaja pysähtyy miettimään, pitääkö sen olla näin. Voisiko asiat olla jotenkin toisin, tai että mietittäisiin toimenpiteitä, joilla kuntotekijöiden kehittyminen tai ylläpito hoidetaan kauden aikana. Tunti päivässä peruskuntoharjoittelua läpi vuoden Hakkaraisen ajatuksissa lajista riippumatta huippuurheilijan ja erityisesti huipulle tähtäävän nuoren tulisi tehdä aerobista perusharjoittelua vähintään tunti päivässä vuoden jokaisena päivänä. Peruskunto on minun ajatusmaailmassani lajista riippumatta sitä, että jokainen urheilija tekee tunnin päivässä aerobista liikuntaa. Ilman hyvää peruskuntoa ei voi harjoitella tuottavasti. Aerobinen harjoittelu sekä kehittää että palauttaa elimistöä ja samalla se pitää elimistön suorituskykyisenä läpi kauden. Peruskunnon ylläpito edellyttää aerobista harjoittelua vähintään 7 tuntia viikossa. Määrä kertyy helposti, kun urheilijan päiväohjelma suunnitellaan siten, että varsinaisen lajiharjoittelun lisäksi päiväohjelmassa on tunti aerobista palauttavaa ja valmistavaa harjoittelua esim. verryttelyä ja jäähdyttelyä. Meillä ei bussi tai lentokone lähde niin kiireesti että pelaajilta jää verryttelyt tai jäähdyttelyt tekemättä. On valmentajan tehtävä vaatia, että aikataulut ovat sellaiset, että urheilija ehtii huoltaa instrumenttinsa pelin ja harjoitusten jälkeen. Siihen tulee olla aikaa ja kuljetukset saavat silloin odottaa. Antakaa urheilijoille aikaa Hakkarainen muistuttaa, että etenkin hermojärjestelmän toiminnan kehittäminen samoin kuin tasapainon, refleksien, ketteryyden ja nopeuden harjoittamiset ovat äärimmäisen hitaita prosesseja. Näitä harjoitettaessa onkin ainoa neuvo, että niitä tehdään päivittäin, toistoja on riittävästi ja ollaan kärsivällisiä kun odotetaan kehitystä näillä osa-alueilla. Pitäkää jokaisessa harjoituksessa yllä ketteryyttä, refleksijärjestelmää sekä taitojen kehittämistä. Ensiksi tulee harjoitella sellaisia ominaisuuksia että itse lajisuorituksessa voidaan mahdollisimman pitkään välttää maitohapoille joutumista. Kerran yksi jalkapallovalmentaja totesi minulle, että jalkapalloilijan on turha harjoitella maksimaalista nopeutta koska hän ei pelitilanteessakaan joudu juoksemaan maksimaalista nopeutta. Ajatukseni on hiukan erilainen tässä asiassa. Jalkapalloilijan ottaman pelinaikaisen spurtin nopeus on noin 6 m/s. On aivan selvä, että mitä nopeampi
jalkapalloilija on, sitä vähemmän hän joutuu käyttämään energiaa saavuttaakseen kyseisen liikenopeuden. Esimerkiksi jos meillä on kaksi pelaajaa, joista toisen maksiminopeus on 8 m/s ja toisen 10 m/s. Tämä tarkoittaa, että heillä on aivan eritasoinen nopeusreservi käytössään pelin aikana. Pelaaja, joka juoksee pelitilanteen vaatiman nopeuden noin 60 prosentin teholla omasta maksimistaan ehtii myös katsella pelikavereita ja hän välttää maitohapoille joutumisen aivan pelin loppuminuuteille saakka. Taidon oppimisen esteitä Uuden liikkeen oppiminen perustuu edellisen vaiheen osaamiseen. Onkin siis hyvin tärkeää miettiä, mistä liike saa alkunsa ja sen syntymekanismia tulee vahvistaa. Esimerkiksi juoksun tai luistelun liike lähtee lantiosta, joten sen hallinta on aivan ensimmäinen asia, joka urheilijoille tulee opettaa. Huippupelaajan liikkeen oppimista voi rajoittaa fyysisen voiman puute tai esimerkiksi heikko lihastasapaino, jonka seurauksena lihasten aktivoitumisjärjestys saattaa muuttua epätaloudelliseksi tai se voi toimia jopa vastoin mekaniikan lakeja. Suurimmat ongelmat kohtaamieni urheilijoiden kohdalla ovat liittyneet heikkouksiin alavatsan, lantion pienten lihasten toimimattomuuteen tai heikkouteen. Nämä ovat usein seurausta yksipuolisesta harjoittelusta ja liian aikaisesta erikoistumisesta, jotka saattavat johtaa vartalon vääriin kiertovoimiin. Urheilijoiden terveystarkastuksilla voidaan ajoissa puuttua moniin sairauksiin sekä rakenteellisiin muutoksiin. Hakkarainen kertoi esimerkin löydöksistä, joita hän havaitsi tehtyään KalPan 150 junioriurheilijalle terveystarkastukset. Kävin läpi noin 150 jääkiekkojuniorin sairaskertomukset ja terveystarkastuskortit. Tuossa määrässä oli kymmenkunta urheilijaa, joilla oli iso terveydellinen ongelma. Noin 1/3 junioreista oli lihastasapaino-ongelmia. Heillä oli oikealta alhaalta vahvat lihakset ja oikealta ylhäältä vahvat lihakset. On ihan varma, että tällaisilla urheilijoilla tulee olemaan jossakin vaiheessa nivus- ja alaselkäongelmia. Samoilla kavereilla saattaa olla jalkojen voimissa jopa 40 kilon voimaeroja. Näihin on puututtava ajoissa, sillä tällaiset asiat rajoittavat huippu-urheilun kehittämistä. Kouluterveydenhuolto ei ole urheilijoita varten Hän havaitsi, että kunnallinen terveydenhoito ei hoida urheilijoiden erityistarpeita. Ei myöskään kouluterveydenhoito. Kouluterveyshenkilökunnan tehtävänä on tarkastaa, onko nuori kelvollinen käymään koulua, mutta ei heitä kiinnosta eikä heillä useinkaan ole edes tietoa siitä, onko kyseinen urheilija jo sellaisessa vaiheessa elämässä, että voimaharjoittelun aloittaminen on turvallista. Mikäli halutaan laittaa urheilijoiden terveydenhoito kuntoon, tulee urheilun pariin valjastaa lääkärit, jotka ovat kiinnostuneita urheilijoiden erityiskysymyksistä ja valmennuksesta. Lääkärin peruskoulutukseen kuuluu nolla tuntia liikuntavammoja, urheilufysiologiaa, nolla tuntia valmennusoppia. Tämä on raadollinen totuus, eli kenen kanssa tahansa ei kannata konsultoida, totesi Harri Hakkarainen. Hakkarainen kyseli palloiluseminaarin osallistujilta, kuinka monessa seurassa tehdään seuran kaikille urheilijoille terveystarkastus. Seminaariin osallistuneiden valmentajien taustayhteisöissä yhdessäkään ei ollut johdon mukaista lääkärintarkastusta urheilijoille. Voi olla, että muutaman vuoden kuluessa vakuutusyhtiöt tulevat vaatimaan pakolliset terveystarkastukset. Hehän ovat siinä mielessä heikolla vesillä, että he myöntävät vakuutuksen urheilijoille tietämättä todellisuudessa, minkälaisia sairauksia urheilijoilla saattaa olla päällä jo sillä hetkellä kun heille vakuutus myönnetään. Hakkarainen mainitsi myöskin sen, että valmentajan tulee olla asiasta huolissaan jo oman toimintansa kannalta. Selvityksissä on tutkittu, että osa nuoristakin urheilijoista on sellaisessa kunnossa, että he voivat vaikka kuolla harjoitteluun. Niissä seuroissa, joissa itse olen toiminut lääkärintarkastukset on laitettu kuntoon vain ilmoittamalla, että näin toimitaan. Siitä on tehty käytäntö, jonka myös lasten ja nuorten vanhemmat hyväksyvät mukisematta. Kyse on kuitenkin heidän lastensa terveydestä, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus menestykseen avain Hakkarainen myöntää, että liigatasolla toimivien valmentajien on vaikea toteuttaa pitkäjänteisyyttä, sillä liian usein heillä ei ole siihen aikaa ja mahdollisuutta. He kyllä ymmärtävät sen merkityksen. Juniorivalmentajilla pitkäjänteisyyden pitäisi olla itsestään selvyys. Kun lähtökohtana on urheilijoiden kehittäminen ja auttaminen, ei ole mitään muuta tietä, kuin edetä porras portaalta. On mietittävä, mitä missäkin uran vaiheessa urheilijalle tulisi opettaa ja minkälainen kuormitus kehittää Nousujohteisuuden esimerkki iän, määrän ja tuntien osalta o 12v: 2-3 lajitapahtumaa + muu = 10-12 h / vko o 13v: 3-4 lajitapahtumaa + muu = 11-12 h / vko o 14v: 4-5 lajitapahtumaa + muu = 12-13 h / vko o 15v: 5-6 lajitapahtumaa + muu = 13-14 h / vko o 16v: 6-8 lajitapahtumaa = 14-18 h / vko o 17v: 7-9 lajitapahtumaa = 16-20 h / vko o 18v: 8-10 lajitapahtumaa = 18-22 h / vko o 19v: 9-11 lajitapahtumaa = 20-24 h / vko o 20v: 10-12 lajitapahtumaa = 22 28 h / vko o 21 -> : 8-12 lajitapahtumaa = 18 28 h / vko
parhaiten uuvuttamatta.. Toivoisin, että nuorten valmentajat tekisivät urheilijoilleen vähintään 3-5 vuoden kehittämissuunnitelmia, jossa olisi mietitty tehojen ja määrien lisäksi myös siviilielämän aiheuttamaa kuormitusta. Erityisen huolella tulisi pohtia urheilijan kokonaiskuormitusta. Onko siinä mitään järkeä, että samaan aikaan kun urheilijalla on siviilielämässä kovimmat paineet esim. ylioppilaskirjoitukset tai vaikka urheilulukion aloittamisvuosi, niihin vuosiin sijoitetaan myös fyysisesti kovimmat harjoituskuormat, kysyi Hakkarainen. Urheilijan tilaa on seurattava vuosittain. Kauden alun testeillä seurataan lähtötilan muutoksia, kauden aikaisilla testeillä seurataan urheilijan oppimisprosesseja. On tarkoin huomioitava, että jos harjoittelussa on asetettu tavoitteita, niin niiden tulee täyttyä ennen siirtymistä uudelle tasolle. Myös urheilijoiden biologinen ikä tulee huomioida ja niiden mukana tulevat herkkyyskaudet ovat avain valmennuksellisiin mahdollisuuksiin, muistutti Hakkarainen. Nousujohteisuus on harjoittelumäärän ja yhteisten viikoittaisten pelitapahtumien asteittaista Uusien asioiden mukaan ottamisen periaate Koko vuosi on mahdollisuus joko kehittyä tai taantua Harri Hakkarainen puhui esityksessään erityisesti ympärivuotisen harjoittelun merkitystä korostaen. Hänestä ei ole järkevää, että jääkiekkoilija tekee paljon perusvoimaharjoittelua kesällä, mutta voimaharjoittelu unohdetaan lähes kokonaan kauden aikana. Koko vuosi on aikaa joko kehittyä tai olla kehittymättä. Tavoitteena on, että ominaisuuksissa tapahtuisi mahdollisimman vähän pudotusta kauden aikana. On aina pohdittava, mitä kunkin yksittäisen urheilijan kohdalla seurataan ja mikä on seurannan todellinen tarkoitus. Hakkaraisen mielestä valmennuksessa tulee tähdätä aina siihen, että harjoittelun seurauksena urheilijan kehossa saadaan aikaan rakenteissa tapahtuvia pysyviä muutoksia. Tämän vuoksi myös kilpailukaudella harjoittelun tulee olla fyysisesti kehittävää. Se on kova haaste nykyisessä sarjassa, mutta onnistuu, kun asiaan paneudutaan, väittää Hakkarainen. Ongelma on pelirytmi, joka säätelee kautta. Juniori-iässä ei voi tietenkään vain herkistellä tai palautua vaan siellä täytyy olla kauden läpi kehittävää harjoittelua. Liigatasolla olemme ratkaisseet asian siten että teemme runsaasti yhdistelmäharjoituksia siten, että teemme aerobista harjoittelua verryttelynä ja palauttavana osiona. Jokaiselle harjoituskuukaudelle läpi talven on valittu yksi tai kaksi kehittämiskohtaa, joita painotetaan kyseisellä jaksolla ja muita ominaisuuksia pidetään yllä. Kehittämisjaksojen pituudet ovat 3-4 viikkoa. Valmentajan tulee miettiä kauden aikaista harjoittelua sen kautta, miten harjoittelu aiheuttaa riittävää ärsykettä koko kauden ajan: ennen lajiharjoitusta fyysinen osuus lajiharjoituksen jälkeen fyysinen osuus järkevät yhdistelmät 3-4 viikon painotusjaksot tauoilla ei pyritä kirimään virheitä kiinni YHDISTELYHARJOITUKSET On myös mietittävä lajia. Mitä ominaisuuksia se jo kehittää luonnostaan joko harjoittelun sisällä tai pelin sisällä. Mieti siis kehittääkö laji: aerobista kestävyyttä? Ana kynnystä? Nopeutta? Kimmoisuutta? Lihaskestävyyttä? Maksimivoimaa? Räjähtävyyttä? Nopeuskestävyyttä? Jos ei kehitä SITÄ ON HARJOITELTAVA LAJIN JA PELIEN LOMASSA!!! 8-10 v: aerobia, lihaskunto, nopeuden/taidon edellytykset 11-12v: + voimaharjoittelutekniikat, kimmopohjan luonti 13-14v: + Ala-nopeuskestävyys, maksiminopeus 14-16v: + kestovoima lisäpainoilla, nopeusvoima 17-18v: + maksimivoima, maitohapoton nopeuskestävyys 19-20v: + lajivoimaharjoittelu, kova loikkaharjoittelu 21- : lajiominaisuuksiin keskittyminen Lisää Hakkaraisen ajatuksia asiasta voi lukea yhdistyksen sivuilta www.suomenvalmentajat. fi/materiaalisalkku. Siellä on Hakkarainen Vierumäen esityksen PowerPoint -esitys. Esitys sisältyy kokonaisuudessaan myös Vierumäen Palloiluseminaarista tehtyyn DVD -raporttiin. 7
Lihaskuntoa ja kehonhallintaa Lihaskuntoa ja kehonhallintaa kokonaisvaltaisesti BOSU Balance Trainer on Yhdysvalloissa kehitetty harjoitusväline joka yhdistää aerobisen, lihaskunnon ja kehonhallinnan harjoittelun. BOSU on puolipallon muotoinen, ilmatäytteinen harjoitusväline. BOSU on lyhenne sanoista Both Sides Up, mikä viittaa siihen, että välinettä voi käyttää molemmin päin. Pallopuoli ylöspäin, jolloin pinta harjoitteita tehtäessä on epävakaa ja luo oman haasteen eri liikkeille tai sitten pallopuoli alaspäin, jolloin väline muistuttaa enemmän perinteistä tasapainolautaa. BOSU:lla harjoitteleminen on kuitenkin todellista funktionaalista, eli toiminnallista harjoittelua, aktivoiden kokonaisvaltaisesti koko kehon. Pelkkä seisominen BOSU:n joustavalla pinnalla vaatii lihasten jatkuvaa yhteistyötä. Teksti: Erik Piispa Kuvat: Valmentajalehti MITÄ BOSULLA TEHDÄÄN? Lihaskuntoa BOSU:lla saa hyvin lisää haastetta esim. lihaskuntoa ja tasapainoa kehittäviin yleisharjoitteisiin. Yksinkertaiset peruskyykyt kahdella tai yhdellä jalalla, punnerrukset, keskivartalonhallintaliikkeet toimivat erinomaisina yleiskehittävinä harjoitteina, jotka tehtynä epävakaalla alustalla saavat aivan uutta haastetta. Tehokkaan harjoituksen saa myös tekemällä BOSU:n päällä tuttuja liikkeitä kuten; rinnalleveto, tempaus ja tempausvala. Aluksi kepillä ja sen jälkeen vaikka voimatangoilla tai isommallakin tangolla. Lihaskunnon lisäksi kehittyy samanaikaisesti tasapaino- ja kehonhallinta sekä liikkuvuus. Monikäyttöinen BOSU soveltuu erinomaisesti lähes kaikkien urheilumuotojen oheisharjoitteluvälineeksi. 8
Hypyt Tasapaino ja kehonhallinta kehittyy hyvin tekemällä erilaisia hyppyjä BOSU:n päällä. Hypyt ja hallitut alastulot sopivat harjoitteiksi esim. palloilulajeihin, taitoluisteluun, freestyle-hiihtoon ihan muutamia lajeja mainitaakseni. 9
Lisää Bosu-harjoitteita: Välineitä mukaan Keppien tankojen lisäksi BOSU-harjoitteluun voi hyvin ottaa mukaan erilaisia palloja, jolloin monet palloilulajit saavat tehtyä yleiskehittävien harjoitteiden lisäksi myös täysin lajinomaisia liikkeitä ja harjoitteita. Esimerkkinä voisi mainita jalkapallon, jossa urheilija seisoo BOSU:n päällä ja valmentaja heittää hänelle pallon ilmaan. Tehtävänä pukata pallo takaisin valmentajalle ja pysyä hypyn ja pukkauksen jälkeen edelleen BOSU:n päällä. Edellinen esimerkkiharjoite vaatii hyvää keskittymistä ja kehittää erinomaisesti kehonhallintaa ja tasapainoa. Kuntopallolla saadaan myös erinomaisesti tehtyä tehokkaita yleiskehittäviä ja haastavia harjoitteita. Tasapaino ja kehonhallinta Yhden jalan seisonnat sekä erilaiset koordinaatiota kehittävät harjoitteet. Samoja tasapainoa kehittäviä liikkeitä voi tehdä myös polviseisonnasta ja vaikeusastetta tulee yksinkertaiseenkin liikkeeseen heti kun silmät suljetaan. 10
Tuttu väline amerikkalaisten urheilijoiden parissa BOSU on tuttu harjoitusväline monille urheilijoille ja valmentajille amerikkalaisessa ammattiurheilussa. BOSU:a käyttää oheisharjoitteluvälineenä mm. NHL-jääkiekkojoukkueita, NFL:n amerikkalaisen jalkapallon joukkueita ja NBA:n koripallojoukkueita. Yksittäisistä urheilijoista voidaan mainita alppihiihtäjä Bodie Miller, jonka harjoittelussa BOSU on ollut mukana jo pitkään. Sykettä ylös Sydämen sykettä saadaan hyvin nostettua erilaisilla askelluksilla tai yhdistämällä hyppelyitä ja askelluksia. Mikäli käytettävissä on kaksi tai useampi BOSU, voidaan askellusharjoitteista saada entistä monipuolisempia ja tehokkaampia. Vammojen kuntoutukseen Varsinkin alaraajavammojen kuntoutuksessa BOSU toimii erinomaisena välineenä. Sillä voidaan hyvin tehdä pieniä nilkan alueen liikkuvuutta ja lihasvoimaa kehittäviä liikkeitä esim. nilkan nivelside, akillesjänne tai luunmurtumien kuntoutuksessa. 11
Tamperelaiset jääkiekkoilijat edelläkävijöitä Suomessa Suomessa BOSU ei vielä ole laajemmin levinnyt urheilijoiden pariin, mutta tyytyväisiä välineen käyttäjiä löytyy mm. Tampereen Ilveksen liigajoukkueesta, joilla on jäähallilla omat BOSU:t käytössä. Raimo Raipe Helminen on käyttänyt BOSU:a säännöllisesti jo parin vuoden ajan, samoin kun tällä hetkellä San Josessa kiekkoileva maalivahti Vesa Toskala. Raipe kertoi käyttävänsä BOSU:a usein alkulämmittelyssä, tekemällä erilaisia hyppelyitä yhden tai kahden välineen kanssa. Raipen mukaan, hyvä lajinomainen harjoitus saadaan, kun tehdään luisteluhyppyjä BOSU:lta toiselle. Lisäksi tykkään tehdä keskivartalon lihaskuntoharjoitteita BOSU:lla, sillä sen pinta on joustava ja pehmeä ja sen johdosta yksinkertaisistakin liikkeistä tulee haastavia, jatkaa Raipe. Välillä harjoittelen BOSU:lla 10-15 min, välillä pidempään, vähän fiiliksestä riippuen, kertoo Raipe. Raipe on parhaillaan sairaslomalla jalassa olevan murtuman johdosta. Hän toteaakin, että heti kun kipsi lähtee jalasta, alkaa ankara kuntoutusharjoittelu, jossa BOSU tulee olemaan varmasti mukana. MISTÄ VÄLINEEN VOI HANKKIA? Välineen maahantuonnista vastaa tamperelainen yritys nimeltä Fysioline. BOSU:n hinta on 165 euroa. Fysiolinen yhteystiedot ovat: www.fysioline.fi puh. (03) 235 0700 tai info@fysioline.fi Lisätietoa BOSU-harjoittelusta saat Suomen Valmentajat ry:stä kehityspäällikkö Erik Piispalta erik.piispa@suomenvalmentajat.fi tai puh. (09) 2510 1372 12
Kuva: Suomen Palloliitto Apulaispääsihteeri Kimmo J. Lipponen: Suomen jalkapalloilun uusi raskaan sarjan vaikuttaja on Liikuntatieteiden maisteri, MBA Kimmo J. Lipponen, joka aloitti Palloliitossa helmikuun alussa apulaispääsihteerinä ja siirtyy ensi vuoden alusta eläkkeelle lähtevän Teuvo Holopaisen paikalle pääsihteeriksi. Lohjalla 41 vuotta sitten syntynyt Kimmo J. Lipponen on Lohjan Pallon kasvatteja. Tosin hän itse kertoo aloittaneensa Länskäri-liigassa ja siirtyneensä sieltä sitten LoPaan. Laitapuolustajana, -linkkinä ja hyökkääjänä hän pelasi aina A-junioreihin asti, jolloin hän myös aloitti itse myös valmentaa, ollen ennen opiskelujaan LoPa ykkösen kakkosvalmentaja. Valmentaminen kuului kuvioon myös opiskelujen aikana. Lipponen oli tuolloin myös SJV:n jäsen. Opinnäytteensä Lipponen teki urheilun sponsoroinnista ja jatkoi Kanadassa opintojaan kansainvälisen markkinoinnin parissa suorittaen MBA tutkinnon. Opiskelujen jälkeen työt kutsuivat ensin Veikkauksen yhteispäälliköksi ja sieltä Lipponen siirtyi Nokiaan 1999 globaalien yhteiskuntavastuuohjelmien apulaisjohtajaksi USA: han. Takaisin Suomeen Kimmo J. palasi 2006 ja aloitti nyt apulaispääsihteerinä Palloliitossa helmikuun alussa. Työnjako liitossa on selvä. Vuoden loppuun asti Holopainen vastaa operatiivisesta johtamisesta ja Lipponen keskittyy pitkäjänteisiin projekteihin, auttaa markkinoinnissa ja pääpaino keskittyy liiton uuden kehittämisstrategian valmisteluun. Lipponen ei vielä suuremmin kertoile ajatuksiaan, mutta jotain kuitenkin: Järjestöjohtaminen tapahtuu jalkapalloilun ehdoilla. Liike-elämästä oppeja otetaan käyttöön vain niiltä osin kuin ne soveltuvat lajin kehittämiseen. Samat hyökkäyksen ja puolustuksen joukkuepelaamisen säännöt pätevät myös järjestöjohtamisessa. Oppia otetaan motivoituneilta henkilöiltä, joita lajin piiristä löytyy runsaasti. Arvostus ansaitaan töitä tekemällä Kimmo J. Lipponen arvostaa sitä, että hän on saanut pitkän siirtymäajan liitolta ja hän käyttää sen hyödykseen tapaamalla ihmisiä eri piireissä ja omien sanojensa mukaan kulkee korvat auki ja avoimin mielin. Kimmo J. kaipaakin avoimuutta, silloin on helppo tehdä päätöksiä ja pitää niistä kiinni. Lipponen kertoi, että jo tänä lyhyenä aikana hän on aistinut jalkapalloihmisistä positiivisen tekemisen hengen. A-maajoukkueen menestyminen on hänen mukaansa tuonut kaikkiin positiivista asennetta ja lisää motivaatiota. Jalkapalloilun suunta on hyvä Lipposen mukaan. Harrastajamäärät kasvavat, nais- ja tyttöfutis kehittyy, naisjalkapallon EM-kisat Suomessa ja kotimainen Veikkausliiga kehittyy. Tässä on valmis pohja, miltä poistaa tätä suomalaisia vaivaama uskonpuute. Lipposen mukaan töitä tekemällä hankitaan lajille se arvostus mikä sille kuuluu. Lopuksi Lipponen muistuttaa, että vaikka juhlavuosi kuluu pääosin työn merkeissä, niin Valmentajayhdistyksen järjestämä 28. UEFT Symposium tulevana syyskuussa Helsingissä on yksi merkittävimmistä juhlavuoden tapahtumista. Viimeinen kysymys kuului: Milloin Suomen miesten A-maajoukkue pelaa jalkapallon arvoturnauksessa? Kimmo J. Lipposen vastaus: Vuonna 2008 ja sanoin tämän jo ennen kuin karsinnat alkoivat! Pallokopla 13
Nehdi Tajini on hankkinut koulutusta Brittein saarilta ja Brasiliasta: Intohimona valmennus Karjaalainen Nehdi Paul Tajini, 46, ei ole tavallinen jalkapallon harrastaja. Hänen intohimonaan on valmennustietouden hankkiminen ja itsensä kehittäminen. - Olen hulluna jalkapallosta. Rakastan sitä. Kaikki ylimääräiset rahat ovat menneet valmennuskursseille, tunnustaa Tajini. Olen oppinut paljon, ''ihan liikaa''. Vain korkein valmennuksen taso, jalkapallovalmentajakoulu JVK sekä valiolisenssi ja UEFA pro -lisenssi ovat saavuttamatta. Tunisialaissyntyinen Tajini on hankkinut Suomessa valmentajakoulutusta aina toiseksi korkeimmalle A-tasolle asti sekä Euroopan jalkapalloliiton UEFAn A-valmentajalisenssin Suomesta ja Englannista. Valmentajakoulutuksessa hän on käynyt myös Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Tajini oli hiljattain Brasiliassa maan kärkiseuroihin kuuluvan Cruzeiro Escorte Cluben järjestämällä kansainvälisten valmentajien kurssilla seuran akatemiassa. Mukana oli kymmenen valmentajaa. Muut olivat Japanista USAsta, Malawista, Venezuelasta, Chilestä ja Australiasta. Ohjelmaa meillä oli Cruzeiron akatemiassa kahdeksan päivän ajan kello kahdeksasta iltakymmeneen. Oli luentoja ja keskusteluja. Seurasimme seuran harjoituksia ja otteluita. Tajinista tuli pieni julkkiskin Brasiliassa. Globo-urheilukanava teki hänestä kymmenen minuutin haastattelun televisioon. Nuoria Suomesta Brasilian oppiin? Viime kesänä Tajini oli edellisen kerran Brasiliassa. Maan jalkapalloliiton akatemian järjestämällä 64 tunnin kurssilla kouluttajana oli muun muassa Brasilian silloinen maajoukkuevalmentaja Carlos Perreira. Kurssi käsitteli lähinnä valmennusfilosofiaa, pelitaktiikkaa ja pelaajien kasvattamista. Tajini sai viimeisellä Brasilian keikallaan myös valtuutuksen viedä Cruzeiron akatemiaan valmennuskursseille suomalaisia nuoria pelaajia ikäluokassa 12-16 vuotta. Neljän viikon jakso täysihoitoa ja valmennusta maksaa noin 1120 euroa. Ohjelmassa on brasilialaisten valmentajien vetämiä harjoituksia. Matseja katsotaan ja opitaan brasilialainen pelitapa, tekniikka sekä itseluottamusta. Siellä on loistavia valmentajia ja mukavia ihmisiä. Jos on kiinnostusta, minun kauttani sinne pääsee. Jalkapallovalmennus on Cruzeiro Esporte Cluben asussa viihtyvälle Nehdi Tajinille elämän ykkösasia. Brasilialainen pelitapa miellyttää Brasiliaan eivät Tajinin reissut ole suuntautuneet sattumalta. Hän on brasilialaisen jalkapallon ystävä 25
ja nykyisin myös maan valmentajaliiton jäsen. Seuraavaksi on vuorossa jälleen kurssi Brasiliassa. Pääsen seuraamaan ensi vuonna Cruzeiron ammattilaisjoukkueen kaikkia harjoituksia neljän viikon ajaksi. Pidän brasilialaisesta tavasta pelata. Palloa viedään maata pitkin ja lyhyillä syötöillä. Peluutan itse joukkueita yleensä 4-5-1-systeemillä, jossa on piilokärjet. Keskikentän pitää olla vahva ja topparin aina maalin edessä. Miesvartiointi ja nopeat vastahyökkäykset ovat tärkeitä. Mielestäni hyviä suomalaisia valmentajia ovat Miksu Paatelainen ja Pasi Rautiainen. FC Hongan valmentajalla Mika Lehkosuolla on hyvä tulevaisuus. Pelifilosofia on hyvä, ja hän osaa kouluttaa pelaajia. Suomalaiset kaipaavat itseluottamusta. Suomessa on lahjakkaita nuoria, mutta erona brasilialaisiin on itseluottamus. Sitä olisi lisättävä. Brasilialaiset uskaltavat haastaa montakin pelaajaa yhtä aikaa. Ei saa arkailla. Suomalaisilta puuttuu myös usein todellinen halu satsata harjoitteluun ja pyrkiä huipulle. Suomessa ollaan amatöörejä. Pelaajien ja valmentajien palkkiot ovat liian pieniä. Valtion pitäisi tukea enemmän. Brasiliassa seurat huolehtivat lahjakkuuksista ja jopa heidän perheistään. Brittein saarilta Tajini on hakenut myös runsaasti oppia, vaikka ei englantilaisesta pelitavasta niin välitäkään. Englannin ja Walesin A-lisenssin lisäksi hänellä on Skotlannin B-lisenssi. Englannissa kävin hyödyllisen kurssin, jonka aiheena oli ''speed, agility, quickness'', ja Pohjois- Irlannissa opiskelin nuorisovalmennusta. Valmentajan paikka haussa Tällä hetkellä Tajinilla ei ole valmennettavaa joukkuetta, mutta haaveena on päästä hyvätasoisen ryhmän luotsiksi. A-lisenssi oikeuttaa valmentamaan miesten I divisioonassa ja nuorten sekä naisten SM-sarjassa. A-poikien SM-sarja on minimitaso, tuumii Tajini, joka haluaa hyödyntää käytännössä hankkimaansa tietoutta. Viime kesänä hän oli vielä Karjaan BK-46:n valmentajana III divisioonassa, mutta joutui keskeyttämään sen lähdettyään Brasiliaan valmennuskursseille. Edelliskaudella hän oli nostamassa Karjaata IV divisioonasta III:een. Ennen Karjaan pestiä hän valmensi Forssan Jalkapalloseuraa II divisioonassa. Jalkapalloa Tajini on pelannut pikkupojasta saakka. Hän nousi Tunisian nuorten maajoukkueeseen 1976, mutta ura tyssäsi säären murtumaan. Itse hän on pelannut jalkapalloa LoPassa ja Karjaan BK:ssa. Tajini tuli Suomeen vuonna 1992 ja hän on Suomen kansalainen. Nykyisin hän pitää ravintolaa Lohjalla. Yhteystiedot: Nehdi Tajini, p. 040 574 7324, paul.nehdi@kolumbus.fi Kari Sallinen Koulutuksessa seurattiin Cruzeiron 17-vuotiaiden joukkueen harjoittelua. 26