arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio

0 0 0 0 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Finnish Medicines Agency Microkatu, Kuopio PL, 000 Helsinki Puh. (0) Faksi (0) kirjaamo@fimea.fi www.fimea.fi Y-tunnus 0-

0 0 0 0 0 Hyvä lukija! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tuottaa ja kokoaa lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointeja ja koordinoi tätä koskevaa yhteistyötä. Lääkehoitojen hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinneissa sovelletaan terveydenhuollon menetelmien arvioinneissa (HTA, Health Technology Assessment) käytettyjä menetelmiä. Fimea valmistelee yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa suositusta lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiin. Dabigatraanin hoidollista ja taloudellista arvoa eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna arvioidaan valmisteilla olevan suosituksen menetelmien mukaisesti ja arviointi toimii samalla suosituksen pilottiarviona. Arviointityö etenee osatöinä, joista nyt julkiseen kommentointiin on valmistunut kaksi ensimmäistä: - terveysongelma ja hoitovaihtoehtojen käytön nykytilanne (luku ) sekä - arvioitavan menetelmän ja hoitovaihtoehtojen kuvaus (luku ). Lisäksi tällä kertaa kommentteja pyydetään arviointikysymyksestä (luku ). Seuraavat kommentoitavat osa-alueet ovat kliininen vaikuttavuus ja turvallisuus (talvella 0-0) sekä kustannukset ja taloudellinen arviointi sekä eettiset, organisatoriset, sosiaaliset ja lainopilliset tekijät (keväällä 0). Dokumenttia muokataan saatujen kommenttien perusteella ja lopullinen arviointiraportti valmistuu kesällä 0. Kommenteista julkaistaan myös kooste. Kaikki kommentit ovat erittäin tervetulleita!

0 0 0 0 RAPORTIN KIRJOITTAJAT Arviointiryhmä Helena Kastarinen, arviointipäällikkö LT, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Tutkijalääkäri, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Piia Peura Proviisori Lääketaloustieteilijä, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Vesa Kiviniemi FL Tilastotieteilijä, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Tuomas Oravilahti FM, proviisori Lääketaloustieteilijä, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Hannes Enlund FaT Tutkimuspäällikkö, Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Kliiniset asiantuntijat Marja Hedman LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Lääkealan toimijoiden valvonta prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Karri Penttilä LT, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Lääkevalmisteiden arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Maija Pihlajamäki LT, dosentti, neurologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Lääkevalmisteiden arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

0 0 0 0 Sisältö ARVIOINTIKYSYMYS... ETEISVÄRINÄÄN LIITTYVÄN AIVOHALVAUKSEN JA SYSTEEMISEN VERITULPAN RISKI: TERVEYSONGELMA JA HOITOVAIHTOEHTOJEN KÄYTÖN NYKYTILANNE.... TAVOITE.... MENETELMÄT.... TULOKSET..... Mikä on dabigatraanin ja varfariinin käyttöaihe? (A000)..... Miten aivohalvaus tai systeeminen veritulppa kehittyy eteisvärinäpotilaalle? (A000)..... Miten dabigatraani ja varfariini vaikuttavat eteisvärinään liittyvään aivohalvaus- tai systeemisen veritulpan riskiin? (A000)..... Mitkä ovat aivohalvauksen riskitekijöitä eteisvärinäpotilaalla (A000)..... Mitkä ovat eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen tai systeemisen veritulpan oireita ja seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle (A00, A000)..... Kuinka eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen tai systeemisen veritulpan ehkäisemiseen tähtäävä antikoagulaatiohoito toteutetaan tällä hetkellä sairauden eri vaiheissa (A00, A00).. Kuinka moni eteisvärinäpotilas kuuluu dabigatraanin kohderyhmään Suomessa (A000).. Kuinka yleistä on dabigatraanin tai varfariinin käyttö eteisvärinäpotilailla Suomessa? (A00). KOMMENTIT... ARVIOITAVAN MENETELMÄN JA HOITOVAIHTOEHDON KUVAUS.... TAVOITE.... MENETELMÄT.... TULOKSET..... Mitä ovat dabigatraani ja varfariini (B000)..... Miksi dabigatraania käytetään? Kuinka arvioitava lääke eroaa vertailuhoidosta? (B000).. Millä terveydenhuollon tasolla dabigatraania ja varfariinia käytetään (B000)..... Tarvitaanko dabigatraanin käytössä erillisiä investointeja? (B000)..... Millainen pätevyys, koulutus ja laadunvarmistus dabigatraanin ja varfariinin käytössä tarvitaan? (B00, B00).... KOMMENTIT... KLIININEN VAIKUTTAVUUS... TURVALLISUUS... KUSTANNUKSET JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI... EETTINEN ARVIOINTI... ORGANISATORISET TEKIJÄT... SOSIAALISET TEKIJÄT... 0 LAINOPILLISET TEKIJÄT...

Arviointikysymys Tässä arvioinnissa selvitetään dabigatraanihoidon hoidollista ja taloudellista arvoa varfariinihoitoon verrattuna eteisvärinään liittyvien aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä. Arviointikysymys on määritelty tarkemmin taulukossa. Taulukko. Arviointikysymys. Kuvaus Potilasryhmä Arvioitava lääkehoito Aikuiset (yli -vuotiaat) henkilöt, joilla on läppävikaan liittymätön eteisvärinä ja siihen liittyen kohtalainen tai suuri aivoinfarktin tai systeemisen veritulpan riski: vähintään yksi seuraavista riskitekijöistä: - aiempi aivoinfarkti, ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA-kohtaus) tai systeeminen veritulppa - sydämen vasemman kammion ejektiofraktio alle 0 % - oireinen sydämen vajaatoiminta (NYHA-luokka* tai enemmän) - ikä vuotta - ikä vuotta ja lisäksi yksi seuraavista: diabetes, sepelvaltimotauti tai verenpainetauti lisäksi seuraavat alaryhmätarkastelut: - varfariinihoidon toteutumisen onnistumisen mukainen ryhmittely - munuaisten toimintatason mukainen ryhmittely (lievä, keskivaikea ja vaikea munuaisten vajaatoiminta) Dabigatraanieteksilaattimesilaatti (Pradaxa ) Lähde - Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0 - Pradaxa -valmisteyhteenveto - Connolly ym. 00 - Rosendaal ym. - Valmisteyhteenveto - Connolly ym. 00 0 tai 0 mg kahdesti päivässä suun kautta Vertailuhoito Varfariini suun kautta INR**-tavoitteella - - Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0 Lopputulostapahtuma t Terveysvaikutukset - kokonaiskuolleisuus - kaikki aivohalvaukset - verenvuotoon liittyvät aivohalvaukset - verenvuotoon liittymättömät aivohalvaukset - systeemiset veritulpat - terveyteen liittyvä elämänlaatu turvallisuus - hoidon haittavaikutukset (esim. verenvuodot) taloudellisuus - inkrementaalinen kustannusvaikuttavussuhde (ICER) ( /laatupainotettu elinvuosi, QALY) Arvioinnissa huomioidaan satunnaistetut vertailukokeet. Loppuelämä Tarkasteltava aika * NYHA; New York Heart Associationin toiminnallinen luokitus ** INR; International Normalized Ratio - Marevan -valmisteyhteenveto - Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0 - valmisteyhteenvedot - Connolly ym. 00

0 0 0 0 Arvioinnin kohteena oleva potilasryhmä määräytyy dabigatraanin eteisvärinään liittyvien hoitoaiheiden mukaisesti (taulukko ). Mikäli tutkimusnäyttö sen mahdollistaa, arvioidaan lääkehoitojen vaikutusta myös alaryhmissä, jotka määritellään varfariinihoidon toteutumisen onnistumisen mukaan (hoitotasolla olevien mittaustulosten osuus, time in therapeutic range, TTR) sekä munuaisten toimintatason mukaan. Sekä varfariinihoidon onnistuminen että munuaisten toiminnan taso ovat dabigatraanihoidon suhteellista vaikutusta muovaavia tekijöitä. Vaikutusta muovaavien tekijöiden avulla voidaan määritellä potilasryhmiä, jotka hyötyvät hoidosta eri tavalla. Munuaisten toiminnan taso vaikuttaa dabigatraanin vaikutuksen voimakkuuteen ja lääkkeen käyttö on vasta-aiheista potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta. Jo lievemmässä munuaisten vajaatoiminnassa lääkkeen eliminaatio on hidastunutta ja lääkkeen pitoisuus kasvaa. Lieväasteisen munuaisten toimintahäiriön esiintyvyys yleistyy iän sekä liitännäissairauksien myötä, jälkimmäisistä tavanomaisimpia ovat sydän- ja verisuonisairaudet sekä sokeritauti. Käytännössä nämä ovat niitä riskitekijöitä, jotka lisäävät eteisvärinäpotilaan veritulppariskiä. Vertailuhoito on varfariini, joka on tällä hetkellä tavanomaisin ja kansallisen eteisvärinän Käypä hoito -suosituksen (0) mukaisesti ensisijainen hoitovaihtoehto (liitetaulukko ). Eteisvärinään liittyvään aivohalvauksen ja systeemisen veritulpan riskiin liittyy mahdollisuus elinajanodotteen heikkenemiseen, joten tarkasteltava ajanjakso on loppuelämä. LÄHTEET Eteisvärinä (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki 0. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi. Duodecim 0;:0-. PMID Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S, Eikelboom J, Oldgren J, Parekh A, ym. ; RE-LY Steering Committee and Investigators. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med. 00;:-. Erratum in: N Engl J Med. 00 Nov ;():. PMID: Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiin - projektisuunnitelma. Saatavilla Internetissä: www.fimea.fi/laaketieto/laakehoitojen_arviointi/hta. Rosendaal FR, Cannegieter SC, van der Meer FJ, Briët E. A method to determine the optimal intensity of oral anticoagulant therapy. Thromb Haemost. ;:-. PMID: 00 Singer DE, Albers GW, Dalen JE, Fang MC, Go AS, Halperin JL, ym. ; American College of Chest Physicians. Antithrombotic therapy in atrial fibrillation: American College of Chest Physicians Evidence- Based Clinical Practice Guidelines (th Edition). Chest. 00; Suppl:S-S. PMID: Marevan valmisteyhteenveto Pradaxa valmisteyhteenveto

LIITTEET Liitetaulukko. Luettelo mahdollisista dabigatraanin hoitovaihtoehdoista ja perustelut vertailuhoidon valinnalle. Vertailuhoidon valinnan tulee ensisijaisesti perustua suomalaisiin hoitosuosituksiin, suomalaisten asiantuntijoiden konsensukseen tai erikoislääkäriyhdistyksen kannanottoon sekä suomalaisiin kulutustietoihin (rekisterit ja tilastot). Hoitovaihtoehdot varfariini o Marevan, tai mg o tabletti suun kautta o annostelu on yksilöllistä ja riippuu laboratorioarvoista o INR-seuranta* - viikon välein, tavoitetaso - o yleensä toistaiseksi Valinta, perustelut ja lähdeviitteet valitaan vertailuhoidoksi Eteisvärinä: Käypä hoito -suosituksen (0) mukaan ensisijainen hoitovaihtoehto. asetyylisalisyylihappo (ASA) o Primaspan, Disperin, Asperin 0, 00 mg tai 0 mg o tabletti suun kautta o yksilöllinen, 0-0 mg/vrk o yleensä toistaiseksi o eteisvärinä ei ole virallinen indikaatio seuranta ilman antikoagulaatiohoitoa o kun potilaalla ei ole tekijöitä, jotka nostavat veritulppariskiä (ns. lone fibrillation vasemman eteiskorvakkeen sulku perkutaanisella sydämen sisältä katetriteitse asennettavalla sulkulaitteella o ei ole ensisijainen hoitovaihtoehto o komplikaatiovaarasta huolimatta voidaan harkita suuren veritulppariskin potilaille, joilla oraalinen antikoagulaatiohoito on vasta-aiheinen o hoidon tehosta ja turvallisuudesta ei ole pitkäaikaisia kokemuksia * INR; International Normalized Ratio ei valita vertailuhoidoksi. aivohalvauksia estävä teho on merkitsevästi heikompi kuin varfariinin (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0, Singer ym. 00). ei valita vertailuhoidoksi. näiden potilaiden riski saada aivohalvaus tai systeeminen tukos on matala (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0) ei valita vertailuhoidoksi ei ole ensisijainen eikä tavanomainen hoitovaihtoehto (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0)

Eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen ja systeemisen veritulpan riski: terveysongelma ja hoitovaihtoehtojen käytön nykytilanne 0 0 0 0. Tavoite Osa-alueen tavoitteena on koota taustatietoa eteisvärinästä ja siihen liittyvästä aivohalvauksen ja systeemisen veritulpan riskistä sekä eteisvärinän antikoagulaatiohoidon kohdeväestöstä Suomessa. Lisäksi kuvataan dabigatraanin ja varfariinin käyttöä Suomessa. Liitetaulukossa on lueteltu ne arviointielementit eli geneeriset arviointikysymykset, joiden avulla osa-alueen tulokset raportoidaan.. Menetelmät Tähän osa-alueeseen koottu näyttö on peräisin lukuisista eri lähteistä. Näytön keräämisessä on hyödynnetty suomalaisia sekä kansainvälisiä hoitosuosituksia, alkuperäistutkimuksia sekä katsausartikkeleita ja arvioitavien lääkkeiden valmisteyhteenvetoja. Lisäksi olemme tehneet rekisteritutkimuksen. Järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta ei ole tehty. Eteisvärinän esiintyvyysluvut Eteisvärinäpotilaiden lukumäärän arvioinnissa hyödynnettiin kirjallisuutta, Kelan resepti- ja erityiskorvausoikeuksien rekistereitä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) pyydettyjä Terveys 000 -tutkimuksen tietoja. Omassa rekisteritutkimuksessa (jatkossa Fimean rekisteritutkimus) käytetyt tiedot poimittiin Kelan resepti- ja erityiskorvausoikeuksien rekistereistä. Tiedot poimittiin varfariinia (ATCkoodi B0AA0) ostaneista henkilöistä ajanjaksolta..00 -..00, dabigatraania ostaneista henkilöistä ajanjaksolta..00..00 sekä niistä henkilöistä, joilla on ollut voimassa oleva erityiskorvausoikeus 0 (krooniset sydämen rytmihäiriöt) aikavälillä..00..00. Näille henkilöille pyydettiin seuraavat tiedot: kaikki lääkeostot ajalla..00..00, mahdollinen kuolinpäivämäärä, pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten hoitopäätösten tiedot sekä kaikki erityiskorvausoikeustiedot ja erityiskorvausoikeudelle 0 diagnoositiedot (diagnoositiedot on kirjattu systemaattisesti rekisteriin 000-luvulta lähtien). Eteisvärinän vallitsevuutta Suomessa arvioitiin kolmessa potilasryhmässä: henkilöt, joilla oli voimassa oleva erityiskorvausoikeus 0 diagnoosilla I (eteisvärinä tai eteislepatus) vuonna 00, henkilöt, joilla oli voimassa oleva erityiskorvausoikeus 0 diagnoosilla I ja varfariiniostoja vuonna 00 ja henkilöt, joilla oli voimassa oleva erityiskorvausoikeus 0 diagnoosilla I mutta ei varfariiniostoja vuonna 00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) pyydettiin tietoja liittyen Terveys 000 - tutkimukseen: kuinka monella tutkimushenkilöllä oli tutkimushetkellä eteisvärinä sydänfilmirekisteröinnin perusteella (julkaisematon tieto).

0 Eteisvärinäpotilaiden ominaispiirteet Eteisvärinäpotilaiden ominaispiirteiden arvioinnissa hyödynnettiin kirjallisuutta sekä Fimean rekisteritutkimusta, jonka avulla pyrittiin tunnistamaan lisäksi suomalaisten eteisvärinäpotilaiden lääkkeiden käyttöä sekä muita sairauksia ja demografisia piirteitä yllä kuvattujen tietojen perusteella. Eteisvärinäpotilaiden ominaispiirteitä tarkasteltiin samoissa potilasryhmissä kuin eteisvärinän vallitsevuutta.. Tulokset.. Mikä on dabigatraanin ja varfariinin käyttöaihe? (A000) 0 0 0 Tässä arvioinnissa käsiteltävä dabigatraanin ja varfariinin käyttöaihe on aivohalvauksen ja systeemisten veritulppien kehittymisen esto aikuisilla, joilla on läppävikaan liittymätön eteisvärinä ja joilla katsotaan olevan kohonnut aivohalvausriski. Kummallakin lääkkeellä on myös muita käyttöaiheita. Tässä arvioinnissa ei käsitellä tilannetta, jossa potilaalla on eteisvärinän lisäksi sydämen läppävika. Dabigatraanin käyttö- ja vasta-aiheet Dabigatraanin käyttöaihe valmisteyhteenvedon mukaan on aivohalvauksen ja systeemisen veritulpan ehkäisy aikuispotilailla, joilla on ei-läppäperäinen eteisvärinä ja vähintään yksi seuraavista riskitekijöistä (valmisteyhteenveto): aiempi aivohalvaus, TIA tai systeeminen veritulppa (embolia), vasemman kammion ejektiofraktio alle 0 %, oireinen sydämen vajaatoiminta (NYHA-luokka tai enemmän), ikä vuotta tai enemmän, tai ikä vuotta tai enemmän ja lisäksi diabetes, sepelvaltimotauti tai hypertensio. Valmisteyhteenvedon mukaan dabigatraanin vasta-aiheita ovat: yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille potilaat, joilla on vaikea munuaisten toimintahäiriö (kreatiniinipuhdistuma alle 0 ml/ min) jatkuva kliinisesti merkittävä verenvuoto elinvaurioita, joihin liittyy verenvuotoriski spontaani tai farmakologinen heikentynyt verenvuodon tyrehtyminen maksan toimintahäiriö tai maksasairaus, jolla uskotaan olevan vaikutusta eloonjäämiseen samanaikainen systeeminen ketokonatsoli-, siklosporiini-, itrakonatsoli- tai takrolimuusihoito

0 0 0 0 0 0 Varfariinin käyttö- ja vasta-aiheet Valmisteyhteenvedon mukaan varfariinin tässä arvioinnissa huomioitava käyttöaihe on veritulppien (tromboembolisten komplikaatioiden) (aivoembolisaatio tai systeemiset embolisaatiot) esto eteisvärinän tai sydämen läppäsairauksien yhteydessä sekä keinoläppäpotilailla. Valmisteyhteenvedon mukaan varfariinin vasta-aiheita ovat: raskaus verenvuototaipumus (von Willebrandin tauti, hemofiliat, trombosytopenia ja trombosyyttien toimintahäiriöt) vaikea maksan vajaatoiminta ja maksakirroosi hoitamaton tai kontrolloimaton verenpainetauti tuore aivoverenvuoto, muut kallonsisäisille verenvuodoille altistavat tilat kuten aneurysmat kaatuilutaipumus keskushermostoon tai silmään kohdistuva kirurgia ruoansulatuskanavan ja virtsateiden verenvuodoille altistavat tilat kuten aiemmat ruoansulatuskanavan vuotokomplikaatiot, umpipussitulehdus (divertikuliitti) tai pahanlaatuiset sairaudet (maligniteetit) tulehduksellinen sydämen sisäkalvon tulehdus (infektiöösi endokardiitti) tai sydänpussin nestekertymä (perikardiaalinen effuusio) dementia, psykoosit, alkoholismi ja muut tilanteet, joissa hoitomyöntyvyys voi olla huono ja hoidon turvallinen toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista yliherkkyys varfariinille tai valmisteen apuaineelle Eteisvärinä Eteisvärinä (fibrillatio atriorum, atrial fibrillation, ICD-koodi I) on sydämen kammioiden yläpuolelta lähtevä rytmihäiriö, jolle on tyypillistä koordinoimaton eteisten aktivaatio, jonka seurauksena eteisten mekaaninen toiminta huononee. Eteisvärinän diagnoosi voidaan asettaa sydänfilmilöydöksen (joko -kytkentäinen sydänfilmi tai pitkäaikaisrekisteröinti) perusteella. (Fuster ym. 0, Eteisvärinä: Käypä hoito suositus 0) Eteisvärinä luokitellaan kliinisin perustein seuraavasti (Eteisvärinä: Käypä hoito suositus 0): kohtauksittaiseen (kesto alle vuorokautta, rytmi palautuu itsestään), jatkuvaan (kesto yli vuorokautta, rytmi voidaan palauttaa toimenpiteellä), pitkään jatkuneeseen (kesto yli vuosi, mutta rytmiä palauttavaa hoitoa vielä harkitaan) tai pysyvään (rytmihäiriö hyväksytään, koska rytminsiirto ei onnistu tai sitä ei pidetä aiheellisena. Näyttöä eri eteisvärinätyyppien esiintyvyydestä Suomessa ei ole. Kansainvälisissä tutkimuksissa tuloksissa eri eteisvärinäluokkien osuuksista on eroja, mikä selittyy todennäköisesti tutkimusten erilaisilla potilasryhmillä, asetelmilla ja seuranta-ajan pituuksilla (liitetaulukko). Kansainvälisten tutkimusten tuloksia ei suoraan voida soveltaa Suomeen. Rytminsiirtoa suunniteltaessa eteisvärinä voidaan jakaa vielä akuuttiin (alle tuntia kestäneeseen) tai pitkittyneeseen (yli tuntia kestäneeseen). Niin sanottu itsenäinen

eteisvärinä (lone atrial fibrillation) tarkoittaa alle 0-vuotiailla muuten terveillä potilailla esiintyvää eteisvärinää. (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0, Fuster ym. 0).. Miten aivohalvaus tai systeeminen veritulppa kehittyy eteisvärinäpotilaalle? (A000) 0 0 Eteisvärinään liittyy sydämensisäisen verihyytymän syntymisen riski. Verihyytymä tai sen osa voi lähteä verenkierron mukana sydämestä valtimoverenkiertoon ja aiheuttaa verisuonen tukkeutumisen ja tämän seurauksena hapenpuutteeseen liittyvän kudosvaurion. Eteisvärinään liittyy sydämensisäisen verihyytymän syntymisen riski. Verihyytymä syntyy yleensä sydämen vasempaan eteiseen ja patofysiologisten mekanismien on katsottu liittyvän verisuonten sisäpintojen toimintahäiriöön, veren hyytymismekanismin häiriöön sekä vasemman eteisen organisoidun supistumisen puuttumisesta johtuvaan veren virtauksen hidastumiseen (Fuster ym. 0). Syntynyt verihyytymä tai sen osa voi lähteä verenkierron mukana sydämestä valtimoverenkiertoon, jossa se kiilautuu kokonsa mukaiseen verisuonen kohtaan aiheuttaen hapenpuutteeseen liittyvän (iskeemisen) kudosvaurion tukoskohdan jälkeiselle alueelle. Kaikki hapenpuutteen seurauksena syntyneet aivoinfarktit eteisvärinäpotilailla eivät liity sydänperäisiin veritulppiin. Espanjalaisessa potilassarjassa joka kuudennen eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti liittyi suonen sisällä syntyneen verihyytymän aiheuttamaan suonen tukkeutumiseen tai valtimoahtaumaan (Arboix ja Alió 00)... Miten dabigatraani ja varfariini vaikuttavat eteisvärinään liittyvään aivohalvaus- tai systeemisen veritulpan riskiin? (A000) 0 Dabigatraani ja varfariini vaikuttavat eteisvärinään liittyvään aivohalvaus- tai systeemisen veritulpan riskiin estämällä veren hyytymistä. Sydänperäisten veritulppien esiintymisen estäminen on eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkein hoito (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0). Mikäli sinusrytmiä ei voida palauttaa sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla ja säilyttää lääke- tai muulla hoidolla, tarvitaan antikoagulaatiohoitoa, jolla pyritään estämään sydämensisäisten verihyytymien syntymistä sekä näiden verihyytymien aiheuttamia yhden tai useamman verisuonen tulppautumisia (eli aivohalvausta ja systeemistä veritulppaa). Sekä dabigatraani että varfariini estävät veren hyytymistä (valmisteyhteenvedot).

.. Mitkä ovat aivohalvauksen riskitekijöitä eteisvärinäpotilaalla (A000) 0 0 0 Tärkeimmät aivohalvauksen riskitekijät eteisvärinäpotilaalla ovat aiempi aivohalvaus tai TIA-kohtaus, ikä, hiippaläpän ahtauma, tekoläppä, kohonnut verenpaine ja diabetes. Aivohalvausriskiä voidaan arvioida hyödyntäen riskipisteytyskaavoja. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriski on suurentunut verrattuna normaalissa sinusrytmissä olevaan henkilöön. Äkillisessä, lyhytkestoisessa eteisvärinässä veritulppakomplikaatioiden vaara on pieni, mutta rytmihäiriön kestäessä yli tuntia riski kasvaa nopeasti. Merkittävimpiä aivohalvauksen riskitekijöitä eteisvärinäpotilaalla ovat aiempi TIA-kohtaus tai aivohalvaus, ikä yli vuotta, hiippaläpän ahtauma ja tekoläppä, kohonnut verenpaine ja diabetes (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0, Fuster ym. 0, Lévy ym., Reinecke ym. 00, Wolf ym. ). Aivohalvausriskin arvioimiseksi voidaan käyttää riskipisteytyskaavoja. Tunnettuja ovat mm. CHADS- ja CHADS-VASc riskipistelaskurit (taulukko ). Taulukko. Riskipistekaavat CHADS ja CHADS-VASc (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0, Hart ja Pearce 00). CHADS CHADS-VASc riskitekijä pistemäärä riskitekijä pistemäärä sydämen vajaatoiminta sydämen vajaatoiminta (C) (C, congestive heart failure) kohonnut verenpaine kohonnut verenpaine (H) (H, hypertension) ikä yli vuotta (A, age) ikä yli -vuotta (A) diabetes (D) diabetes (D) aiempi aivohalvaus/tia aiempi aivohalvaus/tia (S) (S, stroke) valtimosairaus (V*) ikä - vuotta (A) naissukupuoli (Sc, sex category) yhteensä enintään yhteensä enintään V= aiempi sydäninfarkti, aortankaaren plakki tai vaikea perifeerinen valtimosairaus Jos eteisvärinäpotilas saa CHADS-kaavan mukaan 0 pistettä, katsotaan aivohalvausriski pieneksi, piste nostaa riskin kohtalaiseksi ja suuren riskin potilas saa pisteitä tai enemmän. Riskipistemäärään liittyvä vuosittainen aivohalvausriski on kuvattu taulukossa. CHADS-VASc-kaavaa käytettäessä pistemäärä 0 tarkoittaa pientä riskiä, pistemäärä kohtalaista (intermediate) riskiä ja pistemäärä tai enemmän suurta riskiä. Nykyisten riskilaskureiden erottelukykyä on arvosteltu ja esimerkiksi CHADS-VASc-pisteytyksen on arvioitu tunnistavan todennäköisimmin pienen riskin potilaat (Keogh ym. 0, Lip ym. 00, van Staa ym. 0).

Taulukko. Aivohalvausriski läppävikaan liittymätöntä eteisvärinää sairastavalla potilaalla, jolla ei ole käytössä antikoagulaatiohoitoa, CHADS-riskipisteiden mukaan (Fuster ym. 0). CHADS-riskipistemäärä aivohalvausriski, %/vuosi, % luottamusväli) 0, (,,0), (,0,),0 (,,), (,,), (,,), (,,), (0,,).. Mitkä ovat eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen tai systeemisen veritulpan oireita ja seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle (A00, A000) Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriski on --kertainen verrattuna normaalissa sinusrytmissä olevaan henkilöön. Aivohalvauksen tavallisia oireita ovat toispuoleinen raajahalvaus, puhe- tai näköhäiriö, huimaus ja pahoinvointi. Sydänperäiseen aivohalvaukseen liittyy enemmän toiminnallisia rajoitteita kuin muihin aivohalvauksiin. Noin puolelle potilaista jää vähintään kohtuullisen vaikea toiminnanalenema. Yleisesti noin neljäsosa kaikista aivohalvauksista liittyy sydänperäiseen veritulppautumaan. Eteisvärinäpotilaan yleisin kuolinsyy on aivohalvaus. Systeemisen veritulppauman oirekuva riippuu tukkeutuneen suonen kohdasta. Oireita voivat olla esimerkiksi raajan kipu ja kylmyys. 0 0 Eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen ja systeemisen veritulpan riski Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriski on --kertainen normaalissa sinusrytmissä olevaan henkilöön verrattuna (Kannel ym. ). Noin -0 % kaikista aivohalvauksista liittyy eteisvärinään (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0). Osa aivoveritulpista voi ilmetä pelkästään dementiana ja kognitiivisten toimintojen heikkenemisenä (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0). Kohtauksittaiseen eteisvärinään liittyy yhtä suuri veritulppariski kuin jatkuvaan tai pysyvään eteisvärinään (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 0, Fuster ym. 0). Iskemiaan liittyvän aivohalvauksen esiintyvyys läppävikaan liittymättömän eteisvärinän yhteydessä on noin %/vuosi, eli --kertainen verrattuna niihin, joilla ei ole eteisvärinää (Fuster ym. 0). Euro Heart Surveyn mukaan, % eteisvärinäpotilaista sai iskeemisen aivohalvauksen ja, % jonkin veritulpan yhden vuoden seurannassa (Nieuwlaat ym. 00). Meta-analyysin mukaan,, %:lla eteisvärinäpotilaista esiintyi veritulppia, -, vuoden seurannassa (Stroke Risk in Atrial Fibrillation Working Group 00). Näistä 0 % oli aivohalvauksia. Suomalaisessa aineistossa iäkkäillä yli -vuotiailla eteisvärinäpotilailla oli ollut aivohalvaus %:lla, kun taas niistä, joilla ei ollut eteisvärinää, aivohalvauksen oli sairastanut % (Rastas ym. 00).

0 0 0 0 0 Aivohalvauksen varhaisen ( viikon sisällä) uusiutumisen riski on -0 %. Sydänperäiseen veritulppautumaan liittyvät aivoinfarktit uusiutuvat useammin ensimmäisen kuukauden aikana kuin valtimonkovettumaan liittyvän suonensisäisen verihyytymän aiheuttamat aivoinfarktit (Arboix ja Alió 00). Yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen (Petty ym. 000) mukaan sydänperäiseen veritulppaumaan liittyvän aivohalvauksen uusiutumisriski on: kk:n kuluessa % kk:n kuluessa % kk:n kuluessa 0 % vuoden kuluessa % vuoden kuluessa % ja vuoden kuluessa %. Systeemisen veritulppautuman (veritulppa kulkeutuu verenkierron mukana muualle kuin aivoverenkiertoon) suhteen tietoa on käytettävissä vähän. Erään tutkimuksen mukaan ylä- tai alaraajan valtimoveritulpan takia hoidetuista potilaista %:lla veritulppauman taustalla oli eteisvärinä (Ueberrueck ym. 00). Yhdysvaltalaisen kohorttitutkimuksen mukaan systeemisen veritulpan tapausmäärä oli 0,0/00 potilasvuotta varfariinia saavilla ja 0,/00 potilasvuotta varfariinia käyttämättömillä eteisvärinäpotilailla (Go ym. 00). Suomesta tällaista tietoa ei ole käytettävissä. Aivohalvauksen tai systeemisen veritulpan oireet ja seuraukset potilaalle Aivohalvauksen yleisimmät oireet ovat toispuoleinen raajahalvaus tai tunnottomuus, puhehäiriö, näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi ja oksentelu. Sydänperäiseen veritulppautumaan liittyvälle aivohalvaukselle on tyypillistä oireiden äkillinen alku ja nopeasti maksiminsa saavuttava oireisto (alle viidessä minuutissa - %:lla potilaista), tajunnantason alentuminen sekä tajunnantason vaihtelu. Oireiden nopea korjaantuminen nähdään %:ssa tapauksista. (Arboix ja Alió 00). Sydänperäiselle veritulppautumalle on tyypillistä eri verisuonitusalueiden samanaikainen tai peräkkäinen aivohalvaus (kuvantamistutkimuksissa nähdään hapenpuutevaurioita useamman kuin yhden suuren suonen suonitusalueella) ja iskeemisen eli hapenpuutteeseen liittyvän infarktin muuttuminen hemorragiseksi, jolloin siihen liittyy verenvuotoa (Ferro 00). Espanjalaisessa tutkimuksessa useimmissa tapauksista (yli 0 %) nähtiin iskeemisen aivoinfarktin muuttuminen hemorragiseksi, mikä voi pahentaa kudosvauriota (Arboix ja Alió 00). Sydänperäiseen veritulppaan liittyvään aivoinfarktiin liittyy enemmän toiminnallisia rajoitteita sairaalasta kotiuduttaessa kuin muihin iskeemisiin aivohalvauksiin, mikä selittyy veritulppien aiheuttamien aivohalvausten suuremmalla koolla (Airboix ja Alió 00). Sydänperäiseen veritulppaan liittyvän aivohalvauksen sairastaneista kotiutusvaiheessa %:lla potilaista oli korkeintaan lievä toiminnan alenema, kun taas vaikeampi toiminnan alenema oli %:lla potilaista (Suto ym. 0). Vastaavasti kuukauden kuluttua aivohalvauksesta yli puolella potilaista oli vähintään kohtuullisen vaikea toiminnan alenema, kun taas vähäinen toiminnan alenema tai ei lainkaan toiminnan alenemaa oli 0 %:lla. Luvut pysyivät karkeasti ottaen samanlaisina yhden vuoden seurannassa (Petty ym. 000). Fimean rekisteritutkimuksen tulosten mukaan tunnistettujen eteisvärinäpotilaiden yhden vuoden kuolleisuus oli, %, ja antikoagulanttia käyttävien tunnistettujen eteisvärinäpotilaiden vastaava luku oli, %. Euro Heart Surveyn mukaan eteisvärinäpotilaiden yhden vuoden kuolleisuus oli, % ja kuolema oli yleisimmin

0 0 0 0 0 kardiovaskulaarinen ( %) (Nieuwlaat ym. 00). Kuolleisuus oli suurin potilailla, joilla oli pysyvä eteisvärinä ja toiseksi suurin eteisvärinädiagnoosin ensimmäistä kertaa saaneilla potilailla. Jälkimmäisillä lisääntynyt kuolleisuus kesti noin kk:n ajan. Aivohalvauksen on raportoitu olevan eteisvärinäpotilaan yleisin kuolinsyy (Fuster ym. 0, Miyasaka ym. 00, Vidaillet ym. 00). Euro Heart Surveyn mukaan iskeemisen aivohalvauksen saaneilla eteisvärinäpotilailla kuolleisuus oli %, aivoverenvuodon saaneilla % ja muihin vuotoihin sairastuneilla 0 % yhden vuoden seurannassa (Nieuwlaat ym. 00). Aivohalvauksen saaneilla eteisvärinäpotilailla eteisvärinän luokka ei merkittävästi vaikuta kuolleisuuteen (Marini ym. 00). Systeemisen veritulppauman oirekuva riippuu tukkeutuneesta suonesta ja tukoskohdasta ja oireet liittyvät tukoksen jälkeisen verisuonitusalueen hapenpuutteesen. Oireita voivat olla esimerkiksi yläraajan valtimoveritulpassa sormien valkoisuus ja kylmyys sekä hapenpuuttesta johtuva kipu. Japanilaisen tutkimuksen mukaan uuden veritulpan ilmaantuminen oli tavallista (jopa puolella systeemisen veritulpan saaneista potilaista) ja suurin osa näistä oli aivohalvauksia. Uusi veritulppa ilmaantui tässä tutkimuksessa 0 %:lle yhden kuukauden aikana ja vuoden kuluttua yli 0 % potilaista oli saanut uuden veritulpan. Yhden vuoden kuolleisuus tässä pienessä tutkimuksessa (n = ) oli % (Magishi ym. 00). Toisen tutkimuksen mukaan ylä- tai alaraajan valtimoveritulpan takia hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli % (Ueberrueck ym. 00). Aivohalvauksen tai systeemisen veritulpan seuraukset yhteiskunnalle Suomessa aivoverenkiertohäiriö on yleinen kuolinsyy, aiheuttaen kaikista kuolemista - % (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 0). Suomalaisen tutkimuksen mukaan aivoinfarktien osuus aivohalvauksista on noin 0 % (Immonen-Räihä ym. ). Eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen esiintyvyydestä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Erään tutkimuksen mukaan iskeeminen aivohalvaus johtuu sydänperäisistä veritulppautumista jopa %:ssa tapauksista (O Donnell ym. 00). Vuoden 00 aikana 000 potilasta sairasti aivoinfarktin (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 0) ja edellä mainittu prosenttiosuus huomioiden näistä yli 000 olisi johtunut sydänperäisestä veritulppautumasta, jossa etiologiana voi olla eteisvärinän lisäksi muitakin sairaustiloja. Yleisesti ottaen aivoinfarktipotilaista noin 0-0 % toipuu päivittäisissä toimissaan itsenäisiksi, - 0 % jää pysyvästi vammautuneiksi ja noin viidesosa tarvitsee laitoshoitoa (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 0). Vuoden 00 tietojen mukaan kuukauden kuolleisuus suomalaisilla aivoinfarktipotilailla oli % (Meretoja ym. 00). Suomalaisen selvityksen mukaan eteisvärinäpotilaan aivohalvaukseen liittyy suurempi kuolleisuus kuin normaalissa sinusrytmissä olevien potilaiden aivohalvaukseen (Kaarisalo ym. ). Aivoverenkiertohäiriöpotilaista noin neljäsosa on työikäisiä (alle -vuotiaita) (Meretoja ym. 00). Vuoden tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 0 aivoverenkiertohäiriöpotilasta (Fogelholm ym. 00). Ensimmäisen aivoinfarktinsa sairastaneen eteisvärinäpotilaan ensimmäisen vuoden hoitokustannuksiksi on arvioitu 000 euroa ja aivohalvauksen elinikäisiksi terveydenhuollon kustannuksiksi on arvioitu 0 000 euroa (Meretoja ym. 00). Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi kallein tautiryhmä pitkien sairaalajaksojen ja työkyvyttömyyden vuoksi (Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 0). On arvioitu, että aivohalvauspotilaiden vuosittaiset akuutti- ja pitkäaikaishoidon kokonaiskustannukset ovat Suomessa 00 miljoonaa euroa ( Meretoja ym. 00). Tanskalaisen selvityksen mukaan valtimoverenkierron veritulpan vuoksi tehdyn toimenpiteen (veritulpan poisto) ilmaantuvuus eteisvärinäpotilailla oli miehillä /00 000 potilasvuotta ja