Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla Martti Talja n johtaja
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Asukkaita 212 000
Heimo hyvinvointipiirihankkeen tavoitteet kustannusten hillintä (kustannusten kasvua voidaan vuosittain hillitä 2 % verrattuna siihen, että mitään ei tehtäisi) toimialojen (perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto) tiiviillä yhteistyöllä voidaan turvata muuttuva ja kasvava palvelutarve (yhteisen organisaation synergiahyöty) uudistamalla organisaatioita voidaan varautua odotettavissa olevaan ammattihenkilöstön pulaan (työnantajan vetovoimaisuus paranee) omistajaohjausta voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla palveluprosessien uudistaminen ja palvelujen tuottaminen voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti, sujuvasti ja toiminnallisia raja-aitoja poistaen tukipalvelujen järjestämien tehostuu seudullisesti
Terveydenhuollon palvelujen sijoittumista koskevat linjaukset v. 2005 Laboratorion näyttöönotto Perustason sosiaalityö Hammashuollon vastaanotto, oikomishoidot Erikoislääkärien konsultaatiot Lääkehuolto Laboratorion perusanalytiikka Perustason vuodeosastoja dementian hoito Kotihoito Lääkärin päiväaikainen vastaanotto Hammas- ja suukirurgiset hoidot Hankinnat Apuvälineet LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT Tähystykset, kliiniset toimintatutkimukset, Seulontatutkimukset perustason pientoimenpiteet Vaativan kuntoutuksen asiantuntemus ja järjestäminen Saattohoito Kotisairaala KESKITETTÄVÄT PALVELUT Kiireellinen terveydenhuollon ja hammashuollon ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys ESH Sairaanhoitajan/ terveydenhoitajan vastaanotto Patologian palvelut Laboratorioanalytiikka pääosin Erityishoitoa tarvitsevat dementiapotilaat Perusprotetiikka Contact-center Vaativa kuvantaminen Työterveyshuolto Päihde- ja psykiatriset palvelut Äitiys-, lasten- ja aikuisten neuvolat Mielenterveysja päihdetyön peruspalvelut Perustason kuvantamispalvelut Apuvälinehuollon peruspalvelut Pitkäaikainen laitoshoito/ - hoiva Kouluterveydenhuolto Fysioterapian,toimintaterapian ja puheterapian peruspalvelut
Väestön tarveryhmät P a l v e l u l i n j a t V a s t u u h e n k i l ö t Näkemys sosiaali- ja terveysyhtymän palvelulinjaohjauksesta Toiminnallinen ohjaus Kuntayhtymän valtuusto, hallitus, jaosto, lautakunnat Sosiaali- ja terveysyhtymän johto Yhtymähallinto Hallinnollinen ohjaus Ympäristöterveyskeskus Peruspalvelukeskus Ensihoitoja päivystyskeskus Kuntoutuskeskus Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lääketieteellisten palvelujen keskus Hallintoja tukipalvelukeskus Aikuisten sairaanhoidon palvelut Vanhusten palvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Vammaisten palvelut Erityispalvelut PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- Ympäristöterveyspalvelut JA TERVEYSYHTYMÄ
Yli 75-vuotiaiden somaattiset hoitopäivät/1000 yli 75-vuotiasta asukasta sairaanhoitopiirien jäsenkunnissa vuonna 2008. Keski-Pohjanmaa 3812 Länsi-Pohja 3555 Vaasa 3463 Kymenlaakso 3474 Varsinais-Suomi 3382 Kanta-Häme 3166 Etelä-Savo 2969 Pirkanmaa 2813 Etelä-Karjala 2781 HUS 2683 Pohjois-Savo 2649 Lappi 2589 Pohjois-Pohjanmaa 2524 Satakunta 2447 Pohjois-Karjala 2271 Päijät-Häme 2191 Keski-Suomi 1982 Kainuu 1774 Etelä-Pohjanmaa 1579
Lkm Ensikäynnille ja hoitoa odottavien potilaiden määrä 8/2008-8/2010 Potilasmäärät 3800 3600 3400 3200 3000 2800 Ensikäynti Leikkausjono 2600 2400 2200 2000 8/2008 12/2008 12/2009 4/2010 8/2010
Lkm >6 kk ensikäyntiä tai hoitoa odottaneiden potilaiden määrä 8/2008-8/2010 Yli 6 kk jonottaneet 600 500 526 400 300 Ensikäynti Leikkausjono 200 219 173 100 0 114 102 81 59 26 8 14 8/2008 12/2008 12/2009 4/2010 8/2010
Kustannukset ja tuottavuus TAYS-ERVA 2007 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120 KHSHP PSHP PHSHP EPSHP VSHP Käytöstä johtuva poikkeama / as THL 2009 tarvekerroin (x30) Tehottomuudesta johtuva poikkeama / as -140
Visio 2015 Tuotamme vaikuttavia, kustannustehokkaita ja eri sosiaaliryhmien yhdenvertaisuutta edistäviä terveys- ja sosiaalipalveluita sekä ympäristöterveydenhuollon palveluita. Palveluiden hyvä laatu ja nopea saatavuus varmistavat kilpailukykymme. Olemme luotettava ja arvostettu kumppani terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Rakennamme yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa palvelujärjestelmää, joka korostaa peruspalveluiden ensisijaisuutta ja asiakkaiden aktiivisuutta. Uudistumme rohkeasti ja ennakoivasti yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Olemme vetovoimainen ja hyvin johdettu työyhteisö.
Erikoissairaanhoidon strategia Erikoissairaanhoito mitoitettu Päijät-Hämeen tarpeisiin osaamiskeskittymiä hyödynnetään myymällä palveluja Päivystys- ja kiireellisen hoidon tuottaminen ovat ydintoiminta, jonka oheistuotteena tuotetaan kiireetön hoito Yhtymän strategia ohjaa kehittämistoimintaa Laatunäkökulma = hoitoketjut ja palvelukokonaisuudet kuntoon yhteistyössä peruspalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa Ketteryyttä sopeutua ympäristön muutoksiin Lainsäädännön, talouden, ympäristön ja henkilöstön saatavuuden muutokset Erikoissairaanhoidon sopimuskäytännön kehittäminen Kustannuslaskentaa, sopimista ja seurantaa tukevat järjestelmät Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja kansalaisten osallistuminen tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen
ERVA yhteistyösopimuksen sisällön hahmotusta SOVITTU TYÖNJAKO; HAJAUTETTU KESKITTÄMINEN, OSAAMISKESKUS PERIAATE TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ, KLIINISESSÄ TOIMINNASSA, DIAGNOSTIIKASSA JA TUKIPALVELUISSA VERTAILUJOHTAMINEN: YHTEISESTI SOVITUT TUOTTEISTUS-, KUSTANNUSLASKENTA- JA HINNOITTELU PERUSTEET LÄPINÄKYVÄ LASKUTUS YHTEINEN HANKINTATOIMI: SOVITTU HANKINTAPROSESSI HANKINTA- JA MATERIAALITOIMEN ORGANISOINTI TAVOITETILA: ERVA VERKOSTON TOIMINTAMALLI ON MÄÄRITELTY JA KÄYTTÖÖNOTETTU VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ YHTEINEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMIS- POLITIIKKA: UUSIEN HOITOMUOTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOA JA HOIDON KRITEEREJÄ KOSKEVA OHJAUS- JÄRJESTELMÄ YHDENMUKAINEN LAADUNHALLINTA: YHTEISESTI SOVITUT LAADUN HALLINNAN JA POTILASTURVALLISUUDEN PERUSTEET YHTEISTOIMET TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMISESSSA: YHTEISTYÖN HOITAMINEN YLIOPISTOJEN, AMMATTIKORKEA- KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN KANSSA YHTEISTYÖ TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA ULKOMAISEN TYÖVOIMAN HANKINTA, REKRYTOINTI JA KOULUTUS
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Tuleva lainsäädäntö ja terveyspolitiikan kansalliset linjaukset korostavat yhä enemmän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Ydinkysymyksiä integraation kannalta Kroonisten sairauksien ehkäisy, varhainen hoito ja vaikuttava hoito Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän uudistaminen paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi Perustason akuuttihoidon järjestäminen terveysasemien vuodeosastoilla ja kotisairaalatoiminnan avulla Perusterveydenhuollon hankkimien erikoissairaanhoidon konsultointipalveluiden korvaaminen kumppanuusvirkojen ja telekonsultoinnin avulla
Kasvavat tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset Sekä ulkoisiin asiakaspalveluihin (ydinpalveluihin) että tukipalveluihin kohdistuu kasvavia tuottavuus- ja tehokkuusvaatimuksia Selvitys laboratoriotoiminnan, kuvantamisen ja lääkehuollon uudelleenorganisoinnista Alueen kuntien ja kuntayhtymien talous-, henkilöstöhallinto- ja tietohallintopalveluita keskitetään lähivuosina joko seudullisiin yksiköihin tai valtakunnallisiin yhtiöihin. Hyödynnetään kansalainen omahoidon resurssina
Suomalaisen hyvinvointivaltiomallin esikuvallisuus ja kattavuus 2007 Lähde: Eurostat
Erikoissairaanhoidon tilojen kehittäminen Päijät-Hämeen keskussairaalassa (valmistunut 1976) on pysyvä tilanahtaus, mikä vaikeuttaa toimintaa. Lisäksi ongelmana on ollut se, etteivät tilat tue parhaalla mahdollisella tavalla tehokkaiden ja turvallisten hoitoprosessien toteuttamista. Rakenteilla oleva uudisrakennus tarjoaa nykyaikaiset tilat yhteispäivystykselle, kuntoutustutkimusyksikölle ja apuvälinekeskukselle sekä ravintokeskukselle. Visio 2015 -hankkeen tarkoituksena on laatia kokonaissuunnitelma keskussairaalan alueen kehittämismahdollisuuksista sekä suunnitella seuraavat rakentamisvaiheet: Korjausvelan kattaminen Strategian mukaisten lisätilojen rakentaminen, hyödynnetään väistötiloina - Nykyisten (vapautuvien) tilojen muutos- ja peruskorjaushanke Pysäköintitalohanke (vuosina 2011-2012?)
Yhteispäivystyskeskus 2012 Maakunnan merkittävin mahdollisuus / haaste parantaa terveyspalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta kehittää perusterveydenhuoltojärjestelmän toimintaa kokonaisuutena Poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa voimavarojen käyttöä Ensimmäiseksi on tehtävä määrätietoista työtä sen varmistamiseksi, että päivystyksen laajalle keskittämiselle saadaan väestön ja kuntapäättäjien tuki. Päivystyskeskuksen toimivuuden kannalta on välttämätöntä Kehittää terveysasemien normaalia toimintaa ja estää ylivuoto päivystyskeskukseen.
Selvitys yhtymän organisaation toimivuudesta ja uudistamistarpeista Yhtymä on toiminut vuoden 2010 lopussa 4 vuotta. On perusteltua arvioida nykyisen organisaation toimivuutta ja uudistamistarpeita. Asiaa on syytä arvioida yhdistäen arviointityöhön monia eri näkökulmia Ulkoinen arvio Organisaation omat arviot Tutustuminen muiden organisaatioiden rakenneratkaisuihin ja niistä saatuihin kokemuksiin.
Terveyshyötymalli Yhteisö Linjaukset Muut toimijat Omahoidon tuki Terveyspalvelut Johdon sitoutuminen Voimavarojen suuntaaminen Palvelutuotanto Päätöksentuki Kliiniset tietojärjestelmät Voimaantunut potilas Tulokselliset interaktiot Valmistautunut proaktiivinen hoitotiimi Terveyshyöty
Yhteenveto Terveydenhuollon kustannukset ovat karkaamassa ellei pystytä motivoimaan terveydenhuollon ammattilaisia myös talousajatteluun hoitopäätöksiä tehtäessä potilaskohtaisia päätöksiä Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluista muodostuvat hoitokokonaisuudet, joilla tuetaan kansalaisen omahoitoa Organisaatioiden, ammattihenkilöiden ja potilaiden roolit Palvelutuotannon yhteistyötahojen ja organisaatiomuodon valinnassa huomioidaan tarkoituksenmukaisuus toiminta, järjestäminen, talous, johtaminen (win-win) Rahoitusmallin tuettava kokonaisuuden hallintaa: päivystys - elektiivinen toiminta, julkinen yksityinen Muutoksen hallintaan ja johtamiseen panostettava muutos on pysyvä ilmiö