KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.3.2014 KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tarkastus Päivämäärä 7.3.2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mari Pitkäaho, Eero Salminen Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

Lippulaivan laajennus SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 1 1.1 Hanke 1 1.2 Sijainti 1 1.3 Suunnittelutilanne 3 1.3.1 Maakuntakaava 3 1.3.2 Yleiskaava 3 1.3.3 Aiemmat selvitykset 4 2. Vähittäiskaupan kysyntä lähialueella 6 2.1 Espoonlahden keskuksen kaupallinen vaikutusalue 6 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen nykytilanteessa 9 2.3 Väestön kasvu 11 2.4 Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella 13 2.4.1 Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat 13 2.4.2 Ostovoiman kasvu vaikutusalueella 14 2.4.3 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve 15 3. Vähittäiskaupan tarjonta 16 3.1 Päivittäistavarakauppa 16 3.2 Erikoistavarakauppa 19 3.3 Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja alueittain 20 3.4 Kaupan hankkeet 21 4. Vaikutusten arviointi 22 4.1 Pinta-ala suhteessa laskennalliseen tarpeeseen lähialueella 22 4.2 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen vetovoimaan ja vaikutusalueen muodostumiseen 23 4.3 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen asemaan ja profiiliin sekä tulevaan kehitykseen 26 4.4 Vaikutukset seudun kaupan palveluverkkoon 27 4.4.1 Lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin 27 4.4.2 Muualla Espoossa: kaupunkikeskukset, paikalliskeskukset ja lähipalvelut 28 4.4.3 Kirkkonummella 29 4.4.4 Vaikutus kaupan hankkeisiin 30 5. yhteenveto 30 LIITTEET Liite 1: vetovoimamallinnuksessa käytetyt keskusverkon nykyiset pinta-alat ja arvio tulevista pinta-aloista

1 / 31 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hanke Kauppakeskus Lippulaiva sijaitsee Espoonlahden keskuksessa. Vuonna 1993 avatun keskuksen vuokrattava pinta-ala on noin 17 000 m2. 1 Pääkaupunkiseudun muihin kauppakeskuksiin verrattuna se on pienehkö. Esimerkiksi Leppävaaran Sellon vuokrattava pinta-ala on lähes 98 000 m2 (sisältäen mm. kirjaston ja konserttisalin) ja parhaillaan laajennettavan Ison Omenan nykyinen pinta-ala ennen laajennusta noin 51 000 m2. 2 Lippulaivaan suunnitellaan merkittävää laajennusta. Tontilla on nykyisellään käyttämätöntä rakennusoikeutta, mutta suunniteltu laajennus edellyttää kuitenkin asemakaavan muutosta, jolla rakennusoikeutta lisätään. Muutoksella osoitetaan uutta liikerakentamisoikeutta, mahdollistetaan kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittuminen keskukseen sekä huomioidaan metroaseman sijoittuminen ja sen edellyttämä liityntäliikenteen linja-autoterminaali. Lisäksi asemakaavassa esitetään alueelle asumista. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on 72 000 k-m2, josta kauppakeskuksen pinta-alaa on noin 57 000 k-m2 (sisältäen kirjasto- ja kulttuuritilat) ja asuinrakennusten pinta-alaa 12 100 k-m2. Nykyinen kauppakeskuksen pinta-ala on noin 24 800 k-m2, eli liiketilojen määrä yli kaksinkertaistuu laajennuksessa. 12 100 22 500 5 500 29 000 Kauppakeskus, säilyvä osa Kauppakeskuksen laajennus Kirjasto- ja kulttuuritilat Asuminen Kuva 1 Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosalan jakautuminen (Cederqvist & Jäntti arkkitehdit 26.11.2013) Merkittävin muutos Lippulaivan kaupallisessa sisällössä on kauppakeskukseen sijoittuva hypermarket, joka vie noin kolmasosan laajennuksen liiketilasta. Muut laajennusosaan sijoittuvat toimijat ovat pienempiä liikkeitä ja palveluita. Osa kauppakeskuksen laajennuksen pinta-alasta menee liityntäliikenteen terminaalin käyttöön eikä ole kokonaisuudessaan liiketilaa. Tässä selvityksessä arvioidaan asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia, joten oleellista on nimenomaan kauppakeskuksen laajeneminen ja liiketilojen määrän kasvu. Nettolisäystä nykyiseen kauppakeskuksen pinta-alaan tulee noin 26 700 k-m2. 1.2 Sijainti Lippulaiva sijaitsee Espoonlahden kaupunkikeskuksessa Espoon lounaisosassa. Espoonlahti on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Lähimmät muut kaupunkikeskukset ovat Matinkylä (n. 6 km) ja Espoon keskus (n. 9 km). Matinkylä on kaupallisesti selvästi vahvempi kuin Espoonlahti, lähinnä kauppakeskus Ison Omenan ansiosta. Espoon keskuksen kaupallinen tarjonta taas on suunnilleen samantasoista kuin Espoonlahdessa (supermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupat, jonkin verran erikoiskauppaa). Kaupunkikeskusten ja niissä sijaitsevien kauppakeskusten sijoittuminen on näytetty oheisessa kartassa (Kuva 2). 1 Suomen kauppakeskusyhdistys, Kauppakeskukset 2013 2 Suomen kauppakeskusyhdistys, Kauppakeskukset 2013

2 / 31 Leppävaara Espoon keskus Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kuva 2 Espoon kaupunkikeskukset ja kauppakeskukset Lippulaivan sijoittuminen Espoonlahdessa on kuvattu oheisessa kartassa (Kuva 3). Laajennus sijoittuu pääosin nykyiselle pysäköintialueelle kauppakeskuksen pohjoispuolella. Lippulaivan läheisyydessä toimii S-market ja myös Kivenlahden keskus sekä Soukan ostari ovat lähellä. Kivenlahden keskusta S-market Soukan ostari Kuva 3 Espoonlahden keskus ja Lippulaiva (laajennuksen karkea sijoittuminen merkitty punaisella katkoviivalla)

3 / 31 1.3 Suunnittelutilanne 1.3.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2008. Maakuntakaavassa Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (pääkaupunkiseudun aluekeskus). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013. Ympäristöministeriö ei ole vielä vahvistanut sitä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa hanke sijoittuu keskustatoimintojen alueelle ja tiivistettävien taajamatoimintojen alueelle. Pääkaupunkiseudun aluekeskusten suuryksikköjen kerrosalalle ei ole asetettu enimmäismäärää maakuntakaavassa. Kuva 4 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 1.3.2 Yleiskaava Espoon eteläosissa on lainvoimainen yleiskaava, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 2008 (Espoon eteläosien yleiskaava). Lippulaivan laajennus sijoittuu yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C-K). Yleiskaavassa kaupan suuryksiköt on sallittu kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa, joiden keskusta-alueet on merkitty C-K-merkinnällä.

4 / 31 Kuva 5 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta 1.3.3 Aiemmat selvitykset Espooseen on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma, jonka tavoitevuosi on 2030. Palveluverkkoselvitys valmistui keväällä 2011. Siinä on muodostettu kaupan palveluverkkosuunnitelma, jossa on osoitettu kaupallinen keskusverkko ja keskusten luokittelu. Suunnitelma perustuu rantaradan ja Länsimetron asemanseutuja vahvistavaan rakennemalliin. Espoonlahden suuralueen keskuksista Espoonlahti on kaupunkikeskus, Finnoo iso paikalliskeskus ja Saunalahti, Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi pieniä paikalliskeskuksia. Länsiväylän pohjoispuolelle sijoittuu lähipalvelukeskuksia asuinalueille. Suomenojan alue on tunnistettu seudulliseksi erikoistavarakaupan vyöhykkeeksi ja Kivenlahden teollisuusalue tulevaisuuden erikoistavarakaupan laajentumisvyöhykkeeksi. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma on esitetty seuraavan sivun kartassa.

5 / 31 Kuva 6 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma Espoonlahden kaupallista rakennetta ja keskusverkkoa selvitettiin erikseen vuonna 2012, jolloin tehtiin erityisesti Länsimetron jatkeen tuleviin asemanseutuihin keskittyvä Länsimetron jatkeen kaupallinen tarkastelu -selvitys. Maankäyttö tehostuu Länsimetron vaikutusalueella huomattavasti. Metroasemien ympärille tulee uutta asutusta ja metroasemien roolia paikalliskeskuksina halutaan vahvistaa. Selvityksen tavoitteena oli laatia Suur-Espoonlahden alueen kaupallisista palveluista ja niiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista kokonaisvaltainen kuva. Raportti on toiminut tämän selvityksen taustamateriaalina. Lippulaivan laajennus oli tiedossa tätä selvitystä laadittaessa ja sen katsottiin tukevan Espoonlahden keskuksen kehittymistä kaupunkikeskuksena.

6 / 31 Aiemmat selvitykset on tehty laajemmalle alueelle ja niissä on tarkastelu vähittäiskaupan palveluverkon kokonaisuutta. Yksittäisten hankkeiden arviointeja niissä ei ole tehty kuin yleisellä tasolla. Tässä selvityksessä tarkastelua kohdennetaan nimenomaan kauppakeskus Lippulaivan laajennushankkeeseen. 2. VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ LÄHIALUEELLA 2.1 Espoonlahden keskuksen kaupallinen vaikutusalue Espoonlahti on ennen kaikkea lähialueen asukkaiden keskus. Tärkein vaikutusalue noudattelee karkeasti Espoonlahden suuralueen rajaa, mutta ulottuu jonkin verran Kauklahden ja Kirkkonummen puolelle. Idässä vaikutusaluetta rajaa Matinkylä ja laajeneva Iso Omena. Kauklahden suunnassa Espoonlahti on luonteva asiointipaikka, mutta osin alue kääntyy myös Espoon keskuksen suuntaan. Yhteys Kauklahdesta Espoon keskukseen ei ole erityisen sujuva eikä Espoon keskuksen kaupallinen tarjonta ole kovin monipuolista, joten asiointeja todennäköisesti suuntautuu sekä Espoon keskukseen, Espoonlahteen että Matinkylään. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa erityisesti Kauklahden suunnan asukkaille Lommila voi muodostua Espoonlahtea kiinnostavammaksi kaupan paikaksi ja Espoonlahden vaikutusalue mahdollisesti supistuu nykyisestä. Kauklahdessa on vireillä useita kaupan hankkeita ja erityisesti päivittäistavarakaupan tarjonta lisääntyy Kauklahdessa merkittävästi. Lommilan kauppakeskukseen taas on tulossa suhteellisen vähän päivittäistavarakauppaa. Ainakin päivittäisten asiointien osalta Kauklahti on tulevaisuudessa selvästi nykyistä omavaraisempi eikä Espoonlahden vaikutusalue todennäköisesti ulotu kovin pitkälle Kauklahden suuntaan. Erikoistavarakaupassa kauklahtelaisten asioinnit jakautunevat Espoonlahden, Matinkylän ja Lommilan välillä. Oheisessa kartassa on määritelty Espoon kaupunkikeskusten, Kirkkonummen keskustan ja Helsingin suurimpien keskusten vaikutusalueita tieverkkoa pitkin laskettujen ajoaikojen avulla. Kartalle on laskettu keskuksille alueet, joille ko. keskus on lähin (voronoi-diagrammit). Espoonlahtea rajaavat tässä tarkastelussa lännessä Kirkkonummen, pohjoisessa Espoon keskuksen ja idässä Matinkylän vaikutusalueet. Muodostuva aluerajaus on varsin lähellä Espoonlahden suuraluetta, tosin se ulottuu lännessä hieman Kirkkonummen puolelle ja pohjoisessa Kauklahden suuralueelle. Tältä alueelta on Espoonlahteen lyhyempi ajomatka kuin muihin keskuksiin.

7 / 31 Kuva 7 Pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueet ajoajan mukaan laskettuna Edellä esitetty voronoi-diagrammi ei huomioi joukkoliikenteen matka-aikoja. Joukkoliikenteen rakenne muuttuu alueella joka tapauksessa huomattavasti Länsimetron aloittaessa liikennöinnin. Näin ollen nykyiseen joukkoliikenteeseen perustuva tarkastelu ei olisi kovin oleellinen. Metron myötä Espoonlahden asema aluekeskuksena ja joukkoliikenteen solmukohtana vahvistuu. Joukko- ja kevyen liikenteen saavutettavuusvyöhykkeitä on tarkasteltu seuraavassa kartassa, joka perustuu HSL:n SAVu 2012 3 raporttiin. Kartassa on muodostettu ruutupohjaisia saavutettavuusvyöhykkeitä, joiden avulla voidaan vertailla eri alueilla asuvien mahdollisuutta saavuttaa palveluita ja työpaikkoja eri kulkumuodoilla. Vyöhykkeiden sisällä liikkumisen mahdollisuudet ovat melko yhtenäiset. Espoonlahden keskus sijaitsee III-vyöhykkeellä, jonka saavutettavuutta kuvataan seuraavasti: Asukkaan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla. 3 HSL (2012) HLJ 2011: Saavutettavuustarkastelut, SAVU (https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/hlj_savuraportti_18_2012_2906.pdf)

8 / 31 Kuva 8 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa Edellä esitettyjen tarkastelujen perusteella tässä selvityksessä Lippulaivan lähivaikutusalueena pidetään lähimpiä neljää pienaluetta: Espoonlahden keskus, Kivenlahti, Hannusjärvi, Soukanmäki ja Laurinlahti. Myös muu Espoonlahden suuralue on Lippulaivan vaikutusaluetta. Vaikutukset ulottuvat lisäksi muualle Espooseen, erityisesti Kauklahden eteläosiin sekä Kirkkonummen itä- ja keskiosiin. Tätä aluejakoa on käytetty tämän selvityksen laskelmissa ja taulukoissa havainnollistamaan Lippulaivan laajennuksen vaikutuksia.

9 / 31 Kuva 9 Lippulaivan vaikutusaluevyöhykkeet tässä selvityksessä Vaikutusaluetta on määritelty tarkemmin tämän selvityksen vaikutusten arviointi osiossa (luku 4.2), jossa on tehty vetovoimamallinnukseen perustuvaa vaikutusalueanalyysiä Lippulaivasta. Ostovoima- ja liiketilantarvelaskelmat on tehty Espoon sekä Kirkkonummen keski- ja itäosien alueelle. 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen nykytilanteessa Suur-Espoonlahden alueella asui vuoden 2012 lopussa yhteensä noin 51 400 asukasta, mikä on noin 20 % koko Espoon väkimäärästä. Tiiveintä asutus on Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen, Soukanmäen ja Iivisniemen alueiden muodostamalla vyöhykkeellä, jolla asuu yhteensä noin 22 000 asukasta. Länsiväylän pohjoispuolella asutus on pääosin pientalovaltaisempaa. Väestön sijoittumista Suur-Espoonlahden alueella vuoden 2012 lopulla kuvataan seuraavassa kartassa:

10 / 31 Kuva 10 Väestön määrä 250 x 250m ruuduissa 31.12.2012 (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta) Suur-Espoonlahden alueella oli vuonna 2011 yhteensä 9 139 työpaikkaa 4. Seuraavassa kartassa on esitetty työpaikkojen sijoittumista Espoonlahden alueella. Työpaikoista valtaosa sijaitsee Espoonlahden keskuksen ja Kivenlahden muodostamalla alueella Länsiväylän eteläpuolella, jossa on etenkin kaupan ja julkisen sektorin työpaikkoja. Toinen työpaikkakeskittymä on Suur- Espoonlahden itäreunalla, Suomenojan-Finnoon alueella. Työpaikkojen määrä kaiken kaikkiaan on kuitenkin selvästi suurempi Matinkylän ja Tapiolan puolella. Espoonlahti on selvästi enemmän asuin- kuin työpaikka-alue. Suur-Espoonlahden alueella työpaikkaomavaraisuus oli 36,2 % vuonna 2011, mikä on selvästi matalampi kuin muilla Espoon suuralueilla; koko Espoon työpaikkaomavaraisuus vastaavana aikana oli 96,5 % 5. Ruututietokannan työpaikkatietojen perusteella Lippulaivassa on noin 220 työpaikkaa. Vertailuna voi todeta, että Isossa Omenassa on ruututietojen perusteella n. 950 työpaikkaa. Laajennuksen jälkeen Lippulaiva on pinta-alaltaan samaa kokoluokkaa nykyisen Ison Omenan kanssa, joten todennäköisesti myös työpaikkojen määrä on samansuuntainen. Hanke tuo Espoonlahteen todennäköisesti useita satoja työpaikkoja, mikä heijastuu myös työpaikkaomavaraisuuteen. 4 Espoon työssäkäyntitilasto 2011, tietoisku 1/2014 5 Espoon työssäkäyntitilasto 2011, tietoisku 1/2014

11 / 31 Kuva 11 Työpaikkojen määrä ja toimiala 250 x 250m ruuduissa 31.12.2011 (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta) 2.3 Väestön kasvu Suur-Espoonlahden alueelle on ennakoitu huomattava kasvu vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta suurin osa tapahtuu Finnoossa, joka kehittyy uudeksi noin 10 000 asukkaan aluekeskukseksi pääosin 2020-luvulla. Yli tuhannen asukkaan kasvua on osoitettu myös Kaitaan (+2 200), Kattilalaakson (+1 900), Saunaniemen (+3 600) sekä Suvisaariston (+1 600) alueille. Muualla väestömäärän kehitys on maltillisempaa. Väestön kasvua on kuvattu tarkemmin seuraavassa teemakartassa sekä taulukossa. Nykyiset Iivisniemen ja Hannuksen tilastoalueet on jaettu pohjois-eteläsuunnassa Finnooksi ja Kaitaaksi kuvaamaan paremmin metroasemien vaikutusalueita. Väestömitoitus on jaettu alueille Finnoon ja Kaitaan tulevan kehityksen mukaisesti.

12 / 31 Kuva 12 Väestöennuste ja mitoitus Suur-Espoonlahden alueella 2012-2023-2030. Lähde: www.aluesarjat.fi (2012 2023) ja Espoon yleiskaavan mitoitus (2030). Finnoon ja Kaitaan alueet on muodostettu Hannuksen ja Iivisniemen alueista, mutta kokonaisväestömäärä on yleiskaavan mitoituksen mukainen Seuraavassa taulukossa on esitetty Espoonlahden ja lähialueiden väestö vuonna 2012 sekä väestöennusteen mukaiset väestömäärät vuosina 2023 ja 2030. Espoon vuoden 2023 väestöennuste on pääkaupunkiseudun aluesarjojen mukainen, vuoden 2030 väestömäärä on yleiskaavan väestömitoituksesta. Kirkkonummen väestönkasvu on laskettu Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta väestöennusteesta kunnan oman vuoden 2010 osa-alueittaisen ennusteen pohjalta. Lähivaikutusalueen väestö kasvaa selvästi vähemmän kuin muun Espoonlahden suuralueen. Taulukko 1 Alue Väestöennuste ja -mitoitus Suur-Espoonlahden alueella ja Kirkkonummella Väestö Väestö Väestö 2012 2023 2030 Muutos 2012-2030 Espoonlahden lähialue (Espoonlahden keskus, 25 067 23 504 25 898 2 038 Kivenlahti, Hannusjärvi, Soukanmäki ja Laurinlahti) Muu Espoonlahden suuralue 27 513 33 660 50 450 22 937 Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 24 773 28 978 30 826 6 054 Muu Espoo (pl. Espoonlahden suuralue) 201 066 236 936 280 818 79 752 Länsimetron jatkeen asemaseutujen kehittämisen edellytykset paranevat metron jatkeen rakentamispäätöksen myötä. Espoon kaavoitusohjelmassa 2014 2017 sekä kaavoituksen työohjelmassa 2014 todetaan, että maankäyttötarkasteluja asemakaavoituksen tueksi laaditaan myöhemmin tarkennettavilla alueilla, mm. Kivenlahdessa ja Kauklahdessa sekä Turuntien ja Raide-Jokerin varrella. Tämä tarkoittaa väestönkasvupotentiaalia myös Espoonlahden lähialueella.

13 / 31 Väestönkasvun lisäksi tärkeä palvelurakennetta muovaava tekijä ovat väestön ikääntyminen ja maahanmuutto. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi saavutettavuustarpeisiin sekä liikkumiskulttuuriin. Yli 65-vuotiaiden osuuden Suur-Espoonlahden asukkaista arvioidaan kasvavan vuoden 2010 (25 % kaikista asukkaista) tasosta huomattavasti jo vuoteen 2022 mennessä (42 %). Vastaavasti samalla ajanjaksolla alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä laskee 26 prosentista 23 prosenttiin. Väestön ikärakenteessa tapahtuvia lyhyen tähtäimen muutoksia havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa. Yli 85-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 75-84-vuotiaat 65-74-vuotiaat 50-64-vuotiaat 40-49-vuotiaat 30-39-vuotiaat 20-29-vuotiaat 19-vuotiaat 16-18-vuotiaat 13-15-vuotiaat 7-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 2022 2010 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 13 Väestön ikärakenteen muutokset Suur-Espoonlahdessa 2010-2022 (Lähde: Aluesarjat) 2.4 Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella 2.4.1 Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta jakamalla ostovoima myyntiteholla. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Tässä selvityksessä epävarmuutta on tuotu esiin myös tekemällä minimi- ja maksimilaskelmat. Kulutuksen kasvua on laskettu kahdella eri kasvuoletuksella. Kulutuksen kasvun on arvioitu olevan noin 0,5 2 % vuodessa tuoteryhmästä riippuen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauppa on kasvanut selvästi nopeammin. Viime vuosina sen sijaan kasvu on jäänyt hyvin pieneksi ja joillain toimialoilla on tapahtunut jopa supistumista. Jos yleisessä taloustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, heijastuu se toki myös yksityiseen kulutukseen. Kuitenkin pitkällä aikavälillä talouden nousu- ja laskukauden tasoittavat toisiaan ja 1 2 % vuotuinen kasvu on täysin mahdollinen. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan aletaankin tavarat ostaa verkkokaupasta. Myös väestön merkittävä ikääntyminen voi vaikuttaa

14 / 31 kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään huomattavasti. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus. 2.4.2 Ostovoiman kasvu vaikutusalueella Tässä selvityksessä on käytetty kulutuslukuina Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan Vähittäiskauppa Suomessa 2008 -teoksen lokakuussa 2013 päivitettyjä maakuntakohtaisia lukuja. 6 Nämä luvut ovat selvästi korkeampia kuin esimerkiksi Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä 7 käytetyt luvut, mikä heijastuu ostovoiman kehitykseen sekä tilantarvelaskelmiin. Kulutusluvut perustuvat kuitenkin toteutuneisiin kaupan liikevaihtotietoihin. Kulutuksen kasvusta on tehty kaksi vaihtoehtolaskelmaa: Hidas kasvu: +0,5 %/vuosi päivittäistavarakaupassa ja +1 %/vuosi muussa kaupassa Nopea kasvu: +1 %/vuosi päivittäistavarakaupassa ja +2 %/vuosi muussa kaupassa Hitaan ja nopean kasvun laskelmien pohjana olevat kulutusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan kulutusluvut nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoilla Hidas kasvu Nopea kasvu Kulutus e/hlö 2012 2023 2030 2012 2023 2030 Päivittäistavara ja 3 440 3 634 3 763 3 440 3 838 4 115 alkoholi 8 Keskustaerikoiskauppa 9 3 422 3 818 4 093 3 422 4 255 4 887 Paljon tilaa vaativa kauppa 1 785 1 991 2 135 1 785 2 219 2 549 (tiva) 10 Vähittäiskauppa yhteensä 8 647 9 443 9 991 8 647 10 312 11 551 Väestönkasvun on oletettu sekä nopean että hitaan kasvun laskelmissa olevan sama, Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukainen. Väestönkasvu on esitetty tässä selvityksessä edellä (luku 2.3). Kulutuksen ja väestön kasvun myötä vähittäiskaupan ostovoima lähialueella kasvaa koko vähittäiskaupassa 25 45 %. Muilla alueilla kasvu on suurempaa nopeammasta väestönkasvusta johtuen. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ostovoima kasvaa eniten muun Espoonlahden suuralueen puolella, johtuen pääasiassa Finnoon-Kaitaan alueen suuresta väestönkasvusta. Kivenlahden teollisuusalue kehittyy mahdollisesti tulevaisuudessa asuinalueena, mutta asutus toteutuu alueelle todennäköisesti vasta vuoden 2030 jälkeen. Alueen muuttaminen asumispainotteiseksi edellyttää osayleiskaavaa, jota ei ole vielä käynnistetty. 6 http://www.tuomassantasalo.fi/media/ostovoima/ostov_maaku_2012.htm 7 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E125-2013 8 Päivittäistavara: ruoka, juoma, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka 9 Muoti-, vaate-, kirja-, optiikka- ym. kauppaa, joka tyypillisesti sijoittuu kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin 10 tärkeimmät toimialat ovat huonekalu-, rauta- ja kodinkonekauppa, lisäksi mm. vene- ja puutarhakauppa

15 / 31 Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoiman kehitys (milj. euroa) toimialoittain 2012 2030 hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa Minimikasvu Maksimikasvu PÄIVITTÄISTAVARA (ml. Alko) 2012 Kasvu 2012-2030, 2030 milj. e Kasvu 2012-2030, pros. Kasvu 2012-2030, 2030 milj. e Kasvu 2012-2030, pros. Espoonlahden lähialue 82 97 15 19 % 107 24 30 % Muu Espoonlahden suuralue 95 190 95 101 % 208 113 119 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 85 116 31 36 % 127 42 49 % Muu Espoo 692 1 057 365 53 % 1 155 464 67 % KESKUSTAERIKOISKAUPPA Espoonlahden lähialue 82 106 24 30 % 127 45 55 % Muu Espoonlahden suuralue 94 207 112 119 % 247 152 162 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 85 126 41 49 % 151 66 78 % Muu Espoo 688 1 149 461 67 % 1 372 684 99 % TILAA VIEVÄ KAUPPA Espoonlahden lähialue 43 55 13 30 % 66 23 55 % Muu Espoonlahden suuralue 49 108 59 119 % 129 80 162 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 44 66 22 49 % 79 34 78 % Muu Espoo 359 600 241 67 % 716 357 99 % VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ Espoonlahden lähialue 206 259 52 25 % 299 93 45 % Muu Espoonlahden suuralue 238 504 266 112 % 583 345 145 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 214 308 94 44 % 356 142 66 % Muu Espoo 1 739 2 806 1 067 61 % 3 244 1 505 87 % 2.4.3 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve on laskettu hitaan ja nopean ostovoiman kasvun pohjalta keskimääräisten neliömyyntitehojen perusteella. Pinta-alalaskelmissa ei ole huomioitu erilaisia pinta-alan tarvetta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, kuten ostovoiman siirtymiä, mahdollista myyntitehon kasvua nykyisissä myymälöissä tai kulutustottumusten muutoksia. Perusoletuksena on pidetty, että kaikki uusi ostovoima suuntautuu uuteen pinta-alaan. Tarvetta lisäävien ja vähentävien tekijöiden huomioiminen olisi vaikea toteuttaa luotettavaksi ja perustuisi pitkälti pelkkiin oletuksiin Lisäävien ja vähentävien muuttujien voidaan ajatella kumoavan toisensa. Vastaava oletus on tehty myös Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä. 11 Vähittäiskaupan kulutuksen ja pinta-alantarpeen laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia, jotka noudattavat Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksen laskelmissa käytettyjä: Väestönkasvu on Espoon eteläosien yleiskaavan mitoituksen vuoden 2030 mukainen Espoossa ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisen ennusteen mukainen Kirkkonummella Liiketilan tarpeen laskennassa käytetyt keskimääräiset myyntitehot toimialoittainuudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisesti: Päivittäistavarakauppa ja Alko 10 500 e/my-m2 (8 400 e/k-m2) Tilaa vaativa kauppa 3 400 e/my-m2 (2 700 e/k-m2) Keskustaerikoiskauppa 5 100 e/my-m2 (4 100 e/k-m2) Ravintoloiden ja palveluiden tarvitsema pinta-ala on 25 % kaupan pinta-alan tarpeesta Myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Verkkokauppa pienentää pinta-alan tarvetta 10 % Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä oletettiin vähittäiskaupan myyntitehojen kasvavan n. 20 % vuoteen 2035 mennessä, mikä vähentää pinta-alan tarvetta selvästi. Tässä selvityksessä laskennassa käytettyjä tehoja ei nostettu alkuperäisestä, sillä nämäkin ovat varsin korkeita nykytasoon nähden. Myyntitehon merkittävä nousu lisää toiminnan kannattavuutta, mikä tyypillisesti lisää uusia alalle tulijoita sekä vanhojen toimijoiden investointihalukkuutta, jonka myötä pinta-ala kasvaa ja neliömyyntitehot laskevat. 11 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E125-2013

16 / 31 Oheisessa taulukossa on esitetty tilantarpeen kasvu hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa. Espoonlahden lähialueella tilantarve kasvaa vähittäiskaupassa ja palveluissa yhteensä 22 300 37 700kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä kulutuksen kasvunopeudesta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallisen tilantarpeen kehitys (kerros-m2) toimialoittain 2012 2030 hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa Hidas kasvu Nopea kasvu Kasvu 2012-2030, m2 Kasvu 2012-2030, % Kasvu 2012-2030, m2 Kasvu 2012-2030, % Tilantarve Tilantarve Tilantarve PÄIVITTÄISTAVARA (ml. Alko) 2012 2030 2030 Espoonlahden lähialue 11 400 13 600 2 200 19 % 14 800 3 400 30 % Muu Espoonlahden suuralue 13 200 26 400 13 200 100 % 29 000 15 800 120 % Espoonlahden suuralue yhteensä 24 600 40 000 15 400 63 % 43 800 19 200 78 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 11 900 16 200 4 300 36 % 17 700 5 800 49 % Muu Espoo 96 300 147 200 50 900 53 % 160 900 64 600 67 % KESKUSTAERIKOISKAUPPA Espoonlahden lähialue 23 400 30 400 7 000 30 % 36 300 12 900 55 % Muu Espoonlahden suuralue 27 000 59 200 32 200 119 % 70 700 43 700 162 % Espoonlahden suuralue yhteensä 50 400 89 600 39 200 78 % 107 000 56 600 112 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 24 300 36 200 11 900 49 % 43 200 18 900 78 % Muu Espoo 197 300 329 600 132 300 67 % 393 600 196 300 99 % TILAA VIEVÄ KAUPPA Espoonlahden lähialue 18 300 27 000 8 700 48 % 32 200 13 900 76 % Muu Espoonlahden suuralue 21 100 52 500 31 400 149 % 62 700 41 600 197 % Espoonlahden suuralue yhteensä 39 400 79 500 40 100 102 % 94 900 55 500 141 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 19 000 32 100 13 100 69 % 38 300 19 300 102 % Muu Espoo 154 400 292 300 137 900 89 % 349 000 194 600 126 % PALVELUT Espoonlahden lähialue 13 300 17 700 4 400 33 % 20 800 7 500 56 % Muu Espoonlahden suuralue 15 300 34 600 19 300 126 % 40 600 25 300 165 % Espoonlahden suuralue yhteensä 28 600 52 300 23 700 83 % 61 400 32 800 115 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 13 800 21 100 7 300 53 % 24 800 11 000 80 % Muu Espoo 112 000 192 300 80 300 72 % 225 900 113 900 102 % VÄHITTÄISKAUPPA JA PALVELUT YHTEENSÄ Espoonlahden lähialue 66 400 88 700 22 300 34 % 104 100 37 700 57 % Muu Espoonlahden suuralue 76 600 172 700 96 100 125 % 203 000 126 400 165 % Espoonlahden suuralue yhteensä 143 000 261 400 118 400 83 % 307 100 164 100 115 % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi 69 000 105 600 36 600 53 % 124 000 55 000 80 % Muu Espoo 560 000 961 400 401 400 72 % 1 129 400 569 400 102 % 3. VÄHITTÄISKAUPAN TARJONTA 3.1 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan verkostoa on kuvattu oheisessa kartassa. Suurimmat ruokakaupat ovat Espoonlahden keskustassa sijaitsevat K-supermarket ja S-market sekä Lidl ja Soukan K- supermarket. Näiden lisäksi alueella on useita pienempiä ruokakauppoja. Päivittäistavarakaupan verkosto on alueella kuitenkin varsin kattava, 53 %:lla asukkaista on korkeintaan 500 metrin kävelymatka lähimpään ruokakauppaan. Suurin saavutettavuuteen liittyvä aukko palvelutarjonnassa on Saunalahden alueella, jossa ei suhteellisen suuresta väestöpohjasta huolimatta ole päivittäistavaramyymälää. Espoonlahdessa ei ole suurimpia, hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppoja. Lähimmät hypermarketit sijaitsevat Matinkylässä Isossa Omenassa ja Olarissa.

17 / 31 Kuva 14 Päivittäistavarakaupan myymälät Espoonlahdessa 2012 (Lähde: A.C. Nielsen) Espoossa on väkilukuun suhteutettuna vähän päivittäistavarakaupan pinta-alaa. Asukasta kohden laskettu päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on selvästi koko maan tason alapuolella. Suur- Espoonlahden alueella päivittäistavarakaupan myyntipinta-alaa on asukasta kohden keskimäärin yhtä paljon kuin koko Espoon alueella (0,27m2/asukas), kun koko maassa on keskimäärin 0,39m2/asukas. Espoon suuralueittaisia päivittäistavarakaupan pinta-alan tunnuslukuja on vertailtu seuraavassa kaaviossa. Jos Espooseen haluttaisiin yhtä paljon kaupan neliöitä kuin Suomessa keskimäärin, tulisi päivittäistavarakauppaa rakentaa heti lisää yli 30 000 myyntineliömetriä. Koko maan keskimääräisen tason ei sinänsä tarvitse olla tavoite, sillä kalliit kiinteistökustannukset perustelevat pääkaupunkiseudulla niukempaa mitoitusta, mutta varaa tarjonnan lisäämiseen Espoossa periaatteessa on jo nyt. Tuleva väestönkasvu lisää tilantarvetta entisestään.

18 / 31 0,45 0,40 0,35 0,30 0,27 0,28 0,37 0,34 0,27 0,39 0,25 0,20 0,15 0,10 0,14 0,09 0,18 0,05 0,00 Kuva 15 Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala (m2) asukasta kohden suuralueittain vuonna 2012 (Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri, Aluesarjat) Espoon keskimäärin niukka päivittäistavarakaupan mitoitus tarkoittaa sitä, että keskimääräiset neliömyyntitehot ovat korkeampia kuin Suomessa keskimäärin. Muuhun Espooseen verrattuna Espoonlahden suuralueella myymälöiden myyntiteho on kuitenkin matala. Tämä kertoo siitä, ettei alueen päivittäistavarakauppoja koeta vetovoimaisiksi, vaan asiointeja karkaa muualle. 180 160 140 120 100 115 116 142 165 158 145 151 146 100 80 60 40 20 0 Kuva 16 Päivittäistavarakaupan myyntiteho e/m2 suuralueittain Espoossa vuonna 2012, indeksi: koko maa keskimäärin = 100 (Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri) Seuraavassa taulukossa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymiä Espoossa suuralueittain vuonna 2012. Negatiivinen ostovoiman siirtymä tarkoittaa sitä, että alueelta virtaa ostovoimaa muualle, kun taas positiivisen ostovoiman virtauksen alueille ostovoimaa siirtyy muualta. Ostovoiman virtausten perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä alueiden välisistä asiointivirroista. Taulukosta voidaan havaita, että Suur-Espoonlahden alueelta virtaa ostovoimaa muualle noin 42 miljoonan euron edestä, mikä vastaa karkeasti keskimääräisen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan myyntiä. Taulukosta voidaan lisäksi havaita, että Espoon muista suuralueista Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä ovat ainoita, joihin virtaa

19 / 31 ostovoimaa. Kaikkein suurinta siirtymä on Matinkylään, jossa on peräti kolme hypermarkettia (Ison Omenan Prisma ja Citymarket sekä Olarin Prisma). Myös Tapiolaan siirtymä on suuri, vaikka siellä ei ole päivittäistavarakaupan suuryksiköitä (hypermarketit). Taulukko 5 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät suuralueittain 2012 Ostovoiman Siirtymä siirtymä (milj. ) (indeksi) Suur-Leppävaara 15 108 Suur-Tapiola 21 116 Suur-Matinkylä 41 137 Suur-Espoonlahti -42 73 Suur-Kauklahti -16 29 Vanha-Espoo -44 62 Pohjois-Espoo -21 38 Espoo yhteensä -45 94 3.2 Erikoistavarakauppa Espoonlahden kaupan palvelut ovat muihin suuralueisiin verrattuna niukemmat erityisesti keskustaerikoiskaupan osalta. Suomenojan suuri tilaa vaativan kaupan keskittymä on seudullisessa ja Espoon sisäisessä mittakaavassa merkittävin kaupan alue Espoonlahden suuralueella. Muuten Espoonlahden kaupan palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Espoonlahden kauppakeskus Lippulaivassa on hieman laajemmat palvelut, mutta muuten kaupan tarjontaa on väestöpohjaan verrattuna melko vähän. Lähellä sijaitsevassa Matinkylän Isossa Omenassa käydään Espoonlahden suunnasta todennäköisesti paljon. Oheisessa kartassa on esitetty vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijainti Espoossa kesällä 2012. Tämän raportin tarkastelualue, Espoonlahden suuralue on rajattu karttaan tummanpunaisella viivalla. Alueelta erottuu selvästi Suomenojan tilaa vievän kaupan alue sekä Espoonlahden ja Kivenlahden keskukset.

20 / 31 Kuva 17 Erikoistavarakaupan ketjumyymälät Espoonlahdessa 2012 (Lähde: Ramboll Finland Oy, Ketjutietokanta) 3.3 Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja alueittain Seuraavassa kartassa on kuvattu postinumeroalueittaista liikevaihtotietoa vuodelta 2011. Sektoridiagrammin koko kuvaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrää postinumeroalueella ja eri lohkot kuvaavat vähittäiskaupan päätoimialojen liikevaihdon osuutta. Kartasta voidaan havaita vähittäiskaupan liikevaihdon keskittyvän Etelä-Espoossa pääasiallisesti Matinkylän, Olarin, Suomenojan sekä Espoonlahden alueille. Matinkylässä, Olarissa ja Espoonlahdessa kaupan liikevaihto koostuu pääasiassa päivittäistavara ja tavaratalokaupasta sekä erikoistavarakaupasta, kun taas Suomenojalla tilaa vievän kaupan osuus on suurin. Kartan tulkinnassa on otettava huomioon se, että postinumeroaluetasoisessa liikevaihtotiedossa on tilastojen keruu- ja tarkistustavasta johtuen pieniä epätarkkuuksia; aineiston avulla saadaan kuitenkin hyvä suuntaaantava kuva liikevaihdon suuruudesta alueittain.

21 / 31 Kuva 18 Vähittäiskaupan liikevaihto postinumeroalueittain ja toimialoittain vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan Espoonlahden Lippulaivan myynti oli noin 95 miljoonaa euroa vuonna 2012. Matinkylän Ison Omenan myynti oli noin 260 miljoonaa euroa ja Leppävaaran Sellon 384 miljoonaa euroa. Kun tiedetään, että pääosa näiden kaupunkikeskusten kaupan tarjonnasta sijoittuu kauppakeskuksiin, kuvaavat nämä luvut hyvin keskusten voimasuhteita. 3.4 Kaupan hankkeet Espoonlahden alueelle sijoittuvista kaupan hankkeista merkittävin on tässä selvityksessä käsiteltävä Lippulaivan laajennus. Lähialueella on vireillä runsaasti muitakin hankkeita, joita on eritelty oheisessa kartassa. Hankkeet painottuvat Lippulaivaa ja Isoa Omenaa lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaan kauppaan ja lähipalveluihin. Keskustaerikoistavarakaupan hankkeet ovat selvässä vähemmistössä. Osa hankkeista on todennäköisesti toistensa kanssa kilpailevia eivätkä siten välttämättä toteudu täysimääräisesti. Kartan rajauksen ulkopuolelle jää Lommilan kauppakeskus, jonka lopulliseksi kokoluokaksi on kaavailtu noin 110 000 k-m2, eli Sellon ja Ison Omenan luokkaa. Myös Tapiolassa kaupan pinta-ala kasvaa merkittävästi keskustan uudistusten myötä.

22 / 31 Lidl Päivittäistavara 2014 2 000 k-m2 S-market Päivittäistavara 2015 2 000 k-m2 Suomalaistentie XXL, Motor Center 2014 8 200 k-m2 Yli-Suomenoja Erikois/tiva 2016 15 000 k-m2 Suurpelto Kauppakeskus 2016 15 000k-m2 Saunalahti Pt, lähipalvelut 2015 6 000 k-m2 Inkilänportti Tiva-kauppa 2016 max 75 000 k-m2 Lasihytinrinne Päivittäistavara 2015 6 400 k-m2 Tukkurinkiila Auto/tiva 2016 7 500 k-m2 Niittykumpu paikalliskeskus 2016 7 000k-m2 Jorvaksenkolmio Outlet-hanke 2016 max 10 000 k-m2 Sundsberg Paikalliskeskus 2020-luvulla 15 000 k-m2 Kiviruukki Tiva 2016 19 900 k-m2 Lippulaivan laajennus Kauppakeskus 2016 29 000 k-m2 Espoonl. yrityskeskus Tiva, auto ym. 2015 28 000 k-m2 Hannuksenpelto Autokauppa 2015 66 000 k-m2 Iso Omena laajennus Kauppakeskus 2016 25 000 k-m2 Finnoo Paikalliskeskus 2020 15 000 k-m2 Kuva 19 Tiedossa olevat kaupan hankkeet Suur-Espoonlahden lähialueilla 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Pinta-ala suhteessa laskennalliseen tarpeeseen lähialueella Lippulaivan laajennuksen pinta-ala on noin 29 000 k-m2 ja laajennuksen jälkeen Lippulaivan kokonaispinta-ala olisi noin 57 000 k-m2, mikä sisältää myös kirjaston ja kulttuuritoimen tilat. Laajennetun Lippulaivan kaupan pinta-ala olisi noin 51 500 k-m2. Oheisessa kaaviossa on havainnollistettu Lippulaivan ja sen laajennuksen pinta-alaa koko Espoonlahden suuralueen ja Lippulaivan lähialueen (Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti, Hannusjärvi) laskennalliseen pinta-alantarpeeseen verrattuna. Kuviossa ei ole huomioitu auto- eikä tivakauppaa, joita Lippulaivaan ei ole tulossa. Nykyinen Lippulaiva on selvästi pienempi kuin lähialueen asukkaiden laskennallinen tilantarve. Laajennettu Lippulaiva vastaa suunnilleen lähialueen asukkaiden pinta-alan tarvetta. Koska lähialueen väestönkasvu on melko pientä, ei tilantarvekaan kasva paljoa vuoteen 2030 mennessä. Verrattuna koko Espoonlahden suuralueen laskennalliseen tilantarpeeseen on Lippulaiva laajennettunakin varsin maltillisen kokoinen. Jo vuoden 2012 tilanteessa laajennettu Lippulaiva täyttäisi alle puolet Espoonlahden suuralueen laskennallisesta tilantarpeesta. Muiden alueiden kaupan kehittymiselle jää mahdollisuuksia.

23 / 31 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Suur-Espoonlahden tilantarve; hidas kasvu Suur-Espoonlahden tilantarve nopea kasvu Lähialueen tilantarve; hidas kasvu Lähialueen tilantarve; nopea kasvu Lippulaiva Laajennettu Lippulaiva 0 2012 2023 2030 Kuva 20 Lippulaiva nykyisellään ja laajennuksen jälkeen suhteessa Espoonlahden suuralueen laskennalliseen pinta-alan tarpeeseen (päivittäis- ja erikoistavarakauppa sekä palvelut) Lippulaivan laajennuksen pinta-ala on noin 29 000 k-m2. Laajennetun Lippulaivan kaupan ja palveluiden pinta-ala on 51 500 k-m2 Lippulaiva on nykyisellään selvästi pienempi kuin lähialueen asukkaiden ostovoimasta johdettu tilantarve osoittaa, laajennuksen jälkeen Lippulaiva vastaa lähialueen asukkaiden pinta-alan tarvetta Verrattuna koko Espoonlahden suuralueen laskennalliseen tilantarpeeseen on Lippulaiva laajennettunakin maltillisen kokoinen; yli puolet suuralueen tilantarpeesta jää vuoden 2012 tilanteessa yli muiden alueiden kaupan kehittymiselle jää mahdollisuuksia. 4.2 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen vetovoimaan ja vaikutusalueen muodostumiseen Lippulaivan laajennuksen vaikutusta asukkaiden asiointeihin on havainnollistettu seuraavissa kuvissa (Kuva 21 Kuva 23) vetovoimamallinnuksella. Kartat kuvaavat eri alueiden asukkaiden todennäköisyyttä asioida Espoonlahdessa. Punainen väri kuvaa korkeaa todennäköisyyttä, vihreä matalaa. Korkeakin todennäköisyys sisältää mahdollisuuden, että alueella asuva henkilö asioi myös muualla. Mallinnus perustuu siihen, että ihminen asioi tietyssä keskuksessa sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä se on ja mitä vetovoimaisempi se on. Kartoissa on mallinnettu Espoon palveluverkkosuunnitelman mukainen vähittäiskaupan verkosto sekä naapurikuntien suurimmat keskukset. Vetovoimatekijänä on käytetty keskusten pinta-alaa ja etäisyydet keskusten välillä on laskettu nykyistä tieverkkoa pitkin. Keskusten nykyiset pinta-alat on kerätty SYKE:n kaupan tietopankista ja niiltä osin kuin tietoa ei sieltä ole saatu, A.C. Nielsenin myymälärekisteristä sekä Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelmasta (rakennusrekisterin tiedot). Tulevan verkon pintaalat, eli keskusten kasvu (Kuva 23) on arvioitu tiedossa olevien hankkeiden ja Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelman pinta-alojen pohjalta. Mallinnuksessa käytetyn keskusverkon pintaalat on esitetty liitteessä. Ensimmäisessä kartassa on kuvattu nykytilanne ilman Lippulaivan laajennusta. Espoonlahden vaikutusalue painottuu lähialueille. Vaikutus ulottuu jonkin verran Kirkkonummen puolelle sekä Kauklahteen asti, mutta tältäkin vyöhykkeeltä asiointitodennäköisyys Espoonlahdessa on vain 20 30% luokkaa. Kääntäen voidaan sanoa, että 70-80 % alueen asukkaiden asioinneista suuntautuu muualle kuin Espoonlahteen.

24 / 31 Toisessa kartassa on kuvattu Espoonlahden vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, kun keskuksen vetovoima kasvaa. Vaikutus vahvistuu erityisesti Kirkkonummen ja Kaukalahden suuntaan, missä kilpailevaa tarjontaa on vähemmän ja keskukset ovat pienempiä. Matinkylän suuntaan ei sen sijaan juuri tapahdu muutosta, sillä Matinkylä on selvästi Espoonlahtea suurempi myös Lippulaivan laajennuksen jälkeen. Kolmannessa kartassa on esitetty Espoonlahden vaikutusalue, kun Lippulaiva on laajennettu ja muutkin keskukset kasvaneet. Vaikutusalue supistuu edelliseen karttaan verrattuna erityisesti Kauklahden suunnassa. Myös Kirkkonummelle päin vaikutus vähenee, jos Masalan tarjonta kasvaa. Kirkkonummella on lisäksi suunniteltu Sundsbergin osayleiskaava-alueelle omaa aluekeskusta, johon tulisi myös kaupallisia palveluita. Uusi keskus sijoittuisi juuri sille alueelle, jossa Lippulaivan vaikutus olisi suurin. Uusi keskus supistaa Lippulaivan vaikutusaluetta itäisellä Kirkkonummella. Sundsbergin alueen rakentuminen on pitkän tähtäimen hanke, eikä keskus välttämättä ole toteutunut vielä vuoden 2030 tilanteessa, joten sitä ei ole mallinnettu näihin karttoihin. Kuva 21 Espoonlahden nykyinen mallinnettu vaikutusalue (ilman Lippulaivan laajennusta)

25 / 31 Kuva 22 Espoonlahden mallinnettu vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, muu kaupan verkosto nykytilassa Kuva 23 Espoonlahden mallinnettu vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, arvio vuoden 2030 tilanteesta, kun muut keskukset ovat kasvaneet

26 / 31 Vetovoimamallinnuksen avulla on arvioitu Espoonlahden keskuksen vaikutusaluetta nykytilanteessa, Lippulaivan kauppakeskuksen laajennuksen jälkeen sekä vuonna 2030, jolloin keskusverkon muutkin keskukset ovat laajentuneet Nykytilanteessa Espoonlahden vaikutusalue painottuu lähialueelle; osa vaikutusalueesta ulottuu Kirkkonummen puolelle sekä Kauklahteen, mutta todennäköisyys asioida Espoonlahdessa jää näilläkin alueilla pieneksi Lippulaivan laajennuksen jälkeen vaikutusalue laajenee erityisesti länteen ja luoteeseen, missä sijaitsee vähemmän kilpailevaa kaupallista tarjontaa Tulevan verkoston mallinnuksessa Espoonlahden vaikutusalue supistuu suunnilleen nykytilanteen tasolle, koska muutkin keskukset kasvavat ja lisäävät vetovoimaansa 4.3 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen asemaan ja profiiliin sekä tulevaan kehitykseen Lippulaivan laajennus tukee Espoonlahden kehitystä yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola ovat kaikki selvästi Espoonlahtea monipuolisempia ja suurempia kaupallisen tarjonnan suhteen, vaikka väestöpohjassa ei ole suurta eroa. Kauppakeskuksen laajennus tuo Espoonlahteen kaupunkikeskustoille tyypillistä toimintaa: erikoistavarakauppaa, ravintoloita ja palveluita. Se mahdollistaa Espoonlahden kehittymisen nykyistä monipuolisemmaksi alueeksi, jolla on asumisen lisäksi nykyistä enemmän vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia. Laajennukseen sijoittuva kauppa tuo Espoonlahteen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan, joka alueelta on puuttunut. Nykyisin Espoonlahdesta siirtyy päivittäistavarakaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelle. Ulosvirtaus on noin 42 miljoonaa euroa, mikä vastaa suurehkon hypermarketin tai kahden supermarketin myyntiä. Uuden hypermarketin myötä Espoonlahden päivittäistavarakaupan tarjonta paranee huomattavasti, minkä seurauksena ostovoiman ulosvirtaus pienenee. Espoonlahti on jo nyt joukkoliikenteen solmukohta. Rooli joukkoliikenteen keskuksena vahvistuu selvästi Länsimetron jatkeen jälkeen, jolloin lähialueiden syöttöliikenne ohjautuu Espoonlahden keskukseen. Lippulaivan laajennukseen sijoittuva linja-autoterminaali tuo luontaisia asiakasvirtoja suoraan kauppakeskukseen. Tämä tukee sekä kaupallista toimintaa Lippulaivassa että joukkoliikenteellä tapahtuvan asioinnin yleistymistä. Espoonlahden suuralueen väestönkasvu painottuu erityisesti Finnoon-Kaitaan alueelle, mistä asioinnit suuntautuvat todennäköisesti lähempänä sijaitsevaan Matinkylään kuin Espoonlahden keskukseen silloin kun oman alueen palvelut eivät riitä. Koska Matinkylä on lähellä uuden asutuksen painopistettä, ei Espoonlahden suuralueesta todennäköisesti tulevaisuudessakaan tule kaupallisesti omavaraista, vaan osa ostovoimasta siirtyy Espoon muille kaupan alueille sekä osin Helsinkiin asti. mahdollisuuksia. Lippulaivan laajennus tukee Espoonlahden keskuksen asemaa yhtenä Espoon kaupunkikeskuksista; alueelle syntyy lisää kaupunkikeskustalle tyypillistä monipuolista toimintaa ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia Hypermarket-kokouluokan päivittäistavarakauppa hillitsee ostovoiman ulosvirtausta alueelta, muttei pysäytä sitä tulevaisuudessa kokonaan.

27 / 31 4.4 Vaikutukset seudun kaupan palveluverkkoon 4.4.1 Lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin Lippulaivan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia seudun keskusverkon suurimpiin keskuksiin. Espoonlahti ei kasva kaupallisesti muita Espoon kaupunkikeskuksia suuremmaksi. Lisäksi Espoon ja Kirkkonummen vahva väestönkasvu tukee kaikkien alueiden kehittymistä. Oheisessa taulukossa on kuvattu edellä esitettyjen mallinnusten perusteella Lippulaivan laajennuksen vaikutusta lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin. Taulukko kuvaa mallinnuksen perusteella keskuksiin suuntautuvaa asiakasmäärää. Arvot on indeksoitu niin, että nykytilanne = 100. Lippulaivan laajennus lisäisi Espoonlahden keskuksen asiakasmääriä 44 %. Muissa lähimmissä keskuksissa asiakasmäärät vähenisivät 3 19 %. Suurin vähennys kohdistuu Kivenlahteen ja Soukkaan. Viimeisessä sarakkeessa on kuvattu Lippulaivan laajennuksen aiheuttamaa muutosta, kun muutkin keskukset ovat kasvaneet ja huomioidaan vuoteen 2030 ennakoitu väestönkasvu. Tässä nähdään, että Soukkaa lukuun ottamatta kaikkien keskusten asiakasmäärät kasvavat. Pääasiallisesti tätä selittää väestönkasvu, mutta esimerkiksi Kauklahden tapauksessa myös tarjonnan huomattava kasvu. Soukassa tarjonta ei lisäänny ja väestönkasvukin on vähäistä, mikä näkyy merkittävänä vähennyksenä asiakasmäärissä. Tämän mallinnuksen perusteella ei voida yksilöidä Lippulaivan laajennuksen vaikutusta vuoden 2030 tilanteessa, koska sekä kaupan verkostossa että väestöpohjassa tapahtuu muitakin huomattavia muutoksia. Se kuvastaa kuitenkin hyvin sitä, miten paljon tuleva väestönkasvu lisää kaikkien keskusten asiakaspotentiaalia. Mallinnus on myös suhteellisen mekaaninen tapa ennustaa asiointikäyttäytymistä. Ihmisten asiointipaikan valintaan vaikuttavat monenlaiset syyt eikä keskusten vetovoima ole aina suoraan verrannollinen niiden kokoon. Varsinkin erikoistavarakaupassa yksittäisetkin myymälät voivat olla vetovoimaisia, jos niillä on erottuvaa tarjontaa. Toisaalta kuluttajat hakevat usein nimenomaan klusterihyötyjä ja hakeutuvat suurempiin keskuksiin, joissa on paljon tarjontaa. Päivittäistavarakaupan asiointikäyttäytymistä vetovoimamallinnus kuvastaa varsin hyvin. Taulukko 6 Espoonlahden ja lähimpien keskusten mallinnettu asiakasmäärä laajennuksen jälkeen nykyisessä keskusverkostossa ja arvioidussa vuoden 2030 verkostossa väestönkasvu huomioiden. Nykytilanteen kaupan verkoston ja väestömäärän mukainen mallinnettu asiakasmäärä = 100. Nykyinen verkko, ei laajennusta (kuva 19) Nykyinen verkko, Lippulaivan laajennus (kuva 20) Tuleva verkko 2030, Lippulaivan laajennus (kuva 21) Espoonlahden keskus 100 144 149 Espoon keskus 100 97 120 Matinkylä 100 96 115 Kauklahti 100 95 693 Soukka 100 88 71 Kivenlahti 100 81 295 Kaitaa 100 93 394 Kirkkonummi 100 97 105 Masala 100 94 249

28 / 31 Lippulaivan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia seudun keskusverkon suurimpiin keskuksiin: Espoonlahti ei kasva kaupallisesti Espoon muita kaupunkikeskuksia suuremmaksi, minkä lisäksi Espoon ja Kirkkonummen vahva väestönkasvu tukee kaikkien alueiden kehittymistä Mallinnuksen perusteella on arvioitu laajennuksen vaikutuksia muiden keskusten asiakaspotentiaaliin Lippulaivan laajennus lisää Espoonlahden asiakasmäärää arvioilta 44 %, kun vastaavasti lähimmissä keskuksissa asiakasmäärät vähenevät noin 3-19 % Suurin vähennys kohdistuu Kivenlahteen ja Soukkaan Vuoteen 2030 mennessä muissa palveluverkon keskuksissa tapahtuva kehitys sekä väestön määrän kasvu nostaa selkeästi muiden keskusten (pl. Soukka) asiakaspotentiaalia suhteessa nykyiseen 4.4.2 Muualla Espoossa: kaupunkikeskukset, paikalliskeskukset ja lähipalvelut Lippulaivan laajennuksella ei ole vaikutusta Espoon kaupunkikeskusten kaupalliseen kehittymiseen. Espoon viidellä kaupunkikeskuksella on omat luontaiset vaikutusalueensa, joiden väestöpohja kasvaa. Laajennuksen jälkeenkin Lippulaiva on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Leppävaaran Sello tai Matinkylän laajennettu Iso Omena. Myös Tapiolan tarjonta on suurempaa. Espoon keskus on ainakin lähivuosina tarjonnaltaan suppeampi kuin Espoonlahti, mutta kulkuyhteydet Espoon keskuksen suunnasta Espoonlahteen ovat sen verran heikot, ettei ole syytä olettaa Espoonlahden vaikutuksen kasvavan siinäkään suunnassa. Paikalliskeskuksista Espoonlahden laajentumisella voi olla eniten vaikutusta Kauklahteen ja Finnooseen, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä. Kauklahdessa on ollut hyvin niukat kaupan palvelut. Kauklahden keskustaan on kuitenkin vireillä useita kaupan hankkeita, jotka tukevat alueen kehittymistä. Kauklahden tarjonta painottuu jatkossakin päivittäistavarakauppaan, erikoistavarakaupan tarjonta tulee olemaan vähäisempää. Kauklahdesta asioidaan jatkossa ehkä entistä useammin Espoonlahden suunnassa. Espoon keskuksen vahvistuminen ja Lommilan rakentuminen vaikuttavat tulevaisuudessa kuitenkin Kauklahteen enemmän kuin Espoonlahti. Lähinnä Kauklahden eteläosista voidaan asioida jonkin verran Espoonlahdessa. Finnoon kaupallisten palvelujen rakentuminen nivoutuu metroon ja metroasemaan. Finnoon keskuksen asukasmäärä muodostuu niin suureksi, että kaupan palveluiden pitäisi muodostua niiden varaan. Matinkylä ja kasvava Iso Omena vaikuttavat Finnoon palvelujen kehittymiseen Espoonlahtea enemmän. Lähipalvelukeskukset ovat keskenään aika erilaisia. Länsiväylän pohjoispuolen nykyisiin lähikauppoihin Espoonlahden kehittymisellä ei ole vaikutusta. Näiltä alueilta asioidaan jo nyt suuremmissa ruokakaupoissa joko Espoonlahdessa tai Matinkylässä. Nykyiset myymälät jatkavat nykyiseen tapaansa täydennysostopaikkoina. Saunalahden rakentumaton lähipalvelukeskus voi toteutua alkuperäistä ajatusta pienempänä, kun Espoonlahti vahvistuu. Alueella on kuitenkin selvä tarve lähipalveluille eikä ole syytä epäillä, etteivätkö ne voisi toteutua Lippulaivan laajennuksesta riippumatta. Soukka ja Kivenlahti ovat lähipalvelukeskuksia, joihin Lippulaivan laajennuksella ja Espoonlahden vahvistumisella on eniten vaikutusta. Molemmissa on lähipalveluita, mutta väestön ei ennakoida kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Myöhemmin erityisesti Kivenlahdessa täydennysrakentaminen voi lisätä asukasmääriä huomattavastikin, mikäli alueelle alustavasti kaavaillut suunnitelmat toteutuvat. Soukassa erityisesti metroaseman tuntumaan on mahdollista tehdä täydentävää asuinrakentamista. Lippulaivan vahvistuminen vie Soukalta ja Kivenlahdelta jonkin verran asiakaspotentiaalia. Lähipalveluilla on jatkossakin kysyntää, mutta niiden supistamiseen voi tulla paineita. Päivittäistavarakaupan lisäksi näissä keskuksissa voi olla