Välityömarkkinatoimijoiden rooli työllisyyspalvelujen tuottajana tulevaisuudessa. Kenen ehdoilla mennään? Työllistämisyksiköiden johdon päivät 2.11.2016, Vates Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on sosiaali ja terveysalan valtakunnallinen kattojärjestö - Jäsenjärjestöt: 217 sosiaali ja terveysjärjestöä - Yhteistyöjäsenet: 68 kuntaa, ammattijärjestöä ja muuta sidosryhmää - Työntekijät: noin 50 terveyden, hyvinvoinnin ja järjestömaailman asiantuntijaa - Kotikenttä: sosiaali ja terveysjärjestöissä 1,3 miljoonaa jäsentä, lähes puoli miljoonaa vapaaehtoista, 30 000 työllistettyä ja 50 000 työntekijää 1
Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille Hyvinvointitalous Elinvoimaiset järjestöt Hyvinvoivat ihmiset Hyvinvointi ja talous vahvistavat toisiaan Hyvinvointi on vakaasti tuottava investointi Pohjoismainen hyvinvointimalli ajan tasalle Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdenvertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät 3 Esityksessä: 1. Sote- ja maakuntauudistus 2. Maakunnan kasvupalvelut 3. Sote- ja maakuntauudistus on järjestöille mahdollisuus ja haaste 4. Nyt on aika vaikuttaa! 2
Sote ja maakuntauudistus Maakuntauudistus Tavoitteena luoda moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen 18 maakuntaa perustetaan 1.7.2017, tehtävät siirretään 1.1.2019 Valtio rahoittaa, maakunta päättää rahoituksen kohdentamisesta Maakuntien toiminnasta ja taloudesta päättävät ja ovat vastuussa vaaleilla valitut päättäjät 3
Aikataulu Kasvupalvelun ja aluekehittämisen lainsäädäntökokonaisuus 12/16 1/17 6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Maakuntauudistuksen aikataulu Esivalmistelu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 2016 6/2017 7/2017 3/2018 Maakunnat aloittavat toimintansa 1/2019 2016 2017 2018 2019 2020 2021 4/2017 Kuntavaalit 1/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit 4
Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut www.alueuudistus.fi 11.11.2016 10 5
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet www.alueuudistus.fi 11.11.2016 11 Maakunnan kasvupalvelut 6
Kasvupalvelujen ja aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen 7
Selvennettäviä kysymyksiä: Valtio maakunta kunta roolit? - Valtio ohjaus vs itsehallinnolliset alueet? Mikä on kunnan rooli ja vastuu työllistämisestä jatkossa? - Työmarkkinatuen maksuvastuu? - Velvoitetyöllistäminen? Viranomaistehtävät vs. palvelutehtävät Miten valinnanvapaus toimii työllistämisessä? Miten käy pitkäaikaistyöttömien ja osa työkykyisten moniammatillisten palveluiden? Soveltuuko markkinaehtoinen toiminta kaikkiin työttömiin? Kasvupalvelut soteyhteys? Asiakkaiden yhdenvertaisuus? Sote ja maakuntauudistus on järjestöille mahdollisuus ja haaste 8
Paljon hahmotettavaa järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos Asiakaslähtöisyys ja käyttäjän ääni - mahdollisuudet Järjestöjen arvo käyttäjien äänen kokoajana ja välittäjänä tunnistetaan Järjestöjen ammatillista asiantuntemusta ja kokemusasiantuntijuutta palvelujen sisällölliseen kehittämiseen hyödynnetään Asiakkaat osallistetaan palveluiden kehittämiseen (esim. asiakasraadit, neuvostot, neuvottelukunnat, hyvinvointikertomukset) 9
Asiakaslähtöisyys ja käyttäjän ääni - haasteet Järjestöt eivät pääse mukaan maakunnallisen palvelurakenteen suunnitteluun ja toimeenpanoon Uutena yhteistyökumppanina ja vaikuttamisen kohteena itsehallinnollinen maakunta suhteiden luominen Maakunnan hankinnoissa painottuu asiakaslähtöisyyden, laadun ja innovatiivisuuden sijaan hinta PK2 Järjestöjen palvelutuotanto - mahdollisuudet Osatyökykyisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ammattilaisia Järjestöjen vahvuudet: asiakaslähtöisyys, eettisyys, laatu ja kokemus, tuotto kotimaisessa omistuksessa Järjestöt toimivat myös sellaisten väestönryhmien kanssa, joita julkinen palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita Järjestöt ovat monien sairaus- ja vammaryhmien kohdalla alansa asiantuntijoita Järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja ovat siten selvillä arkipäivän haasteista tätä tietoa pystytään soveltamaan palvelutuotantoon 10
Dia 20 PK2 Päivi Kiiskinen; 1.11.2016
Järjestöjen palvelutuotanto haasteet (järjestöjen ajatuksia) Kuinka turvataan pienten ja keskisuurten toimijoiden toimintaedellytykset, monopolit eivät ole kenenkään etu Palveluntuottajajärjestöiltä puuttuu selkeä viestintä ja argumentointi sen suhteen, miksi heidän palvelunsa kannattaa valita. Järjestöjen tuottamien palvelujen erityispiirteet saatava terävämmin esille Tarvitaan kumppanuuksia ja suurempia kokonaisuuksia, uudenlaista ajattelua yhteistyön tekemisestä Kilpailijoidenkin kesken tulisi tehdä yhteistyötä, jos halutaan menestyä (järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö) Liiketoiminnan (ja markkinoinnin) osaamisen tarve on tällä hetkellä suuri Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mahdollisuudet Työttömyys on suurin uhka hyvinvoinnille Kunnilla mahdollisuus panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Sote uudistus puolestaan turvaa sote palveluiden saatavuuden ja laadun Järjestöjen merkityksen ymmärtäminen hyvinvointia tukevissa asioissa pienentää tarvetta raskaisiin palveluihin Järjestöjen ja kuntien yhteistyörakenteiden luominen / olemassa olevan yhteistyön jatkuminen 11
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen haasteet Kunnissa ei aidosti panosteta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen hytejää muun elinkeino ja aluepolitiikan jalkoihin Järjestöjen merkitystä hytetyössä ei ymmärretä järjestöt jäävät sivuun kehittämistyössä ja esim. hyvinvointistrategioiden suunnittelusta ja toimeenpanosta Kumppanuuksia maakuntien ja / tai kuntien ja järjestöjen kesken ei synny Järjestöjen keskinäisen yhteistyön vaikeudet > vaikuttamistoimintaan ei saada vahvuutta Kuntien hyte osaajat siirtyvät maakuntiin ja luontevat / jo olemassa olevat verkostot pitää luoda uudelleen Järjestöjohtajat: vahvuudet ja heikkoudet järjestöjen palveluissa + Arvopohja, yleishyödyllisyys + Tiivis asiakaskytkös: perustettu tuen tarpeisiin, palvelunkäyttäjät mukana kehittämässä; vertaistuki + Vahva erityisosaaminen; myös pienet väestöryhmät - Monet pieniä, paikallisia palveluntuottajia - Kapea liiketoimintaosaaminen - Voittoa tavoittelemattomia, eivät kestä peräkkäisiä tappiollisia toimintavuosia 12
Valinnanvapauden lisääminen on järjestöille plussaa. 13
Vaikuttamisen aika on nyt! 14
Jokainen työtön on erilainen Palveluita tulisi kehittää asiakaslähtöisesti, ei organisaatiolähtöisesti. Markkinaehtoisuus ei välttämättä toimi kaikkien asiakasryhmien kohdalla. Vaikka järjestämisvastuu työllisyyspalveluista siirtyy maakunnille, työllisyyspalveluita muun muassa työpajatoimintaa tulee voida jatkossakin tuottaa sekä järjestöt että kunnat esimerkiksi elinkeinotoimen osana. Työvoimapalveluiden järjestämisessä keskeistä on sektorirajat ylittävä yhteistyö, eri palveluiden saumaton toiminta, tiedonkulku toimijoiden välillä sekä työvoimapalveluiden kokonaisuuden laadukas johtaminen. Mitä pitäisi tehdä? Edistetään järjestöjen pääsyä sote ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon maakunnissa Edistetään valtakunnallisesti ja maakunnissa järjestöjen asemaa palveluntuottajina Tiivistetään keskinäistä yhteistyötä ja etsitään uusia kumppaneita. Varmistetaan ettei pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ja heidän palvelut unohdu isossa muutoksessa. On luotava yhteinen, järjestölähtöisen palvelutuotannon brändi, mikä toimisi myös kilpailuvalttina. Minttu Ojanen 15
PK1 SOTE SOTE muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä osaamme nyt nähdä. Luottamus omaan tekemiseen on tärkeää. Kiitos! Päivi Kiiskinen erityisasiantuntija p. 0400 516 018 paivi.kiiskinen@soste.fi www.soste.fi 16
Dia 31 PK1 Päivi Kiiskinen; 31.10.2016