Toimintakertomus

Samankaltaiset tiedostot
Työsuunnitelma

Työsuunnitelma

ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh

Lukuvuoden painopistealueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustaidot

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

INARIN KOULUN TOMINTAKERTOMUS

PARKANON YHTENÄISKOULU

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

koulun nimi Valmistava opetus

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

1-6.luokilla oppilaita opetetaan pääsääntöisesti perusopetusryhmissä luokanopettajien toimesta.

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Opetus ja opetusjärjestelyt

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

1. Yhteystiedot. 2. Käsittely. 3. Allekirjoitukset. Lukuvuosi: Varhaiskasvatus/ Esiopetus

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI SÄRKELÄN KOULU TYÖSUUNNITELMA

Arviointi ja kehittäminen

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

TUPOKSEN YHTENÄISKOULUN TAPAHTUMAKALENTERI LV

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Sevettijärven koulu Työsuunnitelma

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Koulun nimi lukuvuosi Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Louhen koulun kokonaistuntikehys on lukuvuonna yhteensä 61 tuntia, josta 5 tuntia on varattu erityisopetukseen.

Kalkkisten koulu

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2017

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA

Kysely huoltajille ja oppilaille

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

KOSKEN SEUDUN YLÄASTE TYÖSUUNNITELMA

Lohjan OPS2016- prosessi

1. Kolmiportainen tuki

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Lukuvuonna tehdyt OPS-muutokset:

TUPOKSEN YHTENÄISKOULUN TAPAHTUMAKALENTERI LV

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

lisäksi keväällä 1 päivä myöhemmin sovitun mukaisesti

Tietoa 7. luokalle siirtymisestä oppilaalle ja huoltajille. Lukuvuosi luokkalaisen opas

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

INARIN KOULUN TYÖSUUNNITELMA

LUKUVUOSISUUNNITELMA Yhteiskoulu Lukuvuosi Anne Rossi (Aulikki Nevanpää )

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Joululoma Pääsiäisloma Vappu Muut lomapäivät. alkaa

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Koulutustarpeet. Osallistaminen (sidosryhmät, huoltajat, oppilaat) Wilma-kysely kaikille huoltajille keväällä 2014.

Sipoon kunnan suomenkieliset peruskoulut Lukuvuosisuunnitelma Osa A Lukuvuoden työ- ja loma-ajat. Oppilasmäärät: Seuraavissa kouluissa on:

Oppivelvollisille tarkoitettu perusopetuksen opetussuunnitelma Alavieskan kunnassa alkaen

Perusopetuksen lukuvuosisuunnitelmat

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Lähetetty koululautakunnan suomenkieliselle jaostolle hyväksyttäväksi

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Maaniitun koulun vanhempainilta klo

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

TESJOEN KOULU SYYSTIEDOTE

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

opetustunnit yleisopetus vkt erityisopetus vkt kh myöntänyt käytössä

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Luokka A

Koulun nimi lukuvuosi Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Talman koulun lukuvuosisuunnitelma OSA B, pedagoginen osa

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Simonkylän koulun lukuvuosisuunnitelma

MUHOKSEN KUNTA. Laitasaaren alakoulu

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Transkriptio:

Ivalon yläasteen koulu Toimintakertomus 2015-2016 Inarin kunta Ivalon yläasteen koulun rehtori Ivalossa 31.8.2016

1 Toimintakertomus 2015 2016 Ivalon yläasteen koulu 1. KOULUSSA ANNETTU OPETUS Lukuvuonna 2015-2016 toteutettiin jo toista kertaa peräkkäin koulujen yhteisenä kehittämiskohteena Kodin ja koulun yhteistyö. Lisäksi teemana oli Kehu oppilas päivässä sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi teema Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia. Koulussamme tehostettiin yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä sekä lisättiin myönteisen palautteen jakamista oppilaille ja huoltajille sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa että Wilma- viestinnässä. Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia - teeman tapahtumia olivat aamunavaus lokakuussa ja teemapäivä maaliskuussa. Oppitunneilla pedagogisen kehittämisen painopisteinä olivat yhteisopettajuus ja TVTpedagogiikka. Useissa opetusryhmissä opettajia oli yhtä aikaa kaksi, jolloin työtapoihin ja oppimisen tukeen oli aiempaa useampia, vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Tieto- ja viestintäteknologia lisääntyi oppimisen apuna oppilaiden ja opettajien innokkuuden sekä hyvien välineiden ja tilojen ansiosta. Uusi medialuokka osoittautui suosituksi oppimistilaksi. Välituntitoiminta on lukuvuoden aikana lisääntynyt ja monipuolistunut. Koulu oli mukana Liikkuva koulu- ja Mun liike - hankkeissa. Syksyllä vauhditimme ulkoliikuntaa ja pidimme pihakutsut. Uusi pihan peliareena ja sisällä välituntitilan pelit ovat tarjonneet yhteistä tekemistä välitunneilla. Lisäksi uusia liikunnallisia virikkeitä harjoiteltiin keväällä neljän viikon ajan Mun liike- oppilasohjaajien voimin. Perusopetuksen paikallista opetussuunnitelmaa valmisteltiin lukuvuoden aikana työryhmissä. Sivistyslautakunnan 15.6.2016 hyväksymän Inarin kunnan perusopetuksen yleinen osa (luvut 1-12) tuli voimaan 7. 9. vuosiluokilla 1.8.2016 ja ainekohtainen osuus ja arviointi lukuvuosi kerrallaan 1.8.2017 alkaen. Kaikki yhdeksännen vuosiluokan oppilaat saivat 4.6.2016 päättötodistuksen ja kaikki seitsemännen vuosiluokan ja kahdeksannen vuosiluokan oppilaat siirrettiin seuraaville vuosiluokille. 1.1. Työajat Lukuvuoden 2015 2016 koulupäivät toteutuivat Inarin kunnan sivistyslautakunnan päättämän aikataulun mukaan. Syyslukukauden päätöspäivä ja joulujuhla oli tiistaina 22.12.2016. Kevätlukukauden ja myös koko lukuvuoden päättäjäispäivä oli lauantaina 4.6.2016. Lukujärjestys toteutui kahdessa jaksossa.

2 1.2. Opetustunnit Opetusta oli lukuvuonna yhteensä 467 vuosiviikkotuntia, josta oppimisen tukeen käytettiin 70 tuntia. Tukiopetusta pidettiin 4,2 vvt ja kerhoja 4,4 vvt. Erityistehtävien osuus oli 51 ja erikseen korvattavia tunteja oli 9 vuosiviikkotuntia. Oppimisen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki toteutui yhteisopettajuuden ja samanaikaisopettajuuden periaatteella ja pienryhmäopetuksessa. Oppilasarviointi toteutettiin sekä numeroin että sanallisesti. Oppilaat saivat numerot tai sanallisen arvioinnin välitodistukseen syyslukukauden lopussa joulujuhlassa (22.12.2015) ja lukuvuositodistukseen kevätlukukauden päättyessä kevätjuhlassa (4.6.2016). Sanalliset arvioinnit, jotka sisälsivät sekä oppilaiden itsearvioinnit että opettajien arvioinnit jaettiin sekä syyslukukauden puolivälissä (23.10.2015) että kevätlukukauden puolivälissä (1.4.2016). 1.3. Opetuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta Yhteistyö nuorisotoimen kanssa jatkui siten, että nuorisotoimi oli mukana tukioppilaiden toiminnassa teemojen, tapahtumien ja tulevien seitsemäsluokkalaisten yläkouluun siirtymisen valmistelussa. Lisäksi lukuvuoden alkuvaiheessa nuorisotoimen työntekijä oli oppilaiden tavattavissa viikoittain ja torstaisin koulupäivän jälkeen toimi dreamteam-kerho muutamia kertoja. Kirjastoauto pysähtyi edelleen maanantaisin 11.25-11.50 koulun pysäkillä ja oppilailla oli mahdollisuus käydä omatoimisesti kirjastoautolla ruokatauon aikana. 1.3.1 Läksypaja

3 Läksypaja toimi maanantaista torstaihin klo 14:15 15:00. Koulunkäynninohjaaja oli läsnä läksypajassa ja auttoi läksyjen teossa oppilaiden tarpeiden mukaisesti. 1.3.2 Kerhot Kerhot toimivat seuraavasti: Maanantaina kokoontui erävälinekerho, tiistaina kahdeksannen vuosiluokan draamakerho, keskiviikkona oli yhdeksännen luokan musiikkikerho sekä kuviskerho. Perjantaisin kokoontui seitsemännen vuosiluokan musiikkikerho. Lukuvuonna 2015-2016 ei ollut hygikerhoa, mutta hygitentti järjestettiin ja sen suoritti 11 koulun oppilasta. Kerhotunteja oli lukuvuoden aikana vuosiviikkotunteina 4,4. 1.3.3 Teemat ja tapahtumat Lukuvuoden pääjuhlia olivat joulujuhla ja kevätjuhla. Lisäksi järjestettiin itsenäisyysjuhla ja vappujuhla. Itsenäisyysjuhlassa oli mm. esittely suomalaisista kansallispuvuista ja saamelaisten puvuista eri puolilta saamelaisaluetta ja oppilaiden tanssiesityksiä. Syyslomaa edeltävänä torstaina 8.10. pidettiin pihakutsut, johon oppilaat olivat suunnitelleet pelejä ja leikkejä musiikin ja välipalatarjoilun lisäksi. Kevätlukukaudella koko koulun ulkoilupäivä oli 8.4. Oppilaat valitsivat osallistumisen joko Tuulijärven pilkkireissuun tai lasketteluun Saariselällä. Muita koulun ulkopuolella toteutettuja luokan tai luokkatason retki- ja ulkoilupäiviä olivat seitsemännen vuosiluokan luokkakohtaiset ryhmäytyspäivät elokuussa Urheilutalolla ja kotiseuturetki Inariin 22.9., kahdeksannen vuosiluokan Metsäpäivä Jollusjärvellä 23.10. ja yhdeksännen vuosiluokan Luton Miesten juhlaan osallistuminen Raja-Joosepin kentällä 27.8. Tapahtumia lukuvuonna oli seuraavasti: elokuu: 17.8. Koulutyö alkoi 25.8. ja 26.8. 8.lk Sähköä ilmassa - näyttelyyn tutustuminen

4 27.8. Luton miesten perinnejuhla, 25.8. ja 27.8. 7.lk ryhmäytymispäivät oppilaille syyskuu: lokakuu: Saapunki marraskuu: joulukuu: tammikuu: helmikuu: 4.9. Valokuvauspäivä 1.9. Koululaisten yleisurheilukisat 15.9. Kirjailijavieras Katariina Romppainen 15.9. 7. luokkien vanhempainilta, Viikot 38, 39, 40 7.lk päivä- TET 21. 25.9. 9.lk TET 22.9. 7.lk Kotiseuturetki Inariin 25.9. Kafe på svenska, 7.lk oppilaat abien ruotsin kielen tunneilla 2.10. teemapäivä Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia aamunavaus Jarno 8.10. Pihakutsut 12. 16.10. Syysloma 23.10. 8.lk Metsäpäivä Jollusjärvellä 26.10. Unicef-kävely Faso Kan-ryhmä Länsi-Afrikasta 3.11. Ehkäisevän päihdetyön viikkoavaus, Anu Avaskari ja Pirkko Mäenpää 4.11. Taksvärkki- päivä 5.11. 8.lk vanhempainilta aiheena Oppilaan hyvinvointi, 17.11. 9.lk vanhempainilta, toisen asteen oppilaitosten esittely 19.11. Seppo Hovi ja Quintet, konsertti 24.11. Kunnanjohtajan vierailu 20.11. Sibelius 150- vuotta juhlakonsertti 20.11. Pohjois-afrikkalaisen maahanmuuttajan vierailu, oppitunti 9.lk 1.12. Amocin konsertti 4.12. Itsenäisyysjuhla 8.12. Lucian päivän viikkoavaus 21.12. Ekumeeninen joulukirkko, Kauneimmat joululaulut 22.12. joulujuhla 4.1. Kevätlukukausi alkoi 13. 14.1. Norjalaisvieraita Tanasta Seidan koulusta 20.1. 9.lk tutustumispäivä toisen asteen oppilaitoksiin Sodankylässä 21.1. Skábmagovat, lasten ja nuorten päivä Inarissa 27.1. 9.lk tutustumispäivä toisen asteen oppilaitoksiin Rovaniemellä 5.2. Saamelaisten kansallispäivän aamunavaus 19.2. Vanhojen tanssit 8. 12.2. 9.lk TET 29.2. Mun liike- oppilasohjaajien koulutus maaliskuu: 7. 11.3. Hiihtoloma 24.3. Kaikki samanlaisia, kaikki erilaisia - teemapäivä. Vieraina Sini Pyy, Pauliina Kietäväinen ja Petri Alatalo 29.3. Ortodoksinen koululaispalvelus 30. 31.3. Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa huhtikuu: 5.4. Inarin koulujen hiihtokilpailut Inarissa 8.4. Koko koulun ulkoilupäivä Tuulijärvellä ja Saariselällä

5 14.4. Nouhätä 2016- aluekilpailu Rovaniemellä 26.4. Tulevien 7.lk vanhempainilta 30.4. Vappujuhla toukokuu: 13.5. Barentsin nuorisotutkimuksen julkistaminen, Vasatokka 24.5. I love Ivalo- siivous- ja kierrätystapahtuma 25. 27.5. 8.lk TET 16.5. Espanjalaisen luokanopettajan vierailu 31.5. Savuton päivä, viikkoavaus ja esityksiä oppitunneilla, Anu Avaskari ja Pirkko Mäenpää kesäkuu: 3.6. Perinteinen pesäpallo-ottelu: oppilaat vastaan opettajat 4.6. Lukuvuoden päättäminen ja kevätjuhla 1.3.4 Hankkeet Liikkuva koulu- hankkeen tapahtumia oli vielä syyslukukaudella. Toiminta keskittyi välituntiliikunnan lisäämiseen ja liikunnallisen koulupäivän edistämiseen. Kevätlukukaudella osallistuttiin Mun liike -hankkeen ohjelmaan. Välituntiliikuntatuokioiden järjestämistä jatkettiin. Tuokioiden järjestäjinä toimivat Välkkäri-oppilaat. Huhtikuun viimeisellä viikolla järjestettiin luokkien välinen lentopalloturnaus. He osallistuivat toukokuussa 2015 Välkkäri- koulutukseen. 1.4. Saamenkielinen ja saamen kielen opetus 1.4.1. Oppilaat ja tunnit Pohjoissaamenkielistä opetusta oli kaikilla luokka-asteilla. Oppiaineita olivat historia ja yhteiskuntaoppi, terveystieto ja uskonto. Lisäksi pohjoissaamen kieltä opetetaan äidinkielenä kaikilla luokkatasoilla sekä A2 ja B2- valinnaisaineena. Inarinsaamen kieltä opetetaan kaikilla luokka-asteilla A2-kielenä. Koltansaamen A2-kieltä oli kahdeksannella luokalla. Lukuvuonna 2014-2015 kaikki saamenkielisen opetuksen ja saamen kielen opetuksen oppilaat osallistuivat Kansallisen koulutuksen keskuksen Karvin ensimmäistä kertaa toteutettuun valtakunnalliseen arviointiin. Oppimistuloksista valmistui julkaisu keväällä

6 2016 Saamen kielten opetus ja osaaminen, Saamen kielten oppimistulokset perusopetuksen 7.-9. vuosiluokilla 2015. Julkistaminen tapahtui 3.5.2016 Inarissa. Saamenoppilaat osallistuivat mm. seuraaviin tapahtumiin: Skábmagovat- tapahtuman työpajat 21.1 Inarissa., Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa 30. 31.3. Inarissa. Saamelaisaiheisia tapahtumia koulussa olivat lisäksi Amocin konsertti 1.12., Saamelaisten kansallispäivän aamunavaus 5.2. ja saamelaisaiheiset lyhytelokuvat. 2. KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS 2.1. Retket Opintokäynnit ja vierailut toteutettiin opettajien ja oppilaiden yhteissuunnittelulla. Seitsemäsluokkalaiset osallistuivat oman luokkansa ryhmäytymispäivään 25.8. ja 27.8. Lisäksi kaikki seitsemäsluokkalaiset osallistuivat kotiseuturetkelle Inariin 22.9. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat Metsäpäivään 23.10. Järjestelyt toteutettiin yhteistyössä Ylä-Lapin metsätiimin kanssa. Yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat Luton miesten perinnejuhlaan Rajajoosepissa 27.8. Kevätlukukaudella järjestettiin koko koulun ulkoilupäivä Tuulijärvellä ja Saariselällä 8.4. Päättöluokkalaiset tutustuvat toisen asteen oppilaitoksiin, Sodankylässä 20.1. ja Rovaniemellä 27.1. Erätaito-ryhmä teki retken Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vieraaksi Kaamasen Toivoniemeen 2.6. Ivalon yläasteen koulun 2015-2016 työsuunnitelman mukaan päättöluokkalaisille varataan mahdollisuus luokkaretkeen kotimaan kohteisiin, Pohjoismaihin ja Viroon. Inarin kunnan sivistyslautakunnan päätöksen (21.10.2015 66) mukaan lautakunta toivoo leirikoulut syyslukukauden aikana (yhteenkuuluvuuden lisääminen) ja kohteena ovat Suomi, muut Pohjoismaat tai Viro. Rehtorin päätös (13.5.2016 9) lukuvuoden 2015-2016

7 yhdeksäsluokkalaisten leirikoulujen kohteista poikkeaa sekä koulun työsuunnitelmasta että sivistyslautakunnan päätöksestä perusteluna linjauksen muutoksen siirtymävaihe. 9A-luokan oppilaiden leirikoulu suuntautui Bulgariaan 22.5. 31.5.2016, 9A-luokan oppilaiden leirikoulu Espanjaan 19.5. 26.5.2016 ja 9C-luokan leirikoulu Viroon 24.5. 27.5.2016. Lukuvuodesta 2016-2017 alkaen leirikoulusuunnitelmat toteutetaan Ivalon yläasteen koulussa syksyllä ja kohteet valitaan kotimaasta tai vaihtoehtoisesti Pohjoismaasta tai Virosta. 2.2. Työelämään tutustuminen Seitsemäsluokkalaiset tutustuivat työelämään osallistumalla koulussa apuhenkilöinä keittiötyöntekijöiden ja laitoshuoltajien työpäivään syyskuussa. Kahdeksasluokkalaiset tutustuivat työelämään kolmen päivän ajan toukokuussa. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuivat työelämään yhteensä kymmenen päivän ajan syyskuussa ja helmikuussa. Oppituntien aikana tutustuttiin työpaikkoihin opintokäynneillä ja retkillä. 3. OPETUKSEN OHEISTOIMINNOT 3.1. Oppilashuolto Oppilashuollon toteuttamiseen osallistuivat kaikki opettajat ja henkilökuntaan kuuluvat työhönsä kuuluvana tehtävänä. Kouluruokailu, tapaturman hoito ja kouluterveydenhoito sekä koulukuljetukset toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyössä oppilashuoltoa toteuttavien toimijoiden kanssa. Ivalon yläasteen koulun oppilaat ruokailivat Ivalon lukion neljän ensimmäisen jakson ajan porrastetun aikataulun mukaan. 13.4. lähtien lukuvuoden loppuun peruskoulun oppilaat ruokailivat kaikki lukiolaisten ruokailun jälkeen klo 11.20 ja liikuntaryhmät maanantaisin ja torstaisin klo 12.10. Ivalon yläasteen koulun edustajat osallistuivat Ivalon lukion ruokapalvelujen kehittämisryhmän kokouksiin. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontui lukuvuoden aikana seitsemän kertaa. Ryhmään kuuluivat koulun edustajien lisäksi kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimi rehtori. Ryhmä käsitteli yhteisöllisen

8 oppilashuollon suunnittelua ja kehittämiseen liittyviä asioita ja arvioi toteutunutta oppilashuoltoa. Yksilökohtaisen oppilashuollon monialaisia asiantuntijaryhmien kokouksia järjestettiin koulun, kotien ja viranomaisten yhteistyönä. KivaKoulu- työryhmä, Kiva-tiimi, käsitteli kiusaamistapaukset tarpeen mukaisesti. Koulu osallistui lastensuojelun kehittämisryhmän toimintaan. 3.2. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoiminnan lähtökohtia ovat oppilaiden sitouttaminen koulun toimintaan ja yhteisistä asioista päättämiseen. Toiminnan kautta pyritään innostamaan kaikki oppilaskunnan jäsenet mukaan koulun toimintaan. Oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus, jossa on edustaja ja varaedustaja kustakin luokasta. Lukuvuonna 2015-2016 edustajia on ollut 9. Lukuvuoden aikana kokouksia on pyritty pitämään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Oppilaskunnan hallitus on vaikuttanut sekä opiskeluun että yleiseen viihtyvyyteen koulussamme. Syksyllä oppilaskunta suunnitteli oppilaiden välituntitilaksi otetun vanhan ruokalan sisustusta ja oppilaskunnan varoilla tilaan hankittiin pingis-, biljardi- sekä ilmakiekkopöydät. Syksyllä järjestettiin Unicef- kävely, jonka tuotolla tuettiin Aasian lasten koulunkäyntiä. Marraskuussa osallistuttiin myös taksvärkkipäivään, josta kerätyt rahat ohjattiin tänä vuonna Suomen pakolaisavun hyväksi. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet seuraavalle lukuvuodelle luokittain valittiin vaaleilla joulukuun alussa. Keväällä valittiin koulukuvaaja seuraavalle lukuvuodelle ja lisäksi oppilaskunta tuki tänäkin vuonna 9.-luokan leirikoulumatkoja rahallisilla avustuksilla. Oppilaskunnan kantaa on lukuvuoden aikana kuultu mm. uudistuneen kouluruokailun sujuvuudesta sekä piha-alueen liikennejärjestelyistä. Keväällä perustettuun ruokailun kehittämisryhmään kuuluu edustajat Ivalon yläasteen ja Ivalon lukion oppilaskunnista sekä nuorisovaltuustosta. 3.3. Järjestyssäännöt ja valvontatoiminta Koulun toiminnan perusta on yhdenmukainen toiminta sivistyslautakunnan Inarin perusopetuksen kouluille hyväksymien järjestyssääntöjen mukaisesti. Valvontatoiminta koulupäivinä ja retkillä hoidettiin työsuunnitelman mukaan. Luokanvalvojat hoitivat oman luokkansa valvonnan perehdyttämällä oppilaat koulun tapoihin ja käytäntöihin. He huolehtivat yhteydenpidosta huoltajiin ja opettajiin sekä tarvittaessa moniammatillisen verkoston asiantuntijajäseniin yhteistyössä huoltajien kanssa. Kaikki luokanvalvojat tapasivat oman valvontaluokkansa oppilaat huoltajineen vähintään kerran lukuvuoden aikana.

9 Järjestyssääntörikkomukset käsiteltiin kasvatuskeskusteluissa tai niistä annettiin jälki-istunto. Jälki-istuntoja pidettiin noin kerran kahdessa kuukaudessa. Kiusaamistapaukset selvitettiin sivistyslautakunnan hyväksymän Ivalon yläasteen koulun kiusaamisen estämissuunnitelman ja KivaKoulu- toimintamallin (http://www.peda.net/veraja/ivalo/ya/kivakoulu) mukaisella menettelyllä. 3.4. Turvallisuusjärjestelyt Turvallisuusjärjestelyt toteutettiin koulun pelastussuunnitelman ja turvallisuussuunnitelman sekä kiusaamisen estämissuunnitelman mukaisesti. EA-lääkekaapit ja -laukut tarkastettiin lukuvuoden aikana. Pelastus- ja turvallisuusohjeet käsiteltiin henkilökunnan ja oppilaiden kanssa lukuvuoden alussa ja niitä kerrattiin lukuvuoden aikana. EA1-koulutukseen osallistui kolme opettajaa. Terveydensuojeluvalvontasuunnitelman säännönmukainen viranomaistarkastus koululla oli 28.10.2015 ja Aluehallintoviraston säännönmukainen työsuojelutarkastus oli 11.2.2016. Lisäksi on tehty joulukuussa 2015 oppilaiden sisäilmakysely, jonka tulokset on tiedotettu oppilaille, huoltajille ja henkilökunnalle helmikuussa 2016. Helmikuussa koulun tiloista otettujen sisäilmanäytteiden mittaustulosten perusteella ympäristöyksikön johtajan lausunnon mukaan koulun tiloissa voidaan työskennellä normaalisti eikä mitään tiloja ole tarpeen poistaa käytöstä tutkimusten perusteella. 4. YHTEISTYÖ 4.1. Kotien ja koulun yhteistyö Inarin kunnan koulujen arviointikohteena lukuvuonna 2015 2016 oli kodin ja koulun yhteistyö toisen lukuvuonna peräkkäin. Koulu toimii yhteistyössä kotien kanssa. Luokanvalvojat ja aineenopettajat sekä kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat omassa työssään tekevät yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteydenpitoa tehostettiin kodin ja koulun välillä sekä lisättiin myönteisen palautteen jakamista oppilaille ja huoltajille sekä henkilökohtaisissa kohtaamisissa että Wilmaviestinnässä. Huoltajatapaamiset järjestettiin kaikilla vuosiluokilla. Oppilaan ja huoltajien sekä luokanvalvojan lisäksi tapaamisissa oli mukana usein aineenopettajia, erityisopettajia tai oppilaanohjaaja. Vanhempainillat järjestettiin suunnitelman mukaisesti seitsemännen luokan oppilaiden huoltajille 15.9., illan aiheena oli Yläkouluun siirtyminen. Kahdeksannen ja samalla kaikille huoltajille yhteinen vanhempainilta pidettiin 5.11. Silloin aiheena oli

10 Oppilaan hyvinvointi. Yhdeksännen luokan oppilaiden huoltajien vanhempainilta oli 17.11., jolloin olivat toisen asteen oppilaitosesittelyt ja jatko-opinnot peruskoulun jälkeen. Vanhemmille toimitettiin sähköisenä koulun syystiedote Wilmassa syyskuun alussa ja kevättiedote lukuvuositodistuksen mukana. Vanhemmat kutsuttiin koulun juhliin ja tapahtumiin. Lukujärjestyksestä poikkeavista ohjelmista tiedotettiin Wilmassa sekä koulun peda.net- sivustolla. 4.2. Yhteistyö muiden kanssa Koulussa yhteistyön osapuolia ovat oppilaita koskevissa asioissa opettajakunta, oppilaskunta, tukioppilaat ja oppilashuoltoryhmä. Yhteinen opettajien kokous Ivalon lukion kanssa järjestettiin 1.10.2015 Ivalon lukion opettajien kanssa. Kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä asioissa yhteistyötahoja ovat sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, kunnan muut peruskoulut, lukio, toisen asteen oppilaitokset, seurakunnat, eri järjestöt sekä paikalliset yrittäjät. Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös monet koulutuksen asiantuntijaorganisaatiot. Tukioppilaat harjoittelivat vuorovaikutustaitoja ja ohjaamista syksyllä ensin oman ryhmän kesken ja sitten suunnittelemalla ja toteuttamalla liikuntatuokion kielipesien lapsille. Keväällä vierailtiin Attendon vanhuspalveluyksikössä pitämässä levyraatia ja laulamassa vanhusten kanssa. Tukioppilaat vierailivat myös Männikön palvelukodissa. 4.3. Tiedottaminen Sisäisen tiedottamisen päätilaisuus oli luokissa päivittäin pidettävä aamunavaus ensimmäisen oppitunnin alussa ja kerran viikossa opettajien vuorollaan itse tai yhdessä oppilaiden kanssa pitämä viikkoavaus joko kuulutuksena tai yhteisenä tilaisuutena liikuntasalissa. Tiedotuskanavia ovat myös Wilma ja koulun peda.net- sivusto. Oppilaat ovat aktivoituneita Wilman käyttäjiä. Säännöllisiä kokoontumisia koulussa ovat henkilökunnan viikkopalaveri noin kerran kahdessa viikossa. Opettajien kokoukset ovat noin kerran kuukaudessa. Kokouksia lukuvuoden aikana oli 12. Syystiedote julkaistiin Wilmassa. Tiedotteet ja kutsut huoltajille lähetettiin Wilman kautta. Ulkoisen tiedottamisen välineitä olivat paikallislehti sekä koulun peda.net- sivusto sekä sähköposti. 5. KOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

11 5.1. Lukuvuoden kehittämiskohteet Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1.8.2016 alkaen ja jo lukuvuonna 2015-2016 Inarin kunnan perusopetuksessa keskeisiä painopisteitä olivat oppimiskäsityksen muutos, inkluusioperiaate, TVT-taidot, monipuoliset työtavat sekä arvot. Inarin kunnan koulujen lukuvuoden kehittämisen pääkohde oli Kodin ja koulun yhteistyö. Kehittämisen keinoina käytettiin keskustelua kasvatusasioista koulussa ja yhdessä huoltajien kanssa. Inarin kunnan koulujen yhteisenä teemana oli myös Kehu oppilas päivässä. Wilmaan lisätyt valmiit värikoodit ja niiden käyttö myönteisen palautteen antamiseksi edistivät helpolla tavalla oppilaiden opiskelumotivaatiota ja intoa koulutyöhön. Ivalon yläasteen koulussa keskityttiin yhteistyön pedagogiikkaan yhteisopettajuuden periaatteella. Järjestely on mahdollistanut aiempaa tehokkaampaa työtapojen vaihtelua ja oppimisen tuen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Pedagogisen kehittämisen painopiste oli tieto- ja viestintätekniikan lisääminen opetuksessa. Työryhmät lukuvuonna 2015 2016 olivat: toiminnan suunnittelun ja arvioinnin ryhmä, oppilashuoltoryhmä ja TVT-ryhmä. Toiminnan suunnittelun ja arvioinnin ryhmä tarkisti syyslukukauden alussa kasvatuskeskustelun järjestämiseen liittyvät koulun käytännöt. Tarkistukset hyväksyttiin työyhteisökokouksessa lokakuussa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontui seitsemän kertaa tehtävänkuvauksensa mukaisesti. TVT-ryhmä laati uuden medialuokan toimintaohjeet ja oppilaiden koulutusohjelman medialuokan käytännöistä. Lisäksi ryhmä laati kyselyn yhdessä toiminnan suunnittelun ja arvioinnin ryhmän kanssa TVT-käytöstä oppilaille ja opettajille. Aineenopetuksen yhteistyötä yläasteen ja lukion kanssa sekä muiden perusopetuksen koulujen toteutettiin paikallisen kuntatason opetussuunnitelmatyön yhteydessä opettajien ainekohtaisissa työryhmissä. Luokkatasoittain työskentelevät luokanvalvojaryhmät tekivät yhteistyötä ja toteuttavat työryhmissä juhlien ja retkien suunnittelun ja järjestämisen. 5.2. Lukuvuoden arviointikohteet ja -menetelmät Kodin ja koulun yhteistyötä arvioitiin lukuvuoden aikana osallistumalla koulutoimen yhteiseen arviointiin ja käymällä lukuvuoden arviointikeskustelu yhteistyön onnistumisesta arviointi- ja suunnittelupäivänä 26.4.2016. Ivalon yläasteen koulun yhdeksännen vuosiluokan oppilaat vastasivat myös järjestäjän kyselyyn toukokuussa, joka kohdistettiin Inarin kunnan perusopetuksen 6. ja 9. vuosiluokkien oppilaille toisena vuonna peräkkäin. Vastukset kyselystä saadaan myöhemmin. Pedagogisen kehitystyön onnistumista arvioitiin järjestämällä keväällä kysely sekä oppilaille että opettajille, TVT:n käytöstä. Medialuokan käyttöaste on ollut keskimäärin 20 tuntia viikossa, parhaimmillaan 100% eli 30 tuntia viikossa. Vastausten perusteella ajanmukainen laitteisto on innostanut sekä oppilaat että opettajat uusiin työtapoihin ja kokeiluihin.

12 Käytännössä monipuolisuus on ollut sähköisten oppimateriaalien lisääntymistä. Lisäksi oppimistehtäviin ja tuotoksiin on käytetty aiempaa enemmän mm. kuvaa ja ääntä. Oppilasvastaajista 71% kertoi käyttävänsä Wilmaa päivittäin tai lähes päivittäin, tekstinkäsittelyohjelmaa käytti vastaajista yli puolet ja yli puolet vastaajista totesi TVT:n hyödyttävän omaa oppimista. Lisäksi vastaajista yli puolet oli vielä sitä mieltä, että TVT:n käyttö koulussa on riittävän monipuolista. Yhteisopettajuuden onnistumista arvioitiin arviointikeskusteluilla arviointi- ja suunnittelupäivänä 26.4.2016. Oppimistulosten arviointi: Osallistuttiin valtakunnallisiin, aineenopettajajärjestöjen laatimiin kokeisiin seuraavasti: matematiikkakilpailu, äidinkieli, ruotsin kieli ja englannin kieli. 5.3. Opettajien täydennyskoulutus Lukuvuoden aloituspäivä oli opettajatyöpäivä 14.8.2015 aiheena Yhteisopettajuus yläkoulussa. Toinen opettajatyöpäivä oli Sodankylän ja Inarin opettajien yhteinen OPSpäivä Sodankylässä 5.9.2015. Ivalon lukiolla opettavia opettajaia osallistui myös o Ivalon lukion ja Sodankylän lukion ops-työn Veso-päivään 22.8.2015 Ivalossa. Kolmas opettajatyöpäivä koostui kahdesta puolikkaasta päivästä. Puolen päivän opettajatyöpäiviä, joihin Ivalon yläasteen koulun opettajia osallistui, järjestettiin lukuvuoden aikana seuraavasti: Media ja monilukutaito, luento 29.10.2015 Arviointikoulutus 21.1.2016 Mun liike-koulupäivän liikunnallistaminen, koulutus opettajille 29.2.2016 peda.net- paja syyslukukaudella, luentotilaisuus mediakasvatuksesta syyslukukaudella ja Medialuokan käyttökoulutus 15.3.2016 Lukuvuoden arvioinnin ja suunnittelun iltapäivä 26.4.2016. Lisäksi opettajia osallistui seuraaviin koulutuksiin: EA1-koulutus, Saamen opetuksen kehittämispäivä, Saamen kielikylpyopetus, Saamen kielen ops-koulutus, Inspiroivaa ja innostava kielten lauantai, Webinaari/ google drive ja sähköiset työkalut, Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet, Lappi se soi, Microsoft 365-koulutus, Peda.net- koulutus, Matematiikan osaaminen lentoon, Multisidoksia ja somesaranoita, Koodaus ja robotiikka, Yhteisopettajuus yläkoulussa (Tervaväylän koulutus 10.11.2015) Koulunkäynninohjaajat ja erityisopettajat osallistuvat Tikas- TVTkoulutukseen lukuvuoden kuluessa, koulutuksen kesto oli viisi päivää.

13 5.4. Työhyvinvointi Työhyvinvointia edistettiin säännöllisillä henkilökuntatapaamisilla, viikkopalavereilla ja työyhteisökokouksilla. Työryhmätyöskentely omassa koulussa ja koko kunnassa opetussuunnitelmatyö lukuvuoden aikana edistivät vuorovaikutteista työskentelyä. Kunnan omaan Meille hyväx- hyvinvointipäivä -tilaisuuteen osallistuttiin 18.5. ja koulun tyhy- keilausiltapäivä järjestettiin 27.4. Kevätlukukaudella toimi yksi koulukohtainen työnohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa kevään aikana. Pedagoginen kahvila kokoontui 6.10.2015 aiheena Työrauhan tekijät ja 19.1.2016, aiheena Oppilaslähtöinen ja kriittinen pedagogiikka.