Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston strategia

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta /2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Tohtorin tutkinnot % 114 % 11 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % -5 % 4 %

Tohtorin tutkinnot % 114 % -4 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 3 % 4 %

Teatterikorkeakoulun strategian toteuttamissuunnitelma

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Tohtorin tutkinnot % 114 % 15 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 %

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Opetusministeriön asetus

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

KOTA-AMKOTA seminaari Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Tohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 %

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Löydämme tiet huomiseen

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Tohtorin tutkinnot % 114 % 19 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 3 % 4 %

Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kielelliset. linjaukset

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Svenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Kirjallinen palaute 2014, kausi Taideyliopisto Sivu 1(4)

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Valtioneuvoston asetus

K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I

Sosiaalialan AMK -verkosto

HAKUSELOSTE VASKISOITINMUSIIKIN PROFESSORIN TOIMI

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Valtioneuvoston asetus

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Lappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

I KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT

1/5. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Aalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Alakko nää mua? Summit, Nordic 4

Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

Transkriptio:

Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma 2010-2012 1 TOIMINTA-AJATUS (ELI MISSIO) Hyväksytty hallituksessa 2.3.2010. Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien taiteiden arvosta yksilölle ja yhteisölle. Teatterikorkeakoulu palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa olemalla kansallisen ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama koulutus- ja tutkimusyksikkö. Esittävät taiteet, esittäminen ja esityksistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Esittävillä taiteilla on välineellisyydestä vapaan itseisarvonsa lisäksi myös välineellinen soveltava arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. Teatterikorkeakoulu vastaa teatteri- ja tanssialan kaksikielisestä yliopistotasoisesta koulutuksesta. Tohtorintutkinnon jälkeen Teatterikorkeakoulussa on mahdollista tehdä taiteellista post-doc tutkimusta. 2 ARVOT Taide ja taiteen arvostus näkyvät kaikessa Teatterikorkeakoulun toiminnassa. Yhteisöllisyys Työympäristön kehittäminen ihmisten kohtaamisen mahdollistavaksi. Tuetaan yhteisöjen muodostumista Teatterikorkeakoulun sisällä ja avataan yhteisöjen välisiä rajapintoja. Toiminnan ja työympäristön kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Moniarvoisuus ja yhdenvertainen kohtelu. Suvaitsevaisuus ja kunnioittaminen. Luottamus Opetustilanteen luottamuksellisuus. Jokaisen yksilön oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi huomioon. Päätösvallan ja vastuun hajauttaminen organisaatiossa. Päätöksenteon ja viestinnän avoimuus ja johdonmukaisuus. 1

Ruumiillisuus Ihmisen ottaminen huomioon kokonaisuutena. Ruumiillisen ja hiljaisen tiedon arvostaminen. Käsityötaitojen arvostaminen. Ergonomiaan panostaminen. Suullisen ja henkilökohtaisen viestinnän tärkeys. 3 VISIO Teatterikorkeakoulu on kansainvälinen esittävien taiteiden yliopisto ja taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja. Teatterikorkeakoulu on taiteellisen tutkimuksen edelläkävijä, pedagoginen uudistaja ja välittäjä taiteen ja yhteiskunnan kentillä. 3.1 PERUSTUTKINTOKOULUTUS Perustutkintokoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa teatteri- ja tanssitaiteen kandidaatteja ja maistereita; ammattitaitoisia taiteellisia toimijoita kansalliselle ja kansainväliselle taidekentälle ja muualle yhteiskuntaan. Koulutus tarjoaa ammattitaidon sekä taiteellisen, sivistyksellisen ja teoreettisen perustan yliopistollisille jatko-opinnoille. Perustutkintokoulutus luo taidolliset ja tiedolliset perusedellytykset taiteilijana toimimiseen. Perustutkintokoulutus tarjoaa taiteellisen, sivistyksellisen ja teoreettisen perustan yliopistollisille jatko-opinnoille. Perustutkintokoulutus tukee taiteilijuuden ja/tai opettajuuden sekä reflektointikyvyn kehittymistä. Yhteistyötä lisätään kansallisen ja kansainvälisen taidekentän, taide- ja tiedeyliopistojen ja muun yhteiskunnan kanssa. Rekrytoidaan lahjakkaita hakijoita, mikä varmistetaan kohdentamalla valintatiedotusta koulutusohjelmittain ja kohderyhmittäin. Valintakoeprosessia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Perustutkinto-opiskelijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Opintojen sujumisesta huolehditaan niin että tutkinnot suoritetaan tavoiteajassa. Kehitetään palautejärjestelmiä ja henkilökohtaista opintosuunnitelmajärjestelmää. Opetuksen suunnittelua tehdään pitkäjänteisesti ja tutkintojen sisältöjä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. 2

Varmistetaan professorikunnan taiteellinen pätevyys ja kehitetään opettajakunnan pedagogista osaamista. Kehitetään oppimisympäristöjä. Kehitetään yhteistä opetusta. Opiskelijat ja opetushenkilökunta verkostoituvat kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä/kalenterivuosi (tavoite 55* 1 ) Opiskelijat (FTE)/opetus- ja tutkimushenkilökunta (tavoite 7 ** ) Ylemmät korkeakoulututkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta (tavoite 1,4** 2 ) Tavoiteajassa valmistuneiden kandidaattiopiskelijoiden osuus kaikista valmistuneista kandidaateista (75 %) Tavoiteajassa valmistuneiden maisteriopiskelijoiden osuus kaikista kaksivuotisten maisteriohjelmien opiskelijoista (75 %) Tavoiteajassa valmistuneiden osuus kaikista valmistuneista viisivuotisten koulutusohjelmien opiskelijoista (75 %) Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (tavoite 80 %**) Hakijoiden hyväksymisprosentti/koulutusohjelma (N alle 2 %, S alle 10 %, O alle 5 %, D alle 5 %, VÄS alle 10 %, Tanssi alle 10 %) Hakijoiden hyväksymisprosentti/maisteriohjelma (alle 30 %) Rehtorin kyselyn perustutkintokoulutuksen osion numeeristen tulosten keskiarvo (5) 3.2 JATKOTUTKINTOKOULUTUS JA TUTKIMUS Jatkotutkintokoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa taiteellisen perustutkinnon pohjalta tohtoreita, jotka tekevät taiteellista tutkimusta kotimaisella ja kansainvälisellä taide- ja yliopistokentällä. Taiteellinen tutkimus on taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta, jossa on sekä teoreettisia että käytännöllisiä osia. Kehitetään ja uudistetaan esittäviä taiteita. Tuotetaan tietoa ja ymmärrystä esittävistä taiteista, niiden tekemisestä ja opettamisesta. Tuotetaan tietoa esittävien taiteiden vuorovaikutuksesta ympäristön ja yhteiskunnan kanssa. Kehitetään jatkotutkintokoulutusta ja taiteellista tutkimusta korkeatasoiseksi ja kansainväliseksi. Kehitetään jatkotutkinto-opiskelijoiden rekrytointia. Tuetaan jatkotutkinto-opiskelijoiden opintoja ja valmistumista. Kehitetään jatkotutkinto-opiskelijoiden taiteellisen ja pedagogisen toiminnan edellytyksiä. Kehitetään taiteellisen tutkimuksen teoriaperustaa ja menetelmiä. Määritellään taiteellisen tutkimuksen laadulliset kriteerit. Luodaan edellytyksiä väitöskirjan jälkeiselle tutkimukselle. Lisätään tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden välistä synergiaa. Edistetään opiskelu- ja tutkimusrahoituksen hankintaa. Kehitetään julkaisutoimintaa. 1 Tavoitteesta sovittu TeaKin ja OPM:n tulossopimuksessa vuosille 2010-2012. 2 Tunnusluvusta sovittu TeaKin ja OPM:n tulossopimuksessa vuosille 2010-2012. 3

Lisätään yhteistyötä perustutkintoon johtavien koulutusohjelmien kanssa. Edistetään taiteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntämistä TeaKissa. Kehitetään kansainvälisen yhteistyön muotoja. Kehitetään yhteistyötä taidekenttien ja erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Lisätään taiteellisen tutkimuksen näkyvyyttä. Tohtorin tutkintojen lukumäärä/kalenterivuosi (tavoite 3*) Jatko-opintojen suorittamisaika (tavoite 4 vuotta) Tohtoritutkinnot/professorit (tavoite 0,25**) Kotimaisten refereejulkaisujen lukumäärä (tavoite 0,1) Kv-refereejulkaisujen lukumäärä/opetus- ja tutkimushenkilökunta (tavoite 0,1**) Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/opetus- ja tutkimushenkilökunta (tavoite 0,3**) Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (tavoite 1,5%**) Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (tavoite 1 %**) Post-doc tutkijoiden lukumäärä (tavoite 2) Rehtorin kyselyn jatkotutkintokoulutuksen ja tutkimuksen osion numeeristen tulosten keskiarvo (5) 3.3 KEHITYS- JA PALVELUTOIMINTA Kehitys- ja palvelutoiminnan tarkoituksena on tarjota taidelähtöistä osaamista muille yhteiskunnan toimijoille ja ammatillista täydennyskoulutusta taiteilijoille. Kehitys- ja palvelutoiminnot tukevat kulttuurin ja taiteen uudistumista, ammatillisen osaamisen syventymistä sekä luovien alojen toiminnan vahvistumista. Vahvistetaan ja tuetaan taidekentillä tapahtuvia muutosprosesseja ja niihin sopeutumista. Vahvistetaan elinikäistä oppimista. Vahvistetaan taiteilijoiden talous- ja yritysosaamista. Osallistutaan esittävän taiteen tilojen ja järjestelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Tuetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hallintaa esittävillä aloilla. Lisätään kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Tuetaan kehitys- ja palvelutoimintayksiköiden asiantuntijoiden osaamista ja sen kehittämistä. Kehitetään kehitys- ja palvelutoimintayksiköille toimiva yhteinen brändi ja yksikkörakenne. Ratkaistaan yksikön johtamisen tapa ja oikeudellinen muoto. Vahvistetaan yksikön liiketalousosaamista ja talouden hallintaa. Kehitetään asiakasrekisteriä. Vahvistetaan markkinointia. Luodaan kentän tarpeista lähteviä tuotteita. Taloudellinen kannattavuus (tavoite positiivinen) Täydennyskoulutuskurssien osallistujamäärä (600) 4

3.4 KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälisyys on osa Teatterikorkeakoulun toimintaa sen kaikilla tasoilla. Kansainvälinen toiminta on aloitteellista ja pitkäjänteistä. Se tukee opetuksen ja tutkimuksen tavoitteita. Teatterikorkeakoulu edistää toiminnallaan monikulttuurisen teatteri- ja tanssitaiteen kehittymistä. Kansainvälistymisstrategia on jaettu neljään toimintalinjaan: vaihto- ja vierailutoimintaan, kansainvälisiin joint -tutkintoihin, kansainväliseen arkeen ja kotikansainvälistymiseen. Opiskelijat, opettajat ja henkilökunta hyödyntävät kansainvälisen vaihdon ja vierailujen mahdollisuuksia. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kansainvälisiä opintokokonaisuuksia. Suhtautuminen kansainvälisyyteen on rakentavaa Teatterikorkeakoulussa on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Teatterikorkeakoulussa on kansainvälisiä tapahtumia. Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on tietoa kansainvälisistä vaihto- ja vierailumahdollisuuksista. Teatterikorkeakoululla on yhteisiä opintokokonaisuuksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Teatterikorkeakoululla on englannin tai muunkielisiä maisteriohjelmia yksin tai yhdessä muiden suomalaisten tai ulkomaisten taidekorkeakoulujen kanssa. Henkilökunta on kielitaitoista ja keskeinen materiaali on saatavilla kolmella kielellä. Rekrytoinneissa lisätään kansainvälisiä hakuja. Teatterikorkeakoulua markkinoidaan kansainvälisesti. Suunnataan resursseja kansainvälistymiseen. Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden lukumäärä/kalenterivuosi (vaihdon kesto yli 3 kk) (tavoite 25*) Opettajien ja tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lukumäärä ja yhteenlaskettu kesto (vierailun kesto vähintään yksi päivä) (ei vielä tavoitearvoa, koska tiedot kerätään ensimmäistä kertaa vuonna 2010) Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä/kalenterivuosi (20*) Ulkomaalaisten (ei Suomen kansalaisten) osuus henkilökunnasta (5 %) 3.5 HENKILÖSTÖ Teatterikorkeakoulun tavoitteena on turvata strategisista tavoitteista lähtevä osaava, innostunut ja työhön sitoutunut henkilöstö. Tuetaan esimiestyötä ja kehitetään johtamisen työkaluja kaikilla tasoilla. Kehitetään osaamista vastaamaan strategiaa ja toimintaympäristön muutoksia. Kehitetään muutosvalmiuksia. Tuetaan henkilökunnan jaksamista. 5

Laaditaan henkilöstöpoliittinen ohjelma, joka sisältää henkilöstöä koskevat strategiset tavoitteet, henkilöstösuunnitelman ja työyhteisöohjelman. Henkilöstö- ja osaamistarpeista laaditaan henkilöstösuunnitelma. Vakiinnutetaan opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytointineuvoston toiminta. Tarjotaan henkilökunnalle koulutusta ja muutosvalmennusta. Työhyvinvointikyselyn tulosten keskiarvo (4) Työhyvinvointikyselyn tulosten keskiarvo työilmapiirin osalta (4) Työhyvinvointikyselyn tulosten keskiarvo johtamisen osalta (4) 3.6 TUKIPALVELUT Opetus ja tutkimus tarvitsevat tuekseen ammattimaiset tukipalvelut. Tukipalveluita tuotetaan asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Pienenä toimijana TeaK tuottaa itse esittävien taiteiden opetuksen ja tutkimuksen kannalta erityiset ja välttämättömät palvelut. Tuotetaan ja hankitaan palvelut tarvelähtöisesti. Tehostetaan palveluiden tuottamista. Korostetaan ympäristöarvoja palveluiden tuottamisessa. Hyödynnetään julkisoikeudellisen yhteisön aseman suomia mahdollisuuksia mm. tukemalla rahoituslähteiden moninaistamista. Tuetaan johtoa yliopiston vakavaraisuuden pitkäjänteisessä hoitamisessa. Arvioidaan asiakastarpeita erilaisin palautemekanismein. Vahvistetaan verkostoitumisen ja palveluhankinnan osaamista. Säilytetään joustava reagointikyky. Panostetaan omaisuuden hallintaan ja investoimiseen. Kehitetään sähköisiä prosesseja ja palveluiden kehittämistä. Kehitetään toimintaa hankkeistamisella ja määräaikaisina projekteina. Kehitetään varainhankinnan tukea. Vahvistetaan sidosryhmäyhteistyötä ja alumnitoimintaa. Laaditaan ympäristöohjelma. Hallinto- ja tukipalveluyksikön henkilöstön määrän suhde opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään (vuonna 2009: 81/39) Rehtorin kyselyn palveluosion numeeristen tulosten keskiarvo (5) Työhyvinvointikyselyn tulosten keskiarvo (4) Paperin ja sähkön kulutuksen ja henkilökunnan WWF:n kulutustapamittarin seuranta (ei vielä tavoitearvoa, koska tehdään ensimmäistä kertaa vuonna 2010) Täydentävän rahoituksen ja erityisesti varainhankinnan tuotot kasvavat nykyisestä (vuonna 2009: 8 %). 6

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Taiteellinen toimijuus muuttuu ja heijastaa koko yhteiskunnan muutosprosesseja. Uudet esittämisen muodot ja taiteidenvälisyys lisääntyvät. Taidelähtöisten menetelmien käyttö herättää entistä enemmän kiinnostusta julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa. Monikulttuurisuus vaikuttaa taiteen sisältöön, kysyntään ja tuotantoon ja luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. Teatterikorkeakoulun toimintaympäristönä on kansallinen ja kansainvälinen taide- ja yliopistokenttä. Teatterikorkeakoulu suhtautuu myönteisesti taideyliopistojen yhteistyön tiivistämiseen ja haluaa olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat koko Suomen taide-elämän ja yhteiskunnan etua. Yliopistolain muutos tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Uuden oikeudellisen aseman myötä Teatterikorkeakoulu käynnistää varainhankinnan sekä sidosryhmä- ja alumnitoiminnan. 7