GERIATRISEN HOIDON JA VANHUSTYÖN N KEHITTÄMINEN STM:N SELVITYSHENKILÖN N RAPORTTI Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri
Vanheneminen on "hidastumista, rasvoittumista ja kuivumista"
ERÄIT ITÄ MUUTTUVIA TOIMINTOJA 100 % taso 30 v. ikäisell isellä 75-vuotiaalla on jäljellj ljellä (%) vesipitoisuus 82 glomerulusfiltraatio 50 minuuttivolyymi 69 vitaalikapasiteetti 56 perusaineenvaihdunta 84 lihasvoima 55 hermon johtonopeus 90 veren ph:n korjautuminen 17 maksimaalinen pitkäaikainen työ 70 maksimaalinen lyhytaikainen työ 40
RESERVIKAPASITEETTI vähenee vanhetessa vaikuttaa oireisiin, paranemiseen ja kuntoutumiseen tietyn reservikapasiteettitason alapuolella toiminnalliset oireet esille tietyn reservikapasiteettitason alapuolella paraneminen ja kuntoutuminen hidastuvat geriatriassa keskeistä
VANHETESSA pitkäaikaissairaudet yleistyvät lääkkeiden käyttk yttö yleistyy lääketieteen, hoitotyön n ja sosiaalityön yhteistoiminnan tarve kasvaa
TOIMINNALLINEN DIAGNOSTIIKKA JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN KESKEISTÄ yksilökohtainen kohtainen kuntoutumisen edistäminen apuvälineet ympärist ristön n parantaminen toisen henkilö apu
LT ST HT
HALLITUSOHJELMAN LINJAUKSET (1) lääkärikoulutuksen riittävist vistä voimavaroista huolehtiminen edistetää ään n erityisesti geriatrian ja psykiatrian osaamista perusterveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollossa lisätää ään kokoaikaisia ja pysyviä työsuhteita vanhustenhoidon kuntouttavaa toimintaa ja avopalveluja lisätää ään pitkäaikaisessa hoidossa olevien ikäihmisten ihmisten hoidon laatua parannetaan
HALLITUSOHJELMAN LINJAUKSET (2) vanhuspalvelujen henkilöst stöä lisätää ään n tavoitteena ikäihmisten ihmisten hoidosta annetun laatusuosituksen edellyttämä taso kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia nostetaan ikäihmisten ihmisten palvelujen vahvistamiseksi ja laadun parantamiseksi sekä koulutetun hoitohenkilöst stön n lisää äämiseksi vanhusten laitoshoitoon ja kotipalveluun
STM (peruspalveluministeri Liisa Hyssälä) asetti selvityshenkilön n 7.2.2006 työaika 2 kk sihteerin työaika 2 kk selvitys annettava 31.5.2006 mennessä Taustaryhmä asetettiin 3.3.2006 tiedonvälitys litys- ja keskustelufoorumi selvityksen tekemisen ohjaus
TEHTÄVÄNÄ laatia ehdotukset niistä toimenpiteistä, joiden avulla geriatrista hoitoa ja vanhustyötä voidaan laadullisesti kehittää vastaamaan uusinta tutkimustietoa
TÄSMENNETYT TEHTÄVÄT T (1) 1. Laatia ehdotukset niistä perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistoimenpiteist mistoimenpiteistä,, joiden avulla ikäihmisten ihmisten parissa työskentelev skentelevän sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöst stön osaaminen voidaan turvata
TÄSMENNETYT TEHTÄVÄT T (2) 2. Laatia toimintamalli siitä,, miten lääkehaittoja voidaan ehkäist istä ja siltä pohjalta tehdä ehdotukset siitä,, miten vanhusten lääl ääkehoitoja sekä lääkkeettömiä hoitoja voidaan kehittää
TÄSMENNETYT TEHTÄVÄT T (3) 3. Laatia ehdotukset siitä,, miten vanhusten masennustiloja voidaan ehkäist istä ja hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla
SELVITYSTEHTÄVÄN N RAJAUKSIA lääkäreiden, hoitohenkilökunnan kunnan ja sosiaalityöntekij ntekijöiden iden näkökulmasta n kulmasta ottaen erityisesti huomioon geriatrit geronomit lähihoitajat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja järjestj rjestöjen jen yhteistyö muut tarpeelliset ehdotukset geriatrisen hoidon ja vanhustyön n kehittämiseksi
MATERIAALI JA MENETELMÄT T (1) selvityshenkilön n omat tutkimukset sekä kansainväliset ja kotimaiset muut tutkimukset (28 v.) selvityshenkilön n aikaisemmat keskustelut ja haastattelut lääkärit, lääl ääketieteen opiskelijat hoitotyöntekij ntekijät sosiaalityöntekij ntekijät iäkkäät vanhusten omaiset ym.
MATERIAALI JA MENETELMÄT T (2) opinto-oppaat oppaat Lääkäriliiton ja SuPerin tilastot haastattelut ja keskustelut 2 kk:n selvitystyön aikana omaisten, lääl ääkäreiden, hoitotyöntekij ntekijöiden, iden, opettajien ym. puhelut, kirjeet ja sähks hköpostit OPM; Tehy; SuPer; ; LääL ääkäriliitto; Stakes; Sitra; Tekes; ; RAY; ammattikorkeakoulujen opettajat; sosiaalifarmasian, kliinisen farmakologian, geriatrian, vanhuspsykiatrian, sosiaaligerontologian, gerontologisen hoitotieteen, ravitsemustieteen sekä psykologian asiantuntijat
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (1) 85v. ja jopa 95v. täyttt yttäneiden määm äärien kasvu 1990- ja 2000-luvuilla geriatrian, vanhuspsykiatrian, gerontologisen hoitotyön n ja gerontologisen sosiaalityön n osaajien vähäinen määm äärä geriatrian erikoislää ääkäreitä N=161 11-12 12 /vuosi vanhuspsykiatrian erikoislää ääkäreitä N=19 ei enää valmistu joka toinen eläkkeelle v. 2010 mennessä geronomikoulutukseen 35 /vuosi
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (2a) peruskoulutuksen puutteet normaali vanheneminen geriatrinen preventio diagnostiikka vanhustenhoito vanhusten kuntoutus vanhusten lääl ääkehoito lääkehoitojen kokonaisarviointi
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (2b) ammatillisen jatkokoulutuksen puutteet geriatrit valmistuu liian vähänv vanhuspsykiatria ei ole erikoisala hoitotyöss ssä ei jatkokoulutusohjelmaa sosiaalityöss ssä ei jatkokoulutusohjelmaa täydennyskoulutuksen puutteet vanhustenhoidon sekä farmakologian ja lääl ääkehoitojen täydennyskoulutusta liian vähänv tietojen puutteet
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (3a) keskushermostoon vaikuttavien lääl ääkkeiden käyttö yleistä psyykenlää ääkkeet opioidikipulää ääkkeet antikolinergiset lääl ääkkeet epilepsialää ääkkeet päällekkäiskäyttöä useita keskushermostoon vaikuttavia lääl ääkkeitä samanaikaisesti
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (3b) lääkehaitat yleisiä sekavuus kaatumisvammat kävelykyvyn menetys käytöshäiriöt virtsankarkailu serotoniinioireyhtymä ym. lääkehaittojen tunnistaminen puutteellista lääkehaittojen aiheuttamien tilojen ja ongelmien hoito kallista
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (4a) psykiatristen, psykologisten, psykososiaalisten ja muiden lääl ääkkeettömien hoitojen ja ryhmähoitojen hoitojen kehittäminen puutteellista unihäiri iriöt masennustilat kipu dementia masennustilojen hoito lääl ääkekeskeistä lievät t masennustilat kansainvälisiss lisissä suosituksissa masennuslää ääkkeitä ei suositella
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (4b) "hoiva" hoiva"-,, "hoivayksik" hoivayksiköt" t"- ja "hoivapalvelut" käsitteet johtavat virheelliseen geriatriseen hoitoon toimintakyvyn edistäminen, normaali elämä, inhimilliset tarpeet, medikalisoinnin välttäminen ovat geriatrisen moniammatillisen hoidon periaatteita!!
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (5a) sosiaalihuoltolain palvelutarpeen arviointi jos sosiaalityö yksin, tutkimusten ja hoidon tarve sekä lääkehaitat jääj äävät t huomaamatta mittareiden soveltuvuus yhteistyön n ongelmia johtamisen ongelmia eettisyyden hämärtymisth rtymistä henkilökuntavajetta kuntavajetta pitkäaikaislaitoksissa kotihoidossa
TAUSTAKARTOITUKSEN TULOKSET (5b) pitkäaikaishoidon laadun hoitoyksikkökohtaiset kohtaiset vaihtelut suuret hoidon ja palveluiden tarpeiden arviointi turvattu lakisää ääteisesti mutta pitkäaikaispalveluiden järjestymistj rjestymistä EI vanhusten aliarvostus tutkijoiden ja osaajien vähäinen v määm äärä taloudellisten voimavarojen ohjaus
EHDOTUKSET: TEHTÄVÄ 1. KOULUTUS JA OSAAMINEN 1.1. Ammatillisen peruskoulutuksen sisält ltöuudistukset 1.2. Uudet ammatilliset jatkokoulutusohjelmat 1.3. Olemassa olevien ammatillisten jatkokoulutusohjelmien sisält ltöuudistukset 1.4. Ammatillisesti eriytyneet täydennyskoulutusohjelmatt 1.5. Erikoistuneiden tai syvällisesti perehtyneiden työntekij ntekijöiden iden määm äärän n lisää ääminen 1.6. Moniammatillinen täydennyst ydennys- ja toimipaikkakoulutus 1.7. Erikoishoidon kehittäminen 1.8. Hoitosuositusten laatiminen 1.9. Tutkimustoiminnan kehittäminen, tutkijoiden määm äärän lisää ääminen ja opettajien täydennyskoulutust
1.1. Ammatillisen peruskoulutuksen sisält ltöuudistukset normaalin vanhenemisen opinnot geriatrisen prevention, vanhusten hoidon ja kuntoutuksen opinnot Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien perusopintoihin lääkärit, hammaslää ääkärit, psykologit, hoitotyöntekij ntekijät, t, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, suuhygienistit, ravitsemusterapeutit, sosionomit, lähihoitajat
1.2. Uudet ammatilliset jatkokoulutusohjelmat vanhuspsykiatrian ammatillinen jatkokoulutusohjelma (erikoislää ääkäritutkinto) (kansainvälinen koulutus) laaja-alainen alainen vanhustenhoitotyön n ylempi ammattikorkeakoulututkinto (yhteinen terveysalalle ja sosiaalialalle) vanhusten hammashoito yhdeksi painoalueeksi kliinisen hammashoidon erikoisalaan ruotsinkielinen geriatrian ammatillinen jatkokoulutusohjelma (erikoislää ääkäritutkinto)
1.3. Olemassa olevien ammatillisten jatkokoulutusohjelmien sisält ltöuudistukset kansainvälinen koulutus geriatrian erikoislää ääkäritutkintokoulutukseen geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus yleislää ääketieteen erikoislää ääkäritutkintoon geriatrinen koulutus kaikkien erikoisalojen erikoislää ääkäritutkintoihin
1.4. Ammatillisesti eriytyneet täydennyskoulutusohjelmat geriatrian ja vanhuspsykiatrian erikoislää ääkäreiden kansainvälinen täydennyskoulutus vanhuspsykiatrian lisäkoulutusohjelman laajentaminen geriatrian ja vanhustenhoidon lisäkoulutusohjelman käynnistk ynnistäminen ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen laajentaminen kaikille laillistetuille terveydenhuollon ammattiryhmille rekisteröinti inti
1.5. Erikoistuneiden tai syvällisesti perehtyneiden työntekij ntekijöiden iden määm äärän lisää ääminen geriatrian erikoislää ääkäritarve v. 2006 tarve 430-560 v. 2010 tarve 470-630 vanhuspsykiatrian erikoislää ääkäritarve v. 2006 tarve 60-90 v. 2010 tarve 70-110 geronomien tarve vanhustyön n koulutusohjelmaan (geronomi AMK) ) vuosittain otettava 150-200 opiskelijaa ruotsinkielinen geronomikoulutus rekisteröinti inti TEO:n ammattirekisteriin terveydenhuollon ammattiryhmiin kuuluvaksi lähihoitajakoulutuksen vanhustyön n koulutusohjelmaan runsaasti opiskelijoita oppisopimuskoulutusta ja näyttn yttötutkintojen tutkintojen kautta valmistumisen lisää ääminen
1.6. Moniammatillinen täydennyst ydennys- ja toimipaikkakoulutus teoreettiset täydennyskoulutuksett ulkomaiset opintokäynnit kehittämisprojektit yhteistyö,, johtaminen, työntekij ntekijöiden iden jaksaminen valtakunnallisia, alueellisia, työpaikkakohtaisia lääkehaittojen ehkäisy ja lääl ääkkeettömien hoitojen kehittäminen uni, masennustilat, kipu, dementia kuntien täydennyskoulutuksen t määm äärärahat, rahat, ammattiliitot, teollisuus, RAY, ym.
1.7. Erikoishoidon kehittäminen geriatriset arviointi- ja kuntoutusosastot avopalveluineen kaikkiin sairaanhoitopiireihin kaupunkien perusterveydenhuoltoon vanhuspsykiatriset osastot ja avopalvelut kaikkiin sairaanhoitopiireihin kaupunkien perusterveydenhuoltoon geriatrien virat perusterveydenhuoltoon
1.8. Hoitosuositusten laatiminen "käyp ypä hoito" suosituksiin selkeä geriatrinen näkökulmakulma geriatriset hoitosuositukset masennustilat kipu unihäiri iriöt
1.9. Tutkimustoiminnan kehittäminen, tutkijoiden määrän n lisää ääminen ja opettajien täydennyskoulutus (1) kaikissa lääl ääketieteellisissä tiedekunnissa 2 geriatrian professoria 2 geriatrian kliinistä opettajaa 1 vanhuspsykiatrian professori 1 vanhuspsykiatrian kliininen opettaja Suomessa 1 gerontologisen hoitotieteen professori 1 gerontologisen sosiaalityön n professori 1 gerontologisen psykologian professori 1 gerontologisen ravitsemustieteen professori
1.9. Tutkimustoiminnan kehittäminen, tutkijoiden määm äärän n lisää ääminen ja opettajien täydennyskoulutus (2) geriatria ja gerontologinen hoitotyö yhden lääketieteellisen tiedekunnan painoalueeksi verkostoituminen perusterveydenhuollon lääl ääkäreiden lisä- ja täydennyskoulutus ammattikorkeakoulujen ja lähihoitajaopettajien l täydennyskoulutus Suomen Akatemian ja muiden tutkimuksia rahoittavien painopistealueeksi
EHDOTUKSET: TEHTÄVÄ 2. LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISY SEKÄ ASIANMUKAISET LÄÄKEHOIDOT JA HYVÄT T LÄÄL ÄÄKKEETTÖMÄT T HOIDOT 2.1. Ammatillisen peruskoulutuksen sisält ltöuudistukset 2.2. Ammatillisesti eriytyneet täydennyskoulutusohjelmatt 2.3. Moniammatillinen täydennyst ydennys- ja toimipaikkakoulutus 2.4. Konsultaatiomahdollisuudet 2.5. Hoidon jatkuvuus ja yhteistyö 2.6. LääL ääkkeiden käytk ytön n ja haittavaikutusten seuranta ja valvonta 2.7. Nopeat toiminnat todettujen haittojen johdosta 2.8. VäestV estön n neuvonta ja apteekkien lääl ääkejakelu
2.1. Ammatillisen peruskoulutuksen sisält ltöuudistukset farmakologian, vanhusten lääl ääkehoitojen erityispiirteiden, lääl ääkehoitojen kokonaisarviointien ja lääl ääkehaittojen tunnistamisen opintoja lääkäreiden hammaslää ääkäreiden hoitotyöntekij ntekijöideniden fysioterapeuttien toimintaterapeuttien suuhygienistien lähihoitajien perusopintoihin
2.2. Ammatillisesti eriytyneet täydennyskoulutusohjelmat lääkäreiden farmakologian ja kliinisen farmakologian täydennyskoulutust objektiivisen tahon järjestj rjestämä 3-55 päivp ivää 5-66 vuoden väleinv kliinisen farmakologian yksiköt t ja Rohtokeskus järjestj rjestäjinä pakollista kaikkein eriasteista hoitotyötä tekevien täydennyskoulutus lääkkeiden vaikutusmekanismit, käyttk yttöaiheet, haittavaikutukset, annostelu ja jakaminen
2.3. Moniammatillinen täydennyst ydennys- ja toimipaikkakoulutus valtakunnallinen vanhusten lääl ääkehaittojen ehkäisyprojekti, jonka yhteydessä kehitetää ään lääkkeettömiä hoitoja uni, unilää ääkkeet rauhoittavat lääl ääkkeet masennustilat, masennuslää ääkkeet kaatumisten ehkäisy dementoituneiden hoito, psykoosilää ääkkeet kontinenssin edistäminen, antikolinergiset lääl ääkkeet kipu, kipulää ääkkeet
2.4. Konsultaatiomahdollisuudet (1) ajantasainen informaatio lääl ääkehoidoista elektroninen sairauskertomusjärjestelm rjestelmä lääkkeiden yhteisvaikutusohjelman käyttk yttö ATK-ohjelma lääl ääkeannosten määm äärittämiseen ATK-ohjelma vanhusten kokonaislää ääkityksen arviointiin yhteistyö sairaaloiden apteekkihenkilökunnan kunnan kanssa kliinisten farmaseuttien koulutus ja virat
2.4. Konsultaatiomahdollisuudet (2) kliinisen farmakologian yksiköt t jokaiseen yliopistolliseen keskussairaalaan geriatrinen kliininen farmakologia Kuopion lääl ääkeinformaatiokeskus geriatrinen kliininen farmasia geriatristen arviointi- ja kuntoutusosastojen konsultaatiot geriatriset hoitosuositukset vanhusten lääl ääkehoidon suositus apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyö
2.5. Hoidon jatkuvuus ja yhteistyö pitkäkestoiset kestoiset työsuhteet vanhusten lääl ääkehoitojen kokonaisarviointi puolen vuoden väleinv henkilökunnan kunnan yhteistyö palvelutalojen, dementia- ja muiden ryhmäkotien lääketieteellisen hoidon järjestj rjestäminen hoitokertomukset palvelutaloihin, dementia- ja muihin ryhmäkoteihin sekä vanhainkoteihin sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arviointi yhteistyönä lääketiede hoitotyö sosiaalityö
2.6. LääL ääkkeiden käytk ytön n ja haittavaikutusten seuranta ja valvonta (1) haittavaikutusrekisterin kehittäminen yli 65v. kaikki haittavaikutukset puhelinilmoitukset hoitohenkilökunta kunta väestö asiantuntijoiden työseminaarit lääkkeiden käytk ytön n ja haittavaikutusten seurantatutkimukset 3-55 vuoden seuranta jos myönteist nteistä kehitystä ei tapahdu, lainsää äädännöllä rajoitettava
2.6. LääL ääkkeiden käytk ytön n ja haittavaikutusten seuranta ja valvonta (2) hoidon valvonta lääninhallitukset asiantuntijalausunnot kanteluihin lääketeollisuuden ohjeet yli 75-vuotiaiden annoksiksi lääketeollisuuden suullisen informaation valvonta
2.7. Nopeat toiminnat todettujen haittojen johdosta Lääkelaitoksen ja STM:n välittämät t ohjeet ongelmallisia haittavaikutuksia vanhuksille yleisesti aiheuttavien lääl ääkkeiden käytk ytöstä lääkkeiden poistaminen markkinoilta tai erityislupakäyt ytäntö
2.8. VäestV estön n neuvonta ja lääl ääkejakelu vanhusten ja omaisten ohjaus ja neuvonta kaikki hoitoon osallistuvat apteekit väestön n neuvonta lehdistö,, TV, radio apteekkien lääl ääkejakelun laajentaminen ohjeisto alkoholin ja lääl ääkkeiden samanaikaisesta käytöstä
EHDOTUKSET: TEHTÄVÄ 3. MASENNUSTILOJEN EHKÄISY JA HOITO 3.1. Valtakunnallinen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma terveydenhuollon, sosiaalitoimen, järjestj rjestöjen jen ja seurakuntien yhteistyönä keskussairaalapiireittäin in kaikkiin yksiköihin ihin henkilökunnan kunnan täydennyskoulutus, t työnohjaus, jaksaminen ja riittävyys kotihoito; palvelutalot; dementia- ja muut ryhmäkodit; pitkäaikaislaitokset primaaripreventio; ; sekundaaripreventio eritasoisten masennustilojen hoito
EHDOTUKSET: TEHTÄVÄ 3. MASENNUSTILOJEN EHKÄISY JA HOITO 3.2. Kytkentä kansalliseen "Voimaa vanhuuteen" projektiin 3.3. Vanhuspsykiatriaa koskevat aiemmat esitykset
4. MUUT EHDOTUKSET VANHUSTEN TURVALLISUUDEN JA HOIDON TURVAAMISEKSI 4.1 Kansallinen vanhuspoliittinen strategia 4.2. Vanhustenhoitolaki ja asetus pitkäaikaishoidon turvaaminen 4.3. Vanhusasiamies toimistoineen asiantuntijatoiminta valvonta, aloitteet 4.4. Palvelutarpeen määm äärittäminen yhteistyönä ohjeistus 4.5. Valvonnan tehostaminen ja asiantuntemuksen lisää ääminen ministeriö lääninhallitukset
KANSALLISET TALKOOT
ARVO-KESKUSTELU