KUUSAMON 1 KAUPUNKI RUKAJÄRVEN KYLÄ

KUUSAMON 1 KAUPUNKI RUKAJÄRVEN KYLÄ SIKUALAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN LUONNOS 27.11.2014, EHDOTUS 28.3.2015

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 11 3.2. Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 17 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 17 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 17 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 17 4.3.1. Osalliset... 17 4.3.2. Vireilletulo... 18 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 18 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 19 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 19 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 21 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 21 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 21 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 21 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 22 Vaikutukset talouteen... 22 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 23 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 24 Vaikutukset kulttuuriin... 24 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 24 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 24 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 25 5.1. Kaavan rakenne... 25 5.1.1. Mitoitus... 25 5.1.2 Palvelut... 26 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 26 5.3. Aluevaraukset... 27 5.3.1. Korttelialueet... 27 5.3.2. Muut alueet... 29 5.4. Kaavan vaikutukset... 29 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 29 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 29 5.7. Nimistö... 30 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 30 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 30 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 31 6.3. Toteutuksen seuranta... 31

3 Kuva 1 Kaava-alueen sijainti satelliittikuvalla, punaisella nyt tehtävä muutos ja magentalla aiempi Kuva 2 Kaava-alueen sijainti perinteisellä kartalla

4 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - KUUSAMON KAUPUNKI (305) - RUKAJÄRVEN KYLÄ (416) SIKUALAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN SISÄMAAN RAKENNUSPAIKKOJA VÄHENNETÄÄN, RANTAAN LISÄTÄÄN PAIK- KOJA, RAKENNUSOIKEUTTA JA RAKENNUSPAIKKOJEN KOKOA KASVATE- TAAN, KAAVAMÄÄRÄYKSET SAATETAAN AJAN TASALLE JA TEHDÄÄN MUUT TARPEELLISET MUUTOKSET KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 23.10.2014 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 23.10.2014 AL- KAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 18.12.2014-16.1.2015 - YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSIT- TELYSTÄ 25.3.2015 41 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ. 2015 Kuvat: Kimmo Mustonen 16.8.2014, Esa Oikarainen 22.8.2014 ja Hannu Vallas (viistokuvat) 4.8.2009

5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajien aloitteesta v. 2014 kesällä. Myös aiemman kaavanmuutoksen yhteydessä tästä alueesta oli puhetta, mutta silloin hanke ei lähtenyt liikkeelle. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2014 kesällä kartta-aineiston ajantasalle laiton ja kaupungin kanssa käytyjen ensimmäisten neuvottelujen jälkeen. Pohjakartan täydennys tehtiin kesällä 2014. Samaan aikaan tehtiin myös luonto- ja muinaismuistoselvitykset. Kaavan vireilletuloilmoitus on julkaistu 23.10.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.12.2014-16.1.2015 välisen ajan. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista 25.3.2015 41. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan rakennusoikeus hieman kasvaa, koska rakennuspaikkojen rakennusoikeus muutetaan nykyisen käytännön mukaiseksi. Paikkoja poistetaan enemmän kuin niitä tulee lisää. Aiemmin paikkoja oli 24 ja niiden määrä vähenee 15 kappaleeseen. Voimassa oleva kaava olevat toteutumattomat yhteisrantaiset lomarakennusten rakennuspaikat suurelta osaltaan poistetaan, koska sentyyppiselle rakentamiselle ei ole kysyntää tällä etäisyydellä Rukasta. Rantaan lisätään muutamia rakennuspaikkoja ja kortteleita muotoillaan uudelleen. Rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta muutetaan etenkin sisämaan paikkojen osalta. Alueelle on vesi- ja viemäriverkosto osittain toteutettu. Ulkoinen tieverkko on rakennettu. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja todennäköisesti Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta vesi- ja viemärihuollosta. Alueelle ja sen ympäristöön on jatkuvasti rakennettu uusia pysyviä asuntoja sekä lomarakennuksia ja ilmeisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosina kuten muuallakin Rukan ympäristössä.

6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, hyväpuustoista kangasmaastoa. Alue on Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Muutos- ja kumoamisalueen ja sen lähistön kiinteistöjaotus on esitetty oheisella kartalla. Kuva 3 Kaava-alueen sijainti ja kiinteistöjaotus 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan kuusivaltaista, kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Myös mäntyä kasvaa metsissä ja lehtipuustoa on jonkin verran pääasiassa rannoilla. Puusto on täysikasvuista eikä alueella ole taimikoita. Korkeuserot vaihtelevat Kuontijärven n. 284 m tasosta n. 300 m tasoon alueen keskivaiheilla. Rinteet ovat varsin loivia etenkin etelään. Avokallioita ei alueella juuri ole. Korkeusvyöhykkeet ja rinnevalovarjostekuva on esitetty oheisilla kartoilla.

7 Kuva 4 Korkeusvyöhykkeet kaava-alueella ja sen ympäristössä Kuva 5 Maastokartta ja rinnevalovarjostus

8 Kuva 6 Alueen itäosan niemi, joka jää luonnontilaan Kuontijärven vedenlaatututkimuksia ei ole esitetty Kuusamon keski- ja pohjoisosan vesistötutkimuksessa (Alueellinen ympäristöjulkaisu 123). Kuontijärvi on varsin matala. Sen rannoilla on jonkin verran maataloutta, metsien ja soiden ojitusta sekä eri puolilla pysyvää asutusta tai loma-asutusta. Suomen järvien tietokannan, Järviwikin, tiedot järvestä ovat seuraavat: Kuva 7 Järviwikin tiedot Kuontijärvestä

9 Kuva 8 Alueen pohjoispuolella oleva Kukkarosaari ja taustalla Kuontivaaran asutusta Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Kuusamo-Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö, geomorfologia, suojelukohteet, muut rakentamista rajoittavat tekijät ja kasvillisuuden kulutuskestävyys myös tutkittu. Alueen luonnonolot on tutkittu lisäksi erikseen ja selvitys tulee liitteeksi. Muutosalue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin ( Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla, alueellinen ympäristöjulkaisu 203). Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) tai perinnemaisema-alueita ( Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat, alueellinen ympäristöjulkaisu 44) eikä arvokkaita maisema-alueita ( Pohjois- Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, P-P liitto). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueelle on Hakalan tilan nykyisin normaalissa asumiskäytössä olevan talouskeskus. Rakennuksilla ei ole rakennushistorian kannalta merkitystä. Päiväniementien varressa on uudehkoja asuin- ja lomarakennuksia ja rannassa lomarakennuksia. Pohjakartta ja oheinen kartta osoittavat tilanteen. Rukan matkailukeskus on alueen koillispuolella n. 5-7 km päässä. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohdot, mutta viemäriä ei ole liitetty vesiosuuskunnan verkostoon. 20 kv sähkölinjat ovat alueen sisällä.

10 Kuva 9 Rakennustilanne alueen lähellä. Kaikki rakennukset on esitetty Kuva 10 Hakalan tilan talouskeskus rannasta päin kuvattuna

11 Kuva 11 Tilan asuinrakennus Kuva 12 Hakalan tilan rakennuskantaa 3.1.4 Maanomistus Muutos- ja kumoamisalueen maanomistus on seuraava: 305-416-3-4 KOTILA Kotila, Eino Tapio Juhani ja Marja-Leena 305-416-3-5 HAKALA Mustonen, Aku Kauko Mustonen, Allan Mustonen, Arto Anders Mustonen, Jouni Teuvo oik.om. Mustonen, Raija Sinikka Mustonen, Tapio Sakari Määttä, Kaarina Marketta Säkkinen, Aila Suoma Säkkinen, Eila Annikki 305-416-3-6 KUUSIRINNE Paavola, Gunta ja Riku Kullervo

12 305-416-3-7 KOIVULA Mustonen, Jouni Teuvo oik.om. Mustonen, Raija Sinikka Mustonen, Tapio Sakari 305-416-3-8 KUONTIRANTA Säkkinen, Marko Juhani 305-416-3-9 RANTAHAKA Mustonen, Allan 305-416-3-10 ALAHAKALA Säkkinen, Eila Annikki 305-416-3-11 KUUSIRANTA Mustonen, Aku Kauko 305-416-3-12 PAKSUHEINÄLAHTI Mustonen, Arto Anders 305-416-3-13 HONKALA Säkkinen, Marko Juhani 3.1.5 Muinaisjäännökset Alueelta ei ole aiemmin löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä (Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2003) eikä niitä ole muinaisjäännösrekisterissä. Mika Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan museolta on tutkinut alueen kesällä 2014 eikä ole löytänyt muinaisjäännöksiä. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Alue ei kuulu varsinaisten aluevarausten sisälle. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 13 Ote maakuntakaavasta 1.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä ei alueelle ole mitään merkintöjä. Ohessa on ote kaavasta. 2. vaihemaakuntakaavan

13 osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut nähtävillä 27.3.-26.4.2013 ja luonnos on nähtävillä 27.3.-26.4.2015. Ohessa on ote myös luonnoksesta. Kuva 14 Ote 1. vaihemaakuntakaavasta Kuva 15 Ote 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Kuusamon kaupunginvaltuusto on 6.11.2008 44 hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan. Se on varsin yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka antaa yleiset puitteet rakentamiselle ja alueiden käytölle. Siinä ei ole esitetty varsinaisia varauksia ranta-

14 asemakaava-alueelle. Rukan merkittävät varaukset ja sen erillinen osayleiskaavaalue ovat varsin lähellä muutosalueen itäpuolella. Kuva 16 Ote Kuusamon yleiskaavasta Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä 12.6.- 31.7.2014. Siinä rantakaava-alue on rnak merkinnällä eli vahvistettu rantaasemakaava. Päiväniementien varressa on A aluetta. Tässä kaavassa ainoastaan olemassa olevat rakennuspaikat on RA merkinnöillä osoitettu. Ote ehdotuksesta ja ehdotuksen merkinnöistä on ohessa.

15

16 Kuva 17 Ote Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ehdotuksesta merkintöineen Oulun lääninhallitus on 1.3.1994 vahvistanut alueen ensimmäisen rantakaavan, jonka Kuusamon kunnanvaltuusto oli hyväksynyt 22.2.1993 40. Sikuanlammen puolta koskeva kaavanmuutos ja laajennus on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 16.6.2010 88. Kuusamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 3.4.2007 15. Alue ei ole rakennuskiellossa.

17 Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin 24.6.1991. Se on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta 2014. Kartan täydennyksen on yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen hyväksynyt viranhaltijapäätöksellä 2015... Ranta-asemakaavoja Kuontijärvellä on lisäksi Pohjaslahden kaava järven pohjoispäässä. Muiden lähimpien kaavojen sijainti on esitetty oheisella kuvalla. Etenkin Rukan lähistöllä kaavoja on huomattava määrä. Vihreällä on esitetty 11.2.2015 hyväksytyn Jaurasen kaavan summittainen sijainti. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna yli kaksikymmentä vuotta. Kulunut aika on osoittanut sen, ettei rantavyöhykkeen ulkopuolella näillä alueilla ole lomarakennuspaikoille kysyntää eikä tarvetta etenkään, jos ne ovat päätien ulkopuolella. Viemärijohdot alueen lähelle on kaivettu ja niiden käyttöön saanti puoltaa alueen ja rakennusoikeuden saamista tehokkaampaan käyttöön. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2014 kesällä. Muutoksen, laajennuksen ja kumoamisen vireilletulosta tiedotettiin 23.10.2014, mistä lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö

18 - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 22.8.2014 ja se on nähtävillä 23.10.2014 alkaen. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - Kuusamon kaupungin (Vuokko Panula-Ontto, Pekka Räisänen), maanomistajien ja kaavoittajan välillä on pidetty palavereja mm. 13.11.2012, 25.8.2014 ja 19.9.2014 kaavanmuutoksen periaatteista ja mitoituksesta - useita pienempiä palavereja, keskusteluja ja sähköpostivaihtoa maanomistajien, kaupungin ja kaavoittajan välillä 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - 13.11.2014 pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka muistio on ohessa: *********** SIKUALAMMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA KUMOAMISEN VIRANOMAISNEU- VOTTELU 13.11.2014 KLO 12.00-12.45 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Antti Huttunen P-P ely -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Markku Siira P-P ely -keskus Mika Sarkkinen P-P museo Pekka Räisänen Kuusamon kaupunki 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - kaavan vireilletulo 23.10.2014, jolloin oas on toimitettu osallisille - ely keskus ei anna lausuntoja vireilletulovaiheessa. Jos jotakin huomautettavaa selvityksiin yms. on, niin niistä ilmoitetaan. Toivottavaa on, että viranomaisneuvottelu pidetään tässä menetellyllä tavalla ennen luonnoksen asettamista nähtäville 3 KAAVALUONNOS - kaavaluonnos 20.9.2014 on toimitettu osallistujille kokouskutsun yhteydessä - Olli Eskelinen P-P liitosta on ilmoittanut, ettei maakuntakaavan näkökulmasta ole kommentoitavaa - alueen valo- ja ilmakuvat, kartat, selvitykset jne esiteltiin 4 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET - Mika Sarkkinen on inventoinut alueen ja todennut, ettei muinaismuistoja ole löytynyt. Juhani Turpeinen (ja Teija Ylimartimo) perehtyvät luonnosvaiheessa alueen rakennuskantaan ja ottavat niihin kantaa. Kuusamo-Rukan osayleiskaavan inventointi ei ilmeisesti tälle alueelle ole ulottunut. Lausuntojen antaminen on siirtymässä P-P museolle, joten Museovirastoa ei tarvitse kuulla.

19 - Pekka Räisänen ilmoitti, että kaavamääräyksen kohtaa 6 tulisi täsmentää niin, että laajentaminen tapahtuu rannasta poispäin. Liittymien paikat olisi hyvä saada määriteltyä niin, ettei enää tarvitsisi hakea liittymälupia kaavan mukaisille paikoille. Antti selvittää tilanteen ely keskuksen liikenne vastuualueen kanssa. Rantasaunan poikkeamislupa on vireillä korttelin 2 rakennuspaikalla 3. Se voidaan käsitellä kaupungin harkinnan mukaan jo kaavoituksen tässä vaiheessa. Alueen pohjakartta on hyväksyttävä - Markku Siira ilmoitti alueen mitoituksen olevan hyväksyttävissä - Antti Huttunen totesi, että AO paikkoja on suhteellisen paljon, mutta toteutunut tilanne ja yleiskaavoitus huomioiden se voidaan hyväksyä. Luontoselvitys on liitettävä mukaan. 5 TYÖN JATKOKÄSITTELY - kaavaluonnos nähtäville ja lausuntopyynnöt MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: - osallistujat sähköpostilla 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet *********** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaava-alue on olemassa olevien kylien, asuinryhmien ja toteutuneen loma-asutuksen tuntumassa, joten lisärakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään. Kuusamon ja lähikuntien osalta työpaikat ovat vähentyneet, joten pienikin toimeliaisuuden lisäys on tervetullutta Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja Rukan palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioi-

20 tu. Lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Mahdolliset muinaismuistot on inventoitu eikä niitä löydetty. Rukan, Kuontijärven, muiden lähivesien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta suurta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään. Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Vesija viemäriverkostot ovat osittain kesken, joten kaikki lisärakentaminen tukee niiden saamista käyttöön. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan mahdollisesti osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Mikäli liittymishalukkuutta on, niin sähköverkostoja laajennetaan. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Kuva 18 Järven pohjoispuolella olevaan Kuontivaaran asutusta

21 Maakuntakaavassa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Vaihemaakuntakaavoitus ei alueelle vaikuta. Kuusamon yleiskaavassa ja Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaehdotuksessa alueelle ei ole erityisiä varauksia. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi. Rakennuspaikkoja siirretään rantaan niiden lukumäärää huomattavasti vähentäen. Sisämaassa rakennuspaikkojen kokoa kasvatetaan riittävän väljyyden saavuttamiseksi. Turhan laajat sisämaan kaavan osat kumotaan, jotta mm. metsien käsittely ei olisi turhan byrokraattista. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kulkiessa lähellä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Aiemman rantakaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja ja mitoitusta sekä vertailtu niiden vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei vaihtoehtoja ole laadittu, koska muutoksella vähennetään rakennuspaikkojen määriä. Eri aikoina muutoksesta keskusteltaessa on myös muita ratkaisuvaihtoehtoja ollut esillä, joista on neuvoteltu mm. Kuusamon kaupungin kanssa. Kaavan sisältö on muotoutunut näiden keskustelujen ja laatimistyön perusteella. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen ja yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisyksiköiden määrä vähenee vahvistettuun kaavaan nähden. Vähäistä rakennuspaikkojen siirtoa tehdään. Rannan lähellä lomarakennuksen ja talousrakennusten suurin sallittu koko on 120+50 k-m2. Kauempana rannasta rakennukset voivat olla hieman suurempia, koska ne ovat pääasiassa pysyvään asumiseen tarkoitettuja. Kokonaisrakennusoikeus hieman kasvaa. Aiemmassa kaavassa AM alueella oli vain 200 k-m2, mikä ei käsittänyt edes olemassa olevaa rakennuskantaa. Nyt määrä nostetaan 600 k-m2:iin. Rakentaminen liittyy olevaan kylä- ja loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä alueella. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä Rukan ydinalueeseen.

22 Kuva 19 Ruka muutosalueelta kuvattuna Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy ennemmin tai myöhemmin yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Alueella ei ole erityisen arvokkaiksi katsottavia luonto- ja maisemakohteita järveen pistävää niemeä lukuunottamatta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on n. 600 ha kokoinen kapeahko järvi. Maaston kasvillisuus on peittävää, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä, koska rakentamisen määrä on vähäinen ja alue on jo rakentamiskäytössä lähes kaikilla järven osa-alueilla. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Osa rakentamisesta sijoittuu välittömän rantavyöhykkeen ulkopuolelle sisämaahan. Talouskeskuksen alapuolella olevan pellon rannan puoleiseen reunaan on luontoselvityksessä merkitty pieni hieman muusta ympäristöstä poikkeava ilmeisesti entinen laidunalue. Se on osittain korttelialueella, mutta se ei vaaranna kohteen ominaispiirteiden säilymistä. Kohde on vain vähäistä paikallista merkitystä omaava. Vaikutukset talouteen

23 Ulkoinen tiestö on toteutettu alueelle vaatien kuitenkin paikoin parantamista rakentamisen lisääntyessä. Lähes kaikki rakentamattomat rakennuspaikat ovat myös olemassa olevien teiden varsilla. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä Kuusamon tai Kitkan vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon erikseen laadittavien tarkempien suunnitelmien mukaisesti, mikäli jo maahan kaivetut linjat saadaan liitettyä verkostoihin. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kuva 20 Kortteli 6 ja rantaan menevä tie Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Ulkoista ja sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Alueella tai sen lähellä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Alueen länsiosan rakentamisen vähentäminen parantaa liikkumismahdollisuuksia. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille. Rakentamisen myötä alueelle tulee uusia teitä, polkuja, vesi- ja viemärijohtoaukkoja jne, jotka parantavat myös ulkopuolisten liikkumismahdollisuuksia. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät heikkene, koska uusi rantarakentaminen tulee aiemmin suunnitellun ja toteutetun väliin tai välittömään läheisyyteen. Itäosan laaja Kukkaroniemi jää lähes rakentamattomaksi.

24 Kuva 21 Tilapäinen kota Kukkaroniemessä Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennusten sekä alueiden kunnossapito tarjoavat alueelle hieman työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä tarjoten myös hyvän asumisalueen Rukalla ja sen lähellä työskenteleville. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön osalta pääosin rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Järveen selvästi pistävä Kukkaroniemi jää rakentamattomaksi lähes luonnontilaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Maisemalliset piirteet liittyvät jo rakennettuihin asutusalueisiin, jota nykymuotoinen loma-asutus tukee. Alueelta ei ole löydetty muinaismuistokohteita. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.10.2014 alkaen. Kaavaluonnos oli nähtävillä 18.12.2014-16.1.2015. Huomautuksia ei jätetty. Lausuntojen sisältö ja niistä annettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastine oli seuraava: - Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 13.1.2015 toteaa, että lähivirkistysalueiden (VL) yhteiskäyttömerkintä (/yk) on syytä poistaa. ** Yhteiskäyttömerkintä poistetaan ja kaavamerkintöihin lisätään, että alueen toteuttamisvastuu (VL ja yksityistiet) kuuluu maanomistajille. - Caruna Oy 29.12.2014 esittää puistomuuntamo varausta kaavaan. ** Puistomuuntamolle varataan paikka kortteleiden 6 ja 9 väliin. - Pohjois-Pohjanmaan museo 19.12.2014 esittää pieniä tarkennuksia kaavaselostukseen. ** Kaavaselostuksen tekstiin muutetaan viittaus Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin.

25 - Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta 15.12.2014 toteaa, että vesijohdon runkolinja kattaa suurimman osan suunnittelualueesta. Viemäriverkosto sijaitsee alueen länsipuolella n. 2,8 km päässä. ** Viemäriverkosto sijaitsee alueen itäpuolella n. 2,8 km päässä. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti 25.3.2015 41, että kaavaehdotus voidaan em. korjauksilla asettaa nähtäville. Maanomistajat ovat esittäneet, että kaavamääräyksien etäisyyksiä muutettaisiin olemassa olevilla rantarakennuspaikoilla. Niillä ei tilojen syvyydestä johtuen voida soveltaa yhtä pitkiä etäisyyksiä kuin uusilla rakennuspaikoilla. Muutos on tehty ehdotukseen. 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Muutosalueeseen kuuluu Kuontijärven rantaviivaa n. 2345 m muuntamattomana ja n. 1815 m muunnettuna. Muuntaminen on oheisella kartalla esitetty. Itäosassa oleva tila 3:2 lisää molempia em. määriä n. 60 m. Rantaan ulottuvia rakennuspaikkoja em. tila mukaan lukien on yhteensä 8 kpl eli n. 4,4 kpl / muunnettu rv-km. Korttelin 8 lomarakennus on n. 80 m päässä rannasta. Laskettaessa se 0.5 kappaleena, saadaan määräksi n. 4.7 kpl / muunnettu rv-km. Muu rakentaminen tulee yli 120 m päähän rannasta. Kuva 22 Rantaviivan muuntaminen Voimassa olevan kaavan kortteli- ja aluekohtaiset tiedot ovat seuraavat: KÄYTTÖTARK KORTTELI PINTA-ALA RAK.OIKEUS RAK.PAIKKOJA RA1 3 0,5983 315 3

RA1 4 0,5980 315 3 RA1 5 0,5991 315 3 RA1 6 0,1983 105 1 RA2 7 0,4669 290 2 RA2 8 0,4793 290 2 RA3 1 0,5295 290 2 RA3 2 0,8630 435 3 AO1 1 1,3063 600 3 AO1 1 0,3781 200 1 AM 1 2,4539 200 1 VV 0,2385 30 VV 0,5021 30 LV 0,1108 LV 0,0510 VL 23,3674 VL 0,1600 LYT 2,4050 M 17,4239 M 37,8189 26 YHTEENSÄ 90,5483 3415 24 Kaavaluonnoksen 27.11.2014 ja kaavaehdotuksen 28.3.2015 vastaavat tiedot ovat: KÄYTTÖTARK KORTTELI PINTA-ALA RAK.OIKEUS RAK.PAIKKOJA RA-5 2 0,8412 510 3 RA-5 3 0,4127 170 1 RA-5 4 0,5261 340 2 RA-5 5 0,3450 170 1 RA-5 6 0,1983 170 1 RA-5 8 0,2398 170 1 A 1 1,2030 600 1 AO 7 0,9555 600 2 AO 9 1,8000 900 3 VL/yk(1-9) 26,8598 50 KATU 1,9186 YHTEENSÄ 35,3000 3680 15 JOSTA LAAJENNUSTA 0,7092 KUMOTTAVA 55,9575 Kaava laajenee aiemmassa päätöksessä hyväksymättä jääneen korttelin 9 alueelle eli n. 0,7092 ha. Kumottavan kaavan pinta-ala on n. 55,9575 ha. Kokonaisuutena kaavan pinta-ala pienenee n. 55,2483 ha. 5.1.2 Palvelut Palvelut ovat Rukan matkailutaajamassa, jossa on erittäin monipuoliset ja jatkuvasti laajenevat matkailua, pysyvää asumista ja muuta tarvetta palvelevat mahdollisuudet. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentaminen myötä alueen hoito saadaan koskemaan koko aluetta, reitit voidaan toteuttaa taloudellisemmin,