Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke

Samankaltaiset tiedostot
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari Oulu Arja Honkakoski, kehittämispäällikkö Poske

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

Johtopäätöksiä tutkimuksen tulosten perusteella

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

tulevaisuuden sosiaalityölle mahdollisuus hävitä tai voimistua 1. Mennyt 3. Sote integraation järjestämisen ehdoista 4. Tulevan visiot (harhanäky)

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Muuttuvat palvelurakenteiden merkitys ja haasteet opetus- ja tutkimuskeskustoiminnalle

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Oulun Turvallisuusohjelma

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

TUNNE- JA TURVATAITOJA LAPSILLE - OPPIMATERIAALIN PÄIVITETTY VERSIO

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Hyvinvointia Maakuntaan VIII Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

TAUSTATIETO- työryhmä

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

1. Alustavia tuloksia lasten ja nuorten kyselytutkimuksesta. 2. Johtopäätöksi hyvinvointiohjelman näkökulmasta. Petri Kinnunen

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

Kansalaisuuden kynnykset

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

VOI HYVIN yleisöluento

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Hyvän elämän edistäminen

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Trappan-malli. Ewa-Lotta Westerlund-Bergström & Janiina Mieronkoski

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Rikoksentorjunta osana. laajempaa. Pasi Rissanen turvallisuusasiantuntija, YTM Oulun kaupunki. turvallisuustyötä Oulussa

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Transkriptio:

Oulun seudun lasten ja nuorten hyvinvointi tutkimushanke Tuloksia ja johtopäätöksiä 11 17 - vuotiaiden hyvinvoinnista Petri Kinnunen 15.04.2011

1. Kaksi näkökulmaa tämän hetken todellisuuteen 2. Perinteinen näkökulma - Toimintatapa ristiriitojen ratkaisijana 3. Onnistuminen yms. ja taloudellinen tilanne 4. Suoriutuminen ja ristiriitojen ratkaisija 5. Sosiaalinen verkosto 6. Väkivalta 7. Pelko 8. Tulosten tiivistys - Johtopäätöksiä

Hyvinvoinnin tarkastelukehikko ja aineistolliset näkökulmat Subjektiivinen ulottuvuus Objektiivinen ulottuvuus Normatiivinen ulottuvuus Tilastot demografiset, sosio-ekonomiset ja palveluita koskevat indikaattorit Koettu hyvinvointi Tyytyväisyys Y h t e i s k u n n a n t o i m i n t a - j a j a k o m e k a n i s m i t K a n s a l a i s en t a r p e e t j a v o i m a v a r a t Ulkoiset elinolot Resurssien hallinta Yhteiskunnan määrittelemä hyvinvointi Asiakastietojärjestelmien asiakasrekisteritieto Palvelujentuottajien asiantuntijanäkemykset fokusryhmäkeskustelut palvelukartoitus Kansalaisten kokemukset hyvinvoinnista Paikkatieto

Toimintatapa ristiriitojen ratkaisijana Yksin, itsenäinen, ryhmätoimija

KUVA 13. Toimintatapa ristiriitojen ratkaisussa isän ammattiryhmän mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=517.

KUVA 14. Asema sosiaalisessa verkostossa isän ammattiryhmän mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=758.

KUVA 42. Isän ammattiryhmä sosiaalisten resurssien mukaan mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=901.

Onnistuminen ja taloudellinen tilanne Ilon aiheet Kaveriongelmat Kotiongelmat Kouluongelmat

KUVA 1. Onnistumisen huomaavat tahot koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = huomaa harvoin, 5 = huomaa usein). Laatikko-jana-kuvio, n=152. Listwise-karsintamenetelmä.

KUVA 3. Puhe onnistumisista ja ilon aiheista koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = puhun harvoin, 5 = puhun usein). Laatikko-jana-kuvio, n=210. Listwise-karsintamenetelmä.

KUVA 5. Puhe kaveriongelmista koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = puhuminen auttaa harvoin, 5 = auttaa usein). Laatikko-jana-kuvio, n=153. Listwise-karsintamenetelmä.

KUVA 7. Puhe kotiongelmista koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = puhuminen auttaa harvoin, 5 = auttaa usein). Laatikko-jana-kuvio, n=155. Listwise-karsintamenetelmä.

KUVA 9. Puhe kouluongelmista koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = puhuminen auttaa harvoin, 5 = auttaa usein). Laatikko-jana-kuvio, n=155. Listwise-karsintamenetelmä.

KUVA 11. Puhe kouluongelmista koetun taloudellisen tilanteen mukaan jaoteltuna (1 = puhuminen auttaa harvoin, 5 = auttaa usein). Laatikko-jana-kuvio, n=226. Listwise-karsintamenetelmä.

Korrespondenssianalyysi: Suoriutuminen ja ristiriitojen ratkaisija

KUVA 18. Syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä väkivallan kokemuksien, ristiriitojen ratkaisutavan ja sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman väliset suhteet. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1150.

Sosiaalinen verkosto toimijan luonne

KUVA 22. Alakoululaisten harrastussuuntaukset sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=188.

KUVA 23. Yläkoululaisten harrastussuuntaukset sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=144.

KUVA 24. Toisen asteen opiskelijoiden harrastussuuntaukset sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=409.

KUVA 25. Toisen asteen opiskelijoiden väkivallan kokemus harrastussuuntauksen mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=419.

Väkivalta

KUVA 17. Väkivaltaa kokeneiden vastaajien kertominen tapahtuneesta isän ammattiryhmän mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=145.

Pelko

KUVA 37. Alakoululaisten pelon kokemus sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=217.

KUVA 39. Alakoululaisten pelon kokemus syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemuksen mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=235.

KUVA 41. Alakoululaisten pelon kokemus sosiaalisten resurssien mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=264.

KUVA 36. Yläkoululaisten pelon kokemus syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemuksen mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=160.

KUVA 34. Yläkoululaisten pelon kokemus sosiaalisen verkoston kautta määräytyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=160.

KUVA 32. Toisen asteen opiskelijoiden pelon kokemus isän ammattiryhmän mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=362.

KUVA 29. Toisen asteen opiskelijoiden pelon kokemus sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=405.

KUVA 30. Toisen asteen opiskelijoiden pelon kokemus syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemuksen mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=429.

KUVA 31. Toisen asteen opiskelijoiden pelon kokemus sosiaalisten resurssien mukaan jaoteltuna. Koottu pylväskuvio, n=466.

Korrespondenssianalyysi - Tulosten tiivistys: 1 Sosiaaliset resurssit ja taloudellinen tilanne 2 Sosiaalinen toimija (yks./ryhmät/itsenäinen) - syrjäytymisen kokemus 3 Kaikki yhdessä

KUVA 55. Isän ammattiryhmän, koettujen taloudellisten resurssien sekä sosiaalisten resurssien väliset suhteet. Kaikki ikäryhmät. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1195.

KUVA 43. Syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä väkivallan kokemuksien ja sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman väliset suhteet. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1146.

KUVA 45. Isän ja äidin ammattiryhmien, taloudellisten resurssien, väkivallan, syrjinnän ja ulkopuolisuuden sekä sosiaalisen verkoston kautta määrittyvän aseman kokemuksen väliset suhteet. Kaikki ikäluokat yhdessä. Moniulotteinen korrespondenssianalyysi. N=1195.

Johtopäätöksiä 1. Suurella osalla menee hyvin 70% -90% - itsenäiset ja ryhmätoimija - passiiviset ovat riskiryhmässä - erilaisia ongelmia 1-30% 2. Koulun merkitys - virallinen ja epävirallinen rooli - vertaisryhmän merkitys sosialisaatiossa keskeinen - yksinäisyys suuri riski 3. Taloudelliset edellytykset vaikuttavat - elämäntavalliset ratkaisut eroavat lapsilla ja nuorilla - polarisoituva kehitys - perheen taloudellisten edellytysten vaikutukset ovat osin ristiriitaisia

4. Toimenpiteitä - ennalta ehkäisy ja toimintaa tukeva - painopisteeksi - koulutyöskentelyn siirtäminen toiminnallisempaan suuntaan - vertaistuen (tiimien) hyödyntäminen - varhainen puuttuminen yksinäisyyden ilmenemismuotoihin - erilaisen koulun jälkeisen harrastustoiminnan vahvistaminen - erilaisten tukiopetusmuotojen kehittäminen - korjaava - tehostetun huomion kohteeksi aina kun puututaan - ns. koulupudokkaat - tehostettu moniammatillinen perhetyö 5. Kun moninaineksinen ongelmakimppu kasautuu - ei ole helppoja ratkaisuja - tulee erittäin kalliiksi ellei siihen ajoissa puututa - esim. mielenterveysongelmiin puuttuminen (psykiatriasta - z)