LEIPÄ HANKE/ Tulospalkkion määräytymisen perusteet 1. LEIPÄ hanke suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa Leikkaus- ja päivystystilojen (LEIPÄ -hanke) on lähtenyt vireille ja liikkeelle selkeästä tarpeesta: saneerata vuonna 1984 (26 vuotta käytössä olleet) peruskorjatut tilat nykytarpeita vastaavaksi niin sijainniltaan kuin logistiikaltaankin rakentaa yhteispäivystykselle tarvittavat tilat keskussairaalaan rakentaa väestönsuojeluviranomaisten edellyttämät väestönsuojelutilojen laajennukset hankkeen yhteydessä (määräaika väestönsuojelutilojen rakentamiselle päättyy 2010 Suunnittelun ja toteutuksen aikajänne: LEIPÄ hankkeen luonnossuunnittelua tehtiin vuosina 2004-2006 nykyistä toteutusta pienemmillä tilatarpeilla. Tällöin esimerkiksi nykyiset yhteispäivystystilat eivät olleet mukana. Lisäksi leikkaussalien määrä oli vielä tällöin avoin. 2007 2008 2009 2010 yhteensä 533.000 4.683 424 5.807 562 n. 2.080.000 noin 13,0 milj Suunnittelu (----------------Rakentaminen--------------) Talousarviovaraukset hankkeen rahoittamiselle hyväksyttiin kuntayhtymävaltuustossa 4.12.2007. vuosien 2008 2010 koskevan taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ( yhteensä 13 milj ). Vuonna 2006 hankkeen suunnittelumääräraha oli 600.000. Eli hankkeen alustava kustannusarvio oli 13,6 milj.. Kuntayhtymähallitus hyväksyi hankkeen suunnitelmat ja valitsi urakoitsijat kokouksessaan 18.3.2008. LEIPÄ-PROJEKTIN TOTEUTUVAT KUSTANNUKSET: - Rakennuttajakustannukset, sisältää suunnittelun 800.000 - Rakennustekniset työt 5.100.000 - Lvi-työt 2.920.000 - Sähkötyöt 1.600.000 - Rakennusautomaatiotyöt 210.000 - Urakoiden lisä- ja muutostyöt 560.000 Rakennuttajan hankinnat: Kattopalkit 135.000 1
Veto- ja laminaarivirtauskaapit 12.000 Rst-kalusteet 137.000 Valaisimet ja monitorivarret 378.000 Leikkauspöydät varusteineen 500.000 Lääkekylmälaitteet 20.000 Autoklaavit ja pesukoneet 150.000 Irtokalusteet 100.000 Muuntamo 70.000 Kamerat 50.000 Verhot, opasteet ja muut tilpehöörit 80.000 ATK:n tuotekehityspalkkoja 100.000 Leipä-hanke yhteensä n. 12.922.000 Rakennushanketta varten nimettiin 5-henkinen rakennustoimikunta. Työmaakokouksia on pidetty 12 kpl. Työmaakokouksia valmistelevia säännönmukaisia urakoitsijapalavereita on pidetty 39 kpl. Rakennuttajan puolelta palavereihin ovat osallistuneet valvojat. Valvojien mukaantulo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on porrasteinen. Päävalvojan rooli alusta alkaen on keskeinen, suunnitteluprosessin koordinoija, kokousten koollekutsuja ja tarvittavien kokousdokumenttien laatija koko prosessin ajan. Muiden valvojien rooli omalla valvontasektorillaan on keskeinen, painottuen kuitenkin ajallisesti vasta pääsääntöisesti rakentamissuunnitteluvaiheeseen ja urakointivaiheeseen. Päävalvojan rooli on keskeinen myös suunnittelutyön aikana kohteen koordinoijana käyttäjien ja suunnittelijoiden välillä sekä kokousten koollekutsujana ja kokousdokumenttien laatijana. 2. Rakennuttajan rooli ja yleiset suositukset kustannustasosta Kuten edellä on jo todettu, määrärahapäätösten (valtuusto) ja suunnitelmien hyväksymiseen sekä urakointiin liittyvien päätösten (hallitus) jälkeen rakennuttajan roolista vastasi käytännössä rakennustoimikunta ja päivittäisjohtamisesta sairaanhoitopiin viranhaltijat valvojan roolissa: rakennusmestari Viljo Alapuranen (pääurakka) käyttöpäällikkö Hannu Kosonen ( lämpö-, vesi- ilmastointi eli lvi- urakointi) huoltomestari Pekka Immonen (sähköurakointi) huoltomestari Ari Jääskeläinen (automaatiourakointi) Rapal Oy:n laatiman Leipä-projektin tavoitekustannusarviossa rakennuttamisen kuluiksi on arvioitu 1.241.000. Omassa suunnittelussa ja budjetoinnissa rakennuttajakustannuksiin, ilman valvontakuluja ja 2
projektijohtamista, laskettiin kuluvan 813.000. Rakennuttajan kustannukset muodostuvat seuraavasti: - Suunnittelu ja suunnittelijoiden työnaikaiset matkakorvaukset 720 000 - Rakennuslupa 20 000 - Kopio- ja projektipankin kulut 20 000 - Työmaakokoukset + rakennustoimikunnan kulut 40 000 Yhteensä 800 000 Projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi voidaan laskennallisesti osoittaa seuraavasti: Tavoitekustannusarvion määrä 1241 000 Muut rakennuttamiskulut - 800 000 Valvonnan ja projektijohdon osuus 441 000 Tämä on hinta-arvio siitä, mitä rakennuttamisen ja valvonnan kustannusarvio olisi maksanut ostopalveluna. Rakennuttajainsinööri Pekka Mölsä Rakennuskartio Oy:stä arvioi kyseessä olevan projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi 4 % projektin kustannusarviosta eli LEIPÄ- hankkeessa n. 544.000. Insinööritoimisto Tanskanen Oy:n rakennuttajainsinööri Jussi Karvinen arvioi kyseessä olevan projektijohtamisen ja valvonnan osuudeksi 3 % projektin kustannusarviosta eli LEIPÄ hankkeessa n. 408.000. Edellä mainittujen valvojien palkkakuluja ei voida katsoa sellaisenaan kuuluvan rakennuttajakustannuksiin, koska he suorittivat hankkeen valvonnan omien virkatehtäviensä ohessa. On erityisesti huomioitava se, että hankkeen toteutuksen aikana samanaikaisesti SOSTERI:n toimiala laajeni myös kaikkien valvojien työtehtävien osalta (uudet kiinteistöt jne.) sekä se, että LEIPÄ- hanke laajuudeltaan ja kestoltaan on ollut koko organisaation olemassaoloajan laajin hanke. 3. Tulospalkkioon suorittamiseen vaikuttavat tekijät LEIPÄ hankkeen vaativuutta sen laajuuden ja keston lisäksi on syytä arvioida myös sisältönsä vuoksi. Hanke toteutettiin osaksi uusrakentamisena (I-vaihe 4/2008-8/2009) ja osaksi vanhojen osien saneerauksella (II-vaihe 9/2009 3/2010) sekä kesäkaudeksi 2010 jäävällä ulkotyöurakoinnilla (5/ 2010 6/2010). Koko rakennushankkeen ajan on työ toteutettu keskeyttämättä sairaalan päätoimintoja rakentamiseen liittyvien pakollisten, potilas- ja työturvallisuuteen liittyviä työkatkoksia lukuun ottamatta. (esim. räjäytystyöt). Valvojien osuus korostuu tällaisessa hankkeessa erityisesti hyvin moneen suuntaan vaadittavana koordinaatiovastuina (urakoitsijat, henkilöstö, viranomaiset jne.). Työ vaatii lähes jatkuvaa paikalla oloa ja valmiutta lähteä heti valvontatehtäviin, kun tarve ilmenee. Samanaikaisesti koko hankkeen ajan on kuitenkin huolehdittava oman tontin vastuut ja työt. Työn onnistumista voidaan arvioida monella tavoin, ainakin: hankkeen toimivuudella /käyttäjien tyytyväisyydellä rakennusaikataulujen pitävyydellä kustannusarvion pitävyydellä työkohteen vaatimien reklamaatioiden määrällä 3
hyvänä työturvallisuutena hyvä rakentamisen yhteistyöhenkenä kuten esimerkiksi työmaakokousten sujuvuudella Työmaan valvonta on toteutunut ammattitaitoisesti, jota ilmentää työmaakokousten toteava luonne, nopeasti viedyt kokoukset ja siellä minimoidusti esille tulleet lisävaatimukset. Mahdolliset ristiriitatilanteet on neuvoteltu aina etukäteen valmiiksi rakennuttajaa tyydyttävällä tavalla. hankkeen aikana toteutuneiden lisä- ja muutostöiden määrällä ja niiden vaikutuksella hankkeen aikataulussa pysymiseen Toteutunet lisä- ja muutostyöt: Urakka Urakkasummat Lisätyöt Lisätyöt % urakasta Rakennusurakka 5.095.000 218.826 4,29 Lvi-urakka 2.925.000 279.676 9,60 Sähkötöiden urakka 1.584.878 55.187 3,48 Automaatiourakka 211.200 6.981 3,30 Yhteensä 9.816.078 560.670 5,71 Osa rakennusurakan lisä- ja muutostöistä johtuu muuttuneista lvi- ja sähkösuunnitelmista. Niiden määrä on 64.183. Muutos- ja lisätöiden osuus saneerauskohteissa on yleensä n. 6-10 % urakkasummasta eli LEIPÄhankkeen kyseessä ollen se voisi olla n. 0,6-1 milj.. Rapal Oy:n laatiman kustannusarvion pohjalta lisä- ja muutostöiden osuudeksi laskettiin 618.000. Vastaavien töiden osalta lisä- ja muutostöiden osuus voisi olla 0,6 1 milj.. Tulospalkkion maksatuksen peruslähtökohtana on pidettävä: kokonaiskustannusarvion pitävyys (määräraha toteutuma ) alle arvion n. 670.000 lisä- ja muutostöiden suhde: - (kustannusarvion määrärahavaraus) 618.000 - (toteutuneet lisä- ja muutostyöt) 560. 670 = lisä- ja muutostöiden määrä 57. 330 alle kustannusarvion. Rakennuttamista harjoittavien insinööritoimistojen projektijohtamis- ja valvontakustannusten suositushinta ostopalveluna olisi ollut luokkaa 400.00-500.000 ; vrt. Karvisen ja Mölsän arviot. Leipä-hankkeessa työ toteutettiin muiden työtehtävien ohella. Näiden em. kolmen yhteisvaikutteisen kustannustekijän perusteella muodostuu maksettavan tulospalkkion oikeutus ja perusteet sen maksamiselle 4
4. Valvojakohtaiset perusteet tulospalkkioiden maksatukselle Jakoperusteen pohjana on hankkeen taloudellinen tulos em. peruslähtökohdista johdettuna kustannusrvion /alitus n. 670 000, lisä- ja muutostöiden jääminen alle yleisten suositusarvojen / 57 330 ja projektijohtamisen sekä valvontatyön suositustason alittava määrärahavaraus LEIPÄhankkeessa 441 000 (ostopalvelu korvattiin omien valvojien työpanoksella OTO) Tulospalkkiota esitetään maksettavaksi seuraavasti Työn valvonta-ajalle 4/2008 3/2010 väliselle ajalle eli 24 kk. Koko valvontapalkkioksi esitän alla luetelluille henkilöille yhteensä 1200 /kk eli yhtensä 28 800 jakaantuen seuraavasti: Viljo Alapuranen 50 % 14 400 Hannu Kosonen 20 % 5 760 Pekka Immonen 20 % 5 760 Ari Jääskeläinen 10 % 2 880 Työnantajamaksuineen talousarviovaikutus 38 880 ) Poikkeamat tulospalkkion maksatuksesta johtuvat tehtävävastuutuksien kestosta ja suhteellisesta osuudesta koko valvontatehtävästä. Rakennusmestarin koordinaatio ja päävastuu on kestoltaan pisin (suunnitteluvaiheen koordinointitehtävä) ja itse vastuu-urakointi prosenttiosuudeltaan suurin (n 50 %), johon liittynyt vielä sekä työmaakokousten ja rakennustoimikunnan sihteerin tehtävät (valmiselu, pöytäkirjanpito, täytäntöönpanotehtävät) 5. Tulospalkkioiden maksatus Palkkiot suoritetaan heti lopputilityksen tultua vahvistetuksi kuntayhtymähallituksessa. Tulospalkkiot työnantajakustannuksineen sisällytetään poistonalaisiin hankkeen rakennuttajakustannuksiin. 16.4.2010 Selvityksen laatija Hemmo Pirhonen Sairaanhoitopiirin johtaja 5