JOENSUUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Liikenneympäristön parantaminen

JOENSUUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Liikenneympäristön parantaminen KESKUSHALLINTO Rantakatu 20 FIN 80100 Joensuu tel +358 (0)13 267 7111 fax +358 (0)13 267 5000

JOENSUUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Liikenneympäristön parantaminen Joensuun kaupunki Savo-Karjalan tiepiiri Liikenne- ja viestintäministeriö Insinööritoimisto Oy Väylä

ESIPUHE Joensuun kolmas liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää kaksi osaa: liikenneympäristön parantaminen ja hallintokuntien liikenneturvallisuustyö. Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin ja Savo-Karjalan tiepiirin välisenä yhteistyönä. Suunnitelma kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön ns. kuntakannustinkokonaisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut suunnitelman osarahoittaja. Vuonna 1992 laadittiin Joensuun toinen liikenneympäristön parantamissuunnitelma. Sen suunnitelman onnettomuusvähenemätavoite vuodelle 2001 (50 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta vuodessa on saavutettu reilusti (vuonna 2001 tapahtui 33 hvjo). Viimeisen viiden vuoden keskiarvokin (39 hvjo/vuosi) alittaa selvästi asetetun tavoitteen. Edelliseen suunnitelmaan otettiin laaja toimenpideohjelma, jonka toteutumista epäiltiin suurien toteuttamiskustannusten takia. Sen vuoksi suunnitelmaan koottiin tehokkaimmista liikenneturvallisuutta parantavista halvemmista parantamistoimista hankekori, joka on toteutunut varsin hyvin. Mm. ruutukaava-alueen 40 km/h nopeusrajoitus ja keskustan liikennevalo-ohjausjärjestelmän uusiminen yhdessä muutamien kevyen liikenteen verkon kehittämishankkeiden kanssa on parantanut Joensuun liikenneturvallisuutta merkittävästi. Joensuun liikenneturvallisuuden nykytila määriteltiin liikenneonnettomuusselvityksen ja maastotarkastelujen perusteella. Kyselyjä ei tehty, koska kolmen viime vuoden aikana kaupunkilaisilta on kyselty liikenneturvallisuusasioita useamman kerran. Näiden kyselyjen tuloksilla täydennettiin olosuhdeselvitystä. Joensuun kaupungilla oli nopeusmittaustietoja koulujen lähiympäristön parantamisselvityksen olosuhdeselvityksistä ja nopeusrajoitusesitysten yhteydessä tehdyistä mittauksista. Mittauksia täydennettiin mittaamalla nopeuksia 23 kohteesta. Liikenneonnettomuuskehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti vähenevä, mutta polkupyöräonnettomuudet ovat kuitenkin viimeisten neljän vuoden aikana suoraviivaisesti lisääntyneet. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman onnettomuusvähenemätavoitteeksi asetettiin, että kymmenen vuoden kuluttua vuodessa saa tapahtua enintään 23 henkilövahinkoon johtavaa liikenneonnettomuutta. Merkittävimmiksi toimiksi tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin kevyen liikenteen pääraittien laatutason ja autoliikenteen kanssa

risteämisten parantaminen sekä nopeusrajoitusjärjestelmän hienosäätö. Keskeisimpiä toimia tavoitteen saavuttamiseksi on kevyen liikenteen pääväylien liikenneturvallisuuden parantaminen vilkasliikenteisimmissä autoliikenteen risteämiskohdissa, 30 km/h nopeusrajoitus ruutukaava-alueella pääväyliä lukuun ottamatta ja Kajaanintien (vt 6) Raatekankaan ja Käpykankaan liittymien parantaminen. Liikenneympäristön parantamistoimilla saavutetaan vain osa onnettomuusvähenemätavoitteesta. Liikenteessä mukana olevat on saatava parantamaan omaa liikennekäyttäytymistään, reitinvalintaa ja ottaman nykyistä paremmin kanssakulkijat huomioon. Hallintokuntien liikenneturvallisuustyöllä voidaan vaikuttaa edellä esitettyihin liikenneturvallisuusasioihin. Aivan kaikkia toimenpideohjelmaan ehdolla olleita liikenneympäristön parantamistoimia ei saatu toimenpideohjelmaan. Ne ovat mukana teknisen kansion toimenpideohjelmaluonnoksessa. Parantamistoimista on laadittu alustavia periaateluonnoksia tekniseen kansioon. Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimista valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Seppo Eskelinen, pj kaupunginhallitus Lea Ojasalo vara pj. tekninen lautakunta Risto Koivisto koulutuslautakunta Martti Varis tekninen virasto Vesa Vestala peruspalveluvirasto Pertti Saarinen terveyspalvelut Irma Koistinen koulutuspalvelukeskus Raimo Latja ympäristövirasto Pekka Könni liikuntapalvelut Jouni Erola nuorisotoimisto Jarmo Tihmala Savo-Karjalan tiepiiri Vesa Kostamo Joensuun kihlakunnan poliisilaitos Marja Siintomaa Liikenneturva Matti Karttunen siht. Insinööritoimisto Oy Väylä Liikenneympäristön parantamissuunnitelman laatimisesta vastasi työryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Martti Varis pj. tekninen virasto Jarmo Tihmala Savo-Karjalan tiepiiri Petri Inkinen Savo-Karjalan tiepiiri Jorma Muhonen tekninen virasto Jouko Tolvanen tekninen virasto Matti Karttunen siht. Insinööritoimisto Oy Väylä

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 1 SISÄLTÖ 1 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3 1.1 Liikenneonnettomuudet 3 1.2 Nopeusmittaukset 10 1.3 Maastotarkastelut 11 1.4 Yhteenveto Joensuun liikenneväylien liikenneturvallisuusolosuhteista 14 2 AIKAISEMMIN LAADITUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 21 3 LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 23 4 KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET 24 4.1 Kevyen liikenteen väylästön liikenneturvallisuuden parantaminen 24 4.2 Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistus 27 4.3 Nopeusrajoitusten rakenteelliset tukitoimet 27 4.4 Valtateiden liikenneturvallisuuden parantaminen 29 4.5 Ruutukaavan pääväylien liikenneturvallisuuden parantaminen 29 5 TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI 30 5.1 Liikenteenohjaustoimet, kiireellisyysluokka I 31 5.2 Pienet kevyen liikenteen liikenneturvallisuushankkeet 33 5.3 Nopeusrajoitusten tukitoimet 34 5.4 Muut pienet liikenneturvallisuuden parantamishankkeet 35 5.5 Tärkeiden puistoraittien parantamishankkeet 35 5.6 Katuverkon kevyen liikenteen väylästön alikulkukäytävien rakentamishankkeet 36 5.7 Liikennevalojen rakentamishankkeet 36 5.8 Kiertoliittymien rakentamishankkeet 36 5.9 Savo-Karjalan tiepiirin ja Joensuun kaupungin yhteistyöhankkeet 37 6 SUURET LIIKENNETURVALLISUUTTA PARANTAVAT HANKKEET 40 6.1 Yleisten teiden suuret hankkeet 40 6.2 Keskustakehän sisäpuolisen alueen liikenneturvallisuuden parantaminen 40 6.3 Katujen suuret liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet 42 7 TOIMENPIDEOHJELMAN VAIKUTUKSET 43 8 LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISUUNNITELMAN TOTEUTUS JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 43

2 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 1 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 1.1 Liikenneonnettomuudet 1.1.1 Yleistä Joensuun kaupunki on pitänyt liikenneonnettomuustilastoja 1950 - luvulta saakka. Tämän suunnitelman olosuhdeselvityksissä käytiin läpi vuosien 1997-2001 liikenneonnettomuustilastojen onnettomuudet. Poliisin tilastoimia liikenneonnettomuuksia em. tarkastelujaksolla on 873 kpl. Näistä henkilövahinkoon johtaneita on 185 kpl, joista kuolemaan johtaneita on 9 kpl. Edellisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnassa tarkasteltiin samoin viisivuotisjaksoa, vuosia 1986-1990. Silloin liikenneonnettomuuksia oli 2510 kpl, joista henkilövahinkoon johtaneita 427 kpl, joista kuolemaan johtaneita 15 kpl. Edellisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen 50 onnettomuuteen/vuosi. Tämä tavoite on saavutettu reilusti, sillä vuosien 1997-2001 henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien keskiarvo on 39 hvjo/vuosi. 250 kuolemaan johtaneet aineelliseen vaurioon johtaneet loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet yhteensä 208 200 150 166 140 179 118 152 125 162 139 172 100 50 0 40 35 34 35 32 2 4 0 2 1 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 1.1.1.1 Koko kaupungin alueella vuosina 1997-2001 tapahtuneet liikenneonnettomuudet (poliisin tilastoimat).

4 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 81 64 17 0 0 kuolemaan johtaneet loukkaantumiseen johtaneet aineelliseen vaurioon johtaneet onnettomuudet yhteensä 63 60 51 51 46 44 39 12 13 9 6 0 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 57 Kuva 1.1.1.2 Ruutukaava-alueella vuosina 1997-2001 tilastoidut liikenneonnettomuudet (poliisin tilastoimat). 1.1.2 Onnettomuuksien tapahtumapaikat Liikenneonnettomuudet kasautuvat pääasiassa liittymiin. Eniten (24 kpl) liikenneonnettomuuksia tarkastelujaksolla tapahtui Kajaanintien ja Voimatien liittymässä. Toiseksi eniten (17) Kajaanintien ja Raatekankaantien liittymässä. Kolmanneksi eniten (15) Liperintien ja Utrantien eritasoliittymässä. Kirkkokadun ja Siltakadun liittymä oli ruutukaava-alueen liittymistä onnettomuusalttein ja kaikista liittymistä neljäntenä 11 onnettomuudella. Aikaisemmin laaditun liikenneturvallisuussuunnitelman tarkastelujaksolta liittymien liikenneonnettomuuksien määrä on selvästi pienentynyt. Oheisessa luettelossa näkyy liittymät, joissa tapahtui vähintään 5 liikenneonnettomuutta. Koko kaupungin alueella eniten (57 kpl) liikenneonnettomuuksia tapahtui Utrantiellä. Ruutukaava-alueesta Torikadulla tapahtui eniten onnettomuuksia (53 kpl). Siltakadulla tapahtui 52 onnettomuutta. Koulukadulla tapahtui 49 onnettomuutta, joista 12 johti henkilövahinkoon.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 5 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Liittymä Henkilövahinkoonnettomuudet Aineellisiin vaurioihin johtaneet Onnettomuudet yhteensä Ind 5 (5*hvjo + A) Vt 6, Kajaanintie/Voimatie 5 19 24 44 Vt 6, Liperintie/Utrantie 6 9 15 39 Vt 6, Kajaanintie/ Raatekankaantie 3 14 17 29 Koskikatu/ Länsikatu 4 6 10 26 Niskakatu/Kirkkokatu 4 2 7 22 Siltakatu/Kirkkokatu 2 9 11 19 Vt 17, Kuopiotie/Noljakantie 3 3 6 18 Pankakoskentie/ Kuurnankatu 3 3 6 18 Vt 6, Kajaanintie/Liperintie 2 9 11 19 Vt 6, Karjalankadun liittymä 2 7 9 17 Suvantokatu/ Rantakatu 2 7 9 17 Tulliportinkatu/Kaislakatu 3 2 5 17 Vt 17, Liperintie 2 5 15 Siltakatu/Länsikatu 2 4 6 14 Nurmeksentie/Teollisuuskatu 2 4 6 14 Sairaalakatu/ Koulukatu 2 3 5 13 Utrantie/Rantakylänkatu 2 3 5 13 Vt 17,eritasoliittymä 2 2 8 12 Koskikatu/ Kalevankatu 1 7 8 12 Yläsatamankatu/Torikatu 1 6 7 11 Sairaalakatu/Torikatu 1 5 6 10 Siltakatu/Rantakatu 1 5 6 10 Siltakatu/ Kauppakatu 1 5 6 10 Marjalantie/ Marjalanportti 1 5 5 10 Koskikatu/ Torikatu 1 4 5 9 Suvantokatu/ Torikatu 1 4 5 9 Yläsatamakatu/Kirkkokatu 1 4 5 9 Niskakatu/ Torikatu 1 4 5 9 Karjalankatu/Tikkamäentie 1 4 5 9 Malmikatu/ Koulukatu 0 8 8 8 Siltakatu/ Torikatu 0 7 7 7 Karjalankatu/Niinivaarantie 0 7 7 7 Liperintie/Pankakoskentie 0 6 6 6 Siltakatu/Koulukatu 0 6 6 6 Sairaalakatu/Kauppakatu 0 5 5 5 Vt 6, Imatrantie/Ilomantsintie 0 5 5 5 Taulukko 1.1.2.1 Liittymien vaarallisuusjärjestys liikenneonnettomuuksien perusteella.

6 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Aineellisiin vaurioihin johtaneet Katu tai tie Hvjo - onnettomuudet Onnettomuudet yhteensä Ind 5 (5*hvjo + A) Utrantie 13 44 57 109 Koulukatu 12 37 49 97 Siltakatu 10 42 52 92 Kuopiontie (vt 17) 12 30 42 90 Kajaanintie (vt 6) 10 39 49 89 Kirkkokatu 10 35 45 85 Torikatu 7 46 53 81 Koskikatu 8 32 40 72 Niskakatu 8 23 31 63 Kauppakatu 3 35 38 54 Rantakatu 4 34 38 50 Taulukko 1.1.2.2 Kadut ja tiet vaarallisuusjärjestyksessä onnettomuuksien perusteella. Polkupyöräilijöiden liikenneturvallisuus Polkupyöräilijäonnettomuuksien määrä edellisen suunnitelman ajoilta ei ole vähentynyt samalla tavalla kuin muiden liikennemuotojen onnettomuudet ovat vähentyneet. Nopeusrajoitusten alentamiset ovat jonkin verran lieventäneet onnettomuuksien vakavuusastetta. Ruutukaava-alueella kevyen liikenteen väylien puute ja risteäminen autoliikenteen kanssa ovat keskeisimmät liikenneonnettomuuksien liikenneympäristöstä johtuvat taustatekijät. Onnettomuudet keskittyvät liittymiin. Liittymä Onnettomuudet yht. Koulukatu/ Rauhankatu 6 Nurmeksentie/ Teollisuuskatu 5 Tulliportinkatu/Kaislakatu 4 Taulukko 1.1.2.3 Liittymät, joissa tapahtui eniten polkupyöräonnettomuuksia. Katu Onnettomuudet yht. Koulukatu 15 Utrantie 13 Siltakatu 11 Kirkkokatu 10 Koskikatu 7 Torikatu 7 Niskakatu 7 Taulukko 1.1.2.4 Kadut, joilla tapahtui eniten polkupyöräonnettomuuksia.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 7 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuolemaan johtaneet Loukkantumisen johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet yhteensä 60 50 40 30 20 10 49 32 36 35 39 22 26 22 23 21 26 18 20 11 16 18 22 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 1.1.2.1 Henkilövahinkoon johtaneiden polkupyöräonnettomuuksien kehitys vuosina 1985-2001 koko kaupungin alueella. Kuolemaan johtaneet Loukkantumisen johtaneet Henkilövahinkoon johtaneet yhteensä 14 12 10 8 6 4 2 0 13 12 12 11 11 10 10 9 8 8 7 7 6 6 6 5 4 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 1.1.2.2 Henkilövahinkoon johtaneiden polkupyöräonnettomuuksien kehitys vuosina 1985-2001 ruutukaava-alueella. Kuvaan 1.2.2.3 on koottu ruutukaava-alueella henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet vuosilta 1997-2001. Kuvassa 1.2.2.4 näkyvät koko kaupungin alueella henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet vuosilta 1997-2001. Kuvassa 1.2.2.5 näkyvät ruutukaava-alueella tapahtuneet kevyen liikenteen liikenneonnettomuudet vuosilta 1997-2001.

8 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 9 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA

10 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 1.2 Nopeusmittaukset Joensuun kaupunki on suorittanut nopeusmittauksia nopeusrajoituspäätöksien tueksi ja erilaisiin liikenneselvityksiin. Konsultti laati maastotarkastelun perusteella nopeusmittausohjelman. Nopeudet mitattiin syys- ja lokakuussa 2002 klo 7.00-14.00 välisenä aikana. Koillisväylällä nopeudet eivät alene liikenneturvalliselle tasolle metsätaipaleelta taajamaan tultaessa vielä Linnikadun kohdalla. Noljakantiellä Siilaisen eritasoliittymän rakentamistöiden vuoksi alennettua nopeusrajoitusta ei noudatettu. Nopeudet ovat selvästi korkeammat, kuin 40 km/h nopeusrajoituksen kaduilla. Siltakadulla keskinopeus ja korkeimmat mitatut nopeudet aiheuttavat turvattomuutta poikittaiselle kevyelle liikenteelle. Kettuvaarantiellä ja Nyyrikinkadulla nopeudet ovat liian suuria vallitseviin liikenneolosuhteisiin nähden. Molemmilla väylillä nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h on tarpeen. Kuhasalontiellä ja Hukanhaudantiellä nopeudet ovat selvästi yli nopeusrajoituksen. Nopeusmittausten tulokset näkyvät oheisesta taulukosta. Mittauspiste Nopeusrajoitus Keskinopeus Max nopeus Min nopeus Koillisväylä, Linssikadun kohta 40 50 72 38 Koillisväylä, Mustosenkadun kohta 40 33 54 19 Jukolankatu, Koillisväylän kohta 50 51 66 38 Ruuhitie, Utran raitti 40 42 63 29 Latolankatu, Vesikkotien puistoraitti 40 41 55 30 Nurmeksentie, Siihtalanpussin kohta 50 47 80 28 Kuurankatu, Puistoraitin suojatien kohta 50 48 73 31 Noljakantie, terveyskeskuksen kohta 40 45 63 31 (tilap.) Noljankatie, Äkkiväärän kohta 40 46 66 34 (tilap.) Erkinpellontie, Väinöläntien kohta 40 43 56 27 Tulliportinkatu, Vanamokadun kohdalta 40 42 63 30 Siltakatu, Merimiehenkadun kohta 40 43 65 27 Koskikatu, Merimiehenkadun kohta 40 40 66 21 Malmikatu, Merimiehenkadun kohta 40 37 59 24 Malmikatu, Kirkkokadun ja Kauppakadun 40 33 50 19 väliltä Karjalankatu, Sortavalankadun kohdalta 50 49 67 34 Tikkamäentie, Keskussairaalan kohta 40 40 53 26 Kuhasalontie, Ukonpolun kohta 40 47 66 35 Hukanhaudantie, Tapionkadun kohdalta 50 54 70 42 Hukantaival, puistoraitin suojatie 40 42 57 27 Nyyrikinkatu, Värttinätien kohta 50 48 67 35 Kettuvaarantie, Marjatankadun kohta 50 51 67 36

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 11 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 1.3 Maastotarkastelut Suunnitelman laatija tutustui Joensuun liikenneväylästöön jalankulkijana, polkupyöräilijänä ja henkilöauton kuljettajana. 1.3.1 Joensuun liikenneväylät jalankulkijan näkökulmasta Jalkakäytäviä on riittävästi ruutukaava-alueella. Jalkakäytävillä polkupyörillä ajavat ja etenkin omilla liikennesäännöillä puikkelehtivat pyöräilijät aiheuttavat turvattomuutta. Ajoradan ylitys suojatietä käyttäen on turvatonta Koulukadun, Siltakadun ja Koskikadun valoohjaamattomissa liittymissä. Suojatie on pitkä ja suojatien eteen pysähtynyt auto ohitetaan pysähtymättä lähes poikkeuksetta. Ruutukaava-alueen ulkopuolella kevyen liikenteen väylästöä on runsaasti, mutta väylästössä on jopa pääraittien rakentamistarvetta. Alemmat taajamanopeudet 30 km/h ja 40 km/h lisäävät ajoradalla autoliikenteen mukana kulkevan jalankulkijan liikenneturvallisuutta ja ajoradan turvallista ylittämistä. 1.3.2 Joensuun liikenneväylät polkupyöräilijän näkökulmasta Ruutukaava-alueella joutuu useilla kaduilla pyöräilemään ajoradalla. Liikenneturvattomuutta aiheuttaa ajoradalla pysäköityjen autojen ja liikkuvien autojen välissä pyöräily. Liikekeskustassa kadunvarsipysäköinti on keskeisin polkupyöräilijän liikenneturvattomuutta lisäävä tekijä. Koulukadun, Siltakadun ja Rantakadun epätasainen laatoitus on polkupyöräilyyn sopimaton päällyste. Koulukadun, Siltakadun ja Koskikadun ylitys polkupyörällä on turvatonta. Keskustan alueella ei ole riittävästi polkupyörien säilytyspaikkoja pääraittien yhteydessä. Ruutukaava-alueen ulkopuolella kevyen liikenteen väylästö on varsin kattava. Pääraiteilla on jonkin verran päällystevaurioita. Puistoraittien pinta on joillakin raiteilla epätasainen, joillakin keväällä ja syksyllä lietteinen. Pääraiteilla on kevyen liikenteen viitoitus. Viitoituksessa on jonkin verran puutteita. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylien risteäminen on turvatonta etenkin 40-50 km/h nopeustasoisilla pääväylillä. Näissä risteyskohdissa tarvittaisiin autoliikenteen nopeuksia hidastavia rakenteita. Kevyen liikenteen alikulkukäytävistä osa on liian ahtaita, heikosti valaistuja ja väylän pinnassa on routimisvaurioita. Alikulkujen ajoratamerkinnät vaihtelevat jonkin verran.

12 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Osassa liikennevalo-ohjatuista liittymistä ei ole riittävästi odotustilaa ja pyöräilijä joutuu odottamaan liian lähellä liikkuvia autoja. 1.3.3 Joensuun liikenneväylät autonkuljettajan näkökulmasta Ruutukaava-alueella 30 km/h ja 40 km/h nopeuksilla tasa-arvoiset liittymät ovat turvallisia liikennevalo-ohjaamattominakin. Vilkkaimmissa Koulukadun ja Siltakadun valo-ohjaamattomissa liittymissä väistämisvelvolliselta suunnalta on vaikea päästä yli huipputuntien aikana. Näissä liittymissä tarvittaisiin valo-ohjausta. Kadunvarsipysäköinti heikentää liikekeskustassa myös autoliikenteen liikenneturvallisuutta. Ruutukaava-alueen ulkopuolella pääväylien ja kokoojaväylien vilkasliikenteiset nelihaaraliittymät ovat turvattomia. Avoin ja tulppa liittymä eivät ole turvallisia liittymätyyppejä etenkään vilkasliikenteisimmissä pääväylien liittymissä. Raatekankaantien ja Karjalankadun valo-ohjatut valtatieliittymät ovat turvattomia tasoliittymiä, jotka tulisi parantaa eritasoliittymiksi. Utrantieltä nousevalta rampilta on vaikea päästä molempiin suuntiin, erityisesti Pekkalan sillan suuntaan 60 km/h nopeusrajoituksesta huolimatta, koska liittymän välityskyky on riittämätön. 1.3.4 Joensuun liikenneturvallisuus linja-autossa matkustavan näkökulmasta Linja-autossa matkustavan liikenneturvallisuuteen vaikuttaa linjaautomatkan lisäksi jalankulkumatkat molemmissa päissä. Linjaautosta poistutaan muutamia pysäkkejä lukuun ottamatta kevyen liikenteen väylälle tai jalkakäytävälle. 1.3.5 Joensuun liikenneturvallisuus vammaisten liikkujien näkökulmasta Vammaiset autoilijat: Vammaiset autoilijat tarvitsevat keskustan alueella tarkoituksen mukaisia pysäköintiruutuja ja -paikkoja. Pysäköitäessä vammaisen kuljettajan (pyörätuolin käyttäjä, rollaattorin käyttäjä, sauvojen käyttäjä) on päästävä suoraan auton vierestä jalkakäytävälle. Tämä tarkoittaa luiskattuja reunakiviä ja riittävän väljästi mitoitettuja invapysäköintiruutuja. Pysäköintiruutujen mitoituksessa on huomioitava myös perheet, joissa kummaltakin puolen autoa nousee vammainen, mahdollisesti liikkumisen apuvälinettä käyttävä henkilö. Parkkihalleissa ja

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA taloissa invapysäköinti on hoidettava niin, että vammaisilla henkilöillä on käytettävissään vaihtoehtoiset tasonvaihtojärjestelmät. Invapysäköintipaikoilta on oltava esteetön pääsy jalkakäytävälle myös talvisin, paksun lumen aikaan. Lumi vaikuttaa myös siihen, että paikat on merkittävä kilvin sekä kadunvarressa opasteena, että itse paikkojen kohdalla, osoittamassa yksittäistä paikkaa. Tällä hetkellä invapysäköintipaikkojen mitoituksessa on puutteita. Pyörätuolia käyttävä kuljettaja joutuu kadunvarsipaikoilla laskeutumaan ajoradalle, ajoneuvoliikenteen sekaan. Lisäksi ajoradalta pääsee jalkakäytävälle vain risteyksistä, jolloin pyörätuolin käyttäjä joutuu kulkemaan ajorataa pitkin risteykseen asti. Vammaiset kävelijät: Liikennevalo-ohjatuissa, pääväylillä sijaitsevissa risteyksissä valot vaihtuvat niin nopeasti, että hitaammin liikkuva ei ehdi ylittämään katua vihreiden aikana. Lisäksi painonapein ohjattavissa liikennevaloissa, joissa on keskuskoroke, painonapit sijaitset liian korkealla ja etäällä. Pyörätuolia tai vammaisten kolmipyörää käyttävät eivät yllä painaa painonappeja. Kaikkia liikennevaloja ei ole varustettu näkövammaisten tarvitsemilla äänimerkeillä. Risteysten rakenteissa on huomioitava myös ohjaavat ominaisuudet. Täysin tasoeroton risteys on hyvä liikkumisen apuvälineitä käyttäville. Risteykseen tulee kuitenkin järjestää tuntoaistin käyttämiseen perustuvia ohjaavia elementtejä valkoisen kepin käyttäjiä varten. Vammaiset pyöräilijät: Vammaisten käytössä on kolmipyöräisiä pyöriä. Pyöräilyreiteillä ja risteyksissä on huomioitava, että kolmipyörän käyttäjät eivät voi taluttaa pyöräänsä. Pyörien paikoitusalueiden varauksissa on huomioitava, että kolmipyörät voidaan jättää lähelle sisäänkäyntiä esteettömästi eli pyörien paikoitus on järjestettävä alueille, joissa ei ole tasoeroja.

14 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 1.4 Yhteenveto Joensuun liikenneväylien liikenneturvallisuusolosuhteista 1.4.1 Ruutukaava-alue Ruutukaava-alueen pääväylillä liikenneturvattomuutta aiheuttavat liikennevalo-ohjaamattomat katuliittymät ja suorat tonttiliittymät. Koulukatu välillä Rauhankatu - Suvantokatu on ruutukaava-alueen turvattomin katuosuus kaikille liikennemuodoille. Liikennevaloohjaamattomissa liittymissä kevyen liikenteen kadunylitykset ovat turvattomia. Kadun länsipuolella oleva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on liian kapea ja sen pinta sopimaton turvalliselle polkupyöräilylle. Suorista tonttiliittymistä Lyseon lukion ja pysäköintialueiden liittymät aiheuttavat eniten vaaratilanteita. Koulukadulla on liikekiinteistöjä, joille ei ole asiakaspysäköintipaikkoja, vaan autot pysäköidään liikkeen edustalla kevyen liikenteen väylälle. Siltakatu välillä Länsikatu- Koulukatu on turvaton kaikille liikennemuodoille. Katuosuus on erityisen turvaton poikittaiselle kevyelle liikenteelle ja liittymistä Siltakadulle tulevalle autoliikenteelle. Rantakadulla liikenneturvattomuus keskittyy Sairaalakadun liittymään ja Niskakadun ja Siltakadun väliselle katuosuudelle, jossa on molemminpuolista runsaasti kevyttä liikennettä tuottavaa kaupallista maankäyttöä. Katuvälillä on keskisaarekkeella varustettu turvallinen suojatie, mutta suuri osa jalankulkijoista ylittää kadun katuosuudelta mielensä mukaan. Ruutukaava-alueella kadunvarsipysäköinti heikentää kaikkien liikennemuotojen liikenneturvallisuutta. Ongelma on pahin keskustakehän sisäpuolella. Kadunvarsipysäköinti heikentää eniten polkupyöräliikenteen liikenneturvallisuutta ja huoltoliikenteen toimintaa. Rantakadulla kaupungintalon kohdalla linja-autot pysäköivät puolittain ajoradalla ja jalkakäytävällä pysäköintikiellosta huolimatta. Rantakatu 25 edessä pysäköidään jatkuvasti jalkakäytävälle. Valtion virastotalon keittiön huoltoliikenne tukkii Sairaalakadun useina aamuina. Ruutukaava-alueella on liian vähän kevyen liikenteen väylästöä polkupyöräilijöille. Kevyen liikenteen väylien pintamateriaali vaihtelee ja on paikoin sopimatonta turvalliselle polkupyöräilylle. Risteämiset ovat turvattomia avoimissa laajoissa valo-ohjaamattomissa katuliittymissä. Lisäksi kevyt liikenne ja autoliikenne risteävät kiinteistöjen liittymissä.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 15 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 1.1.4.1 Koulukadun jalkakäytävästä yhdistetyksi polkupyörätieksi ja jalkakäytäväksi merkitty kevyen liikenteen väylä on liian kapea pääraitiksi. Kuva 1.1.4.2 Nelikaistaisen Siltakadun ylittäminen on kevyelle liikenteelle turvatonta.

16 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Useimmista kiinteistöliittymistä on riittämätön näkemä kevyen liikenteen väylälle. Polkupyörille ei ole riittävän hyviä säilytyspaikkoja pääraittien varrella. Useat ruutukaava-alueen kadut ovat liian leveitä 30-40 km/h nopeustasoiselle liikenteelle. Kaksipuolinen kadunvarsipysäköinti tekee em. kadut sekaviksi ja ahtaiksi ja toispuoleinen vuoropysäköinti liian väljiksi. Ydinkeskustan alueella on niin paljon polkupyöriä, että ne on autojen tapaan saatava pois kaduilta polkupyörien pysäköintilaitoksiin, jotka on tarkoituksen mukaista sijoittaa pääraittien yhteyteen. Kävelykadulla polkupyörät ja autoliikenne heikentävät liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Linja-autoliikenteen reitit ruutukaava-alueella ovat liian mutkaiset. Jokainen kääntyminen reitillä hidastaa linja-auton kulkua ja aiheuttaa viivytyksiä. Linjojen hidastumisen lisäksi kieputtelu lisää linjaautoliikenteen päästöjä ja melua. 1.4.2 Kajaanintie ja kehätie (vt 6) Ruutukaava-alueen ulkopuolella liikenneonnettomuudet ja liikenneturvattomuus keskittyvät pääväylien ja kokoojaväylien liittymiin. Voimatien liittymä Kajaanintiellä on selvästi kaupungin turvattomin liittymä. Onnettomuudet tapahtuvat lähes aina samassa kohdassa. Liikennevalojen toimiessa liittymän pääasiallinen onnettomuustyyppi on onnettomuus, jossa suoraan punaisella pohjoiseen ajava auto törmää Voimatieltä vihreällä etelään kääntyvään autoon. Kun valot eivät ole toiminnassa onnettomuus tapahtuu samassa kohdassa, mutta silloin Voimatieltä etelään kääntynyt auto ei ole väistänyt suoraan pohjoiseen ajavaa autoa. Raatekankaan tien liittymässä liikenneonnettomuuksia tapahtuu lähes yhtä paljon kuin Voimatien liittymässä. Onnettomuustyypit vain vaihtelevat enemmän. Liittymässä on välityskykyongelmia myös ruuhka-aikojen ulkopuolella. Liittyvien suuntien vihreällä samaan aikaan suoraan ajava ja vasemmalle kääntyvä liikenne aiheuttaa sekä vaaratilanteita että välityskykyongelmia. Edelleen etelästä Salpakankaankadun suuntaan oikealle kääntyvää liikennettä on paljon. Suoraan menevän liikenteen seasta oikealle kääntyvätkin aiheuttavat vaaratilanteita. Liittyviltä suunnilta oikealle kääntyvät lisäävät jonopituutta ja heikentävät välityskykyä.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 17 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 1.4.2.1 Voimatien liittymästä Kajaanintielle tulevan ja suoraan pohjoiseen menevän auton liikenneonnettomuus on yleisin. Kuva 1.4.2.2 Raatekankaantien ja Kajaanintien liittymässä on vilkas poikittainen liikenne.

18 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Utrantieltä Pekkalan sillan suuntaan nousevan rampin ylämäki vaikeuttaa valtatien liikennevirtaan pääsyä. Ongelma näkyy liikenneonnettomuustilastossa. Ruuhkaiseen liikennevirtaan pääseminen on ongelma myös vastakkaisella rampilla, mutta alamäkeen lähteminen on helpompaa ja alamäkeen ajavan liikenteen sekaan lähdetään varovammin. Kehätieltä Utrantielle laskevan rampin liikennevaloohjaamattomassa liittymässä polkupyöräilijät ovat turvattomia. Rampilta Utrantielle kääntyvät ja Utrantieltä oikealle rampille kääntyvät autoilijat eivät jostakin syystä väistä polkupyöräilijöitä. Vaaratilanteita on usein ja ongelma näkyy liikenneonnettomuustilastossa. Karjalankadun ja Imatrantien liittymässä vasemmalle kaupunkiin kääntyvälle vahvalle liikennevirralle ei riitä nykyinen vihreän vaihe, vaan osa ajaa vielä punaisella. Vilkas poikittainen kevyet liikenne, jonka risteäminen valo-ohjatussa liittymässä pitäisi teoriassa olla turvallista, mutta käytännössä varsinkaan koululaiset eivät malta odottaa aina vihreää. Liittymän molemmin puolin on kevyen liikenteen alikulkukäytävät, mutta kumpikaan ei riittävästi vedä kevyttä liikennettä puoleensa. Toinen on ahdas pimeä teräsaaltolevyputki ja toisen toinen pää on jouduttu väkisin rakentamaan ahtaaseen paikkaan. 1.4.3 Katuverkon pääväylät Utrantiellä liikenneturvallisuuden ongelmat keskittyvät liittymiin ja Utrassa katuosuudelle, jolla on suoraa maankäyttöä. Näillä Utran katuosuuksilla liikenneturvallisuus edellyttää 40 km/h nopeustasoa. Utrantielle on rakennettu 4 kevyen liikenteen alikulkua, joista kaksi on valaisemattomia ahtaita aaltopeltiputkia. Vain pieni osa polkupyöräilijöistä käyttää näitä alikulkuja. Ruuhitien ja Latolankadun liittymissä suojatiet ovat siirtyneet liittymään niin, että alun perin 7 metrin suojatie on nyt 16 metriä pitkä. Molemmissa liittymissä on pääsuunnan lisäksi vilkas liittyvien suuntien liikenne ja liittymäalueelle suojateillä tuotu kevytliikenne aiheuttaa päivittäin ilmeneviä varatilanteita. Molemmissa liittymissä vilkasliikenteisiltä liittyviltä suunnilta on vaikeaa ja turvatonta päästä Utrantien virtaan ruuhka-aikojen ulkopuolellakin. Nurmeksentien ja Teollisuuskadun liittymä on turvaton erityisesti polkupyöräilijöille. Raskaiden ajoneuvojen liikenteen suosimiseksi vinosta liittymästä on tehty väljä. Tämä väljyys laajentaa liittymää niin, että suoraan ajava polkupyöräliikenne jää autoilijoilta huomaamatta. Tämä näkyy selvästi liikenneonnettomuustilastossa.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 19 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 1.4.3.1 Utrantien ja Ruuhitien liittymässä suojatien paikka on siirtynyt lähemmäksi liittymää ja pituus kaksinkertaistunut.. Kuva 1.4.4.2 Malmikadulla on runsaasti polkupyöräilijöitä, jotka joutuvat ajamaan autoliikenteen mukana ajoradalla.

20 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Mutalassa Nurmeksentielle on useita liittymiä, joista on huono näkyvyys. 50 km/h nopeustaso on näille katuosuuksille turvaton. 40 km/h nopeustasolle tarvitaan tukitoimia, joilla nopeudet pidetään liittyvien suuntien huonojen näkemien edellyttämällä tasolla. Jukolankadulla, Salpakaankadulla ja Raatekankaan katuosuudella on 50 m/h nopeustaso. Avoimet liittymät ja kevyen liikenteen kadunylitykset tasossa suojateillä aiheuttavat liikenneturvattomuutta. Kettuvaarantiellä ja Nyyrikinkadulla 50 km/h nopeustaso on vallitseviin liikenneolosuhteisiin nähden liian korkea. Kettuvaarantiellä on suoria tonttiliittymiä ja Nyyrikinkadulla poikittaista kevyttä liikennettä. Niinivaarantiellä liikenneturvallisuuden ongelmat keskittyvät liittymiin. Niinivaarantietä ylittävä kevyt liikenne on turvatonta. Suvikadulla liikenneturvattomuutta koetaan terveyskeskuksen kohdalla katua ylitettäessä ja Tikkamäentiellä Keskussairaalan ja Juhanalan koulun kohdalla. Hukanhaudantien liikenneturvallisuuden ongelmat keskittyvät liittymiin, joissa on poikittaista kevyttä liikennettä. Alikulkukäytävää eivät läheskään kaikki käytä, vaan ylittävät tien tasossa alikulun molemmin puolin olevista liittymistä. Noljakkaan on saatu hyvän liikennesuunnittelun ansiosta asuntoalueen läpi kulkeva pääraitti, joka risteää eritasossa kokoojaväylät ja jolta on hyvät yhteydet asuntoalueille. Noljakan liikenneturvallisuuden ongelmat keskittyvät Noljakantien liittymiin, joissa on vilkasta poikittaista kevyttä liikennettä. Nopeusmittauksen mukaan 40 km/h nopeusrajoitus ei ole vaikuttanut ajonopeuksiin Noljakan kirkon kohdalla. Nopeudet ovat samaa luokaa kuin 50 km/h nopeusrajoituksen aikaan. Nopeuksien saaminen liikenneturvalliselle tasolle vaatii rakenteellisia toimia vilkkaimmissa kevyenliikenteen risteämiskohdissa. Kuvassa 1.4.5 näkyvät kaikille turvattomat liittymät ja katuosuudet Joensuun kaupungin alueella. Kuvassa 1.4.6 näkyvät erityisesti polkupyöräilijöille turvattomat paikat Joensuun kaupungin alueella. Kuvaan on merkitty kevyen liikenteen oikopolkuja, jotka aiheuttavat vaaratilanteita ja liikenneonnettomuuksia.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 21 AIKAISEMMIN LAADITUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 2 AIKAISEMMIN LAADITUN LIIKENNETURVALLI- SUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Vuonna 1992 laaditusta liikenneturvallisuussuunnitelmasta on toteutettu kaikki merkittävimmät liikenteenohjaustoimet. Näistä merkittävin on ollut ruutukaava-alueen 40 km/h nopeusrajoitus ja samaan aikaan toteutettu liikennevalojen keskuskoneen ja liittymäkoneiden uusiminen. Samoin osalle Noljakantietä, Kettuvaarantietä, Nurmeksentietä ja Utrantietä on asetettu 40 km/h nopeusrajoitus. Merkittävimpiä kevyen liikenteen turvallisuustoimia ovat olleet rantaraitin parantaminen ja päällystäminen Mutalan ja keskustan välillä sekä Kuhasalontien, Marjosärkäntien, Linnunlahdentien ja Iiksenportin kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Korotettujen suojateiden rakentaminen Ruuhitielle, Koillisväylälle, Yliopistonkadulle, Vanamokadun ja Heinäpurontielle ovat parantaneet kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämisten liikenneturvallisuutta. Eteläkatu ja Linnunlahdentie on rakennettu uudelleen ja varustettu erillisellä kevyen liikenteen väylällä. Lisäksi Eteläkadulle on rakennettu kaksi hidastetta. Yleisten teiden parantamistoimista merkittävimpiä ovat olleet Imatrantien tievalaistuksen rakentaminen Ilomantsintien ja Reijolan välille, Noljakan eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä Pilkosta Kuopiontieltä poistetut yksityistieliittymät sekä Niinivaarantien ja Hukanhaudantien kiertoliittymän rakentaminen. Rantakylän 70-luvulla rakennetun alueen liikenneturvallisuutta parannettiin. Rantakylänkadun, Riihisärkänkadun ja Venetien liikenneturvallisuutta lisättiin korotetuin liittymin, korotetuin suojatein, saarekkein sekä ajoradan kavennuksin. Rantakylän koulun kohdalle rakennettiin tilataideteos ja sivusiirtymä. Näillä toimilla ja 30 km/h ja 40 km/h nopeusrajoituksilla on saatu autojen nopeuksia selvästi pienemmiksi ja vakavat liikenneonnettomuudet selvästi vähenemään.

22 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma AIKAISEMMIN LAADITUN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Kuva 2.1 Venetien ja Rantakyläntien korotettu liittymä ja taustalla näkyvä pitkän katuosuuden katkaiseva tilateos ovat parantaneet merkittävästi Rantakylänkadun liikenneturvallisuutta. Kuva 2.2 Ruutukaava-alueen 40 km/h nopeusrajoitus on parantanut ruutukaava-alueen liikenneturvallisuutta.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 23 LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET 3 LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISSUUNNI- TELMAN TAVOITTEET Joensuun kolmannen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteeksi asetettiin, että yhdessä vuodessa saa tapahtua enintään 23 henkilövahinkoon johtavaa liikenneonnettomuutta tämän liikenneturvallisuussuunnitelman toimien toteuttamisen jälkeen. Merkittävimpiä toimia em. tavoitteen saavuttamiseksi ovat: 1. Kevyen liikenteen väylästö on jäsenneltävä pääraitteihin, paikallisraitteihin ja ulkoiluraitteihin ja niille on asetettava laatutasotavoitteet. 2. Pienillä liittymien ja kevyen liikenteen väylien liikenneturvallisuuden parantamistoimilla pyritään parantamaan nopeasti liikenneturvallisuutta. 3. Pääväylien turvattomat liittymät on parannettava. 4. Autoliikenteen nopeusrajoitusjärjestelmää on tarkistettava ja nopeusrajoitusten noudattamista on tehostettava rakentamalla hidasteita. 5. Autojen pysäköinti on saatava pois kaduilta keskustakehän sisäpuolella rakentamalla liikenneturvallisia pysäköintilaitoksia. 6. Polkupyörät on saatava pois keskustakehän sisällä katualueilta rakentamalla polkupyörien pysäköintilaitoksia. 7. Ruutukaava-alueen sisääntuloväylille on saatava kaikkiin liittymiin liikennevalo-ohjaus. 8. Linja-autoliikenteen linjoille on luotava mahdollisimman sujuvat linjat, joilla linja-autoliikenne voi ajaa nopeusrajoitusten mukaan. 9. Kiinteistöjen liittymä- ja pysäköintijärjestelyt on parannettava niin, että ne eivät aiheuta liikenneturvattomuutta pää- ja kokoojaväylien ja niiden varressa olevien kevyen liikenteen väylien liikenneturvallisuudelle.

24 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET 4 KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PA- RANTAMISMAHDOLLISUUDET 4.1 Kevyen liikenteen väylästön liikenneturvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen väylästö jäsennellään toiminnallisiin luokkiin. Pääraiteille asetetaan laatutasotavoitteet leveyden, pintamateriaalin, päällysteen tasaisuuden, valaistuksen, autoliikenteen risteämisten ja viitoituksen osalta. Pääraittien yhteyteen ruutukaava-alueelle rakennetaan pysäköintipaikkoja polkupyörille. Keskustakehän sisällä pintamateriaali voi poiketa muusta väylästöstä, mutta päällysteen tasaisuusvaatimuksista ei saa tinkiä keskustassakaan. Pääväylän ja kevyen liikenteen pääraitin risteämiskohdissa on oltava hyvä valaistus. Valaistuksen on oltava niin hyvä, että kadunylitystä odottava ja katua ylittävä näkyvät kunnolla. Kevyen liikenteen alikulkukäytävissä on oltava hyvä valaistus. Yli 50 km/h nopeustasoisten pääväylien ja pääraittien liittymät rakennetaan eri tasoon. Vilkasliikenteisten 50 km/h nopeustasoisten pääväylien ja pääraittien risteämiset rakennetaan eri tasoon, jos se on mahdollista. Muiden 50 km/h nopeustasoisten katujen ja pääraitin risteämiskohdan suojatielle rakennetaan suojatien keskisaareke. 40 km/h nopeustasoisilla kaduilla pääraitin risteämiskohtaan rakennetaan 40 km/h nopeustason hidastin (korotettu suojatie tai liittymä). Koillisväylän kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen on tarpeen, koska katua on nostettu alikulkukäytävän rakentamista silmälläpitäen. Pääraittien viitoituksen on oltava jatkuva molempiin suuntiin niin, että harhautumisvaaraa ei ole. Kuvasta 4.1.1 näkyy Joensuun kevyen liikenteen pääraittien tavoiteverkko.

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 25 KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

26 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 27 KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET 4.2 Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistus Edellisen suunnitelman tehokkain liikenneturvallisuustoimi oli autoliikenteen nopeuksien alentaminen katuverkossa. Kaupunkilaiset ovat omaksuneet alemmat nopeudet varsin hyvin huomatessaan niiden liikenneturvallisuusvaikutukset. Hyvien kokemusten perusteella voidaan nopeusrajoitusjärjestelmää hienosäätää. Utrantiellä, Nurmeksentiellä, Noljakantiellä ja Kettuvaarantiellä 40 km/h nopeusrajoitusten vaikutusaluetta on jatkettava. Nyyrikinkadulle 40 km/h nopeustaso on perusteltu. Ruutukaava-alueen liityntäväylien 30 km/h nopeusrajoitukselle on selvät liikenneturvallisuusperusteet. Pää- ja kokoojaväyläosuudet Koulukadusta, Koskikadusta, Siltakadusta, Rantakadusta sekä Papinkatu ja osa Rauhankatua jäisi 40 km/h nopeusrajoitukselle. Asuntoalueille voidaan asettaa 30 km/h nopeusrajoitukset sitä mukaa kun liikenneturvallisuus vaatii tai asukkaat niitä esittävät. Kuvassa 4.2.1 on työryhmän esitys Joensuun aluenopeusrajoituksista. 4.3 Nopeusrajoitusten rakenteelliset tukitoimet 50 km/h nopeustasoisilla kaduilla nopeudet pidetään liikenneturvallisella tasolla sopivalla poikkileikkauksella ja suojateiden keskisaarekkeilla. 40 km/h nopeustasoisilla kaduilla nopeuksia säädellään 40 km/h nopeustason hidasteilla, joita ovat korotetut suojatiet ja korotetut liittymät. Linja-auto- ja kuorma-autoliikenteen reiteillä hidasteet mitoitetaan raskaan liikenteen mukaan. 30 km/h nopeustasoisilla väylillä korotettujen liittymien ja suojateiden lisäksi kavennukset ja ajoradan sivusiirtymät ovat luontevia hidasteita, joiden vaikutus ulottuu koko katuosuudelle. Ruutukaava-alueella voidaan turvata 40 km/h nopeusrajoituksen noudattaminen, liikenteen sujuvuus ja katua ylittävän poikittaisliikenteen turvallisuus rakentamalla liikennevalo-ohjaus kaikkiin sisään tulevien pääväylien liittymiin. Kuvassa 4.3.1 näkyvät nykyiset ja työryhmän esittämät uudet hidasteet nopeusrajoitusten tukemiseksi.

28 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 29 KESKEISIMMÄT LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET 4.4 Valta- ja kantateiden liikenneturvallisuuden parantaminen Voimatien liittymä on kaupungin turvattomin liittymä liikenneonnettomuuksien perusteella. Liittymän parantamistoimista on laadittu jo rakennussuunnitelma, jossa on tarvittavat parantamistoimet. Samoin Raatekankaantien liittymän parantamisesta on laadittavana rakennussuunnitelma parantamistoimista, jotka liikennevalo-ohjattuun tasoliittymään voidaan vielä tehdä. Liittymän parantaminen eritasoliittymäksi tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. Liperintiellä ennen suurempia rakentamistoimia voidaan liikenneturvallisuutta parantaa Utrantien liittymän kohdalla 60 km/h nopeusrajoituksella ja automaattisella liikenteenvalvontapisteellä. Kevyt liikenne saadaan pois ajoradalta Imatrantieltä ja Ilomantsintieltä rakentamalla kevyen liikenteen väylä ja kaksi alikulkua Ilomantsintielle sekä aita Imatrantien ja Karsikon asuinalueen väliin. 4.5 Ruutukaavan pääväylien liikenneturvallisuuden parantaminen Keskustakehän ulkopuolella ruutukaava-alueella tarvitaan lisää kevyen liikenteen väyliä polkupyöräilijöille. Niskakadulla ja Yläsatamakadulla Länsikadun ja Koulukadun välillä voidaan nykyinen jalkakäytävä merkitä yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Kirkkokadun kivituhkapintainen jalkakäytävä voidaan merkitä yhdistetyksi polkupyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Kirkkokadun liittymissä reunakivet joudutaan laskemaan suojateiden kohdalta. Koulukadun parantaminen on kiireellisin ruutukaava-alueen suuremmista parantamistoimista. Liikennevalo-ohjauksen rakentaminen Pohjoiskadun, Sairaalakadun ja Yläsatamakadun liittymiin takaisi poikittaisen liikenteen liikenneturvallisuuden ja tasaisen 40 km/h nopeustasoisen liikennevirran. Ajoradan kaventaminen kaksikaistaiseksi mahdollistaa pääraittitasoisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen kadun länsipuolelle. Tonttiliittymien siirto liityntäväylille ja jäljellejäävien yhdistäminen ovat realistisia parantamistoimia. Siltakadulla Koulukadun ja Länsikadun välillä liittymien liikenneturvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla Siltakadulle suojatien keskisaarekkeita. Toimenpide parantaa Siltakatua ylittävän kevyenliikenteen turvallisuutta.

30 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI 5 TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI Joensuun kolmannen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelmaan oli ehdolla runsaasti liikenneympäristön parantamishankkeita. Toimenpideohjelma pyrittiin laatimaan mahdollisimman realistiseksi ottaen huomioon Joensuun kaupungin ja Savo-Karjalan tiepiirin mahdollisuudet toteuttaa parantamistoimet esitetyssä aikataulussa. Toimenpideohjelma laadittiin pienemmistä liikenneturvallisuutta parantavista toimista. Niistäkään ei saatu kaikkia mahtumaan toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelman ulkopuolelle jääneet pienemmät kohteet on koottu tekniseen raporttiin. Teknisessä raportissa on periaateluonnoksia toimenpideohjelman hankkeista. Toimenpiteiden toteutus jaettiin kolmeen kiireellisyysluokkaan: Kiireellisyysluokka I, vuodet 2003-2005 Kiireellisyysluokka II, vuodet 2006-2009 Kiireellisyysluokka III, 2010 ja sen jälkeen Toimenpideohjelman toteuttamiskustannukset ovat noin 3,4 milj.. Hankeryhmä Kust. Kust. Kust. Yht. Kl I Kl II Kl III Liikenteenohjaustoimet 78 000 77 000 Pienet kevyen liikenteen liikenneturvallisuushankkeet 218 000 10 000 228 000 Nopeusrajoitusten tukitoimet 51 000 22 000 12 000 85 000 Muut pienet liikenneturvallisuuden 42 000 15 000 45 000 102 000 parantamishankkeet Tärkeiden puistoraittien parantamishankkeet 550 000 480 000 1 030 000 Katuverkon kevyen liikenteen 700 000 200 000 750 000 1 650 000 väylästön alikulkukäytävien rakentamishankkeet Liikennevalojen rakentamishankkeet 170 000 300 000 80 000 550 000 Kiertoliittymien rakentamishankkeet 30 000 180 000 210 000 Kustannukset yhteensä 1 809 000 1 057 000 1 067 000 3 932 000 Savo-Karjalan tiepiirin ja Joensuun kaupungin yhteishankkeet 2 463 000 750 000 150 000 3 363 000

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 31 TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI 5.1 Liikenteenohjaustoimet, kiireellisyysluokka I Hanke Hanke n:o Toimenpiteet 101 Nopeusrajoitusmerkintöjen tehostaminen - 40 km/h nopeusrajoitusten merkitseminen ajorataan pää- ja kokoojaväylillä - 900 mm:n nopeusrajoitusmerkit, tärinäraidat ja 40 km/h ajoratamerkintä Utrantien, Nurmeksentien, Kettuvaarantien, Noljakantien,Kuhasalontin, Koillisväylän ja Pohjolankadun 40 km/h nopeusrajoituksiin - 30 km/h nopeusrajoituksen maalaaminen ajorataan mm. Miilunpolttajantielle, Pataluodonkadulle, Vanamonkadulle, Noljakankaarelle, Lintuaidantielle ja Sortavalankadulle ( edellyttää erillissuunnitelman laatimista) 102 Ruutukaavan nopeusrajoituksen tarkistaminen - 30 km/h nopeusrajoitus lukuun ottamatta Siltakatua ja Koskikatua välillä Länsikatu-Koulukatu, Koulukatua välillä Rauhankatu- Papinkatu, Suvantokatu välillä Rantakatu-Koulukatu, Rantakatu välillä Utrantie-Papinkatu ja Rauhankatua välillä Rantakatu- Koulukatu, Papinkatu 103 Nopeusrajoitusten tarkistukset - 40 km/h nopeusrajoitus Noljakantielle välillä Nuottaniementie- Koivikkorannantie ja Marjalantie- Kervilänkuja, Nurmeksentielle välille Teollisuuskatu- Utrantie ja Lauttamiehentie- nykyinen rajoitus Utrantielle välille Ranta - Mutalantien jatke- - Kristallikuja, Kettuvaarantielle välillä Pohjolankatu-Lapinkatu, Kuhasalontie (mt 5013) välillä Satamatie- nykyinen rajoitus, Pohjolankatu välillä Imatrantie-Ilmarisenkatu, - 30 km/h nopeusrajoitukset kaikille asuntoalueille 104 Kevyen liikenteen väylästön liikennemerkkien ja viitoituksen parantaminen - pää- ja ulkoiluraittiuden kevyen liikenteen viitoitussuunnitelman tarkistaminen ja täydentäminen vastaamaan tämän hetken viitoitustarpeita 105 Kevyen liikenteen väylien ajoratamerkintöjen parantaminen - keskiviivan ja ajosuuntanuolten maalaaminen kaikkiin kevyen liikenteen alikulkukäytäviin - pysäytysviivan maalaaminen kevyen liikenteen väylille liikennevalo-ohjattuihin liittymiin - pyöräilijän ja ajosuuntanuolen maalaaminen ajorataan 106 Pääväylien liittymien ajoratamerkintöjen parantaminen - väistämisvelvollisuuden osoittaminen ajoratamerkinnällä 107 Nurmeksentien liittymien turvallisuuden parantamineen - stop merkkien ja liikennepeilien asentaminen Työmiehenkadun, Rakentajankadun, Kirvesmiehenkadun ja Puusepänkadun liittymiin 108 Marjalantien ja Marjalanportin liittymän turvallisuuden parantamineen - stop merkin asettaminen Tot.kust. (1000 ) Tot. 12 K 8 K 10 K/T 8 K/T 5 K/T 3 K/T 4,0 K 0,4 K/T Tot. = toteuttaja sarake, jossa K on Joensuun kaupunki, T on Savo-Karjalan tiepiiri ja Po on poliisi

32 Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI 5.1 Liikenteenohjaustoimet, kiireellisyysluokka I Hanke Hanke n:o Toimenpiteet 109 Liittymien havaittavuuden ja poikittaisen kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen - havainnepylväät liikenteenjakaja ja suojatie merkkien varsiin Karjalankadun ja Sortavalankadun, Kettuvaarantien ja Sortavalankadun, Marjalantien ja Lintuaidantien, Noljakantien ja Noljakankaaren, Noljakantien ja Nuottaniementien, Noljakantien ja Lehtipojantien liittymiin pääsuunnalle 110 Liittymien havaittavuuden parantaminen - havainnepylväät liikenteenjakaja merkkeihin Marjalantien ja Marjalanportin( pt, Ilomantsintien (kt 74) ja Iiksenportin, Kettuvaarantien ja kehätien (vt 6) rampin liittymiin 111 Niskakadun ja Yläsatamakadun kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Länsikatu- Koulukatu - molempien katujen eteläpuolisen jalkakäytävän merkitseminen yhdistetyksi polkupyörä- ja jalankulkutieksi 112 Utrantien ja Miilunpolttajantien liittymän turvallisuuden parantamineen - stop merkin asettaminen 113 Sairaalakadun kadunvarsipysäköinnin tarkistukset - pysäköintikielto Sairaalakadun eteläpuolelle välille Torikatu-Rantakatu 114 Karjalankadun ja Tonttulankadun liittymän turvallisuuden parantamineen - stop merkin asettaminen 115 Kirkkokadun kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen - Kirkkokadun itäpuolen jalkakäytävän merkitseminen yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi 116 Karjalankadun alkupää liikenneturvallisuuden parantaminen - Pysäkin poisto ja pysäköintikielto Niinivaarantien ja Tonttulankadun välisellä katuosuudella 117 Kuopiontien (vt 17) ja Marjalantien pääraitin liikenteenohjauksen parantaminen - tarpeettomia merkkejä pois - asuntomessujen liikennejärjestelyistä johtuvia ajoratamaalauksia pois 118 Hukanhaudantien (mt 5013) viitoituksen ja liikennemerkkien tarkistus - kuluneiden merkkien uusinta ja viitoituksen tarkistus vastaamaan tien hallinnollisen luokan muuttunutta tilannetta 119 Kehätien (vt 6) liikenneturvallisuuden parantaminen Utrantien eritasoliittymän kohdalla - 60 km/h nopeusrajoituksen jatkaminen Pekkalan sillalle ja Utrantien liittymien kohdalla - liikenteen automaattivalvontapisteen rakentaminen - 60 km/h kestomerkintöjen teko ajorataan koko 60 km/h nopeusrajoitusalueelle Tot.kust. (1000 ) Tot. 3 K 2 K/T 1 K 0,2 K 0,2 K 0,2 K 3,0 K 2,0 K 0,5 K/T 4 T 1 20 1 T/Po

Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma 33 TOIMENPIDEOHJELMA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI 5.2 Pienet kevyen liikenteen liikenneturvallisuushankkeet Hanke n:o Hanke Toimenpiteet Tot.kust. (1000 ) Onn. /hvjo Kl 201 Teollisuuskadun ja Nurmeksentien liittymän parantaminen - liittymän muodon parantaminen ja Teollisuuskadun tulosuunnan rakentaminen korotettuna liittymänä 10 6/2 I 202 Ruuhitien ja Latolankadun liittyminen parantaminen Utrantiellä - suojateiden kestomerkintöjen siirto oikeaan paikkaan - kevyen liikenteen ohjaaminen suojateille kestomerkintöjä käyttäen 10 7/1 I - suojateiden siirron yhteydessä tarvittavien kevyenliikenteen väyläyhteyksien rakentaminen 203 Utrantien liikenneturvallisuuden parantaminen - pensas- ja puuistutuksien rakentaminen Pataluodonkadun ja Ranta- 12 5/2 Mutalantien jatkeen väliselle katuosuudelle ohjaamaan kevyen liikenteen I ylitykset alikulkukäytäviin ja suojateille - toimintakeskuksen luona olevan kevyenliikenteen alikulkukäytävän itäpuolella olevan oikopolun katkaisu aidalla ja pensailla 204 Rantakadun kevyenliikenteen väylän päällysteen parantaminen - päällysteen parantaminen asfalttipäällysteeksi koko leveydeltä välillä Koskikatu- Suvantokatu 15 0/0 I 205 Koulukadun ja Rauhankadun liittymän parantaminen - liittymän muodon parantaminen ja odotustilojen rakentaminen 10 8/4 I 206 Rantakadun liikenneturvallisuuden parantaminen Sokoksen ja Osuuspankin kohdalla - kaiteen tai muun kevyttä liikennettä ohjaavan rakenteen rakentaminen ajoradan ja jalkakäytävän väliin ohjaamaan jalankulkijoita suojateiden käyttöön 2 2/1 I 207 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Kettuvaarantie eritasoliittymän ja Karjalankadun välillä 25 1/1 I - routavaurioiden korjaus ja uudelleenpäällystäminen 208 Kalevankadun kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Lyseon yläasteen kohdalla ( toteutus Lyseon koulun rakentamisen yhteydessä) 15 1/0 I - kevyen liikenteen väylän rakentaminen ajorataa kaventamalla 209 Kuurnankadun liikenneturvallisuuden parantaminen - suojatien keskisaarekkeiden rakentaminen Kanervalaan lähtevien puistoraittien suojateille (2 kpl) - suorien tonttiliittymien vähentäminen - pysäköinnin estäminen kevyen liikenteen väylällä Leipomon baarin kohdalla 210 Kirkkokadun kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen - reunakiven madaltaminen suojateiden kohdalta liittymissä 10 45/10 I 211 Rantaraitin parantaminen - rakenteiden parantaminen ja päällystäminen Pekkalan sillan kohdalla noin 150 m:n matkalla Onn./hvjo = kaikki onnettomuudet/ henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 15 10 2 2/2 10/3 1/1 I I I 25 1/1 I