FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2011 Kuntajohtaminen murroksessa Kokonaissuunnittelu FCG Consulting People 2/2011 1
3 Pääkirjoitus 4 Kuntajohtajuus murroksessa Muutoksen tuulia Lapinjärvellä 5 Kuntajohtajuus murroksessa Eväitä uuden polven kuntajohtajalle 6 Kuntajohtajuus murroksessa Sastamala muuttuu ja kehittyy 7 FCG-uutisia 8 Teollisuusalueen muodonmuutos Pari vuotta Lapinjärven kuntaa luotsannut Christian Sjöstrand pitää henkilöjohtamista ja palveluiden järjestämistä kuntalaisille keskeisinä kuntajohtamisen haasteina. Kuva: Jarmo Teinilä. 9 Lahden lippulaiva 10 Kokonaisvaltaisempaan rakentamisen suunnitteluun 12 Uuden ajan jätehuoltoa 13 Espooseen innovatiivinen sairaala 14 Ympäristöalan moniosaaja FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 Sähköposti etunimi.sukunimi@fcg.fi www.fcg.fi Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2011 15 FCG:n Fingrid Oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana 16 SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskunta rakenteita 18 Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksi 19 Tietomallien käyttö yleistyy 20 Toimintavarmuutta vesihuoltoon 21 Metrolla länteen ja itään 22 Lappeenrannalle uusi siirtoviemäri 23 Lappeenrantaan laaja puitesopimus 24 Historiallinen Billnäs herää henkiin 25 Ulkoasiainministeriön toimeksiantoja opetus-, ympäristö- ja vesi sektorilla 26 Nimityksiä FCG:llä 2 FCG Consulting People 2/2011 441 750
PääKirJoiTuS Arvoisa lukija, Koko suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran vaativien kehityspolkujen ja ratkaisujen edessä. Julkisen talouden haasteet ja monet muut tekijät toimintaympäristössä edellyttävät hallittuja muutoksia rakenteissa, tuottavuudessa ja palveluissa. Tässä lehdessä käsittelemme kahta kuntajohtamisen näkökulmasta tärkeää teemaa: kuntajohtamisen syklisyyttä ja rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista suunnittelua. Lehdessämme on tällä kerralla esillä sekä nuoren polven kuntajohtaja että pitkän linjan konkari. Molempien haastatteluissa käy ilmi selkeästi se, että johtamisessa keskeinen onnistumiselementti on monen toimijan yhteistyön saumattomuus ja sujuvuus. Hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne on osa kuntien asukkailleen tuottamaa palvelua. Toimivissa rakenteissa ympäristö, infra ja rakennukset muodostavat sopusointuisen, laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön. Tämä on vaativa tehtävä suunnittelulle. Johtamisen haaste on myös, miten ennakoida ja hallita erilaisten toteutustapojen vaikutukset kustannuksiin. Toimitilojen suunnittelussa rakennusten elinkaarikustannusten hallinta jo ennakolta on erityisen tärkeää. Liian usein sekä investointien sitoman pääoman tarve että rakennetun ympäristön käytöstä aiheutuvat kustannukset aiheuttavat yllätyksiä. FCG tukee osaamisellaan asiakkaitaan kunkin perustehtävissä ja perustehtävien edellytysten suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisesti kunta- ja muun julkisen hallinnon referenssimme ovat laajat, ja sitä kautta myös käytännön kokemuksemme. Uudistamme osaamistamme jatkuvasti vastaamaan sekä perinteisen että laajenevan uuden asiakaskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Yrityssektorin volyymi asiakkaissamme on jatkuvasti vähitellen kasvamassa. Tuoreista, mielenkiintoisista hankkeistamme löytyy tässäkin lehdessä useita esimerkkejä, kuten Espoon Puolarmetsään rakennettava uudenlainen sairaalakonsepti. Antoisia lukuhetkiä! Ari Kolehmainen toimitusjohtaja FCG Consulting People 2/2011 3
KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA Muutoksen tuulia Lapinjärvellä Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Idyllinen 3 000 asukkaan Lapinjärvi kuutostien varrella Loviisan kupeessa on oman tiensä kulkija. Kunta kentän muutokset tuntuvat silti täälläkin. Niistä on pari vuotta ottanut mittaa tuore kunnanjohtaja Christian Sjöstrand. Lapinjärvi hylkäsi viime vuonna voimaan tulleen Loviisan seudun kuntaliitoksen ja valitsi itsenäisyyden. Päätöksen taustalla oli kai kunnan hyvä taloudellinen tilanne, joten paineita liitokseen ei ollut, arvioi Sjöstrand, joka aloitti vasta päätöksen jälkeen. Päätösvaltakin haluttiin pitää itsellä. itsenäinen vai ei? Kunta saa kolmasosan tuloista veroina, toisen kolmanneksen valtionavuista ja loput mm. vuokra-asunnoista ja Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. 19 %:n veroäyri ei ole korkea, mutta ikärakenne muistuttaa jo nyt vanhenevaa Suomea. Pienen kunnan rahkeet eivät riitä kunnan kaikkien tehtävien hoitamiseen, joten yhteistyötä tehdään Loviisan ja Myrskylän kanssa. Täydellinen itsenäisyys ei siis säilynyt. Meillä pyritään kuitenkin katsomaan ensin, voiko palvelut hoitaa itse. Vasta sen jälkeen ostetaan muualta, kertoo Sjöstrand. Katse yhteistyön suuntaan Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tarvitaan erityisesti perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sektoreilla, kunnanjohtaja arvioi. Lapinjärvi on selvittänyt seudullisen elinkeinoyhtiön perustamista Loviisan kanssa. Valtuusto palautti asian kuitenkin jatkoselvitykseen, ja nyt tutkitaan muita, tätäkin laajempia vaihtoehtoja. Aiempi tiivis yhteistyö Itä-Uudenmaan liiton kanssa muuttui, kun liitto yhdistyi Uudenmaan liittoon. Syrjäisen itäuusmaalaisen kunnan intressit näyttävät kovin mitättömiltä Helsingistä katsottuna, Sjöstrand huokaa. Jokapaikanhöylä Näin kuvailee nykyistä toimenkuvaansa alunperin Pohjanmaalta kotoisin oleva Sjöstrand, joka siirtyi tehtäväänsä Rkp:n eduskuntaryhmän pääsihteerin pallilta. Hän pitää keskeisinä arjen haasteinaan henkilöjohtamista ja palveluiden järjestämistä kuntalaisille. Päätöksenteko onnistuu kunnan ison johtoryhmän kanssa, vaikka mukana on kaikenikäisiä eri hallintokunnista. Suuri haaste ovat suppeat henkilöresurssit. Yhdenkin avainhenkilön poistuminen voi aiheuttaa ison ongelman. Sjöstrand kaipaisikin lisää tietoa siitä, miten järjestää esimerkiksi kunnan siivouspalvelut ja ruokapalvelut: omana työnä vai ostopalveluna. Hyvää tietoa päätösten pohjaksi tarvittaisiin esimerkiksi muutosjohtamisesta ja ulkoistamisesta. Siksi yhteistyö lähikuntien kanssa on tärkeää, samoin kouluttautuminen, talousfoorumit ja kuntajohtajakokoukset, hän luettelee. Vertaistieto on tervetullutta muilta kunnilta ja uusista ratkaisumalleista. Vajaan 3 000 asukkaan Lapinjärven kaksikielinen kunta sijaitsee 6-tien varrella Loviisan kupeessa. Kuntaa on pari vuotta luotsannut alunperin pohjalainen VTM Christian Sjöstrand.
Eväitä uuden polven kuntajohtajalle Teksti: Anna-Maija Gruber Kuntasektorilla tapahtuvat voimakkaat myllerrykset ovat saaneet monet havahtumaan siihen, että entisillä menettelytavoilla ei välttämättä enää selvitä kaikista muutoksista. Uudenlaiset valmiudet ja lisäkoulutus ovat monessa tapauksessa tarpeen. Asiaa ovat pitäneet esillä myös muun muassa Kunta liitto ja Kuntajohtajayhdistys. Uusia eväitä saattavat kaivata niin uudet, tehtävässään äskettäin aloittaneet kunnan ylimmät viranhaltijat kuin myös kokeneemmat johtohenkilöt, jotka hakevat uusia ratkaisuja tai ovat joutuneet kohtaamaan esimerkiksi kuntaliitoksen. Näin arvioivat FCG:n johtavat konsultit Markus Pauni ja Timo Huttunen, jotka ovat etsineet vastauksia näihin kysymyksiin. Kohti hallittua muutosta Pauni ja Huttunen valmistelevat yhdessä uutta valmennusohjelmaa, joka pyrkii antamaan eväitä uuden sukupolven kuntajohtajalle. Kun kuntasektori on murroksessa, ei johtaminenkaan enää voi onnistua vain vanhoilla eväillä, he muistuttavat. Uusia valmiuksia voivat tarvita muutkin kuin kunnanjohtaja, sillä mullistukset koskevat yleensä koko kunnan ylintä johtoa, kuten johtoryhmien jäseniä sekä liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden johtajia. Ensisijaisen tärkeää on löytää laajempaa näkemystä kuntaorganisaation johtamiseen ja verkostojen hallitsemiseen. Näin voidaan kehittää ja vahvistaa innovatiivisuutta ja strategista johtamista. Ja avuksi tarvitaan tietenkin konkreettisia johtamismenetelmiä ja työkaluja, sanovat konsultit. Luvassa uusia näkökulmia Vuoden kestävää valmennusohjelmaa on suunniteltu yhdessä muun muassa Kun- taliiton kanssa ja Kuntajohtajayhdistyksen tarpeita kuunnellen. Ohjelma koostuu kuudesta kaikille yhteisestä kahden päivän lähiopetusjaksosta sekä kahdesta yksilöllisestä tapaamisesta. Alustajiksi kutsuttavat huippuasiantuntijat tulevat avaamaan uusia käytännönläheisiä näkökulmia ja tarjoamaan varteenotettavia hyviä käytäntöjä, joita kukin voi suoraan soveltaa oman johtamistyönsä kehittämiseen, vakuuttaa Pauni. Jokainen osanottaja tulee saamaan omasta johtamistyylistään myös yksilöllisen analyysin. Sen pohjalta työstetään myös henkilökohtaisen johtamisen kehittämissuunnitelma, joka vahvistaa strategista johtamiskykyä, lupaa Huttunen. Johtamista sparrataan sekä yhdessä että henkilökohtaisesti valmentajan kanssa. Ohjelma tarjoaa myös oivan tilaisuuden verkostoitua muiden vastaavanlaisessa tilanteessa olevien osanottajien kanssa. Ensimmäinen Uuden sukupolven kuntajohtaja -valmennusohjelma käynnistyy vuo den 2012 alkupuolella. Mullistus käynnissä Kunnissa tapahtuu juuri nyt paljon suurempia mullistuksia kuin pitkään aikaan. Kyse ei ole pelkästään kuntaliitoksista, vaan palvelurakenteet, toimintamallit ja johtamisjärjestelmät menevät uusiksi muutenkin, toteaa Pauni ja luettelee muutostilanteessa olevan johtajan haasteita: sekä asukkaiden että henkilöstön ikärakenne muuttuu, ja uudet johtajat voivat joutua kohtaamaan ikäpolvikuilun myös poliittiseen johtoon. Henkilöstökin voi olla monikulttuurisempaa kuin aiemmin, mikä vaatii työelämän erilaista johtamista. Ja riittäähän näitä haasteita: liikelaitosten yhtiöittäminen, kuntakonsernien rakennemuutokset, sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet... Uudet palveluntuottajamallit, tilaaja tuottaja-perusteinen toiminta, ulkoistaminen: kaikissa kysytään valmiuksia kohdata uudenlaisia toimintatapoja. Siksi on syytä pohtia, mitä kaikkea se tarkoittaa nimenomaan johtajuuden näkökulmasta, huomauttaa Huttunen, joka on erikoistunut organisaatioiden ja johtamisen leadershipkysymyksiin. Jakso A5: Henkilöstövoimavarojen ja työyhteisön johtaminen Jakso B2: Yksilöllinen valmennus Jakso A6: Ohjelman päätös 2 pv opintomatka Euroopassa Jakso A4: Palvelujen strateginen kehittäminen, asiakkuus ja valinnanvapaus Kesto n. 1 vuosi Jaksot A1-6 Yhteiset tapaamiset Jaksot B1-2 Henkilökohtaiset tapaamiset Uuden sukupolven kuntajohtaja valmennusohjelma Jakso A1: Toimintaympäristön trendit ja strateginen johtaminen Jakso A2: Muutoksen johtaminen Jakso A3: Uusi kuntakonsernin johtaminen ja verkostojen hallinta Jakso B1: Yksilöllinen valmennus Vuoden mittainen käytännönläheinen uuden sukupolven kuntajohtaja -ohjelma koostuu kuudesta opetusjaksosta ja henkilökohtaisesta valmennuksesta. FCG Consulting People 2/2011 5
KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA on tärkeää rakentaa verkoston käyttövoimaksi luottamusta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta, arvioi Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli. Kuvassa Paavo Salli Sastamalaan nousevan uuden liikuntahallin rakennustyömaalla. Sastamala muuttuu ja kehittyy Kuntajohtaja kuljettaa kunnassa tapahtuvaa muutosta muutenhan se olisi ajopuu, määrittelee asian jämäkästi Sastamalan kaupungin johtaja Paavo Salli, joka on ollut monessa mukana. Salli on johtanut ensin Vammalaa ja nyttemmin Sastamalaa vuodesta 1995. Sitä ennen hän oli kunnan rahoitusjohtaja. Uralle mahtuu myös parin vuoden yliopistopesti ja kahden kirjan kirjoittaminen uudelleenarvioivasta kunnasta. Pirkanmaalla on harjoiteltu kuntamuutoksia jo pitkään. Sastamala on pitkän ketjun tulos: Karkku ja Tyrvää liittyivät Vammalaan vuonna 1973, Vammala ja Suodenniemi yhtyivät vuonna 2007, ja vuonna 2009 Mouhijärvi, Vammala ja Äetsä muodostivat uuden Sastamalan kaupungin. Seuraava suurempi muutos tulee vuoden 2012 alusta, kun käyttöön otetaan Paraslain hengessä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen hallintomalli. Hankkeen vastuukunta Sastamala viimeistelee parhaillaan yhteistoiminta-alueen perussopimusta, ja vuoden 2012 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Neuvotteluja on käyty Ikaalisten, Kiikoisten, Lavian ja Punkalaitumen kanssa. Kesällä Ikaalinen ja Lavia jättäytyivät kuitenkin hankkeen ulkopuolelle. Kyseessä on melkoinen palapeli ennen kuin on selvitetty, ketkä ovat hankkeessa mukana, kuka vastaa mistäkin ja miten hanke budjetoidaan ensi vuodelle, Salli kuvailee prosessia. 1970- ja 1980-luvut olivat tasaista hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ilman suuria mullistuksia. 1990-luvulla finanssi- kriisi, EU, globalisaatio ja helppo tiedonvälitys muuttivat tilanteen ja aloittivat muutosprosessin, jossa loppua ei näy, Salli pohtii. Muutoksen hallinnassa tärkeitä ovat tiedotus ja avoimuus, joilla karsitaan kuntalaisten ennakkoluuloja. Aidot ja rehelliset perusteet selkiyttävät tilanteita. Yhteistyö naapurikunnan kanssa onnistuu parhaiten silloin, kun aloite tulee aidan takaa. Sitä ei kannata tehdä itse, Salli paljastaa onnistuneen yhteistyön reseptin. Kumppanuuksia tarvitaan niin kuntien välillä kuin kunnan ja valtion välillä. On tärkeää rakentaa verkoston käyttövoimaksi luottamusta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta. 6 FCG Consulting People 2/2011
Kuva: Suvi Niini FCG konsultoi yhdessä ruotsalaisen orgutin kanssa vesisektorin kehittämistä Palestiinassa. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Valokuvaamo STuDio-86, Sastamala Työkaluja muutoksen hallintaan Kunnassa tarvitaan muutoksen tueksi hyviä työkaluja kuten prosessinkuvausjärjestelmiä, jotka sopivat esimerkiksi terveystoimen prosessien kehittämiseen, arvioi Salli, joka soisi työkaluja olevan käytössä enemmänkin. Vammalassa käynnistettiin prosessiajattelun kehittäminen jo vuosina 2003 2004, ja Sastamalalle tehdään talousarvio prosessipohjalta. Salli arvostaa myös konsultteja ulkoisina asiantuntijoina erilaisissa muutostilanteissa, koska se lisää kuntalaisten luottamusta annettuun informaatioon. Konsultti tietää parhaiten, mitä valtiovalta edellyttää muutostilanteessa. FCG mukaan KELAn suunnittelu- ja rakennuttamis hankkeisiin FCG on päässyt mukaan sekä KELAn rakennuttamistehtävien että LVIA-suunnittelutehtävien puitesopimukseen seuraavalle neljälle vuodelle. Sitoudumme myös antamaan sisustussuunnittelupalvelua valtakunnallisesti kaikissa Kelan toimipaikoissa. Palestiinan vesisektorin kehittämishanke FCG on mukana konsortiossa, joka on voittanut haastavan hankkeen, joka avustaa ja neuvoo Palestiinan vesisektorin kehittämistä ja uudelleen organisointia. Maailmanpankin, Ranskan (AfD) ja Ruotsin (SIDA) yhdessä rahoittama hanke on kolmivuotinen. Hankkeen hallinnoija on Maailmanpankki ja se toteutetaan yhteistyössä Palestinian Water Authorityn (PWA) kanssa. Uusia projekteja Romaniassa FCG on voittanut useita vesihuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita Romaniassa. Olemme paikallisten yhteistyökumppaniemme kanssa mukana esimerkiksi EU:n koheesiorahaston rahoittamissa projekteissa Aradissa ja Bacaussa. Viiden vuoden koulutussopimus Lappeenrannassa FCG on solminut Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa koulutussopimukset vuosille 2011 2013 sekä optiona vuosille 2014 2015. Vuosittain sopimusten turvin voidaan toteuttaa 60 70 koulutuspäivää. Sopimusehdot koskevat myös Lappeenrannan konserniyhtiöitä, jotka voivat toteuttaa omin varoin koulutustilaisuuksia. FCG rakennuttaa Haukipudas Oulu -siirtoviemärin Haukiputaan Vesi on valinnut FCG:n rakennuttajaksi ja projektipäälliköksi Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaan RANTA I Haukipudas Oulu -siirtoviemärihankkeeseen. Hanke liittyy alueen virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Hannu Ranta tie- ja liikenne toimialan vetäjäksi Insinööri (AMK) Hannu Ranta, 56, aloitti FCG:n tie- ja liikennetoimialan johtajana elokuussa 2011. Hän tuli FCG:lle Destia Oy:ltä, jossa hän toimi vuodesta 1981 lähtien monenlaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. FCG Consulting People 2/2011 7
Teksti: Paula Böhling Kuva: Vesa-Matti Kuukka Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Jorma ilonen ja Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen FCG:ltä sekä projektipäällikkö Tero Toivonen ja toimistorakennusmestari Hannu Tarssanen Joensuun kaupungilta. Teollisuusalueen muodonmuutos Joensuun ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaan Penttilänrantaan, entiselle saha-alueelle, rakennetaan keskustamainen asuin- ja työpaikka-alue. Ensimmäisen osa-alueen toteutussuunnittelu on jo pitkällä, pääsuunnittelijana toimii FCG. Penttilänranta on kokonaan uusi kaupunginosa Pielisjoen rannalla, Joensuun parhaalla paikalla. Alueesta on tarkoitus tehdä historiastaan ylpeä, ympäristöarvot huomioon ottava, korkeatasoinen kaupunginosa, kuvailee projektipäällikkö Tero Toivanen Joensuun kaupungilta suunnittelun tavoitetta. Noin 40 hehtaarin laajuinen alue rakennetaan vaiheittain yli 20 vuoden kuluessa, alkaen syksyllä 2011. Ensimmäisen asemakaavamuutosalueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Monialainen kokonaisuus FCG:n toimeksiantoon sisältyvät katu-, katuympäristö-, puisto-, pohjarakennus-, rakenne-, rantarakenne- ja venesatamasuunnittelu. Tehtävämme on toteutussuunnitelmien ja rakentamisen kustannusarvioiden laadinta. Työ pohjautuu aikaisemmin laadittuihin yleissuunnitelmiin, kertoo projektipäällikkö Jari Elo FCG:ltä. Esimerkiksi pohjarakennusolosuhteet ovat alueella melko haastavat. Teollisen toiminnan jäljiltä maaperässä oli haitta-aineita siinä määrin, että kaupunki on joutunut teettämään alueella erittäin laajat maaperänpuhdistustoimet. Kunnostustyö ja sen vaikutus alueen maastoon pitää ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, Elo selostaa. Yhteensopivat suunnitelmat Tärkeää on myös se, että Penttilänranta liittyy saumattomasti viereisiin alueisiin ja tulevaan rakentamiseen. Esimerkiksi jätevesien pumppausjärjestelyn muutos, joka alkoi jo läheisen Aittarannan alueelta, jatkuu nyt suunniteltavalla alueella. Nykyisin jätevedet pumpataan Jokikadun pumppaamolla joen ali keskustan puolelle ja Hasaniemen pumppaamolla takaisin Kuhasalon puhdistamolle, mutta jatkossa ne johdetaan suoraan Pielisjoen itärantaa myöten puhdistamolle, havainnollistaa FCG:n Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen suunnitteluosuuttaan. Jari Elo on tyytyväinen töiden etenemiseen. Kun ohjakset ovat yhdellä toimistolla, vuorovaikutus ja eri alojen suunnitelmien yhteensovittaminen käy paljon helpommin kuin siinä tilanteessa, että toimijoita olisi enemmän, hän arvioi. 8 FCG Consulting People 2/2011
Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Kaikenikäisten ihmisten tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon, kuten kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu, riitta Niskanen (vas.) ja Taina Tuominen toteavat. Taustalla Pikku-Vesijärvi. Lahden lippulaiva Lahti tiivistää keskusta-aluettaan. Keskustan ja Pikku-Vesijärven väliin nykyisen linja-autoaseman tuntumaan suunnitellaan uutta tasokasta Ranta-Kartanon kaupunginosaa. FCG laatii kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Asemakaavan tavoitteena on, että Ranta-Kartanosta tulee asuin-, liike- ja julkisrakennusten sekä puistojen ja aukioiden kaupunginosa, joka suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein ja elinkaariajattelua noudattaen. Käynnistimme kaava-alueen yleissuunnittelun keväällä, sillä odotamme kaavan saavan lain voiman vuoden vaihteen tienoilla. Aluetta haluttaisiin päästä rakentamaan muutaman vuoden kuluttua, jolloin käynnistyy myös muita keskustahankkeita, kertoo projektipäällikkö Riitta Niskanen Lahden kaupungilta ja jatkaa: Alueen kaava perustuu vuonna 2005 pidettyyn ideakilpailuun, ja kaava on ollut nähtävillä vuoden 2008 lopussa. Halusimme teettää alueen yleissuunnitelman ennen tarkempaa katu- ja puistosuunnittelua ja tonttien luovutusta, sillä aluetta on hyvä ensin tarkastella kokonaisvaltaisesti. FCG:n toimeksiantoon sisältyvät muun muassa katujärjestelyjen, aukioiden, puistojen, alikulkukäytävän ja vesihuollon suunnittelu sekä laajempina kokonaisuuksina hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnittelu. Taide osaksi kaupunkikuvaa Ranta-Kartano sijaitsee kaupunkirakenteellisesti ja historiallisesti merkittävällä paikalla, joten suunnittelussa on erityispiirteensä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan linja-autoasemarakennuksen tuleva käyttö kahvilana tai muuna yleisenä tilana on otettava huomioon samoin kuin puuston säilyttäminen. Vaikka alueelle nousee paljon rakennuksia, haluamme siitä vihreän tilan, joka liittää keskustan Vesijärveen, linjaavat Riitta Niskanen ja hankkeen kaupunkikuvasta vastaava maisema-arkkitehti Taina Tuominen FCG:ltä. Mielenkiintoisen lisävärin suunnitteluun antaa taide, joka tuodaan vahvasti myös teknisiin ratkaisuihin. Suunnitteluryhmämme etsii keinoja alueelta Vesijärveen laskevien hulevesien puhdistamiseksi ja samalla mietimme, kuinka saisimme hulevedet osaksi kaupunkikuvaa vesiaiheina. Taide liittyy vahvasti myös valaistusratkaisuun, Tuominen kuvailee moniulotteista tehtävää. Taidepanoksesta vastaa alikonsulttina kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. FCG Consulting People 2/2011 9
Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Rakennusalalla on maan tapana ollut hajautettu suunnittelu: jokainen pienikin suunnitteluala on kilpailutettu erikseen ja valituksi on tullut halvimman tarjouksen tekijä. Paras asiantuntemus jää näin saamatta, kokonaisuutta ei tarkastele kukaan ja säästökin on vain näennäistä. Toisenlaisia näkymiä luo kokonaissuunnittelu. Mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet? Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mah- Kokonaisvaltaisempaan rakentamisen suunnitteluun Ensiksikin, kokonaissuunnitteluun tai kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyy erilaisia näkökulmia sen mukaan, puhutaanko esimerkiksi talonrakennussuunnittelusta vai onko mukana myös infra. On tärkeää määritellä, mitä termillä kulloinkin tarkoitetaan, pohjustaa TKK:lla (nyk. Aalto-yliopisto) pitkään rakentamistalouden professorina toiminut Jouko Kankainen. Tilaajan tahtotila selville Emeritusprofessori Kankainen kannattaa rakennusten kokonaissuunnittelua. Voi syntyä merkittäviä säästöjä, suunnitteluvirheet vähenevät ja lopputulos on laadukkaampi. Mutta tilaajan tahtotilan selvittelyyn on käytettävä aikaa ja energiaa, sillä hanke voi onnistua vain, jos tavoite on selkeä. Jos hankkeessa on mukana sekä infran että rakennusten suunnittelu, kokonaisuutta on hankalampi hallita, koska asiaan liittyy myös omistus. Kankaisen mukaan onnistuminen on varminta, kun alueen omistus on yksissä käsissä tai urakoitsija ostaa alueen ja kaavoittaa sen yhdessä kunnan kanssa. Helsingin Arabianranta on loistava esimerkki onnistuneesta alueen kokonaissuunnittelusta, ja hyvin meni myös Aurinkolahdessa, mutta sielläkin suunniteltiin ensin ympäristö, sitten yksittäiset rakennukset, hän toteaa. Eroon harmaista rajapinnoista dollisimman monta suunnittelualaa samaan toimitukseen. Mitä laajempi suunnittelukokonaisuus, sitä paremmin syntyy innovaatioita ja harmaat, ei kenenkään vastuulla olevat alueet poistuvat. Vain näin voidaan saada selviä kustannussäästöjä ja löytää oikeita rakenteita niin, että päästään painuvista pihoista, homeongelmista, kylmäsilloista ja liikenneongelmista, hän perustelee. Kaikki lähtee alueen käytön suunnittelusta, johon pitäisi kytkeä ainakin liikennesuunnittelu ja geotekninen suunnittelu. Kokonaissuunnittelu käy parhaiten tietotekniikkaan perustuvilla suunnittelu- ja visualisointimenetelmillä, kuten tuotemallinnuksen ja kolmiulotteisen suunnittelun (3D) avulla. 10 FCG Consulting People 2/2011
Ensin ympäristö, sitten rakennukset. Tämä jako on hyvä säilyttää suunnittelussa varsinkin, jos alueen omistuspohja on moninainen, Jouko Kankainen (vasemmalla) sanoo. Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mahdollisimman monta suunnittelualaa samaan toimitukseen. Kaukonen sanoo, että tilaajien kannattaisi vaatia suunnittelijoita tuottamaan suunnitelmat tuotemalleina, jolloin tulee mahdolliseksi myös käytön aikainen parempi ylläpito. Ja kolmiulotteisesta suunnittelusta mennään nopeasti 4D- ja 5D-suunnitteluun, joilla tuotemalliin tuodaan mukaan aika ja kustannukset, hän visioi. Uudet menetelmät auttavat myös havainnollistamisessa, sillä käyttäjät voivat kulkea rakennuksessa virtuaalisesti jo suunnitteluvaiheessa. Kohti kokonaisoptimointia Suuntauksena on, että elinkaarikustannusten tarkastelu otetaan mukaan hankinta- päätöksiin eikä suotta, sillä esimerkiksi toimitiloissa käyttökustannukset muodostavat huomattavan osan koko elinkaaren aikaisista kustannuksista, samoin kuin rakentaminen, rahoitus ja saneeraus. Suunnittelun ja rakennuttamisen osuus taas on vain pari promillea ja tässä vaiheessa tehdyt valinnat määräävät pitkälti käyttökustannukset. FCG kehittää parhaillaan laskentamalleja yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena on, että voisimme laskea ratkaisujen elinkaaren aikaiset kustannukset ja tehdä siten hankinnan valintaperusteet koko elinkaaren näkökulmasta oikeiksi, Jari Kaukonen selostaa. Myös suunnittelu ja tuotanto linkitetään rakennusten suunnittelussa yhä useammin toisiinsa. Tästä Kankaisella ja Kaukosella on vain myönteistä sanottavaa, joskin porrastus saisi olla vähän nykyistä suurempi. Eniten vaikeuksia on aiheuttanut se, toimitaanko pääsuunnittelijan vai projektijohtajan ohjauksessa. Pääsuunnittelijalla on lakisääteinen tehtävänsä, mutta hänen koordinointimahdollisuutensa ovat usein rajalliset, Jouko Kankainen toteaa. Samaa sanoo Kaukonen. Hänen mielestään parasta olisi valita yksi suunnitteluttaja, joka koordinoi ja ohjaa hanketta tilaajan tarpeiden mukaan. Oli kyseessä sitten koulu, tehdas, liiketila, asunto, tie tai katu, sisällyttäisin kokonaissuunnitteluun myös kokonaisoptimoinnin, johon kuuluvat esimerkiksi käytön, käytettävyyden ja ympäristökelpoisuuden optimointi, Kaukonen lisää. FCG Consulting People 2/2011 11
Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Olemme vieneet yhdessä FCG:n asiatuntijoiden kanssa läpi poikkeuksellisen suuren ja haastavan julkisen hankinnan, vastaavasta ei ollut Suomessa entuudestaan kokemusta, kertoo Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sami Haapanen tyytyväisenä. Yhtiön tehtävänä on rakennuttaa, hallinnoida ja omistaa Jätkäsaaren jätteidenkeräysjärjestelmää. Kalasatamassa toimii vastaavasti Kalasataman jätteen putkikeräys Oy. Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla asuinalueilla Helsingissä ei enää käytetä suuria vanhanaikaisia jätesäiliöitä, vaan jätteet imetään kiinteistöistä maanalaisia putkia pitkin alueelliselle keskusasemalle. Putkikeräysjärjestelmän toimittaja valittiin keväällä. 12 FCG Consulting People 2/2011 Elinkaarimallia noudattaen Päädyimme hankinnassa elinkaarityyppiseen ratkaisuun, koska osaaminen on äärimmäisen vahvasti järjestelmätoimittajalla, Haapanen sanoo. Tavallisesti toimittajan vastuu päättyisi rakentamisen ja takuuajan jälkeen, mutta nyt valittu yritys YIT Kiinteistötekniikka Oy vastaa myös järjestelmän ylläpidosta, kunnes viimeisen rakennusvaiheen päättymisestä on kulunut kolme vuotta. Sopimuskausi on 16 18 vuotta. Ero puhdasoppiseen elinkaarihankkeeseen on siinä, että järjestelmät rakennetaan kaupungin perustamien yritysten omistukseen ja hallintaan, ei järjestelmätoimittajalle. Saamme näin tiettyjä vapauksia järjestelmän kehittämiseen, Haapanen täsmentää. Ensimmäinen lajissaan Hankinta toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Reilun vuoden aikana käytiin yksitoista neuvottelua, joissa hankinnan sisältö tarkentui lopulliseen muotoonsa. On tärkeää, että tekniset ja taloudelliset vähimmäisvaatimukset on määritelty riittävän tarkasti ja tarjoajia käsitellään tasapuolisesti kaikissa vaiheissa, painottavat rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Jouni Viinikkala ja toimialajohtaja Jukka Paavilainen FCG:ltä. uuden ajan jätehuoltoa Jukka Paavilainen (vas.), Sami Haapanen ja Jouni Viinikkala Jätkäsaaren työmaalla kesäkuussa. Ensimmäiset asuntoalueet on tarkoitus ottaa käyttöön Jätkäsaaressa kesällä 2012, Kalasatamassa hieman myöhemmin. Täytyi pystyä etukäteen määrittelemään toimitus alueelle, josta ei ollut yksityiskohtaista suunnitelmaa. Alussa ei ollut myöskään käsitystä järjestelmän toteutustavasta. Ja kun tämä kaikki tehtiin vielä julkisena hankintana, niin haastetta riitti, kuvailee hankkeen teknisestä osasta vastannut Paavilainen ja viittaa liki 400-sivuiseen tarjouspyyntöasiakirjaan.
Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Espooseen rakennetaan todellinen uuden ajan sairaala ja seniorikeskus, jotka korvaavat vanhan Puolarmetsän sairaalan 70-luvulta. Kansainvälisen arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto K2S Oy Orkidea-nimisellä ehdotuksellaan. Espoon perusturvajohtaja Juha Metso (oik.) ja FCG:n projektijohtaja ilpo Aarni orkidean kimpussa. uuteen sairaalaan tulee innovatiivista tietotekniikkaa, joka palvelee sekä potilaita että henkilökuntaa. Espooseen innovatiivinen sairaala Espoon sairaalasta tulee potilaslähtöinen kuntoutus- ja kotiutuskeskus, jonka palvelu design nostetaan aivan uudelle tasolle, lupaa perusturvajohtaja Juha Metso. Sairaalan innovatiiviset ICT-järjestelmät suunnittelee FCG. Vanha pois, uutta tilalle Pientä kylää muistuttava sairaala rakennetaan kahdessa vaiheessa niin, että se voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2016. Vanhanaikaiseksi käynyt Puolarmetsä peruskorjataan, kun ensimmäinen vaihe eli perusterveydenhuollon osastot ovat valmistuneet ja potilaat muuttaneet sisään. Nykyisen sairaalan tilalle tulee kakkosvaiheessa toteutettava Elä ja asu -seniorikeskus. Samaan kompleksiin sijoittuu myös terveysasema, liikuntatiloja, kirjasto ja kaupallisia tiloja. Orkidea-nimi tulee sairaalan muodosta. Orkidean kukan muodostuvat 230 kun- toutus- ja kotiutusosaston paikkaa, kun taas kukan varsi koostuu 160-paikkaisesta seniorikeskuksesta. Espoon väki vanhenee, palveluntarve kasvaa eivätkä vanhat neljän hengen huoneet enää vastaa nykyajan tarpeita. Uudet suunnitellaan yhdelle hengelle. Uuden sairaalan idea on kuntouttaa potilaat asumaan hoidon jälkeen edelleen omassa kodissaan, kuvailee Metso hankkeen tavoitteita. Mozartia tavoitellen Sairaalaan tulee innovatiivisia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaitten kuntoutusta ja henkilökunnan työtä. Kuntoutusta voi jatkaa kotonakin samoilla eväillä, kertoo päävastuullinen ICT-suunnittelija, projektijohtaja Ilpo Aarni FCG:ltä. ICT-hankkeen voittaneeseen tiimiin kuuluvat lisäksi terveystieteen maisterit Maija Valta ja Tarja Vellonen, johtaja Simo Reipas, talotekniikasta arkkitehti Mikko Koivu sekä suunnittelijat Kyösti Kukkohovi ja Herkko Nieminen. Sairaalassa tullaan käyttämään vain varmaa, jo hyväksi havaittua edistyksellistä teknologiaa, vakuuttaa Aarni. Uuden rakennuksen tekniikka tukee saumattomasti potilaan kuntoutusta ja nopeaa kotiuttamista sekä muita sairaalan ja seniorikeskuksen toimintaprosesseja. Se käsittää muun muassa potilas- ja hoitajapäätejärjestelmät, henkilöiden ja laitteiden tunnistus- ja paikannusjärjestelmät, itseohjautuvan kuntosalilaitejärjestelmän, opastusjärjestelmän sekä hissit, joita käyttävät sekä ihmiset että tavaraa kuljettavat robottivaunut. FCG suunnittelee tekniikasta orkesterin, joka soi yhteen. Tavoitteena on saada aikaan Mozartia, ei Salieria, määrittelee Metso. Yli 200 miljoonan euron investointi toteutetaan mahdollisesti kumppanuus- tai elinkaarimallina, jossa mukana saattaa olla kansainvälisiä rahoittajia. FCG Consulting People 2/2011 13
Ympäristöalan moniosaaja Tekstit: Kuvat: Paula Böhling Ville Suorsa, roosa Kytöaho, Jouko Kuosmanen ja Jarmo Teinilä Ilmastonmuutoksen hillintä, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelu, luonnonvarojen vastuullinen käyttö, ympäristön ja ihmisen välisen suhteen hallitseminen. FCG on vastannut näihin aikamme keskeisimpiin ympäristöhaasteisiin kehittämällä ympäristö-, energia- ja ilmasto palvelujaan. Palvelu valikoimaan sisältyvät niin nykytilan selvitykset, vaikutusten arvioinnit, toteutettavuusselvitykset, suunnittelu kuin viranomaisasioissa avustaminen. Määrätietoinen kehitystyö tuottaa tulosta, sillä esimerkiksi YVA-konsulttina (YVA, ympäristövaikutusten arviointimenettely) FCG on noussut maan kärkikaartiin. 2000-luvulla meillä on tehty lähes sata YVAa ja enin osa niistä Perinteisesti FCG on Suomen johtava kaavoittaja ja nyt suurten joukossa myös YVA-menettelyissä. Tätä Järvinen pitää suurena vahvuutena. YVA tuottaa valtavasti tietoa, jota voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Lisäksi on kaikkien osapuolten kannalta järkevää yhdistää YVA- ja kaavamenettelyihin liittyvät vuoropuhelut ja tiedottamiset, hän sanoo. 14 FCG Consulting People 2/2011 viime vuosina. Louhoksia, meriväylä- ja satamakohteita, tuulivoimapuistoja, ratahankkeita, turvetuotantokohteita, voimajohtohankkeita ja jätehankkeita, listaa johtaja Timo Lempinen FCG:ltä. Viime vuosina YVAt ovat liittyneet useimmin tuulivoimaan, joka muutenkin on yhtiön vahvoja aloja. Kaavoitus ja YVA hyötyvät toisistaan YVA vaatii konsultilta laaja-alaista osaamista, sillä hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä monipuolisesti. Ympäristö ei ole pelkästään luonto, vaan myös ihmiset, rakennettu ympäristö ja luonnonvarat. Nykytilan arviointi on tärkeää, mutta kaiken a ja o on selvittää, miten merkittävästi nykytila voi muuttua, jos hanke toteutetaan, muistuttaa suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen FCG:ltä. Natura-alueiden luonto erityishuomion kohteena Jos on todennäköistä, että suunniteltu hanke merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja, hankkeesta tehdään luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Johtava asiantuntija Jari Kärkkäinen FCG:n Kuopion toimipaikasta tekee paraikaa tällaista arviointia Poronsalmen yleiskaavasta. Kaavan tarkoituksena on määrittää kehittämisen kehykset Poronsalmen matkailualueelle. Poronsalmen yleiskaava-alue rajautuu Linnasaaren Natura-alueeseen, jossa päähuomion kohteena on saimaannorppa uhanalainen, rauhoitettu, erityisesti suojeltava ja luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji, selostaa Kärkkäinen Rantasalmen kunnan tilaamaa työtä. Oleellista on kyetä arvioimaan, paljonko ihmisten jäällä liikkuminen haittaa norpan pesintää Linnasaaren alueella maalishuhtikuussa.
Luonnonsuojelulain mukaisia arviointeja on tehty esimerkiksi Natura-alueilla, joilla esiintyy saimaannorppia. Mallit apuna arvioinnissa ICT-osaaminen ja tietokonemallintaminen ovat FCG:n vahvuuksia. Niitä yhtiö hyödyntää yhä enemmän myös ympäristöselvityksissä ja -suunnittelussa. Käytössä on ollut ennestäänkin kymmeniä malleja, mutta viime vuosina on panostettu myös uusiin, muun muassa vesistö-, pöly- ja maisemavaikutusten arviointia tukeviin menetelmiin. Yksi omista malleistamme on AVE CARBON, paikkatietotyökalu maankäytön suunnitelmien energiakulutuksen ja hiilitaseen arviointiin. Olemme hyödyntäneet sitä muun muassa Mäntsälän ja Inkoon maankäytön visioissa, kertoo paikkatietoasiantuntija Jan Tvrdý FCG:ltä. Tuulimittaustietojen analysointiin on oma ohjelmistonsa, jolla voidaan esimerkiksi optimoida tuulivoimaloiden sijoituspaikat. YVAn aikana hankittua tietoa hyödynnetään hankkeen jatkosuunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa, kertovat Mika Penttilä ja Marja Nuottajärvi. FCG:n Fingrid oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana YVA ry on palkinnut Fingrid Oyj:n ympäristövaikutusten arvioinnista, joka koskee Kokkolasta Muhokselle ulottuvaa voimajohtohanketta. Palkinto merkitsee Fingridille paljon. Se on tunnustus siitä, että yritys toimi YVAmenettelyssä arvojensa mukaisesti, avoimesti ja vastuullisesti. Ja totta kai se tekee hyvää yrityksen maineelle, sanoo projektipäällikkö Mika Penttilä Fingridiltä. Hankkeessa konsulttina toiminut projektipäällikkö, biologi Marja Nuottajärvi FCG:ltä uskoo, että onnistumisen taustalla on Fingridin ja FCG:n vankka YVA-kokemus, pitkä asiakassuhde ja tiivis yhteistyö hankkeen aikana. Muutostarpeisiin kyettiin vastaamaan nopeasti ja siinä avainhenkilöitämme oli projektisihteeri Leila Väyrynen, Nuottajärvi kiittelee. FCG Consulting People 2/2011 15
Huhtikuun alussa käynnistyi ulkoministeriön nelivuotinen kehitysyhteistyöhanke SAIS eli Southern African Innovation Support Programme. Sen tavoitteena on innovaatioita tukevan verkoston luominen neljään eteläisen Afrikan maahan eli Namibiaan, Mosambikiin, Botswanaan ja Sambiaan. Hankkeen kotimainen yhteistyökumppani FCG. SAiSin johto- ja ohjausryhmän jäsenet vierailivat kesäkuussa FCG:n tiloissa. Vasemmalla Lauri Kuukasjärvi, FCG:n hallinnoiman jo päättyneen CoFiSA-hankkeen vetäjä; Marja Laine, projektipäällikkö FCG:ltä; ruusa Shuuya, SAiSin talouspäällikkö; Seija inkinen, hallinnollinen koordinaattori FCG:ltä; Alfred van Kent, SAiSin johtoryhmän puheenjohtaja ja Dagmar Honsbein, SAiSin ohjausryhmän puheen johtaja. SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskuntarakenteita Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Suomen tie agraariyhteisöstä tietoyhteiskunnaksi on tapahtunut niin nopeasti muutamassa vuosikymmenessä, että se herättää kansainvälistä kiinnostusta. Meidän kokemuksistamme voi olla hyötyä maille, joissa muutosprosessi on vasta aluillaan, arvioi tiiminvetäjä Katja Ahlfors ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolta. Mallia Suomesta SAIS-hanke käynnistyi sen johto- ja ohjausryhmien jäsenten tutustumismatkalla Suomeen touko kesäkuun vaihteessa. Ryhmät vierailivat muun muassa työ- ja elin kei noministeriössä ja tutustuivat Aalto- yliopiston ja VTT:n toimintaan, kertoo projektipäällikkö Marja Laine FCG:n kansainvälisestä konsultoinnista. Vierailun ajankohta oli valittu siten, että se osui samaan aikaan täällä järjestetyn innovaatioalan suurtapahtuman infodev Global Forumin kanssa, jossa oli noin 600 osallistujaa 90 maasta. 16 FCG Consulting People 2/2011
Tilaisuuteen osallistuivat myös Matti ojala, FCG:n kansainvälisen konsultoinnin liiketoimintajohtaja ja Mukombo Tambatamba Sambian National Technology Business Centeristä. Paikallista ohjausta SAIS-hankkeen taustalla on kunkin maan kanssa solmittu aiesopimus, jossa osapuolina ovat innovaatiopolitiikasta vastaava ministeriö ja innovaatioita edistävä paikallinen organisaatio, kuten Namibia Business Innovation Center. Hanketta johtaa pari kertaa vuodessa kokoontuva johtoryhmä, ja sen käytännön toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat eri yhteiskuntasektoreita, kuten yrityksiä ja akateemista maailmaa. Hanketta koordinoi Namibiaan perustettu projektitoimisto, jossa on kaksi pitkäaikaista asiantuntijaa, toinen heistä suomalainen. Lisäksi toimistossa on muuta henkilökuntaa. Jokaiselle maalle on valittu myös paikallinen maakoordinaattori. Hankkeen taustalla on Suomen monivuotinen kahdenvälinen yhteistyö Etelä-Afrikan kanssa. Ulkoasiainministeriö vastaa hankkeen hallinnosta ja seurannasta. Päävastuu on Pretoriassa toimivalla asiantuntijalla. Käytännön asioissa on mukana myös Windhoekin edustusto. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 6,2 miljoonaa euroa. Pilottihanke Kussakin maassa lähdetään liikkeelle maan omista tarpeista. Kenellekään ei tuputeta yhdenmukaisia malleja, määrittelee Ahlfors. SAIS on ykkösvaiheen pilottihanke, jonka tuloksista riippuu, voidaanko toimintaa laajentaa myös muihin SADC:n eli Southern African Development Community -organisaation 15 maahan. Hankkeeseen liittyen voidaan käynnistää myös pilottihankkeita, jotka voivat olla lähes miltä alalta hyvänsä, kertoo Laine. Maissa on selviä eroja innovaatioiden edistämisessä, vaikka ne kaikki ovat edelleen sangen maatalousvaltaisia. Tavoitteena verkostoitumisen taito Hankkeen tavoitteita ovat tietoyhteiskunnan kehitys, koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä paikallinen verkostoituminen, jotta syntyisi hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Suomessa vierailevia ryhmän jäseniä hämmästytti se, että meillä tehdään aktiivista yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä ja toisaalta valtiovallan kanssa. Kehitysmaissa on totuttu siihen, että jokainen puurtaa omien ongelmiensa kanssa, eikä tuloksia osata kaupallistaa tai markkinoida, kertoo Laine reaktioista. Verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää, kun luodaan edellytyksiä innovaatiotoiminnalle, ja se edellyttää toimivaa yhteistyötä kaikkien sektoreiden välillä ja myös kolmannen sektorin kanssa, jolla Afrikassa on usein merkittävä rooli, vahvistaa Ahlfors. Verkostoja tarvitaan sekä maiden sisällä että niiden kesken. Jäsenten yhteinen matka Suomeen toivottavasti synnytti toimivia henkilösuhteita. FCG Consulting People 2/2011 17
Suunnittelun ideakilpailuun osallistuivat muun muassa Tuomas Miettinen AiriX Ympäristö oy:ltä, Pekka Saarinen Finnmap infra oy:ltä, Mari Moilanen FCG:ltä sekä Ville riihinen inspira oy:ltä. Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksi Teksti: Paula Böhling Kuva: Jari Tikka Julkishallinnon Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa etsitään tuoreita näkökulmia liikennesuunnitteluun. FCG:n vetämä pilottihanke keskittyi suunnitteluprosessiin, tuloksena palkinto Liikenneviraston järjestämässä Suunnittelun ideakilpailussa. Palkitun kehittämisehdotuksen ydin on, että valtakunnallisesti tärkeille yhteysväleille, kuten Turku Tampere-välille, laadittaisiin kaikki liikennemuodot huomioon ottava kokonaisvaltainen toimenpidesuunnitelma ja suunnittelu olisi nykyistä vuorovaikutteisempaa. Ryhmän esitys on reipas ja sopivasti vanhoja käytäntöjä kyseenalaistava. Siinä lähdettiin rohkeasti tekemään uutta, luonnehtii idea kilpailun projektipäällikkö Teija Snicker-Järvinen Liikennevirastosta. Kuten ryhmä ehdotti, tarpeiden ja tavoitteiden selvittäminen on syytä ottaa omaksi vaiheekseen ja palvelutasotavoitteet on määriteltävä ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. Samoin rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen, seuranta ja kannustinten käyttö vaativat enemmän huomiota, hän sanoo. Muutos alkaa omasta toiminnasta FCG ottaa pilotissa syntyneet ajatukset ohjenuoraksi myös omassa toiminnassaan, kunhan ryhmää vetänyt Mari Moilanen pääsee vauhtiin uudessa tehtävässään liikennesuunnittelupäällikkönä. Liikennesuunnitteluprosessimme monialaistuu. Etenkin maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelu on tärkeää, mutta lisäksi alamme hyödyntää muuta osaamista, kuten elinkeinoelämän ja palvelujen asiantuntemusta, tulevaisuudentutkimusta ja sosiologiaa. Osallistavat menetelmät otetaan myös osaksi sisäisiä suunnitteluprosesseja, Moilanen hahmottelee. 18 FCG Consulting People 2/2011
Tietomallien käyttö yleistyy Teksti: Paula Böhling FCG on yksi kuudesta veturiyrityksestä Tekesin rahoittamassa kolmivuotisessa PRE-tutkimusohjelmassa. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on vakiinnuttaa tietomalliajattelu suomalaiseen rakentamiseen, infrasuunnitteluun ja alueidenkäytön suunnitteluun. Tutkimusohjelma kokoaa yhteen yli 40 yrityksen, tutkimuslaitoksen ja oppilaitoksen voimat. Voi sanoa, että nämä ovat juhlat, joihin kaikki on kutsuttu, luonnehtii BIM Citytyöpakettia vetävä toimistopäällikkö Anssi Savisalo FCG:ltä. BIMCity-työpaketissa luodaan tietomallinnuksen toimintatapoja erityisesti alueiden käytön prosesseihin. Tutkimuksen avulla mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä maailmanluokan tietomallinnusosaamisen ja pääsevät viemään sen suoraan omiin toimintamalleihinsa ja arvoverkkoihinsa varmistaen näin itselleen kilpailuedun, näkee PRE-ohjelman johtaja, tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy:stä. Suunnittelun ja ylläpidon työkalu FCG on tehnyt tietomallinnusta muutaman vuoden ajan yksittäisissä rakennushankkeissa. Käynnissä olevista tietomallinnusprojekteista suurin on kaikkien toimialojen yhteinen Mikkelin Metsä-Sairilan uuden kalliopuhdistamon suunnittelu. BIMCityn myötä työ sai osittain uuden suunnan ja hyvän arviointialustan. Tietomallinnuksesta on monenlaista hyötyä prosessin aikana. Suunnittelussa tehdään vähemmän virheitä ja osapuolten välinen tiedonkulku paranee, jolloin suunnitelmien ja tietojen yhteensovittaminen helpottuu, kuvailee rakennesuunnittelun toimialapäällikkö Kari Lomperi FCG:ltä. Parempaa palvelua FCG:ssä nähdään, että meneillään oleva kehitys avaa yhtiölle merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suunnitteluaineistot eivät enää jää hyllyyn pölyttymään, vaan syntyy dynaaminen ympäristö, jossa voimme tarjota asiakkaalle suunnittelun lisäksi ylläpitopalvelua: sekä infran että rakennusten ylläpitoa. Eikä liene kovin kaukana tulevaisuudessa sekään, että teemme kaiken suunnittelun mallien avulla, Lomperi ja Savisalo ennakoivat. He kuitenkin muistuttavat, että tietomalli on vain apuväline. Edelleen on osattava suunnitella, siihen ei ole oikotietä! Tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti. FCG Consulting People 2/2011 19
Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Jukka Meriluoto (vas.) ja Jyrki Laitinen (oik.) FCG:ltä ovat olleet FCG:n konsultteina mukana verkostosaneeraushankkeessa. Keskellä osmo Seppälä Suomen Vesilaitosyhdistykseltä. Toimintavarmuutta vesihuoltoon Suomen vesihuoltojärjestelmät ikääntyvät ja samalla myös vikaantuvat. Tilanteen ovat todenneet vesihuoltolaitokset, viranomaiset ja alan yritykset. Korjauksiin ei ole kuitenkaan vielä ryhdytty tarvittavassa laajuudessa. Verkostojen kunto on paikoin huolestuttava, ja mittava saneeraustarve on kyllä tiedostettu. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, olemme ottaneet FCG:n koordinoimaan verkostosaneeraushanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa alan ongelmakohtia, kertoo Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä. Tavoitteena yhteinen näkemys Suomessa on kaikkiaan noin 1500 vesihuoltolaitosta. Suurimmat ovat yleensä kunnallisia, kuntien osakeyhtiöitä tai liikelaitoksia, kun taas pienet ovat usein osuuskuntia. Verkostosaneeraushankkeella etsitään ennen muuta yhteistä näkemystä alan investointitason nostamiseksi. Samalla arvioidaan myös resurssipohjaa. Yksityiselle sektorille voisi olla tarjolla myös kasvavaa liiketoimintaa, kertoo Seppälä. Alan ongelmia on ollut pohtimassa parikymmentä vesihuoltolaitosta ja kuusi urakoitsijaa. Alkuvuodesta käynnistynyt hanke päättyi elokuun lopussa. Sen aikana järjestettiin molemmille osapuolille sekä erillisiä että yhteisiä työpajoja. Verkostot ikääntyvät sellaista tahtia, että saneerausinvestoinnit pitäisi tuplata. Rahaa ei aina ole riittävästi käytettävissä, vaikka laitoksilla on verkostoissa kiinni merkittävä omaisuus, arvioi hanketta vetänyt FCG:n liiketoimintajohtaja Jukka Meriluoto, joka pitää tavoitteena parin-kolmen jatkoprojektin syntymistä. Nykyisiä toimintamalleja pitää ehdottomasti kehittää, jotta päästäisiin nostamaan toimintavarmuutta. investoinnin esteitä? Hankkeen aikana on pohdittu myös sitä, miksei verkostojen saneeraukseen ole investoitu enempää. Selitykseksi on tarjottu vesilaitosten lyhytjänteistä ja kausiluonteista saneeraustoimintaa, joka ei ole kasvattanut palveluntarjontaa, ja toisaalta urakoitsijoiden liian suppeaa palveluntarjontaa, joka ei ole kannustanut laitoksia investointeihin. Työpajat ovat auttaneet ymmärtämään molempien osapuolien näkemyksiä ja lisänneet keskinäistä luottamusta, kiittelee Seppälä. Hankkeen aikana tutkittiin myös erilaisia toimintamalleja, kuten allianssi- ja elinkaarimalleja, joissa rahoittajina voisivat olla urakoitsijat ja ulkopuoliset tahot. Vesihuoltolaitoksille oma tulorahoitus on kuitenkin viime kädessä tärkein investointien rahoitusmuoto, toteaa Seppälä. 20 FCG Consulting People 2/2011