POMARKUN KUNNAN TYÖPAJA TOIMINTASUUNNITELMA 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. POMARKUN KUNNAN TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS 4 Toiminta-alueena koko kunta 4 Työpajan fyysinen toimipaikka 4 Henkilöstö 4 3. TYÖPAJALLA TOIMIMINEN JA JATKOSUUNNITELMAT 5 Ohjautuminen 5 Kohtaaminen ja tulohaastattelu 5 Sopimukset 5 Pajalla työskentely 5 Päihteetön paja 6 Jatkopolut 6 Jälkiseuranta 6 Sosiaalinen vahvistaminen 6 Työpajatoiminnan tavoitteet 6 4. KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 7 Kehittäminen 7 Arviointi 7 2
1. JOHDANTO Pomarkun kunnan työllisyydenhoidon tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työllistämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä työttömiä kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa sekä yhteiskuntaa. Kunnassa käynnistettiin nuorten työpajatoiminta elokuussa 2013, ja toimintaa on aktiivisesti kehitetty. Pajalle tulevat valmentautujat työskentelevät kunnan eri hallintokuntien työpisteissä avustavissa töissä. Työpaja toimii myös seinättömänä pajana jolloin sopivia kunnostuksen ja kiinteistöhuollon tehtäviä on tehty eri puolilla kuntaa. Työpajalla asiakkaat ovat työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Lisäksi työpajalle on ollut sijoitettuna Rikosseuraamuslaitoksen toimesta myös yhdyskuntapalvelukseen asiakkaita. Työttömyys tai riski joutua työttömäksi sekä taloudelliset vaikeudet ovat työttömien eniten kokemia huolia, jotka vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Osalla on muitakin vakavia huolia, kuten työssä jaksaminen, mielekkään tekemisen puute, masentuneisuus ja yksinäisyys. Työttömyys on erityisesti pitkittyessään vakava hyvinvointia uhkaava riski. Työttömyyteen kytkeytyy taloudellisen toimeentulon ongelmia sekä työn kautta rakentuvien sosiaalisten suhteiden ja pahimmillaan yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle jäämistä. Pomarkussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli elokuun 2016 lopussa 15.4.%. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 13. Kunnassa työttömyyden hoidon ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Valtuusto asetti vuoden 2016 osalta työllisyydenhoidon tavoitteiksi seuraavaa: työmarkkinatukimenojen kuntaosuuden nousun hillitseminen, hanketoiminnan avulla kokonaisvaltainen näkemys kunnan työttömyystilanteesta, alle 29-vuotiaista työttömistä yli 50% on mukana pajatoiminnassa, ja pajajakson jälkeen jokaisella nuorella on tehtynä jatkosuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma on laadittu Pomarkun alle 29-vuotiaille nuorille sekä pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistyville työttömille tarkoitetun työpajan tavoite- ja menettelytapaohjeeksi vuodeksi 2017. Suunnitelmassa määritellään työpajan toiminta-ajatus ja perustehtävä, resurssit, suunnitelma seurannasta ja itsearvioinnista sekä kehittämistoimenpiteet. Kuntien työllisyydenhoitoon saattaa tulla muutoksia tulevan maakuntauudistuksen myötä. Kunnat vastannevat edelleen nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. TE-toimistot kuitenkin lakkaavat 1.1.2019 lukien, ja TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palvelujen tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Mitä työllisyydenhoidon toimenpiteitä Pomarkun kunta tuottaa 1.1.2019 alkaen, ja mikä on esimerkiksi työpajan ja kuntouttavan työtoiminnan rooli, ei ole vielä tässä vaiheessa selkiytynyt. 3
2. POMARKUN KUNNAN TYÖPAJAN TOIMINTA-AJATUS Pomarkun kunnan työpaja toimii osana kunnan työllisyydenhoitoa ja tavoitetta aktivoida nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret työttömät sekä jo varttuneemmat pitkäaikaistyöttömät. Työpajatoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota nuorelle tai pitkäaikaistyöttömälle yhteiskuntaan sijoittumista tukevaa ja voimavaraistavaa toimintaa yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Tavoitteena on henkilön osallisuuden tukeminen ja yhteiskuntaan sijoittuminen mm. koulutusvalmiuksien parantamisella ja tukemalla avoimille työmarkkinoille sijoittumista. Toiminnan keskeisenä tehtävänä on saada kaikki elämänhallinnan, työllistymisen tai koulutukseen sijoittumisen tukea tarvitsevat pomarkkulaiset nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvittavien tukitoimien piiriin, ja kehittää edelleen menetelmiä, jotka tukevat henkilön elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista, toiminta- ja työkykyä sekä ennalta ehkäistä päihde- ja huumausaineiden käyttöä. Toiminta-alueena koko kunta Työpaja toimii koko kunnan alueella yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien kanssa. Valmentautujat tekevät eri alojen töitä yksilöllisen suunnitelman mukaan. Työtehtävät ovat luonteeltaan avustavia, kuten esim. avustamista kiinteistöhuollossa, keittiö- ja siivoustyössä, toimistotyössä, ulkoalueiden kunnostuksessa sekä ympäristön siistimisessä. Näin voidaan kokonaisvaltaisesti kuunnella työpajalle saapuvan nuoren tai pitkäaikaistyöttömän toiveita sekä käyttää hyväksi asiakkaalla jo olemassa olevaa ammattitaitoa ja/tai koulutusta. Työpajalla eletään jatkuvassa muutostilassa töiden sekä niiden suunnittelun suhteen. Uusien ja yksilöllisten toimintaväylien pyrkimyksenä on taata mahdollisimman kokonaisvaltainen ja matalan kynnyksen toimintamalli nuorelle tai pitkäaikaistyöttömälle, ja näin rakentaa realistinen ja toteuttamiskelpoinen jatkopolku työpajajakson jälkeiselle ajalle. Työpajan fyysinen toimipaikka Pomarkun työpajalla on myös fyysinen toimipaikka. Pomarkun kunnantalolla on työpajavalmentajan toimisto, jossa ohjaaja voi tavata asiakkaan kahden kesken esim. työhakemusten teon tai koulutuspaikkojen etsinnän merkeissä. Työpajan tarvitsemat työkalut on varastoitu kunnanvaraston tontilla olevaan konttiin. Tämän mahdollistaa sujuva yhteistyö teknisen toimen kanssa. Henkilöstö Työpajalla on vuoden 2017 alussa yksi valmentaja. Lisäksi Lähdetään liikkeelle! -hankkeen työntekijä on kesäkuun 2017 loppuun saakka 40 % työajastaan työpajan toiminnassa toisena valmentajana. Työpajan valmentaja vastaa sopimuksien laatimisesta ja yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa (TE-toimisto, työvoiman palvelukeskus, sosiaalitoimi), ylläpitää läsnäololistoja, etsii aktiivisesti jatkopolkuja työllistyä tai kouluttautua sekä vastaa työkalu- ja materiaalihankinnoista. Valmentaja myös ohjaa valmentautujan työntekoa eri toimipisteissä, mikäli hallintokunnasta ei hänelle ole osoitettu omaa työnohjaajaa. Työpajatoiminnan valmentajalla tulee olla riittävä koulutus ja osaaminen. Valmentajalta vaaditaan yksilö- ja valmennusosaamista sekä halua ja taitoja kehittää ohjauksellisia palveluja. 4
3. TYÖPAJALLA TOIMIMINEN JA JATKOSUUNNITELMAT Ohjautuminen Työpajalle ohjautuminen tapahtuu monen eri väylän kautta. Osa löytää informaation itse ja hakeutuu sen myötä haastatteluun, osa ohjautuu alueen sosiaaliohjaajien kautta ja osa TE-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen kautta. Lisäksi Etsivän nuorisotyön yksilöohjaajien kanssa tehdään kahdensuuntaista aktiivista yhteistyötä. Väyliä on monia, eikä yksikään väylä ole osoittautunut toistaan suositummaksi. Työpaja tarvitsee yhtälailla kaikkia eri yhteistyötahoja asiakkaiden ohjaamiseen työpajalle kuin myös jatkoväylien rakentamiseen työpajajakson jälkeen. Ennen toiminnan alkamista nuoren tai pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdään (sosiaaliohjaaja ja työvoimaneuvoja) aktivointisuunnitelma, jossa päätetään henkilön tulosta työpajatoimintaan. Aktivointisuunnitelma toimii nuoren tai pitkäaikaistyöttömän arvioinnin ja seurannan pohjana. Työpajalle voidaan ottaa asiakkaiden taustasta ja tuen tarpeestaan riippuen noin 20 henkilöä. Joissain tilanteessa voinee olla tarvetta yksilöllisemmälle ohjaukselle, mikä tilapäisesti voi alentaa valmentautujien määrää. Työpajalle osallistuvien määrä voidaan pitää korkeana, mikäli heidät saadaan sijoittumaan tasaisesti eri työkohteisiin, ja mikäli hallintokuntien kanssa päästään toimivaan yhteistyöhön, sekä mikäli hallintokuntien työpisteistä löytyy valmiutta ohjaamiseen. Lisäksi, mikäli pajan valmentautujien määrä nousee, voidaan palkata palkkatuella toinen ohjaaja tukemaan varsinkin aikuisia työpajan valmentautujia. Kohtaaminen ja tulohaastattelu Jokainen asiakas kohdataan yksilöllisesti. Työpajalle tulijan kanssa kartoitetaan keskustellen tarve työpajatoiminnalle, työkyky, työkokemus, mahdollinen koulutustausta, sekä henkilökohtaisen elämän tuomat kyvyt tai rajoitteet. Keskustelulla työpajan valmentaja suunnittelee valmentautujan työtoimintapaikkaa, sekä pyrkii avaamaan väyliä myös jatkopolulle. Sopimukset Valmentautujat ovat pajalla joko työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan sopimuksilla. Kuntouttavan työtoiminnan sopimukset laaditaan sosiaaliohjaajan luona, ja työkokeilun sopimukset TE-toimistossa ja/tai työpajan valmentajan luona. Työpajan valmentajat pitävät seurantaa valmentautujien läsnäoloista ja ovat näin sopimuksen allekirjoittaneiden asiakkaiden lähin ohjaaja ja vastuuhenkilö. Ensimmäinen työkokeilusopimus tehdään kuukaudeksi, ja kuntouttavan työtoiminnan sopimus kolmeksi kuukaudeksi. Pajalla työskentely Työhön pyritään heti saamaan normaali rytmi. Onkin hyvä, että työpaja toimii molemmista päistä liukuvana, jolloin ne, joilla jo on kokemusta työtoiminnasta opastavat esimerkillään uusia valmentautujia. Työpajatoiminnan aikana seurataan nuoren työ- ja toimintakyvyn lisääntymistä sekä elämänhallinnan rakentumista. Näin myös kesken pajajakson voidaan lisätä työpäivien tai työpäivän pituuden määrää, mikäli työpajan valmentaja yhdessä valmentautujan kanssa näkee sen järkeväksi, oikea-aikaiseksi ja työn kannalta hyödylliseksi. 5
Päihteetön paja Työpajalla noudatetaan aktiivista ja ehkäisevää päihdetyötä; työpaja on päihteetön työpaikka. Mikäli valmentautujalla on päihdeongelma, ohjataan hänet päihdehuollon piiriin ja häntä tuetaan hoitojakson aikana. Hoidon etenemisen myötä työpajalla voidaan aloittaa sosiaalinen vahvistaminen ja työhön harjoittelu, joka auttaa jatkopolkujen syntymistä ja päihteettömänä pysymistä. Jatkopolut Työpajajakson aikana työpajan valmentaja kartoittaa yhdessä valmentautujan kanssa jatkopolun mahdollisuuksia. Mahdollisuuksista tärkeimpinä on työllistyä avoimille työmarkkinoille tai kouluttautua työvoima-, ammatti- tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Työpajan valmentaja opastaa ja auttavaa hakemusten laatimisessa sekä käynnistää neuvottelut yrittäjän kanssa työllistymisen ja oppisopimuksen ollessa kyseessä. Myös työnantajaa opastetaan tarpeen mukaan alkuun tukihakemusten yms. täyttämisessä ja palauttamisessa. Jälkiseuranta Työpajajakson jälkeen valmentautujaa haastatellaan ja selvitetään, onko työpajajakso tuottanut henkilökohtaisesti muutoksia mm. työaikojen noudattamisessa, motivaatiossa työtä kohtaan, sosiaalisuudessa ja työmoraalissa. Erityisesti nuorten tilannetta ja sijoittumista seurataan mahdollisuuksien mukaan puolivuosittain noin vuoden ajan yhteistyössä palveluverkoston kanssa (huomioidaan nuoren todellinen seurannan/tuen tarve). Näin pyritään tukemaan nuoren koulutuksessa tai työssä pysymistä tai oikeiden polkujen löytymistä, jotta nuori ei palaa uudestaan lähtötilanteeseen. Seurannasta tehdään tilasto, jota työpajan valmentaja ylläpitää. Tämän seurannan pohjalta arvioidaan myös toiminnan vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä Sosiaalinen vahvistaminen Sosiaalinen vahvistaminen työpajatoiminnan lähtökohtana on sekä yhteiskunnallisesti että henkilökohtaisella tasolla hyvin merkittävä asia. Työpaja pyrkii työpajajakson puitteissa sellaiseen voimaannuttamiseen työn myötä, että nuori/pitkäaikaistyötön voi jatkaa uusilla vahvuuksilla oman tulevaisuutensa rakentamista. Syrjäytymisuhan alla olevat tai jo syrjäytyneet nuoret ovat toisinaan sellaisessa tilanteessa, jossa peruskoulusta saadut työelämän opit ovat lähes unohtuneet. Sen myötä työnhaku on täysin tyrehtynyt tai on uhkaavasti alkanut heiketä. Myös henkilökohtaiset voimavarat työelämään ovat saattaneet heiketä, jolloin nuorella voi olla umpikuja vastassa oman työuransa suunnittelun ja/tai toteuttamisen suhteen. Tilanne pätee myös varttuneempiin, jo työelämässä olleisiin pitkäaikaistyöttömiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet työelämän ulkopuolelle. Toiset voivat olla ilman koulutusta, jolloin uuden työn löytyminen on entistä vaikeampaa. Elämään on saattanut tulla mukaan myös päihteet, jotka ovat entisestään lamaannuttaneet ja heikentäneet kykyä päästä takaisin työelämään. 6
4. KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Kehittäminen Tällä hetkellä asiakkaat on saatu sijoitettua tasaisesti eri työkohteisiin. Hallintokuntien yhteistyön ja ohjaamisen avulla valmentautujien määrä voidaan pitää nykyisellään. Haasteena on pitää yhteistyö eri hallintokuntien kanssa toimivana, ja löytää eri työpisteistä motivoituneita ohjaajia. Edelleen kehittämisalueena työpajatoiminnassa on hallintokuntien ohjaajien tukeminen ja kouluttaminen. Vuonna 2017 voimistetaan yhteistyötä pomarkkulaisten yritysten kanssa lisäresurssin tuomin voimavaroin (Lähdetään liikkeelle! -hankkeen työntekijä kesäkuun 2017 loppuun saakka 40 % työajastaan työpajan toisena valmentajana). Työpaja mm. kartoittaa pomarkkulaisissa yrityksissä mahdollisesti olevat piilotyöpaikat. Tutustumiskäynnit yrityksiin ja oppilaitoksiin sekä koulutusinfotilaisuudet ovat valmentautujien tulevaisuuden kannalta avartavia. Niiden avulla nuoret/ pitkäaikaistyöttömät saavat uusia näkökulmia opintoihin ja työnhakuun. Tutustumiskäynnit auttavat myös kehittämään työpajan työmenetelmiä ja pajatoimintaa kokonaisuudessaan. Lisäksi verkostoituminen muiden lähialueen toimijoiden kesken on tärkeää ajatellen työpajatoiminnan vakiinnuttamista Pomarkkuun. Arviointi Työpaja seuraa toimintansa vaikuttavuutta: työpaja seuraa asiakkaansa sijoittumista työpajajakson jälkeen. Työpajan vaikuttavuus mitataan sillä miten osallistujat sijoittuvat pajajakson aikana, puoli vuotta ja vuosi pajajakson jälkeen. Seurannan mahdollistamiseksi pyydetään osallistujalta paja-jakson jälkeen kirjallinen lupa kyselyjen toteuttamiseen. Työpajan toimintaan liittyy jatkuva toiminnan arviointi ja kehittäminen. Arvioinnin päämääränä on löytää työpajatoiminnalle parhaimmat toimintamuodot, sellaiset, jotka tukevat päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa, joka palvelee toiminnan jatkuvaa kehitystä. 7