Tehdään asiakaslähtöisesti uutta ja parempaa Poske-päivät 30.11.2016 Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja asiantuntija, PoPSTer-hanke
Työryhmien väliraportit löytyvät täältä: www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster Aikajana 31.10. Työryhmien väliraportit
Näkökulmat Asiakaslähtöisyys ja lähipalvelut Sote-uudistus ja tietojohtaminen Kokonaisoptimointi, resurssien allokointi, vaikuttavuuden arviointi Ennakointi Esimerkkejä Oulunkaarelta ja muualta Näkökulmia tietojohtamiseen
Maakunta - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista (ML 23 ) Ottaa käsiteltäväksi maakunnan asukkaiden, yhteisöjen ja säätiöiden aloitteet (ML 24 ) Asettaa nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston (ML 26 ) Laatii maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen (ML 35, SL 14 ja 15 ) Antaa konserniohjeen, jota sovelletaan palvelulaitoksen, tytäryhteisöjen ja soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen (ML 7 ) Vastaa palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta (ML 7 ja SL 13 ) Tekee sopimuksen laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavan yrityksen ja yhteisön kanssa (SL 24 ) Arvioi ennakkoon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen (SL 8 ) Tiedottaa toiminnastaan asiakkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille (ML 28 ja SL 13 ) Neuvottelee valtion (VM ja STM) kanssa (ML 13 ja SL 30 ) Neuvottelee alueen kuntien kanssa (ML 15 ) Tekee yhteistyösopimuksen yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa (SL 16 ) Päättää palvelulaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteista (ML 54 ) Varmistaa, että tuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset (ML 9 ) Huolehtii palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta (SL 13 ) Yhteensovittaa toiminnan kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden kanssa (SL 9 ) Laatii yhteistyöalueen yhteisen esityksen laajakantoisista tai taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävistä investoinneista (ML 12 ) sekä ehdotuksen siitä, miten alueen palvelut, niiden kehittäminen ja maakuntien yhteistyö pitäisi ottaa huomioon valtakunnallisissa tavoitteissa (SL 28 ) Valmistelee alueellisen hyvinvointikertomuksen yhteistyössä kuntien kanssa (SL 8 ) Vastaa, koordinoi ja ohjaa soten kehittämistä ja kehittämisyhteistyötä (SL 36 ) Määrää hallintosäännöllä miten toimivalta jakautuu maakunnan ja palvelulaitoksen välillä (ML 54/82 ) On henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä asiakas- ja potilasasiakirjoille (SL 62 ) Laatii vuosittain raportin palvelujen saatavuudesta ja talouden tilasta STM:n selvitystä varten (SL 31 ) Seuraa väetön hyvinvointia ja terveyttä, palveluiden laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä palvelujen yhteensovittamisen toteutumista (SL 32 ) Voi velvoittaa palvelulaitoksen hankkimaan palveluja muulta tuottajalta maakunnan omaa tuotantoa varten (ML 55 ) Ohjaa ja valvoo järjestämisvastuullaan olevaa palvelutuotantoa (ML 9 )
PoPSTer-hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa (PoPSTer) Hankkeen toteutusaika: 12.2.2016 30.6.2017 Päätoteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Osatoteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta noin 1 M.
Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen, Sirkku Pikkujämsä, Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä, Hannu Kallunki PPSHP:n osahanke: Sanna Salmela
PoPSTerin tavoitteet Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100) 7
Hankkeen rajaukset Hankkeessa ei käsitellä Johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) Omaisuutta Rahoitusta Yms. vastaavia asiakokonaisuuksia
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 9
PoPSTer valmistelun vaiheistus ja vastuutus Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Sote-johtajat Selvityshenkilöt OHJAAVAT LINJAUKSET Arvot (yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys) Visio ja strategia Talouden raamit Monituottajuus, palveluverkon periaatteet Rajapintayhteistyö (kunnat ja muut sidosryhmät) JÄRJESTÄMINEN ohjaa ja mahdollistaa Nykytila ja sen analyysi 2/2016 5/2016 Väliraportti 10/2016 10-11/2016 Työryhmät TUOTANTO tekee TOTEUTUS / Väliaikaishallinto Työryhmien loppuraportit 2/2017 PoPSTerloppuraportti 6/2017 1.7.2017
Kasvupaine ikääntyneiden palvelutarpeissa Pohjois-Pohjanmaalla Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020 Väestömäärän kasvu erityisesti 75 v. täyttäneissä 2015 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 2015 Ennuste Ennuste Ennuste 2020 2030 2040 0-6-v. 39 149 40 659 39 470 39 723 7-15-v. 49 334 51 922 52 348 50 844 16-24-v. 47 785 45 608 49 540 49 769 25-64-v. 202 260 200 240 195 760 200 542 65-74-v. 40 822 47 635 46 753 41 579 75-84-v. 22 176 25 133 40 013 40 805 85 v. täyttäneet 8 528 9 928 14 222 24 520 Lähde: Sotkanet 2016
Soten nettomenot, /asukas (2014) 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Erikoissairaanhoito 1 143 1 172 Perusterveydenhuolto 592 583 Vanhusten ja vammaisten muut palvelut 523 537 Muu sosiaalitoimi 286 301 Kotipalvelut Vanhusten laitoshoito Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Toimeentulotuki Hammashuolto Muut lasten ja perheiden palvelut 128 127 117 112 94 125 88 137 84 80 68 80 Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Lähde: THL, Tilastokeskus 2016 Ei sis. päivähoito, ympäristöterv.huolto
Kustannusten kasvun puolittaminen vähentää sote:n kustannuksia Pohjois-Pohjanmaalla n. 35 M /vuosi Kasvu 5 % (abs.) + 70 M Keskimääräinen kasvu / vuosi Ero n. 35 M / vuosi Kasvu 2,5 % (abs.) + 35 M Tavoitekasvu enintään / vuosi Soten käyttökustannukset 1,36 mrd, 3331 /asukas Soten nettokustannukset 1,27 mrd, 3123 /asukas
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi 14
Nykytilan analyysi: ongelmakohdat 1. Kansalaisten omavastuu, osallisuus ja ennaltaehkäisevä työ 2. Palvelujärjestelmien jäykkyys 3. Palvelujen saatavuus, osaaminen, resurssit 4. Integroitujen monialaisten palvelujen tarve 5. Asiakas- ja palveluohjauksen merkitys 15
Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa
Hankkeeseen osallistuvat tahot 64 Poliittinen ohjausryhmä - Poliittinen ohjaus valmistelutyölle - Laaja kuntien/alueen poliittinen edustavuus 10 10-20 Sparrausryhmä - Eri muodoissa kokoontuva hankevalmistelun tukiryhmä 10 Hallinnollinen ohjausryhmä 38 Johtoryhmä (kunnanjohtajat) - Valmistelutyön johtaminen selvityshenkilön kanssa - Ohjausryhmän asioiden valmistelu Selvityshenkilö ja muu hankehenkilöstö noin 200 Työryhmät - Hankkeen sisällöllinen valmistelu 22 Sote-ryhmä (sote-johtajat) - Käytännön valmistelutyö
Asiakaslähtöisyys ja lähipalveluiden uudelleen määrittely
Otetaan koppi! Ihmisen itse tunnistama palvelutarve, huoli jne. Ihminen Ammattilaisen tai esim. lähipiirin tunnistama palvelutarve, huoli jne. Yhdessä Verkostossa Asiakkaan omat voimavarat ja rooli Yhteiset tavoitteet Tehdään yhdessä suunnitelma, johon eri toimijat sitoutuvat Selkeät toimintamallit, jotka mahdollistavat kopin ottamisen Yhteinen kieli ja viestinnän avoimuus Jokainen työntekijä on kopinottaja oikeus ja velvollisuus Asiakas keskiössä, ei esim. organisaatiorakenne Välitän en välitä Kerralla kuntoon, jos mahdollista Kokonaisvaltainen on vaikuttavaa Eri toimijoilla tiedossa miten asiat etenevät
Asiakas ja hänen tarpeensa tulee palauttaa palvelujärjestelmän kehittämisen keskiöön Rajatut uudistukset tai innovointi kapealla alueella ei riitä asiakas on yksi ja sama läpi eri palvelukokonaisuuksien ja hallinnonrajojen Ratkaisumalleina eivät voi olla samat siilot ja palvelukatveet, vaan on tehtävä uutta ja parempaa Lähde mukaillen Tekesin katsaus 281/2011 20
Lainsäädäntö Arvopohja Osaaminen Työhyvinvointi Palvelujen järjestäminen Orientaatio ja asenne Omahoito, asiakkaan itse tekeminen ja vastuu omasta ja läheisten hyvinvoinnista Kokeilukulttuuri Käyttäjäkokemus Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus Paikallinen, alueellinen, kansallinen Luottamus Yhteisöllisyys Ohjausjärjestelmät Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Toimintaympäristön erityispiirteiden huomiointi Omistajaohjaus Rahoitus Mistä ja miten syntyy sote-palveluissa vaikuttavuus, tehokkuus? Kotona asumisen tukeminen Arjen turva Johtaminen (viranhaltijat, luottamushenkilöt) Digitalisaatio Viestintä Asiakaslähtöisyys Tietojärjestelmät Ennakointi ja trendit Tukipalvelut Kehittämistoiminta Eri toimijoiden välinen yhteistyö Fyysiset tilat Integraatio Dialogi Monituottajuus Asiakkaiden tuntemus Tietojohtaminen Valinnanvapaus Palveluseteli Palveluketjujen toimivuus Palveluverkko Palvelujen fyysinen sijainti Lähde: Anu Vuorinen, Leena Pimperi-Koivisto, PoPSTer 2016
Rakenteelliset muutostarpeet
Lasten ja ikäihmisten määrän muutos 2015-2030 (%) Lapsiperheiden osuus perheistä Pohjois-Pohjanmaalla maakunnista 2. korkein (40 %) (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)
Lapset ja perheet/nykytila ja rakenteelliset muutostarpeet Painopiste on liikaa korjaavissa palveluissa: lastensuojelutoimien sekä lasten ja nuorten psykiatrian käyttöä on paljon ja kustannukset ovat mittavia Lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä on maakunnassa 64, joissa yhteensä 531 paikkaa. Raskaimman hoitomuodon tarjontaa maakunnassa on yli selkeästi yli tarpeen. Tavoiteltu tulevaisuuden palvelurakenne; palvelut muodostavat verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. Palvelutarjontaa on saatava siirtymään avohuoltopainotteisuuden ja varhaisemman tuen suuntaan, erityispalveluiden etävastaanottoja ja -konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan. Koko maakunnan osaamispotentiaali suunnattava kohti samaa tavoitetta! LAPEohjelmassa tarkemmat konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet
Nykyinen Palvelurakenne Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkosto Vanhemman mt- ja päihdepalvelut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoito Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoimapalv elut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Järjestöt, palveluntuottajat Seurakunta Perusthpalvelut
Tavoitteena Kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi perhe Perusth-palvelut Sis. mt- ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa-aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuoriso työ Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut Perhekeskus Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Neuvolan ja koulun thpalvelut Työvoimapalvelut
Väliraportti: ikäihmisten palvelut Alustavat rakenteelliset tavoitteet vuoteen 2030 Pohjois-pohjanmaalainen ikäihminen asuu kotona eläen oman näköistä elämää tarvitsemiensa tuen ja palvelujen turvin. Ennaltaehkäisevät ja kunnan hyvinvointi-, tekniset- sekä logistiset palvelut tukevat yhteisöllisyyttä, kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpysymistä Ikäihminen asuu kotona, joka voi olla erilaisissa asumisympäristöissä. Kukaan ei asu terveyskeskuksen vuodeosastolla Luovutaan pääosin pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja korvataan näitä palveluita kuntouttavalla ja kotona asumista tukevilla palveluilla sekä kehittämällä mm. kotisairaalatoimintaa lyhytaikaiseen hoidon tarpeeseen Hoito- ja palveluprosessit tukevat kauttaaltaan ikäihmisen kotona pärjäämistä
Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä Ikäihmisten palvelut: -11 M Vähintään 94 % asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin (nyt 90,5 %) Kotihoidon intensiteetti ja kattavuus 14,9 % 14 % Tehostetun kotihoidon kattavuus vähintään 2,5% Omaishoidon kattavuus vähintään 6 % (nyt 6,3 %) Perhehoidon kattavuus vähintään 1 % (nyt 0,1 %) + XXX + XXX htv Tehostetun palveluasumisen kattavuus 6,8 % 5 % Laitoshoidon kattavuus 2,6 % 1 % + XXX + XXX htv
Lähipalvelut Näkökulmana ihmisten mielekäs ja turvallinen arki Liikkuvat ja sähköiset palvelut mahdollistavat lähipalvelujen uudelleen määrittelyn Sovitetaan yhteen maakunnan/soten ja kuntien palvelut Palvelut järjestetään ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön yhteistyössä verkoston kanssa. Kehitetään palvelujärjestelmää ja -sisältöjä siten, että digipalvelut ovat ensisijaisia aina kun mahdollista. 29
DIGI=LIKI 30
31
Tykkään varsinkin kotihoidon työntekijöiden yhteydenotoista. Siinä saa kertoa kuulumiset ja esittää toiveita. On ollut hyötyä jaksamiselle. On aina uuden odottamista mitä tulee seuraavaksi. Videovälitteiset palvelut: Strategiset tavoitteet, asiakasprofiilit, prosessit, orientaatio ja osaaminen muuttuvat, vaikuttavuus, tuotteistaminen 32
Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön parhaat toimintatavat, jotta palvelut voidaan tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Tietojohtaminen & sote- ja maakuntauudistus Edellyttää VAHVAA TIETOJOHTAMISTA Syntyy uudenlaisia TIETOTARPEITA Miten niihin vastataan? Lähde: STM:n tiedote 9/2016
Tarvitaan TIEDON ja TIEDOLLA johtamista strategisella ja operatiivisella tasolla Tietojohtamisen merkitys korostuu Syntyy uusia tietotarpeita
Onko johtamiseen tarvittavaa tietoa saatavilla? Helposti? Ajantasaisesti? Vertailtavasti? Luotettavasti? Automaattisesti? Eri tasoilta? Mitataanko oikeita asioita? Kannustimet ja sanktiot? Onko keskeisimmät mittarit tunnistettu? Onko eri näkökulmat huomioitu? Sitä saa, mitä mittaa? Onko osaamista tiedon analysointiin? Onko osaaminen moniammatillista? Keskittyykö analyysi oikeisiin asioihin? Onko välineitä analysointiin? Mitä tiedolla tehdään? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään? Miten tiedon eri käyttäjäryhmät on huomioitu? Vale, emävale, tilasto? Miten kokonaisvaikuttavuutta arvioidaan? Miten resurssit allokoidaan? Palvelutarpeiden ja resurssien ennakointi?
Soten integraatio edellyttää uudenlaista tietojohtamista Järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta sekä viranomaistoiminnoista. Vastuulla vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arviointi sekä asiakkaiden valinnanvapauden tukeminen. Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta ja maakunnalla on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto). Tiedon integraatio: asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta. Palveluketjujen integraatio: maakunta järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palvelutuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tuotannollinen integraatio: palveluja tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lähde: www.alueuudistus.fi
Alueelliset erityispiirteet, kantokyky jne. Osallisuus, vastuu? Ennaltaehkäisy? Kuka määrittelee? Hyvinvointi Palvelutarpeet Integraatio Tietovarastot, analytiikka, big data, my data, kokemustieto jne. Resurssit, voimavarat Uudet kumppanuudet? Uusi osaaminen? Laaja-alainen tieto kansalaisten hyvinvoinnista ja sen muutoksista? Lainsäädännön rajat, tietosuoja? Valinnanvapaus? Vaikuttavuus Tasapaino Tehokkuus Ennakointi, trendit ja muutosvirrat Järjestäjän ja tuottajan näkökulmat? Ymmärrys kokonaisuuksista Uusi normaali? Tarvitaan TIEDON ja TIEDOLLA johtamista strategisella ja operatiivisella tasolla
Onko HYTE-kannustin aidosti kannustava? Voiko kunta/maakunta vaikuttaa? Mikä on nykytila? Mikä vaatii erityisesti toimia? Mitataanko oikeita asioita? Onko eri näkökulmat huomioitu? Sitä saa, mitä mittaa? Onko osaamista ja välineitä tiedon keräämiseen ja analysointiin? Mitä tiedolla tehdään? Mihin toimenpiteisiin ryhdytään? Tietojen luotettavuus? Vale, emävale, tilasto? Miten HYTE-tiedon eri käyttäjäryhmät on huomioitu? Mm. kuntalaiset, luottamushenkilöt, asiantuntijat Miten yhteistyö ja tiedonkulku on varmistettu eri toimijoiden välillä (mm. kunnat ja maakunnat)?
Hyvinvoinnin kantokykytekijät Pohjois-Pohjanmaa vs. muut maakunnat Paras kolmannes maakunnista Soten nettomenot 75-v. osuus väestöstä Väestöllinen huoltosuhde nyt ja ennuste v. 2035 Toimeentulotukea saaneet Keskimmäinen kolmannes maakunnista Tarvekerroin Tulojen jakaantuminen Heikoin kolmannes maakunnista Sairastavuusindeksi Työkyvyttömyyseläkettä saavat
Hyvinvoinnin kantokykytekijät Lappi vs. muut maakunnat Paras kolmannes maakunnista Tulojen jakaantuminen Keskimmäinen kolmannes maakunnista Tarvekerroin Toimeentulotukea saaneet Väestöllinen huoltosuhde 75-v. osuus väestöstä Heikoin kolmannes maakunnista Sairastavuusindeksi Työkyvyttömyyseläkettä saavat Soten nettomenot Väestöllinen huoltosuhde v. 2035
Hyvinvoinnin kantokykytekijät Kainuu vs. muut maakunnat Paras kolmannes maakunnista Tulojen jakaantuminen Keskimmäinen kolmannes maakunnista Toimeentulotukea saaneet Heikoin kolmannes maakunnista Tarvekerroin Sairastavuusindeksi Soten nettomenot Työkyvyttömyyseläkettä saavat Väestöllinen huoltosuhde nyt ja v. 2035 75-v. osuus väestöstä
Suunnitteilla Sovittu, käytössä Muut mahdolliset Lähde: STM
Oulunkaari Pohjois-Pohjanmaan sote @oulunkaari @sotepopster www.oulunkaari.com www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster