1 Keskusteluyhteenveto nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivästä 3.11.2014 Suunnittelija Tiina Mattila 18.11.2014 Kehittämispäivään osallistujia oli 60. Tämä yhteenveto sisältää tiivistetysti kolmen keskustelun pohjaksi esitetyt alustukset, ryhmissä (10 ryhmää) tehdyt muistiinpanot ja yhteisessä keskustelussa esille tuodut näkökohdat sekä sen jälkeen yhteiselle sähköiselle ilmoitustaululle (padlet.com) lähetetyt helmet (mikä keskustelussa eniten liikautti ryhmän ajattelua). Helmien koonti havaittiin mielekkääksi tavaksi pikaiseen ajatusten keräämiseen keskustelijoilta. Hyvät ja kehitettävät käytännöt on luokiteltu jälkeenpäin siten, että on arvioitu, minkä tyyppisestä hyvästä tai kehitettävästä käytännöstä lähinnä on kyse: yhteistyöhön, yhteistyötahon tehtäviin tai pajojen tehtäviin liittyvästä käytännöstä. Sama toimintamalli voi olla jollakin käytössä (hyvä käytäntö) ja jollakin toisella vasta toiveissa (kehitettävä käytäntö). Kukin keskusteluista alustuksineen kesti noin 50 minuuttia. Keskustelujen ja niiden koontien vetäjänä toimi työpajajohtaja Virpi Jonsson Kotkan - Haminan koulutuskuntayhtymästä/ Rannikkopajoilta. 1. Keskustelu yhteistyön edistämisestä TE-viranomaisten kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli nuorisopalveluiden päällikkö Eija Ahola Vantaan kaupungilta. Tämänhetkisiä haasteita Vantaalla ovat hänen mukaansa: paljon 20 29 -vuotiaita, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto satoja nuoria, joita etsivät eivät ole tavoittaneet, ei ole tietoa ovatko avun tarpeessa 1200 työtöntä nuorta, mutta pajat eivät siitä huolimatta ole täynnä! Kehitettäviä asioita Vantaalla ovat hänen mukaansa: Kumppanuussopimus yhteistyöstä TE-viranomaisten kanssa on tehty: yleisluontoinen sopimus kaupunkitasoisena, ei pajojen omaa Tiedon kulun ja tiedotuksen parantaminen on tarpeen, esim. säädöksistä, tulkinnoista ja niiden vaikutuksista nuoriin sekä seurantatiedoista Tarvittaisiin yhteistä laadukasta työtä: toisten palvelujen tunteminen ja säännölliset tapaamiset; yhteiset koulutustilaisuudet, perehdyttäminen henkilöstömuutoksissa Tarvittaisiin seurantatietojen parempaa hyödyntämistä mm. toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden selvittämiseksi Salassapitosäännösten tiukka tulkinta vaikeuttaa tietojen saamista Nuoret eivät aina saa palveluja oikea-aikaisesti, henkilökohtaista nuorten ohjausta tarvittaisiin lisää, myös ryhmäyttämisen laajempi käyttö olisi tarpeen, mutta ei ole riittävästi aikaa siihen nähden, mitä nuori tarvitsee Keskustelun yhteenveto TE-yhteistyön tärkeä asia yhdellä sanalla: vastuu, resurssit, joustavuus, oikea-aikaisuus, säännöllisyys, kohtaaminen, ohjauskäsitys, vuorovaikutus
2 Hyvät käytännöt TE-yhteistyössä Yhteinen tahtotila Toimivat yhteistyökäytänteet TE-toimiston kanssa Säännölliset tapaamiset: työpaja, TE-toimisto ja sosiaalitoimi Pajojen yksilövalmentajat mukana aktivointisuunnitelmien teossa Verkostojen turvallisuus, joustavuus, tuttuus Naapurikuntien välinen yhteistyö TE-viranomaisten toiminta: Vastuuvirkailijat TE-toimistoissa Hyvät menetelmät nuorten kanssa, mm. nuorten ryhmätapaamiset Kehitettävät käytännöt TE-yhteistyössä Asiakaslähtöinen toiminta ja yhteistyö, jossa nuori keskiössä Tarvitaan keskinäisiä palavereja (pajat ja TE-toimisto) Kolmikantakeskustelu: ei tarvita erikseen nuoren suostumista, jos hän, paja ja TE-palvelut kokoontuvat ja tekevät työllistymissuunnitelmat Yhteistyötä TE-palvelujen ja koulutuksen toimijoiden välille lisää esim. valmistumisvaiheessa Nuorten putoamisen estämiseen kouluista ja oppilaitoksista pitäisi kehittää uusia menetelmiä Monialainen verkosto pitää kehittää joka paikkakunnalle, paikallisista tarpeista lähtevä toimintamalli Tiedon kulkua monialaisessa ryhmässä pitäisi parantaa Monilla nuorilla on pitkät etäisyydet TE-toimistoihin > olisi hyvä, jos TE-toimistoilla olisi luottamus pajapalveluihin, jotka toimivat nuorten lähellä ja joilla on paikallistuntemus Lainsäädännön ja toimintatapojen muutokset paremmin haltuun yhteisillä koulutuksilla pajoille ja TE-hallinnolle Yhteiset alueelliset kehittämispäivät TE-viranomaisten toiminta: TE-palveluiden tavoitettavuuden parantaminen Joustavuutta palveluihin Nuorten välittymisessä pajoille on ongelmia TE-toimistojen kautta, mutta myös muiden yhteistyötahojen kautta -> vastuu nuoren kokonaistilanteesta tulisi olla joka hallinnonalalla ja riittävän korkealla TE-toimistojen palvelulinja 1:llä on nuoria oman onnensa nojassa -> mahdollisuus pajapalveluihin myös heille Resurssien lisääminen TE-hallinnolle, jotta saataisiin aikaan nuorten kohtaamista, kokonaiskuvan luomista tilanteesta ja toimenpiteiden oikea-aikaisuutta Pajojen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen
3 Helmet TE-yhteistyössä Asiakaslähtöinen tavoitteellinen toiminta, jossa verkostoyhteistyö toimii Pajojen ja TE-toimistojen kahdenvälinen tiedonkulku Kolmikantakeskustelut: TE-palvelut, työpaja ja nuori Oikea palvelu oikeaan aikaan nuorelle Nuorten ryhmätapaamisten uudet käytänteet 2. Keskustelu yhteistyön edistämisestä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli nuorisokeskuksen palvelupäällikkö Juha Saurama Järvenpään kaupungilta. Hänen mukaansa yhteistyö (paja, opettajat, opinto-ohjaajat, oppisopimus, Keudan opinto-ohjaajat) toimii järvenpäässä ja naapurikuntien kanssa aika hyvin, mutta kehitettävääkin on: Pajajaksolle tarvittaisiin enemmän opintoja tukevaa toimintaa, joten pajoilla olisi syytä olla tiedossa ne syyt, miksi nuori keskeyttää opintonsa Pajalle ja etsivään pitäisi tulla nopeammin ilmoitus, kun nuoren opinnot ovat keskeytymässä Pajajaksoille on syytä luoda tavoitteet ja suunnitelma tarkemmin, jotta pajajakso tukee nuoren siirtymistä takaisin oppilaitoksiin. Oppilaitoksella tulisi olla enemmän vastuuta nuorten työllistymisestä, kuulemisesta, informoinnista tukipalveluista kuten pajatoiminnasta nimenomaan silloin kun nuoren opinnot ovat loppusuoralla Työpajan oppimisympäristö on syytä käydä läpi oppilaitoksen edustajan kanssa, jotta pajajakson tavoitteet voidaan luoda paremmin. Myös pajojen käyttämät menetelmät elämänhallinnan tuen ja sosiaalinen vahvistamisen osalta on tärkeää käydä läpi. Myös pajan moniammatillinen yhteistyöverkosto ja sen toiminta on niin ikään käytävä läpi nuoren yhteistyökeskusteluissa. Eli kauttaaltaan aktiivisempaa yhteistyötä kuraattorien ja pajan välillä jokaisen nuoren kohdalla. Oppilaitosten ja pajojen yhteinen yritysyhteistyö on kehittämisen arvoinen asia. Tärkeää olisi saada tieto oppilaitoksesta pajalle, kun nuoren työssäoppimisen jakso tai työharjoittelu on katkeamassa tai nivel-vaiheessa. Ammatillisten 2. asteen oppilaitosten rooli kehittää paikallisen työpajan oppimisympäristöä on keskeinen opinnollistamisen ja myös pajatoiminnan kehittämisen kannalta. Oppilaitokset voisit tarjota laajemmin työpajoille "opintoihin ohjaavaa" koulutusta, jossa pajahenkilökunta oppii ohjaamaan nuoria opintoihin. Oppisopimukseen ohjaaminen pitäisi olla "luonnollinen" vaihtoehto 9. tai 10. luokalta valmistuville. Perusasteen opintojen ohjaajat ottaisivat sen huomioon jo aikaisessa vaiheessa. Opintojen ohjaajien (perusasteen ja 2. asteen) läsnäolo pajoilla on tärkeää, kun on yhteishakuaika. Keskustelun yhteenveto Oppilaitosyhteistyön tärkeä asia yhdellä (kahdella) sanalla: Koulun vastuu, nuoren tuki, pajajakson visio, opettajien asennemuutos, pajaohjaajien koulutus, opinnollistaminen, uraohjaus, yritysyhteistyö, oikea-aikaisuus
4 Hyvät käytännöt oppilaitosyhteistyössä Ymmärrys toistemme (työpajat ja oppilaitokset) toiminnasta on kasvanut Joillakin paikkakunnilla opinto-ohjaajat käyvät pajoilla Työssäoppiminen ja koulutuskokeilu Kehitettävät käytännöt oppilaitosyhteistyössä Yhteiset tavoitteet, mutta yhteistyö käytännön tasolla pitkälti puuttuu Miksi tieto koulutuksen keskeyttäneistä nuorista tulee etsivään nuorisotyöhön vasta sitten, kun nuori on jo pudonnut pois? Pajajakso opiskelijastatuksella on mahdollistettava! Oppilaitoksen ja pajan roolit työssäoppimisessa? Oppilaitosten ja pajojen roolien kirkastaminen nuorten ohjauksessa Tarvittaisiin toimintamalli, sopimukset ja rahoitukset niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat muutamaa suoritusta vaille valmiit. Opintojen loppuun saattaminen ei kaikkialla onnistu pajalla. Siellä missä onnistuu, toiminta on hyvin vaikuttavaa. Tarvittaisiin kumppanuussopimuksia, koulutusvalmennussopimuksia, ne edellyttävät, että erilaisia oppimisympäristöjä arvostetaan ja niistä kerrotaan oppilaille Koulun/ oppilaitoksen tuki opinnollistamisprosessissa Tietoa koulutuskokeiluista Starttijakso oppisopimukseen Ei ole oikein, että valmentavasta koulutuksesta saa paljon enemmän lisäpisteitä yhteishakuun kuin pajajaksolta Oppilaitosten toiminta: Oppilaanohjaus tulisi olla oppilaitosten perustyötä Opinto-ohjaajat voisivat käydä pajoilla Myös oppilaitosten sisällä tapahtuvissa siirtymisissä nuorille tarvittaisiin tukea Ohjaus työllistymiseen pitäisi olla parempaa koko opintojen ajan Mikä on oppilaitosten rooli työllistymispolkujen rakentumisessa? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisissa oppilaitoksissa; formaalin ja nonformaalin koulutuksen välinen kuilu Metataitojen (oppimistaidot, ryhmässä työskentely, digitaaliset taidot, yrittäjyys jne.) tunnistaminen ja tunnustaminen? Pajan tehtävän selkiyttäminen opinnollistamisessa: tehtävä on kasvattaa nuorta eikä opettaa häntä Työpajan perustehtävän huomioon ottaminen opinnollistamisessa Helmet oppilaitosyhteistyössä o Erilaiset oppimisympäristöt kunniaan o Pajan tehtävänä on antaa valmiudet selvitä elämästä, opinnoista ja työelämästä o Koulutusvalmennussopimus! o Paja/ oppilaitos: molempiin suuntiin taipuva nivel o Opinto-ohjaajien ja pajaohjaajien yhteistyö o Kumppanuussopimus työpajan ja oppilaitoksen välillä o Pajojen kummiyritykset
5 3. Keskustelu yhteistyön edistämisestä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa millainen on pajojen rooli yhteistyötahon tehtävissä ja miten sitä voisi kehittää? Alustus Alustajana oli yksilövalmentaja Tarmo Aavaluoma Parik-säätiöstä. Heillä on nuoria paljon, noin 250 vuodessa, joista startilla noin 40. Kumppanuussopimukset on tehty kaupungin, KSAOn, Kyamk:n ja perusopetuksen kanssa. Sosiaali- ja terveysviranomaisten osalta yhteistyötä on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa sekä Kelan, mielenterveyspalveluiden ja A-klinikan kanssa. Startin nuorten osalta tukiverkostot ovat tarkemmin mainiten seuraavat: lastensuojelu, nuorisopsykiatria, erilaiset ammatilliset tukihenkilöt, nuorisotiimi, Motiimi (ehkäisevä päihdetyö, etsivä työ ja erityisnuorisotyö mm. kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-aikana), vanhemmat (erityisesti alaikäisillä). Sosiaalitoimen osalta säätiössä on haasteena alueellisen yhteistyön parantaminen. Hän esitti myös Parik-säätiön koko mallin asiakkuuden hallinnasta toimintalinjoittain. Siinä näkyy se, miten monenlaisissa tukitoimenpiteissä ja palveluissa asiakkaat säätiössä ovat ja miten monien yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyötä tehdään. Verkostot ovat vaikeita hallita. Kokonaisuus ei aina ole kenenkään hallussa eikä myöskään palveluohjaus. Se näkyy esim. sellaisessa yksityiskohdassa, että eri hallintokuntien toimenpiteet voivat kumota toisensa. Toimintalinjat (ja toimenpiteet/ palvelut) ovat Parikilla: kuntoutuminen (Kelan työkokeilu, työkunnon arviointi, arviointi asiakkaan työpaikalla, Kelan mtkuntoutuksen työhönvalmennus, mt-kuntoutujien päivätoiminta) työelämävalmiudet (yksilövalmennus, työhönvalmentajan palvelut, nuorten elämänhallinnan valmennus, starttivalmennus, kehitysvammaisten työtoiminta, työtoiminta, sosiaalihuollollinen työtoiminta) oppiminen (tekniselle alalle valmentava koulutus, työvaltainen koulutus, työssäoppiminen, työelämätietopaketit, opintojen tukijakso, työnhakuvalmennus, työelämään tutustuminen) työllistyminen (palkkatuettu työ, palkkatuettu työ nuoret, oppisopimus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu). Sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyön tärkeä asia yhdellä (kahdella) sanalla: Haastavat nuoret, räätälöity toiminto, laaja verkosto toimijoita, prosessin hallinta, työpajojen rooli, kumppanuus vai kilpailutus, toimikaa! Hyvät käytännöt sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä Sosiaalipuoli ja paja tekevät valmentautujalle tavoitteenasettelun (alku-, väli- ja loppu arviointi) Sosiaalityöntekijä on läsnä joissakin pajoissa Sosiaali- ja terveysviranomaisten toiminta: Nuorisolääkärit joissakin terveyskeskuksissa Pajojen yhteistyö lääkäreiden kanssa joillakin paikkakunnilla
6 Kehitettävät käytännöt sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä Paljon toimenpiteitä ja toimijoita ei selkeää rakennetta Paljon hallinnonuudistuksia (esim. SOTE ja Ohjaamo) Palveluohjausyhteistyötä lisää Nuorten palveluprosessin kokonaisuuden hallinta jonkin tahon toimivaltaan Asiakasriihet esim. 1 krt/kk: nuori pajaohjaaja sosiaalityöntekijä tms. Työntekijöiden vaihtuvuus on ongelma myös yhteistyössä Sosiaali- ja terveysviranomaisten toiminta: Nuorella tulee olla oikeus sosiaalityöhön Tiedon kulun kehittäminen salassapitoon vedotaan silloinkin, kun ei tarvitsisi Myös sosiaali- ja terveystoimen tulisi järjestää nuorille (ja huonokuntoisille) ryhmätoimintaa On tärkeää saada sosiaali- ja terveyspuolen työntekijä pajalle edes muutamaksi päiväksi viikossa sitä pajojen kannattaa sinnikkäästi perustella, jos ei heti onnistu! Kannattaa nostaa esille sosiaalihuoltolakiin tuotu sosiaalinen kuntoutus työpajatoiminta ja erityisesti starttivalmennus on juuri sitä Pajoilla pitäisi olla oma näkemys, mikä on oma rooli nuoren kannalta! Pajojen pitää aktiivisesti vaikuttaa tutkimustietoa ja hyviä argumentteja hyväksikäyttäen nykyiseen toimintaan ja tuleviin uudistuksiin, koska pajatoiminta todella on vaikuttavaa ja tuloksellista! Helmet sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä o Sosiaalityöntekijän jalkautuminen pajalle o Nuorisolääkärit terveyskeskuksiin o Tiedon kulun ja tietojen vaihdon kehittäminen o Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa edistää asiakaslähtöistä työskentelyä o Yhteistyö lastensuojelun kanssa, myös jälkihuoltonuoret o Ennakoiva toiminta verkossa