Alkukartoitus Espoo, 1.12.2009 Espoon alkukartoituksessa oli paikalla Nuorisotalo Sentterin työntekijät (Tarja, Anssi, Nana, Johanna) ja Sari Vahtera, Viula Pakka, Tero Luukkonen. Petra Sorvasto oli etukäteen lähettänyt hankesuunnitelman, jossa eriteltiin sitä, miten Espoon valitsemaa teemaa nuorten keskinäisen dialogin tukeminen lähdetään kehittelemään Sentterin nuorisotilalla. Tilaisuuden alussa käytiin läpi tutkimushankkeen Monikulttuuriset nuoret, vapaa aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen (2004 2007) teemoja ennen kuin siirryttiin pohtimaan Espoon tilannetta tarkemmin. Tutkimushankkeen keskeiset tulokset herättivät erittäin vilkasta keskustelua. Yksi keskeisistä keskustelunaiheista oli nuorten rasismikokemukset ja käänteisen rasismin käsitteleminen. Paljon väittelyä herätti myös teemat nuorisotyöntekijöiden tehtävästä ja toimenkuvasta erityisesti liittyen vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Monet nostivat esille, että vanhempia ei saa houkuteltua mukaan nuorisotalon vanhempainiltoihin ja heihin on muutenkin vaikeaa saada kontaktia. Tosin kävi ilmi, että erityisesti pienryhmätoiminnan kautta ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön avulla vanhempia on tavoitettu. Paljon pohdiskelua herätti kuitenkin kysymys siitä, pitäisikö nuorisotyöntekijöiden jalkautua nuorten perheisiin, esim. vierailemalla kodeissa. Muita esille nousseita asioita olivat kotouttamispolitiikan ja monikulttuurisuuden välinen suhde (miten näiden tehtävät eroavat toisistaan, tai ovat keskenään limittäisiä?). Paikalla olijat toivat esille Espoon erityisen tilanteen, jossa tietyt asuinalueet ovat eriytyneet sosiaalisen ja etnisen taustan mukaan vahvasti. Tämä vaikuttaa siihen, että myös nuorisotalojen kävijäkunta eri alueilla on eriytynyttä ja hyvin erilaista. Esimerkkinä tästä mainittiin esimerkiksi Tapiolan nuorisotila, jossa suurella osalla nuorista on maahanmuuttajatausta, mutta joiden vanhemmista suurin osa on tullut työn takia Suomeen hyväpalkkaisiin tehtäviin. Näiden nuorten elinolosuhteet erovat puolestaan paljon esimerkiksi Sentterissä käyvien nuorten tilanteesta, joista monella on pakolaistausta. Espoossa on törmätty samaan ilmiöön kuin muualla Suomen suurissa kaupungeissa; maahanmuuttajataustaisten nuorten suosiessa tiettyä nuorisotaloa, suomalaistaustaiset nuoret jättäytyvät toiminnasta pois. Tämä teema pohditutti paljon ja mietittiin yhdessä niitä nuorisotyöllisiä keinoja, miten tilanteeseen voitaisiin puuttua rakentavalla ja myös ennaltaehkäisevällä tavalla. Espoon eriytynyt tilanne on vaikuttanut myös siihen, että espoolaisten nuorisotyöntekijöiden tietotaito monikulttuurisuuden suhteen on epätasaisesti jakautunutta, jotkut nuorisotyöntekijät ovat puurtaneet kysymysten parissa jo pitkään, kun puolestaan toisille asia on varsin uusi ja varsinkin sellainen, jota ei arjen työssä joudu pohtimaan. Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen: Rasismi oli teemana sellainen, joka herätti alkutilaisuudessa jo niin paljon keskustelua, että sitä olisi hyvä pohtia jatkossakin. Varsinkin tilanteet, joissa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja nuorisotyöntekijöiden näkemykset rasismin sisällöstä ja merkityksestä eivät kohtaa, nousi esille. Nämä konkretisoituvat esimerkiksi tapauksissa, joissa nuorisotyöntekijät kokevat, että heitä nimitetään syyttä rasisteiksi niissä tilanteissa, joissa he esimerkiksi osoittavat nuorille, että kaikkien pitää noudattaa nuorisotalon yleisiä sääntöjä. Pohdittiin paljon sitä, kuinka paljon haukkumista ja nimittelyä nuorisotyöntekijän tulee sietää, mitkä asiat ovat väistettävissä ammattimaisesti ja mitkä tilanteet taas loukkaavat. Samanaikaisesti olisi hyvä pohtia sitä elämäntilannetta, jossa monet nuoret elävät arkeaan Suomessa, ja joissa arkipäivän rasismi on keskeisellä sijalla. Yhtenä mahdollisuuten näiden teemojen läpikäymiselle voisi olla esimerkiksi monikulttuurisen työnohjauksen järjestäminen (http://www.aretai.org Jarkko Soininen).
Kävijätilastot. Espoo tilastoi tarkasti kaikki kävijät/asiakkaat myös taustan mukaan (laveasti maahanmuuttajatausta). Espoon kävijäseurannan kokemuksista olisi hyvä saada tietoa jaettua muihin kuntiin, joissa kävijätilastoihin suhtautudutaan yleisesti varauksella. Koska Espoossa tietyt alueet ja nuorisotilat ovat eriytyneet monikulttuurisuuden suhteen,olisi hyvä pohtia, millä tavoin tietotaitoa voitaisiin jakaa tasaisemmin (esim. työntekijävaihdot talojen välillä, Espoossa on ollut käytössä vaihdot pe iltojen suhteen). Yleisesti Kanuuna hankkeelta toivottiin nimenomaan hyvien käytäntöjen ja työkalujen kehittämistä ja jakamista valtakunnallisesti, sen sijaan monikulttuurisen nuorisotyön yleistä käsittelyä voitaisiin jättää vähemmälle. Espoon valitsema teema nuorten keskinäisen dialogin tukeminen ja sen kehittäminen: Todettiin, että Espoo ollaan jo pitkällä teeman suunnittelun suhteen verrattuna muihin Kanuunahankkeessa mukana oleviin kuntiin. Seuraava tehtävä on pohtia tarkemmin sitä, miten hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet konkretisoidaan toimenpide ehdotuksiksi. Sovittiin, että ensimmäinen askel on sen kartoittaminen ja tunnistaminen, mitä nuorten keskinäisen dialogin edistämiksi jo tehdään Sentterissä. Eli kirjataan ylös, millä tavoin nuorten ystävyys ja ryhmäsuhteita tuetaan arjen toiminnoissa, ja miten toisaalta klikkiytymiä on pyritty purkamaan. Samanaikaisesti tehdään yleistä kartoitusta sen suhteen, miten Sentterin (ent. Suvelan nuorisotilan) toiminta on kehittynyt vuosien aikana ja miten kävijämäärät ja keskeiset haasteet muuttuneet (aikaisempien vuosien toimintakertomukset ja kävijätilastot). Sovittiin, että teeman puitteissa tavataan seuraavan kerran 19.1.2009 klo 9.00, jolloin myös hankkeen tutkija kehittäjä Antti Kivijärvi on paikalla.
Espoon tilanne monikulttuurisesta Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2009 2012 (hyväksytty syyskuussa 2009). Tilastointi äidinkielen mukaan. Suurimmat kieliryhmät, venäjä (3029), viro (2403), somali (1500), eng. (1487), kiina (1255). Muunkielisten osuus Espoon väestöstä 8 %, palvelusuhteessa olevat 3,4 %. Miten hyvin nuorisotoimi tavoittaa maahanmuuttajataustaisia nuoria? Tilastot? Espoon tilanne monikulttuurisesta Nuorisotoimen asema monikulttuurisuusohjelmassa (S.10): 13. Nuorisotoimi tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista. Nuorisotoimi haluaa tavoittaa nuoret heidän taustastaan riippumatta ja edistää luontevaa vuorovaikutusta eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten välillä. Työntekijöiden toiminnassa heijastuu rasismin vastainen työote. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan yhdenvertaisuuden edistäminen. Seurantamittari: Nuorisotoimen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osuus yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetuista nuorista verrattuna muunkielisten osuuteen Espoon väestöstä. Mitä tarkoittaa konkreettisesti?
Espoon tilanne monikulttuurisesta Moneen muuhun hankkeessa olevaan kuntaan verrattuna Espoossa ollaan jo pitkällä. Tilanteeseen liittyviä haasteita: Alueelliset ja henkiöiden motivaatioon liittyvät eroavaisuudet edelleen isoja, joillakin alueilla monikulttuurisuuden edistämistä pidetään itsestään selvänä tavoitteena > miten saada koko organisaatio sitoutumaan. Aiheeseen leipääntyminen. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen on prosessi, ei ole loppupistettä, jossa voitaisiin todeta, että kaikki on tehty ja valmista >muuttuvat tilanteet, nuoret, jne. 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE 4.5. Honkasalon, Soudon ja Suurpään (2007) tutkimuksessa nousee esille nuorisotyöntekijöiden ajatus nuorten välisiin ystävyyssuhteisiin puuttumattomuudesta. Monikulttuuristen kysymysten vakavasti ottaminen kuitenkin edellyttää, että nuorten välisiä suhteita ja ryhmärajoja ollaan valmiita madaltamaan ja tekemään tunnistettavaksi. Tämä on olennaista erityisesti tilanteissa, joissa ne sisältävät toimintaan osallistuvia nuoria syrjiviä käytäntöjä tai ennakkoluuloisuutta. Ryhmien kokoonpanoihin vaikuttaminen, niiden sekoittaminen on yksi tapa lisätä nuorten ja heidän ryhmiensä välistä vuorovaikutusta ja samalla heidän sosiaalisia taitojaan.
Miten Espoossa kehitetään valittua teemaa? Kehittämisen kohteena on Espoon keskuksen alueella lokakuussa 2009 avattu nuorisokeskus Sentteri. Hankkeen tavoitteena on nuorisotilan toiminnan kehittäminen monikulttuurista dialogia edistäväksi. Hankkeen onnistuessa nuorisotilan asiakaskunnassa vallitsee tasa paino eri nuorten ryhmien välillä ja tilasta on muodostunut "kaikkien Suvelan nuorten" nuorisotila. Nuorten ja nuorten ryhmien välinen vuorovaikutus on avointa ja ennakkoluulotonta ja kaikki pääsevät vaikuttamaan nuorisotilan asioihin. Hankkeen tavoitteita seurataan haastatteluin ja koulutusta teemaan saadaan Mukaan hankkeessa. Miten Espoossa kehitetään valittua teemaa? Haasteita: Mitkä ovat ne konkreettiset työkalut ja toimenpiteet, joilla dialogia edistetään? Miten välttyä siltä ajatukselta, että monikulttuurinen nuorisotila lähtökohtaisesti olisi ongelma? Miten nuoret itse osallistutetaan hankkeeseen? Millä tavalla hankkeen tulokset jalkautetaan niin, että ne koskettavat Espoon nuorisopalveluita kokonaisuudessaan?