Alkoholin riskikäytön puheeksi ottaminen Mika Heikkinen Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Turun sosiaali- ja terveystoimi Luentomateriaali: Ilkka Helamo
Alkoholi ja kansanterveys Alkoholi on yleisin ja eniten kansanterveydellistä haittaa aiheuttava päihde Suomessa Alkoholinkäyttöön liittyvät sairaudet ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet - kasvun ennakoidaan jatkuvan Alkoholi voi aiheuttaa käyttäjälleen useita sairauksia ja olla syynä tapaturmiin sekä väkivaltaan Mielenterveyden sairaudet ja häiriöt ovat päihteiden käyttäjillä merkittävästi tavallista yleisempiä Alkoholin ja psykiatrisen häiriön yhteys on ongelmallista VSSHP Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma 2009
Käypä hoito - keskeinen sanoma 1. Päihteet ja etenkin alkoholin suurkulutus ovat yhteiskunnan merkittävimpiä terveysuhkia 2. Terveydenhuollolla on keskeinen asema päihdehäiriöiden ehkäisyssä sekä niiden havaitsemisessa ja hoidossa 3. On tärkeää muistaa päihdehäiriön yleisyys ja etsiä sitä aktiivisesti eri potilasryhmistä Varhainen havaitseminen on tehokkaan päihdehoidon perusedellytys
Terveyden edistäminen päihteiden käytön hallintaa parantavilla toiminnoilla Päihdepalvelujen tarve tulee kasvamaan niin runsaasti, että resursseja raskaaseen hoitoon ei ole löydettävissä Jotta raskaan (laitos-)hoidon tarve saadaan ehkäistyksi, on häiriöiden varhaisessa vaiheessa asiaan puuttumisen tehostaminen käytännössä ainoa mahdollisuus Varhaisvaiheisiin puuttumalla vaikutetaan ensisijaisesti muihin asioihin kuin varsinaisiin päihde- ja mielenterveysongelmiinł kyseinen toiminta estää niitä realisoitumasta! Tarvitaan todellista muutosta päihdehaittojen ja niihin liittyvien mielenterveyshäiriöiden syntymistä ehkäisevissä toimintatavoissa Länsi 2012
Päihteidenkäytön tasot (WHO) Käytöstä koituvat haitat Riippuvuus Haitallinen käyttö Suurkulutus Riskikulutus Toiminnallinen käyttö Hoito Väliintulo Havahduttaminen Päihdekokeilut
Alkoholin riskikäyttö* ja suurkulutus * Alkoholinkäyttö, joka aiheuttaa terveydellisiä riskejä Riskikäyttäjä on henkilö, joka pysyvästi käyttää alkoholia yli sen enimmäismäärän, joka lisää merkittävästi terveyshaittoja eli tällä hetkellä... mies: 40 g/vrk = 3,3 annosta/vrk - yli 6 annosta/kerta nainen: 20 g/vrk = 1,6 annosta/vrk - yli 4 annosta/kerta Alkoholin suurkulutuksen raja on Suomessa: miehillä: 24 annosta viikossa naisilla: 16 annosta viikossa Raja on Suomessa huomattavasti korkeampi kuin esim. Ruotsissa, Keski-Euroopassa tai Yhdysvalloissa ja niin korkea, että terveyshaitat ovat suurkuluttajille väistämättömiä Hannu Alho Helsingin yliopisto 2008
Alkoholin riskikäytön rajoja (grammaa 100 % alkoholia viikossa) Suomi Ruotsi UK USA Miehet 288 288 168 168 180 Naiset 192 192 109 112 90 Kunskap till praktik, www.skl.se/kunskaptillpraktik; Parker A, Marshall E. Diagnosis and management of alcohol use disorders BMJ 2008 336; Academic E.D. SBIRT Research 2005; Halme JT, Seppä K, Alho H, Pirkola S, Poikolainen K, Lönnqvist J, Aalto M.Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res. 2008
Keskeisiä asioita ja lukuja Suomessa vuosittain 45 000 50 000 sairaalahoitojaksoa, joissa diagnoosina jokin päihdesairaus Hoitopäiviä yli 1 000 000/vuosi Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholisairauksien ja -myrkytysten määrä on yli 5 -kertaistunut Potilaat ovat yleensä nuoria ja työikäisiä samalla vaikeahoitoisia sekä kalliita hoidettavia Nämä potilaat ovat myös terveydenhuollon suurkuluttajia kuuluvat niihin 20%:iin, jotka käyttävät 80% resursseista STAKES Tilastotiedote 2/2008; Päihdetapauslaskenta 9.10.2007; Mikko Salaspuro, Helsingin yliopisto; Onni Niemelä, Tampereen yliopisto
Tosiseikkoja päihdepotilaiden hoidosta Päihdepotilaat kuormittavat raskaasti terveydenhuoltoa ja sen eri toimintayksiköitä Alkoholin käyttö Suomessa sillä tasolla, että ongelmat ovat väistämättömiä ]päihde-ehtoiset hoidot lisääntyvät jatkuvasti ]kasvun ennakoidaan jatkuvan vuosia Terveydenhuollon kaikissa toimintayksiköissä kohdataan päihteidenkäyttäjiä joka päivä (useitakin) = Systemaattinen väliintulo päihdehäiriöihin vajavaista = puuttuu määrätietoinen väliintulo etenkin alkoholin riskikulutukseen ja ongelmia ennakoiviin merkkeihin
Riskikäyttäjät terveydenhuollossa Kaikilla toimialoilla lukuisten oireiden taustalla Kaikissa ikäryhmissä (miehet 25 %, naiset 10 %) vain n. < 30% tunnistetaan! Eniten päivystyspisteissä (< 50 %) traumat, myrkytykset... Perusterveydenhuolto ja työterveys (20-30 %) verenpaine, vatsavaivat, unihäiriöt, masennus, sairaslomat... Psykiatria (n. 30 %) depressio, ahdistuneisuus, unihäiriöt, delirium... Kirurgia (n. 20 %) vammat, haimatulehdukset, maksan toimintahäiriöt, traumat... Sisätaudit (n. 10 %) verenpaine, rytmihäiriöt, metabolinen oireyhtymä... Neurologia (n. 10 %) aivoverenvuodot, neuropatiat, dementiat... Seppä K. 2008
Miten päihdehäiriöt näkyvät terveydenhuollossa? Arvioiden mukaan terveydenhuollossa tunnistetaan päihdehäiriöisistä vain n. 20 30% Yksi neljästä kaikista tunnistetuista saa ohjausta Yksi kymmenestä ohjataan hoitoon Varhainen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää potilaan ennusteen kannalta ]Päihteiden käytön selvittäminen tulee ottaa osaksi normaaleja terveydenhuollon käytäntöjä ]Terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee uusia työkaluja ja tietoa Ilkka Helamo, Tämä potilas kuuluu meille 2008; Heikki Suhonen ÅA 2007; Johanna Hietala PÄLY 2007; VSSHP Päihdehoitotyön kehittämishanke 2007-08
Päihdesairaudet terveydenhuollon haasteena 1. Päihteiden aiheuttamista terveysongelmista paraneminen on sitä todennäköisempää, mitä varhaisemmin oireet tunnistetaan E komplikaatioiden tai riippuvuuden kehittymisen jälkeen potilaan ennuste heikkenee oleellisesti Ilman työntekijöiden aktiivista otetta suuri osa päihdeongelmaisista jää tunnistamatta Arvio: Aikaisempi väliintulo päihdeongelmissa voisi jopa puolittaa nykyisen päihdesairastavuuden Fakta: Alkoholinkäytön vastainen interventio vähentää merkitsevästi haimatulehduksien uusimista Käypä hoito suositus; Mikkonen A. Suomen Lääkärilehti 51-52 2007; Reinvuo J. OYS 2005; Pelli H., Sand J., ja Nordback I. Duodecim 125 2009
Päihdesairaudet terveydenhuollon haasteena 2. Alkoholiriippuvuus - tunnistetaan Toistuvat käynnit, myrkytykset, alkoholisairaudet, katkaisuhoidot Alkoholismi (ICD-10): miehet 8 %, naiset 2 % Huumeriippuvuus ja huumekäyttö - tunnistetaan Myrkytykset, infektiot, vammat, kuolemat Käyttöä kuluneen kuukauden aikana = 1-2 % väestöstä Suurkulutus - ei tunnisteta On kätkössä muiden oireiden takana n. 20-25 % miespotilaista; n. 10-12 % naispotilaista Riskikulutus - ei tunnisteta eikä havaita On kätkössä muiden oireiden takana Jopa 53 % miespotilaista; 19 % naispotilaista * Kolmannes (31,5 %) pienten lasten isistä ** Kontula 1997; Partanen ja Metso 1999; Stakes, päihdetutkimus 2002; Päihdelääketiede 2003; Terveys 2000; Työ ja terveys Suomessa 2006 *; Työterveyslaitos TIEDOTE 27/2007; Alho 2008, Halme 21.8. 2009**
100 Päihdehäiriöisiä 25 Tunnistetaan 20-30 % Tunnistamisen, päihdeinterventioiden ja hoitoonohjauksen tehokkuus terveydenhuollossa? 25 % saa tietoa ja ohjausta 10 % ohjataan hoitoon 6 2½ Helamo I. 2008 Tämä potilas kuuluu meille
Asiakaslähtöisyys ja itsemääräämisoikeus? Asiakaslähtöinen näkökulma korostaa hoidon ensisijaisuutta riskiehkäisyyn nähden Ihminen kokee päihdehoidon tarpeen oireiden ilmetessä, mutta esim. päihdesairauden oikea-aikainen hoito olisi toteutettava ennen oireiden ilmentymistä Päihdepalvelujen kysyntä ja tarjonta kohdistuu tällä hetkellä väärään osaan sairausprosessia Alanen P. Seurausten hoidosta syiden poistoon. Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. STAKES 2008
Miksi päihdekäyttöön ei puututa? 1. Osaamattomuuden tunne Tiedon ja taidon puute Menetelmien puute Välineiden puute = Koulutuksen puute Ambivalenssi Ei kuulu minun tehtäviini! Kyvyttömyys kohdata potilaan tunteet Itsen suojaaminen Hienotunteisuuteen vetoaminen Ihmisen itsemääräämisoikeuteen vetoaminen Omien päihdeasenteiden selkiytymättömyys Turhaa puuhastelua.. = Nurjat ja virheelliset asenteet Arviointivälineisiin ei luoteta = Valvonnan puute Kognitiivinen dissonanssi?
Miksi päihdekäyttöön ei puututa? 2. On suhteellisen uusi asia terveydenhuollossa Asenteet: motivointi päihdekäytön muutokseen koetaan vaikeaksi motivointi jatkohoitoon koetaan vaikeaksi ja aikaa vieväksi Ympäristö: palvelujärjestelmä on pirstaleinen toimijayhteistyö ei toimi käsitteet kovin kirjavat epäselvyydet määritteissä Tarvitaan: työvälineitä osaamista oivallusta uskallusta koulutusta kirjaamista Minna-Maria Behm Sairaanhoitaja-lehti 13.6.2007
Vaikuttava rakenteellinen uudistustoimenpide?
Rakenneuudistus, lainsäädäntö vai valistus? Rakenteellinen päihdesairauksien riskiehkäisy vähentää terveyserojen polarisaatiota Riskiehkäisy merkitsevästi vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin sairastuneiden hoito Vaikka kustannukset lisääntyisivät hetkellisesti, saadaan tulokseksi tuottavan väestön määrän kasvu samalla vähentäen inhimillistä kärsimystä sekä sosiaalisia haittoja Rakenteellinen turvallisuus ei edellytä omakohtaista tietoa asiasta tai tietoista terveellistä käyttäytymistä Alanen P. Seurausten hoidosta syiden poistoon. Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. STAKES 2008
Rakenteellisen muutoksen tavoitteet ja hyödyt Tavoite: Tehdään kaikille päihdearviointi Hyödyt: ]Vuorovaikutusta ohjaa oikea ja asianmukainen tieto ]Edistää potilaan muun hoidon toteutusta ]Ehkäisee riippuvuuden kroonistumista ]Välitön ohjaus tarpeenmukaiseen hoitoon ]somaattinen, psykiatrinen, päihdehoito ]Ehkäisee terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ]Turvaa läheisten hyvinvoinnin
Puheeksi ottamisen ohje Kysy kaikilta päihdekäytöstä ja tee AUDIT-C -kysely AUDIT-C < 5 AUDIT-C 5 tee AUDIT AUDIT < 8 AUDIT 19 ei toimenpiteitä, seuranta kerro, että juominen on potilaalle terveysriski kysy: oletko ajatellut, että sinun pitäisi vähentää juomistasi/käyttöäsi? kysy, onko potilas halukas saamaan hoitoa ohjaa potilas tarvittaessa lääkärille anna kirjallista materiaalia Epäily riippuvuudesta - tee AUDIT AUDIT > 20 kerro, että päihteet ovat potilaalle suuri terveysriski konsultoi A-klinikkaa tai Addiktiopoliklinikkaa Kirjaus potilasasiakirjoihin Helamo I. 2008 Tämä potilas kuuluu meille ja VSSHP Ohjepankki
Miten tämä malli toimii työvälineenä Työvälineet: Kysymykset: - Miten usein käytät alkoholia? - Silloin, kun juot, miten paljon yleensä menee? - Meneekö kerralla usein yli 6 drinkkiä/mies tai 4 drinkkiä/nainen? - Oletko koskaan ajatellut vähentää tai lopettaa? Testit: - AUDIT tai vähintään AUDIT-C - TWEAK, CAGE, SDS
Miten tämä malli toimii työvälineenä 2. Toimenpiteet, jos riskirajat ylittyvät: kerro, että juominen on potilaalle terveysriski kysy: oletko ajatellut, että sinun pitäisi vähentää juomistasi? kysy, onko potilas halukas saamaan hoitoa ohjaa potilas tarvittaessa lääkärille anna kirjallista materiaalia Asiantuntijat, joiden puoleen käännytään Addiktiopoliklinikka P723 puh. (31)32741 A-klinikka Henkilöt, joiden luo palataan seurantaan oma terveyskeskus tai työterveysasema
AUDIT-C 1) Kuinka usein käytät alkoholia? 0 En koskaan 1 Kuukausittain tai harvemmin 2 Kahdesta neljään kertaan kuukaudessa 3 Kahdesta kolmeen kertaan viikossa 4 Neljästi viikossa tai useammin 2) Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? 0 1-2 1 3-4 2 5-6 3 7-9 4 10 tai enemmän 3) Kuinka usein juot kerrallaan vähintään kuusi annosta? 0 En koskaan 1 Harvemmin kuin kuukausittain 2 Kuukausittain 3 Viikoittain 4 Lähes päivittäin Pisteet < 5 ei toimenpiteitä Pisteet 5 AUDIT-10 ilkka.helamo@tyks.fi Helamo I. 2008. Tämä potilas kuuluu meille
CAGE eli VESA Neljän kysymyksen avulla voit muutamassa minuutissa saada paljon lisätietoa mahdollisesta päihdeongelmasta 1. Oletko koskaan ajatellut, että sinun pitäisi Vähentää päihteiden käyttöäsi? 2. Ovatko ihmiset tehneet olosi Epämukavaksi huomauttelemalla sinulle päihdekäytöstäsi? 3. Oletko koskaan tuntenut Syyllisyyttä alkoholin tai muiden aineiden käyttösi takia? 4. Oletko milloinkaan ottanut Aamuannosta ensi tilassa herättyäsi saadaksesi hermosi rauhoittumaan tai helpottaaksesi oloasi? ilkka.helamo@tyks.fi Kaksi myönt ntävääää vastausta (tai yksi myönt ntävä kysymykseen 4) = päihdehp ihdehäiriö ja suuri riski sairastua päihderiippuvuuteen. p
TWEAK-kysely (T) Sietokyky Montako drinkkiä pystyt juomaan? (W) Huolestuneisuus Ovatko läheiset ystävät tai sukulaiset huolestuneita alkoholin käytöstäsi? (E) Drinkki heti aamulla Otatko joskus drinkin heti herättyäsi? (A) Muistikatkos Ovatko ystäväsi tai sukulaiset kertoneet sinulle asioista, joista et muista puhuneesi illan aikana? (K) Haluaisit lopettaa Tuntuuko joskus siltä, että haluaisit lopettaa juomisen? ilkka.helamo@tyks.fi
SDS - riippuvuuden vakavuus (vuoden aikana ongelmalliset päihteet erikseen) 1. Onko sinusta tuntunut, että... käyttösi on hallitsematonta? 2. Ahdistutko tai huolestutko, jos sinulta puuttuu seuraava annos? 3. Oletko huolestunut käytöstäsi? 4. Oletko ajatellut lopettaa käytön? 5. Kuinka vaikealta sinusta tuntuu lopettaa tai olla kokonaan ilman? (Ei lainkaan 0 ; Vähän 1; Kohtalaisesti 2; Paljon 3) Paluu ilkka.helamo@tyks.fi
Muutosvalmiusmittari? 1. Kysy asiakkaalta, pitäisikö hänen mielestään lisätä vai vähentää päihdekäyttöään (0= lisätä, 10 = vähentää) 2. Kysy potilaalta, onko hän koskaan ajatellut lopettaa päihteenkäytön (0 = en koskaan 10= koko ajan) 3. Kysy, miten tärkeänä hän pitää muutosta omassa elämässään (0-10) 4. Kysy, miten todennäköisenä hän pitää päihdekäyttönsä vähentämistä tai lopettamista seuraavan 3-6 kk aikana (0-10) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 EI VALMIS VALMIS ilkka.helamo@tyks.fi Kysy vielä, mitä pitäisi tapahtua, että 5 olisikin 8 tai 9.
Tässä yksikössä Kysy kaikilta alkoholinkäytöstä Kerro, että kysely tehdään kaikille Ohjaa tarvittaessa lääkärille tai konsultoi Addiktiopoliklinikkaa Kunnioita potilasta Käytä avoimia kysymyksiä Luota testeihin! (AUDIT:in tarkkuus n. 90 %) Muista laboratoriokokeet (GT, CDT, ASAT, ALAT) Muista kirjata tulokset ja keskustelu!
Tukenanne on Addiktiopoliklinikka P723 ja VSSHP Päihdeyhdyshenkilöverkosto Addiktiopoliklinikka 4 päihdesairaanhoitajaa 2 psykiatria psykologi sosiaalityöntekijä osastokonsultaatiot puhelinkonsultaatiot paperikonsultaatiot osastotunnit Päihdeyhdyshenkilöverkosto kokoontuu joka kuukausi konsultaatioapu koulutusta kokemusten vaihtoa käytännön toimintamallien luominen PYH postituslista Yhteyshenkilö: sh Kai Silfver P723 (kai.silfver@tyks.fi)
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? Kommentteja? (mika.heikkinen@turku.fi)