Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset

Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset Teemu Nurmi & Mika Marttunen SYKE 13.4.2012 1

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Monitavoitearvioinnin esittely... 3 3 Vaihtoehtojen ja kriteerien muodostaminen... 4 3.1 Eri osapuolten tavoitteet... 4 3.2 Vaihtoehdot... 4 3.3 Arviointitekijät ja arvopuu... 7 4 Päätösanalyysihaastattelut... 9 4.1 Toteutus... 9 4.2 Haastatellut tahot... 9 4.3 Haastattelujen kulku... 9 5 Vaikutusarvioinnin tulokset... 10 5.1 Vaikutusten merkittävyysarviot osa-alueittain... 10 5.2 Yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä... 11 5.2.1 Yhteenveto merkittäviksi ja vähämerkityksellisiksi koetuista vaikutuksista... 11 5.2.2 Arviot Pieliseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä... 12 5.2.3 Arviot Pielisjokeen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä... 13 5.2.4 Arviot Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä... 14 5.3 Vaihtoehtojen hyvyysarvot ja järjestys... 14 5.4 Vastaajien ryhmittely... 16 5.5 Mistä kaivattiin lisätietoa... 17 6 Yhteenveto... 18 Lähteet... 20 LIITE 1: Yksityiskohtaiset vaikutusarvioinnit tekijöittäin... 1 LIITE 2. Monitavoitearvioinnin laskentaperiaate... 28 LIITE 3. Tekijään kohdistuvan vaikutuksen arvioinnin merkittävyyden määrittämisen apuna käytetty kuvaaja.... 29 2

1 Johdanto Tässä raportissa esitetään syksyllä 2011 toteutetun monitavoitearvioinnin tulokset. Selvitys liittyy vuonna 2006 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa (nykyisin Pohjois-Karjalan ELY-keskus) käynnistyneeseen hankkeeseen, jossa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja Pielisen juoksutuskäytäntöjen kehittämiseksi. Hankkeen neuvotteluryhmään kuuluu ELY-keskuksen ja vaikutusalueen kuntien edustajien lisäksi myös kalatalouden ja vesivoimantuottajien edustajia. Monitavoitearviointityön tavoitteena on: Arvioida kokonaisvaltaisesti juoksutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Selvittää eri sidosryhmien suhtautumista juoksutusvaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksia koskeviin arvioihin. Tunnistaa näkemyseroja ja niiden syitä. Lisätä neuvotteluryhmän edustajien ymmärrystä säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksista sekä eri osapuolten näkemyksissä olevista eroista. Raportissa on ensin kuvattu monitavoitearvioinnin vaiheet yleisesti, minkä jälkeen on esitetty niiden toteutus tässä hankkeessa. Lopussa esitetään johtopäätökset ja suosituksia Pielisen juoksutuksen kehittämiselle. 2 Monitavoitearvioinnin esittely Monitavoitearviointi ja siihen sisältyvä arvopuuanalyysi on menetelmä, jonka avulla erilaisten päätösvaihtoehtojen hyvyyttä arvioidaan hierarkkisessa jäsentelykehikossa. Arvopuuanalyysin soveltaminen voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen (kuva 1). 1) arviointikriteerien ja vaihtoehtojen määrittäminen, 2) vaikutusten arviointi, 3) eri osapuolten arvostusten selvittäminen, 4) vaikutustiedon ja vastaajien näkemysten yhdistäminen monitavoitearviointimallissa ja 5) tulosten analysointi ja suositusten laadinta Tarkastelun tuloksena saadaan jokaiselle vastaajalle vaihtoehtojen paremmuusjärjestys. Mallintamisessa sovellettiin tätä hanketta varten muodostettua MS Excel -laskentamallia. Mallin laskentaperiaate on esitetty liitteessä 2. 3

Kuva 1. Arvopuuanalyysin vaiheet. 3 Vaihtoehtojen ja kriteerien muodostaminen 3.1 Eri osapuolten tavoitteet Pielisen juoksutusten kehittämistä koskeva työ käynnistyi vuonna 2006. Suunnittelutyön kuluessa on syntynyt varsin hyvä käsitys siitä, minkälaisia yleisiä tavoitteita eri osapuolilla on juoksutusten kehittämisen suhteen. Juoksutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on vuosien mittaan käsitelty useissa neuvotteluryhmän kokouksissa. Siksi monitavoitearvioinnissa käytettävän arviointikehikon laadinta tapahtui SYKEn asiantuntijoiden toimesta hyödyntäen aikaisempaa aineistoa, ELYkeskuksen asiantuntijoiden näkemyksiä sekä MMM:n kehittämistyölle asettamia tavoitteita koskien mm. alapuolisen Saimaan ja Vuoksen sisällyttämistä tarkasteluun. 3.2 Vaihtoehdot Arvioinnissa vertailtiin kolmea vaihtoehtoa, joiden vedenkorkeudet on esitetty kuvassa 2. Havaittu: Voimassa oleva Pielisen juoksutusohje sisältyy Itä-Suomen vesioikeuden päätöksiin 28.6.1979 nro 57/Va/79 ja 31.3.1988 nro 3/Ym II/88. Juoksutussäännön mukainen, Pielisen luonnontilaa vastaava juoksutus Kaltimon voimalaitoksella määräytyy Pielisjoelle laaditusta purkautumistaulukosta. Voimalaitoksen hetkellinen juoksutus saa poiketa purkautumistaulukon mukaisesta vuorokauden keskivirtaamasta enintään 5 10 m3/s. Varautuva juoksutus: Vaihtoehto pohjautuu perusperiaatteeltaan Saimaan juoksutuksessa käytössä olevaan ohjeeseen. Järven luonnonmukaisen päivittäisen keskivedenkorkeuden (vertailujakso 1970 2000) ylä- ja alapuolelle on määritelty vyöhykkeet, joiden mukaan Kaltimon voimalaitoksen juoksutus määräytyy. 4

Juoksutusmalli 2: Vuonna 2008 kehitetty uusi juoksutusohje, juoksutusmalli 2, perustuu osittain vuonna 1974 laadittuun juoksutusohjeeseen kuitenkin niin, että kesäajan tavoitevedenkorkeuksia ja kevään alimpia vedenkorkeuksia nostettiin tuolloin esitystä ohjeesta. Juoksutusmalli 2 turvaa varautuvaa juoksutusmallia paremmin virkistyskäyttökauden riittävän korkeat vedenkorkeudet. Päätavoitteena on kesän ja alkusyksyn vedenkorkeuksien pitäminen virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla NN+93,70 m +94,05 m. Keskivedenkorkeuden sallittiin muuttua korkeintaan 0,05 m. Myös Kaltimon voimalaitoksen suurentunut koneistovirtaama otettiin huomioon. Minimijuoksutukseksi määriteltiin 90 m 3 /s, mikä suuruudeltaan vastaa nykyistä alivirtaamaa. Hankkeessa aikaisemmin esitettyjä muita juoksutusvaihtoehtoja ei käsitelty kahdesta syystä: Kolmen vaihtoehdon vertailun toteutus ja ymmärtäminen on helpompaa kuin sitä useampien vaihtoehtojen. Havaitun juoksutuksen ja Juoksutusmalli 2:n vaikutukset edustivat tarkastelluista malleista vaikutuksiltaan eri ääripäitä. Koska muiden mallien vaikutuksen olisivat sijoittuneet näiden välille, ne eivät olisi tuoneet arviointiin oleellista lisätietoa. Vedenkorkeus (NN+ m) 94,70 94,50 94,30 94,10 93,90 93,70 93,50 93,30 93,10 92,90 92,70 92,50 Minimivedenkorkeus Keskimääräinen vedenkorkeus maksimivedenkorkeus Vedenkorkeuden 50 % vaihteluväli 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Päivämäärä Kuva 2. Havaitun juoksutuksen vedenkorkeudet vuosina 1992 2006. Vedenkorkeuden 50 % vaihteluväli tarkoittaa vedenkorkeuden sellaista vaihteluväliä, jolla vedenkorkeus on keskimäärin joka toinen vuosi. 5

Vedenkorkeus (NN+ m) 94,70 94,50 94,30 94,10 93,90 93,70 93,50 93,30 93,10 92,90 92,70 92,50 Minimivedenkorkeus Keskimääräinen vedenkorkeus maksimivedenkorkeus Vedenkorkeuden 50 % vaihteluväli 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Päivämäärä Kuva 3. Varautuvan vaihtoehdon vedenkorkeudet vuosina 1992 2006. Vedenkorkeus (NN+ m) 94,70 94,50 94,30 94,10 93,90 93,70 93,50 93,30 93,10 92,90 92,70 92,50 Minimivedenkorkeus Keskimääräinen vedenkorkeus maksimivedenkorkeus Vedenkorkeuden 50 % vaihteluväli 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Päivämäärä Kuva 4. Juoksutusmalli 2:n vedenkorkeudet vuosina 1992 2006. 6

3.3 Arviointitekijät ja arvopuu Juoksutusmallien kehittämisen yhteydessä oli jo aikaisemmin tarkasteltu Pielisellä ja Pielisjoella useita tekijöitä, joiden perusteella malleja oli vertailtu (esim. Verta ym. 2006). Monitavoitearviointia varten tarkasteltiin lisäksi vaikutuksia Saimaassa ja Vuoksessa käyttämällä aikaisemmissa hankkeissa (esim. Veijalainen ym. 2012) olennaisiksi havaittuja tekijöitä. Tarkasteluun valittiin sellaiset arviointitekijät, joiden osalta vaihtoehtojen välillä oli asiantuntija-analyysin perusteella havaittavissa vähäistä suurempia vaikutuseroja. Syyskuussa 2011 järjestetyssä työpajassa käydyn keskustelun perusteella uudeksi arviointitekijäksi lisättiin harjus. Lisäksi työpajassa poistettiin kaksi tekijää ja muokattiin yhden tekijän laskentaperiaatteita. Tarkasteltavat arviointitekijät on esitetty hierarkkiseksi arvopuuksi jäsenneltynä kuvassa 5. Kuva 5. Arviointiin sisällytetyt tekijät. Tarkastelusta jätettiin pois sellaisia tekijöitä, joiden suhteen vaihtoehtojen ei ole katsottu eroavan toisistaan lainkaan tai vähäistä enempää, tai jotka kuvasivat samaa asiaa kuin jokin muu tekijä. Tarkastelusta pois jätetyt tekijät on esitetty taulukossa 1. 7

Taulukko 1. Monitavoitearvioinnista pois jätetyt tekijät Tekijä Perustelut Pielisen vesilinnusto Pielisjoen voimalaitosten energiantuotanto: Kaltimo ja Kuurna Pielisjoen eroosio Pielisjoen kalakannat Saimaan kalakannat Saimaan vesiliikenne Lintuihin kohdistuvaa vaikutusta tarkasteltiin laskemalla vedenkorkeuden nousun suuruus lintujen pesintäaikana. Vaihtoehtojen välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja. Tuotetun energian määrä laskettiin päivittäisen virtaaman perusteella käyttäen kiinteää hyötysuhteella ja putouskorkeutta. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmän kokouksessa 2.9.2011 todettiin vesivoimayhtiöiden edustajien aloitteesta, että erot vaihtoehtojen välillä ovat niin pieniä, ettei niissä ole merkittäviä eroja. Samalla todettiin, ettei vaihtoehtojen välille muodostuisi merkittäviä eroja, vaikka laskennassa otettaisiin huomioon vaihtuva putouskorkeus. Voimatalouden kannalta merkittävä hyöty nykytilaan verrattuna saatetaan saavuttaa lyhytaikaissäädöllä. Monitavoitearvioinnin taustalla olleet tarkastelut perustuvat kuitenkin pitkäaikaissäännöstelyyn. Lyhytaikaissäännöstelyä koskeva selvitys päätettiin tehdä myöhemmin. Pielisjoen virtaamien vaikutuksesta rantojen kulumiseen ei ole toistaiseksi riittävää tietoa, jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida riittävällä tarkkuudella. Usein eroosio johtuu lyhytaikaissäädön aiheuttamista nopeista virtaamavaihteluista. Monitavoitearvioinnin taustalla olleet tarkastelut perustuvat kuitenkin pitkäaikaissäännöstelyyn. Pielisjoen virtaamien vaikutuksesta joen kalakantoihin ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Pienet virtaamat saattavat jossain määrin vaikuttaa kalakantoihin, mutta vaikutus riippuu virtaaman lisäksi erittäin paljon lämpötilasta. Lisäksi Pielisjoen vaelluskalat ovat pääasiassa istutettuja, joten kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin vähäisiksi. Pielisen säännöstelyllä ei arvioitu olevan vaikutusta Saimaan kalakantoihin. Saimaalla vesiliikennettä haittaavaksi vedenkorkeudeksi on määritetty taso NN+ 75,10 m. Tätä tasoa alemmat vedenkorkeudet aiheuttavat haittaa vesiliikenteelle. Vaihtoehtojen välillä ei kuitenkaan ole vähäistä merkittävämpiä eroja kyseisten vedenkorkeuksien esiintymismäärissä. Saimaan tulvat Saimaalla tulvia aiheuttavaksi vedenkorkeudeksi on määritetty tason NN+ 76,50 m ylittävät vedenkorkeudet. Vaihtoehdoissa ei esiinny kyseisiä vedenkorkeuksia. Saimaan juoksutussäännön noudattaminen Vuoksen voimalaitosten energiantuotanto Saimaan juoksutussäännön tavoitteena on vähentää vedenkorkeuden ääritilanteista aiheutuvia vahinkoja niin, että sekä Suomen että Venäjän kannalta saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaistulos. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmän kokouksessa 2.9.2011 todettiin, että vaikutuksia säännön noudattamiseen kuvataan riittävästi Saimaan muiden tekijöiden kohdalla, ja erillinen tarkastelu aiheuttaisi päällekkäisyyttä. Tuotetun energian määrä laskettiin päivittäisen virtaaman perusteella. Vaihtoehtojen välillä ei ole vähäistä merkittävämpiä eroja tuotetun energian määrässä. 8

4 Päätösanalyysihaastattelut 4.1 Toteutus Monitavoitearviointia ja sen mahdollista toteutustapaa esiteltiin Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmän kokouksessa 27.5.2011. Neuvottelyryhmässä suhtauduttiin lähestymistapaan myönteisesti ja päätettiin, että arviointi toteutetaan seuraavassa neuvotteluryhmän kokouksessa. Arvioinnissa käytettävä aineisto valmisteltiin SYKEssä kesän 2011 aikana. 2.9.2011 pidetyssä kokouksessa neuvotteluryhmäläiset täyttivät ohjatusti etukäteen postitettua arviointilomaketta. Arviointilomakkeen täyttäminen ja siihen liittyvät keskustelut veivät ennakoitua enemmän aikaa ja arviointi osoittautui myös varsin vaativaksi tehtäväksi. Siksi kokouksessa sovittiin, että syksyn 2011 aikana tehdään vielä henkilökohtaisia haastatteluja, joissa keskustellaan vaihtoehdoista, niiden vaikutuksista ja esitellään myös tulos, mihin haastateltavan vastauksilla päädytään. 4.2 Haastatellut tahot Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmän jäsenet saivat itse päättää osallistumisestaan haastatteluun. Kyselylomakkeen palautti 16 henkilöä, joista 13 osallistui myös haastatteluun. Neuvotteluryhmässä ovat edustettuina seuraavat tahot: alueen kunnat (Lieksa, Nurmes, Juuka, Joensuu, Kontiolahti), Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Pielisen kalastusalue, Ruunaan kalastusalue, Liikennevirasto, Järvi-Suomen uittoyhdistys, vesivoimayhtiöt (UPM Energia, Kuurnan Voima Oy / PKS Oy), alueellinen kalatalousviranomainen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) sekä Kaakkois- Suomen ELY-keskus. Lisäksi neuvotteluryhmän ulkopuolelta haastateltiin yksi henkilö, joka ei ollut aikaisemmin aktiivisesti osallistunut hankkeeseen. Vastaaja on kotoisin Juuasta ja hänellä on nykyisin Pielisen rannalla kesämökki. 4.3 Haastattelujen kulku Pielisen juoksutuksen kehittämishankkeen neuvotteluryhmän kokouksessa 2.9.2011 käsiteltiin menetelmän perusteita ja suoritettiin haastatteluiden pohjana olleiden lomakkeiden alustava täyttäminen. Näin ollen arvioinnin periaatteet olivat haastattelutilanteessa jo tuttuja osalle vastaajista ja haastattelun sisältö vaihteli haastateltavittain. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina loka- ja marraskuussa 2011. Pääpiirteissään haastattelu jakaantui seitsemään vaiheeseen: 1) Menetelmän periaatteiden esittely 2) Tekijöiden läpikäynti 3) Vaihtoehtojen vaikutusten tarkistaminen eri tekijöiden suhteen Vaihtoehtojen pistearvot 4) Tekijöihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden määrittäminen Merkittävyysarviot tekijöittäin 5) Vaihtoehtojen hyvyysarvojen laskeminen MS Excel -mallilla ottaen huomioon aiemmin määritetyt piste- ja painoarvot (kuva 7) 6) Keskustelu mallitarkastelun tuloksesta 7) Keskustelu hankkeesta yleensä. 9

Jokaisen tekijän suhteen paras vaihtoehto sai pistearvon 10 ja huonoin 0. Keskimmäisen vaihtoehdon arvo määritettiin näiden välille suhteessa ääripään arvoihin (kuva 6). Kuva 6. Kyselylomakkeessa käytetty asteikko vaihtoehtojen järjestyksen ja suhteellisen eron arvioinnissa. Janan avulla kuvattiin alustavaa asiantuntija-arviota vaihtoehtojen vaikutuksista. Arvioinnin kohdassa 4 arvioitiin tekijöihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä. Merkittävyysarvioiden apuna haastatteluissa käytettiin liitteessä 3 esitettyä kuvaajaa. Haastattelujen yhteydessä kirjattiin ylös sanallisia perusteluita ja kommentteja niin vaihtoehdoista, tekijöistä kuin hankkeesta yleensä. Kuva 7. Vaihtoehtojen kokonaishyvyysarvon laskentaperiaate. 5 Vaikutusarvioinnin tulokset Tässä luvussa on esitetty lyhyet yhteenvedot tekijöille annetuista painoarvoista ja niiden perusteella lasketuista vaihtoehtojen hyvyysarvoista. Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaukset, yhteenveto vastaajien näkemyksistä ja heidän sanallisia perusteluita eri tekijöille on esitetty liitteessä 1. 5.1 Vaikutusten merkittävyysarviot osa-alueittain Kuvassa 8 on esitetty vastaajien arviot vesistön eri alueisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyksistä. Ne on määritetty kunkin alueen tekijöiden merkittävyysarvioiden summana. Pieliseen kohdistuvat vaikutukset koettiin kokonaisuudessaan Pielisjokeen ja Saimaaseen kohdistuvia vaiku- 10

tuksia merkittävimmiksi. Pieliseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyys oli 13 henkilöllä yli 50 % ja keskimäärin 63 %. Koska vastaajat nro 5 ja 10 eivät arvioineet vesistön muita osa-alueita, on Pieliseen kohdistuvien vaikutusten osuus heillä 100 %. Kaikki vastaajat eivät arvioineet Pielisjokeen tai Saimaahan kohdistuvia vaikutuksia: kaksi vastaajaa (nrot 12 ja 14) jätti Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvat vaikutukset arvioimatta ja kaksi (nrot 5 ja 10) arvioi ainoastaan Pieliseen kohdistuvat vaikutukset. Vastaajien perusteluina oli pääosin alueiden puutteellisesta tuntemisesta johtunut henkilökohtaisen näkemyksen puuttuminen. Kahdelle vastaajalle (nrot 15 ja 16) Saimaalle ja Vuokselle kohdistuvat vaikutukset olivat muusta syystä merkityksettömiä. Kuva 8. Vesistön eri alueisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyydet. Mitä suurempi arvo, sitä merkittävämpänä ko. alueen vaikutuksia on pidetty. 5.2 Yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä 5.2.1 Yhteenveto merkittäviksi ja vähämerkityksellisiksi koetuista vaikutuksista Taulukossa 2. on esitetty vastaajien antamista arvioista lasketut kriteerien merkittävyyspainot. Vastaajien keskiarvopainojen perusteella merkittävimpinä pidettiin Pielisen virkistyskäytölle, Pielisen ja Pielisjoen tulvasuojelulle sekä Pielisen ammattimaiselle vesiliikenteelle ja uitolle kohdistuvia vaikutuksia. Vastaajista selvä enemmistö (12 vastaajaa) arvioi Pielisen virkistyskäyttövaikutukset kaikkein merkittävimmäksi vaikutukseksi. Virkistyskäytön kannalta parhaan vaihtoehdon arvioitiin parantavan tilannetta huomattavasti verrattuna huonoimpaan vaihtoehtoon. Kaksi vastaajaa arvioi merkittävimmiksi Pielisjoen tulviin kohdistuvat vaikutukset. He korostivat hyydepatojen muodostumiseen liittyviä riskejä. Yksi vastaaja piti merkityksellisimpinä kalakantoihin kohdistuvia vaikutuksia. Kalakantoihin kohdistuvia vaikutuksia muita vastanneita merkittävimpinä pitäneet perustelivat näkemystään esimerkiksi sillä, että siika- ja harjuskantojen tilaa ei saa heikentää ja että vaikutukset sisältävät paljon epävarmuutta. Järvikutuisen harjuksen harvinaisuus lisäsi myös harjuksen painoarvoa "Jos harjuksen tila heikkenee, niin se voi äkkiä olla lajina samalla tasolla kuin esim. saimaannieriä". Yksi vastaajista korosti Pielisen vesiliikenteeseen ja uittoon kohdistuvia vaikutuksia. Hänen mielestään laivaliikenteellä on suuri merkitys alueen vetovoimaisuuden kannalta ja sen toiminta on turvattava. Yhdellä haastateltavalla korostuivat Pielisen rantavyöhykkeeseen kohdistuvat vaikutukset. 11

Rantavyöhykevaikutuksen merkittävyyttä korostaneet perustelivat näkemystään esimerkiksi esteettisyydellä ja monimuotoisen rantavyöhykkeen biologisella arvolla, joka saattaa heikentyä Arviot merkitykseltään vähäisimmistä vaikutuksista vaihtelivat vastaajien välillä runsaasti. Merkitykseltään vähäisimmäksi arvioitiin kalakantavaikutuksia, Pielisen ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja uittoon (yksi vastaaja), Pielisjoen tulvasuojeluun (yksi vastaaja) ja Saimaan virkistyskäyttöön (yksi vastaaja) kohdistuvat vaikutukset. Kalakantoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin erikseen hauen, siian ja harjuksen osalta. Kalakantavaikutuksia vähämerkityksellisinä pitäneiden mielestä hauki pystyy lisääntymään, vaikka vedenkorkeus ei olisi kutuaikana optimaalinen. Harjuskantaan vaihtoehtojen vaikutusten osa vastaajista arvioi vähäisiksi, koska harjuksen lisääntymisolosuhteiden vedenkorkeuksissa ei tapahdu suuria muutoksia. Taulukko 2. Yhteenveto vastaajien tekijöille antamista painoarvoista. Painoarvot kuvaavat sitä, kuinka merkittävänä on pidetty eroja vaihtoehtojen vaikutuksissa eri tekijöiden kohdalla. 5.2.2 Arviot Pieliseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä Pielisellä kolmeen tekijään kohdistuvat vaikutukset arvioitiin keskimäärin muita merkittävimmäksi. Tekijät olivat virkistyskäyttö, tulvasuojelu sekä ammattimainen vesiliikenne ja uitto (kuva 9). Vaihtoehtojen välillä olevat erot kalakantoihin kokonaisuudessaan ja rantavyöhykkeeseen arvioitiin keskimäärin muita vaikutuksia vähämerkityksellisemmiksi. Osa vastaajista totesi, että heillä ei ole omaa näkemystä kalakantoihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ja sanoivat luottavansa tehtyihin selvityksiin (Kalakannoista tehdyt selvitykset: Sutela, 2008 & Sutela, 2009). Muutama vastaaja korosti vastauksissaan epävarmuutta siitä, miten vaikutuksen merkittävyys vaihtelee järven pohjois- ja eteläosan välillä, sillä rannan jyrkkyysaste on erilainen järven eri osissa. Valtaosa vastaajista kuitenkin ajatteli järveä kokonaisuutena. 12

Kuva 9. Pieliseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyyspainot vastaajittain. Mitä korkeampi pylväs, sitä merkittävimpänä haastateltu on pitänyt Pieliseen kohdistuvia vaikutuksia suhteessa Pielisjoen sekä Saimaan ja Vuoksen vaikutuksiin. Jokaisella haastateltavalla kaikkien osa-alueiden merkittävyyspainojen summa on 1. Punainen vaakaviiva kuvaa kaikkien haasteltujen painoarvoista laskettua keskiarvoa. 5.2.3 Arviot Pielisjokeen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä Pielisjokeen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydet vaihtelivat vastaajien välillä runsaasti (Kuva 10). Kaksi vastaajaa ei arvioinut vaikutuksia lainkaan. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat vastaajien mielestä joen virkistyskäyttöön, ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja uittoon sekä tulvasuojeluun. Yksi vastaaja piti juoksutusvaihtoehdoista joen tulvasuojeluun kohdistuvia vaikutuksia erittäin merkittävinä. Syynä olivat mahdollisesti lisääntyvän hyydön aiheuttamat ongelmat voimalaitoksilla, jotka voisivat heikentää patoturvallisuuslain toteutumista. Usea vastaaja totesi, ettei heillä varsinaisesti ollut omakohtaista kokemusta Pielisjoelta. Näin ollen vaikutusten arvioinnissa saattoi korostua vaihtoehtojen vaikutuseroa enemmän se, kuinka tärkeänä henkilö piti tekijää. Lisäksi arvioon vaikutuksen merkittävyydestä sisältyi epävarmuutta enemmän kuin Pielisen tekijöiden osalta. Osa vastaajista myös arvioi, että vaikutusten voimakkuus vaihtelee eri joen osa-alueilla, sillä heidän mukaansa vedenkorkeuden vaihtelu Kuurnan ja Kaltimon voimalaitosten välillä on voimalaitosten pudotuksen vuoksi vähäisempää kuin muilla osuuksilla. Kuva 10. Pielisjokeen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydet vastaajittain. Punainen vaakaviiva kuvaa keskiarvoa kaikkien tekijöiden yhteenlasketulle merkittävyydelle. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Punainen rasti vastaajan numeron päällä tarkoittaa, että vastaaja ei arvioinut Pielisjokeen kohdistuvia vaikutuksia lainkaan. 13

5.2.4 Arviot Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvat vaikutukset arvioitiin keskimäärin selvästi vähämerkityksellisemmiksi kuin Pieliseen tai Pielisjokeen kohdistuvat vaikutukset (Kuva 11). Neljä vastaajaa ei arvioinut vaikutusten merkittävyyttä lainkaan, sillä he kokivat Saimaan liian etäiseksi. Kaksi vastaajista (vastaajat 15 ja 16) totesi, että heidän mielestään Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvilla vaikutuksilla ei ole minkäänlaista merkitystä. Tähän oli syynä se, ettei tekijöillä ollut merkitystä vastaajan edustamalle taholle tai että parhaan ja huonoimman vaihtoehdon välinen ero oli vastaajan mielestäniin pieni, ettei sillä ollut merkitystä. Muilla vastaajilla tekijöihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyysarviot jakaantuivat tasaisesti. Jokaisen tekijän arvioi merkittävimmäksi 4 vastaajaa. Saimaannorppaan ja Saimaan virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset arvioi toiseksi merkittävimmäksi 3 vastaajaa ja haitalliset virtaamat Vuoksessa 4 vastaajaa. Eräs haastateltava korosti myös Vuokseen kohdistuvia vaikutuksia "Vuoksessa muutoksen aiheuttaminen on yhtä merkittävää kuin Pielisjoessakin Valtakunnan raja nostaa hiukan merkittävyyttä. Venäläiset ajattelevat helposti, että Saimaa hallitsee tilannetta." Kuva 11. Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyydet vastaajittain. Punainen vaakaviiva kuvaa keskiarvoa kaikkien tekijöiden yhteenlasketulle merkittävyydelle. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Punainen rasti vastaajan numeron päällä tarkoittaa, että vastaaja ei arvioinut Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvia vaikutuksia lainkaan. Pielisjoen tapaan myös Saimaaseen ja Vuokseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä usea vastaaja kertoi, että heillä ei varsinaisesti ollut omakohtaista kokemusta alueelta. Vaikutusten arvioinnissa korostuivat mielikuvat ja tekijän henkilökohtainen tärkeys selvästi enemmän kuin muilla alueilla. Saimaannorpan uhanalaisuus nosti osalla vastaajia selvästi siihen kohdituvien vaikutusten merkittävyysarvioita. 5.3 Vaihtoehtojen hyvyysarvot ja järjestys Kuvassa 12 on esitetty vaihtoehtojen hyvyysarvot vastaajittain. Vaihtoehtojen järjestyksessä ja hyvyysarvoissa oli suuria eroja. Etenkin ääripäävaihtoehtojen eli Havaitun vaihtoehdon ja Juoksutusmalli 2:n hyvyysarvot vaihtelivat paljon eri vastaajien välillä. Usean vastaajan kohdalla kahden tai kaikkien kolmen vaihtoehdon väliset erot eivät ole kuitenkaan suuria. Havaitun vaihtoehdon sai selvästi parhaaksi kaksi vastaajaa ja Juoksutusmalli 2:n kolme vastaajaa. 14

Hyvyysarvoasteikon ääripäät ovat 0 ja 10. Jos vaihtoehto saa hyvyysarvon 10 tarkoittaa se, että kyseinen vaihtoehto on tarkastelluista vaihtoehdoista paras kaikkien niiden tekijöiden suhteen, jotka vastaaja on ottanut arvioinnissaan huomioon (ts. niiden tekijöiden suhteen, joille tarkastelija on antanut nollasta poikkeavan painoarvon). Vastaavasti, jos vaihtoehto saa arvon nolla, on se vastaajalle huonoin kaikkien tekijöiden suhteen. Kuva 12. Vaihtoehtojen hyvyysarvot vastaajittain. Vastaajat on järjestetty Juoksutusmalli 2:n perusteella siten, että vasemmassa laidassa on vastaaja, jonka vastausten perusteella vaihtoehto sai pienimmän hyvyysarvon ja oikeassa laidassa vastaavasti vastaaja, joilla se sai suurimman hyvyysarvon. Kuvassa 13 on esitetty osallistujien vastausten perusteella lasketut keskimääräiset hyvyysarvot vaihtoehdoille. Kuvasta voidaan päätellä, että Varautuva vaihtoehto on kaikkien vastaajien näkemykset huomioonottaen niukasti paras vaihtoehto. Sen kohdalla myös vastausten hajonta on pienin. Syynä tähän on, että vaihtoehto on monen tekijän (esimerkiksi Pielisen kalakantojen ja Pielisjoen käyttöön liittyvien tekijöiden) osalta ääripäävaihtoehtojen eli Havaitun ja Juoksutusmalli 2:n välissä. Juoksutusmalli 2 on paras Pielisen kannalta, mutta huonoin Pielisjokeen sekä Saimaaseen ja Vuokseen kannalta. Havaittu vaihtoehto on paras Pielisjoen sekä Saimaan ja Vuoksen kannalta, mutta huonoin Pielisen kannalta. 15

Kuva 13. Vaihtoehtojen kokonaishyvyysarvot. Pylvään korkeus esittää keskimääräistä hyvyysarvoa, musta viiva suurimman ja pienimmän arvon vaihteluväliä. 5.4 Vastaajien ryhmittely Haastatteluiden yhteydessä vastaajilta kysyttiin sekä ennen arviointia että sen jälkeen sanallista arviota vastaajan mielestä parhaasta säännöstelyvaihtoehdosta. Yhdenkään haastatellun näkemys ei muuttunut haastattelun aikana. Tulosten perusteella haastateltavat voidaan jakaa neljään ryhmään: Ryhmä 1 koostui ainoastaan yhdestä vastaajasta. Vastaajan mielestä nykytilanteeseen ei missään nimessä saisi tulla muutoksia. Havaittu-vaihtoehto olikin hänelle paras. Perusteluna vastaajalla oli säännöstelyn mahdolliset vaikutukset Pielisen kalakantoihin ja rantakasvillisuuteen. Vastaajan mukaan näihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin sisältyy tekijöitä, joita ei tunneta riittävän hyvin ja näin ollen säännöstelyn aloittamiseen sisältyy liian suuria riskejä. Ryhmä 2 muodostui kahdesta vastaajasta. Vastaajien mielestä nykytilanne olisi heidän näkökulmastaan paras vaihtoehto, mutta he ovat osittain myös valmiit hyväksymään myös Varautuvan vaihtoehdon. Kummankin vastaajan syy hyväksyntään oli, että yleisen paineen takia jotain täytyy kuitenkin tehdä. Toinen vastaaja mainitsi jo asennoituneensa siten, että säännöstely viedään läpi ja toinen puolestaan totesi Varautuvasta saatavan "psykologista hyötyä, kun on edes jotenkin yritetty vaikuttaa Pielisen käyttöolosuhteisiin". Ryhmä 3 oli selvästi suurin ryhmä ja muodostui yhdeksästä vastaajasta. Vastaajien mielestä mikään arvioiduista vaihtoehdoista ei sellaisenaan edusta optimaalista tilannetta, vaan paras vaihtoehto on Varautuvan mallin ja Juoksutusmalli 2:n välissä. Vastaajat olivat sitä mieltä, että Juoksutusmalli 2:n myönteiset vaikutukset Pielisellä olivat selvästi merkittävämpiä kuin muissa malleissa. Kuitenkin vastaajat kokivat Pielisen kalakantoihin ja etenkin Pielisjoen käyttöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset liian suuriksi. 16

Ryhmä 4 muodostui kahdesta vastaajasta. Heidän mielestään Juoksutusmalli 2 on ehdottomasti paras vaihtoehto. Toisen vastaajan mielestä säännöstelyyn ei kannata ryhtyä lainkaan, jos kesäaikainen vedenkorkeus Pielisellä ei nouse riittävästi, sillä pienillä parannuksilla vedenkorkeuksissa ei ole hänen mukaansa mitään merkitystä. Kuvassa 14 on esitetty vaihtoehtojen saamat kokonaisarvot ryhmittäin. Kuvasta havaitaan, että ryhmän 1 ja 4 edustajat eivät ottaneet arvioinnissaan lainkaan huomioon Saimaa-vaikutuksia joko sen vuoksi, että eivät pitäneet niitä merkittävinä tai koska katsoivat, etteivät ne kosketa heitä. Lisäksi ryhmän 1 edustaja ei ottanut arviossaan huomioon myöskään Pielisjokea. Ryhmään 2 kuuluvien haastateltujen vastauksissa korostuivat Pielisjokeen kohdistuvat vaikutukset. Ryhmistä suurimpaan eli ryhmään 3 kuuluneet tarkastelivat juoksutusvaihtoehtoja kokonaisvaltaisimmin eli he ottivat kantaa kaikkia osa-alueita koskeviin vaikutuksiin. Kuva 14. Vaihtoehtojen kokonaishyvyysarvot neljässä erilaisessa suhtautumisryhmässä. Ryhmissä 2, 3 ja 4 hyvyysarvot ovat keskiarvoja ryhmän jäsenten arvoista. Ryhmään 1 kuului vain yksi haastateltu. 5.5 Mistä kaivattiin lisätietoa Haastatteluissa nousi esille seuraavia aiheita, joista toivottiin lisätietoja: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutus harjuksen lisääntymiseen Pielisjoen virtaamat o Minimivirtaama, jolloin haitta olisi vielä kohtuullinen o Kuurnan alapuolisten olosuhteiden riippuvuus Pyhäselän vedenkorkeuksista o Mahdollisuus pienentää virtaamia hyytöajankohtana Saimaan vedenkorkeudet o Tarkasteltava vaikutuksia pidemmällä aikavälillä, jotta vaikutuksiin liittyvä epävarmuus saadaan pois Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen tarkasteluissa 17

6 Yhteenveto Tässä raportissa on esitetty Pielisen juoksutushankkeessa toteutetun monitavoitearvioinnin tulokset. Arvioinnissa vertailtiin kolmea juoksutusvaihtoehtoa: Havaittu juoksutus, Varautuva juoksutus ja Juoksutusmalli 2. Arviointi toteutettiin syksyllä 2011 kyselylomakkeella ja halukkaiden kanssa myös henkilökohtaisella haastattelulla. Lomakkeeseen vastasi 16 henkilöä, joista 13 myös haastateltiin. Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista ja vastaajien näkemykset merkittävimmistä vaikutuksista on esitetty taulukossa 3. Jos tarkastellaan vain viittä merkittävimmäksi arvioitua vaikutusta, niin niistä kolmen suhteen Havaittu vaihtoehto on huonoin ja paras kahden suhteen. Juoksutusmallissa 2 tilanne on päinvastainen eli se on paras vaihtoehto kolmen vaikutuksen suhteen ja huonoin kahden suhteen. Taulukko 3. Yhteenveto vaihtoehtojen vaikutuksista ja vaihtoehtojen välillä olevan vaikutuseron merkittävyydestä. Vihreällä on väritetty paras ja punaisella huonoin vaihtoehto kunkin tekijän suhteen. Ruksilla on merkitty viisi tekijää, joiden kohdalla vastaajat pitivät eroja vaihtoehtojen vaikutuksissa merkittävimpinä. Tekijä Havaittu Varautuva Juoksutusmalli 2 Merkittävimmiksi arvioidut tekijät Vaikutukset Pielisellä Virkistyskäyttö Tulvasuojelu Ammattimainen vesiliikenne ja uitto Kalakanta Rantavyöhyke Siika, harjus ja hauki Vaikutukset Pielisjoella Virkistyskäyttö Tulvasuojelu Ammattimainen vesiliikenne ja uitto Vaikutukset Saimaalla ja Vuoksessa Saimaannorppa x x x x x Virkistyskäyttö Haitalliset Vuoksessa virtaamat 18

Vaihtoehtojen vaikutuksista merkittävimpinä pidettiin Pielisen virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia. Valtaosa arviointiin osallistuneista koki tärkeäksi, että Pielisen juoksutusta muutettaisiin Pielisellä avovesikaudella tapahtuvien käyttömuotojen kannalta suotuisammaksi. Arviointi ei kuitenkaan antanut vastausta siihen, mikä muodostetuista vaihtoehdoista olisi paras, sillä yksiselitteisesti parasta vaihtoehtoa ei ole. Tämä johtuu siitä, että Pielisen kannalta paras säännöstelyvaihtoehto ei ole paras Pielisjoen tai Saimaan kannalta. Arvioinnissa mukana ollut Juoksutusmalli 2-vaihtoehto nostaa Pielisen kesäaikaisia vedenkorkeuksia eniten. Sitä ei kuitenkaan koettu yksiselitteisesti parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä vastaajien enemmistön mielestä vaihtoehto aiheuttaa Pielisjoelle liian merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Osa vastaajista arveli vaihtoehdon myös aiheuttavan liian merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kalakantoihin ja rantavyöhykkeeseen. Kuva 14. Haastatteluihin osallistuneiden luokittuminen eri suhtautumisryhmiin. Lopullisessa päätöksenteossa joudutaan siis sovittamaan yhteen eri osa-alueita koskevat tavoitteet ja toiveet. Tehty tarkastelu antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevan vaihtoehdon kehitystyölle. Sen perusteella voidaan tunnistaa ne vaikutukset, joihin on säännöstelykäytännön kehittämisessä kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pielisen neuvotteluryhmän edustajien näkemykset vaihtoehtojen toivottavuudesta ja niiden vaikutuksista vaihtelivat varsin paljon. Näkemyseroja on kuitenkin todennäköisesti mahdollista pienentää esimerkiksi jatkamalla neuvotteluryhmässä keskusteluja syistä, miksi joidenkin mielestä jokin vaikutus on merkittävä ja joidenkin mielestä vähämerkityksellinen. Keskusteluissa kannattaisi keskittyä erityisesti niihin tekijöihin, joiden kohdalla näkemyserot ovat olleet suuria ja joiden vaikutustarkasteluihin sisältyy epävarmuutta. Mikäli näkemyserot joh- 19

tuvat hyvin erilaisista näkemyksistä vaihtoehtojen vaikutuksissa, niin tällöin näkemyseroja voidaan ainakin jossain määrin vähentää tekemällä tarkentavia selvityksiä (esim. harjus). Valtaosalla vastaajista oli henkilökohtaista kokemusta ainoastaan Pieliseltä. Tämän takia Pielisjoen ja Saimaan sekä Vuoksen osalta juoksutusvaihtoehtojen aiheuttamien vaikutusten suuruusluokan arviointi koettiin vaikeaksi ja arvioinneissa korostuivat vastaajien henkilökohtaiset arvostukset. Osa vastaajista sanoi, ettei alapuolisella vesistöllä ole lainkaan tai vähäistä merkittävämpää merkitystä. Osa vastaajista sen sijaan totesi, että koska on tämänkaltaisessa hankkeessa mukana, niin ei halua aiheuttaa haittaa alajuoksulle. Lähteet Sutela, Tapio. 2008. Varautuvan juoksutusmallin vaikutus Pielisen ja Pielisjoen kalastoon. Käsikirjoitus 30.9.2008. Sutela, Tapio. 2009. Juoksutusohje 2:n vaikutukset Pielisen kalastoon. Raportin käsikirjoitus 9.3.2009. Verta, O-M., Nykänen, J., Höytämö, J. & Marttunen, M. 2006. Pielisen juoksutusten kehittämismahdollisuudet. Yhteenveto vuonna 2006 tehdyistä selvityksistä. Raportti. 80 s. Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M., Aaltonen, J. 2012 (in press). Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt projektin loppuraportti. Vesirakentaja Oy, 2010. Pielisen juoksutuksen kehittäminen - yhteenveto vuosina 2007 2010 tehdyistä selvityksistä. Raportti. 38 s. 20

LIITE 1: Yksityiskohtaiset vaikutusarvioinnit tekijöittäin Tässä liitteessä on esitetty vastaajien antamat vaihtoehtojen vaikutusten painoarvot tekijöittäin ja niiden perusteella lasketut vaihtoehtojen hyvyysarvot. Vaikutusten painoarvot esitetään normeerattuna asteikolla 0-1 ja vaihtoehtojen hyvyysarvot asteikolla 0-10. Liitteen sisällysluettelo 1. Pieliseen kohdistuvat vaikutukset... 2 1.1. Pielisen virkistyskäyttö... 2 1.2. Pielisen tulvasuojelu... 4 1.3. Pielisen ammattimainen vesiliikenne ja uitto... 6 1.4. Pielisen siikakanta... 8 1.5. Pielisen haukikanta... 10 1.6. Pielisen harjuskanta... 12 1.7. Pielisen rantavyöhyke... 14 2. Pielisjokeen kohdistuvat vaikutukset... 16 2.1. Pielisjoen virkistyskäyttö... 16 2.2. Pielisjoen ammattimainen vesiliikenne ja uitto... 18 2.3. Pielisjoen tulvasuojelu... 20 3. Saimaaseen kohdistuvat vaikutukset... 22 3.1. Saimaannorppa... 22 3.2. Haitalliset virtaamat Vuoksessa... 24 3.3. Saimaan virkistyskäyttö... 26 1

1. Pieliseen kohdistuvat vaikutukset 1.1. Pielisen virkistyskäyttö Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaus Pielisen virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin avovesikauden (keskimäärin toukokuun puolivälistä marraskuun viimeiselle viikolle) vedenkorkeuden perusteella. Pieliselle on määritetty virkistyskäytön kannalta hyvä (NN+ 93,70 94,05 m) taso. Vaihtoehtoja arvioitiin sen perusteella, kuinka usein vedenkorkeus on tällä tasolla keskimäärin ja pienimmillään. Vaihtoehtojen mittariarvot on esitetty taulukossa 1. Kunkin mittarin kannalta paras vaihtoehto on esitetty vihreällä ja huonoin punaisella taustalla. Taulukko 1. Virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt mittariarvot Vedenkorkeus hyvällä tasolla (%) Havaittu Varautuva Juoksutusmalli 2 Keskimäärin 28 33 52 Huonoin vuosi 2 10 21 Taulukon 1 arvojen perusteella vaihtoehdot saivat asiantuntija-arvion perusteella alustavasti kuvan 1 esittämät arvosanat. Kolmen vastaajan näkemys poikkesi esitetystä arviosta. Kahden vastaajan mielestä Varautuvan vaihtoehdon arvon tulisi olla suurempi eli se olisi esitettyä parempi virkistyskäytön kannalta. Kolmas vastaaja perusteli näkemystään sillä, että vaihtoehdoissa kohdistuu haittaa harjuksille. Havaittu 0 Varautuva (alustava) 3 Juoksutusmalli 2 10 Kuva 1. Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen hyvyysarvoista Pielisen virkistyskäytön osalta Vaikutuksen merkittävyys Virkistyskäytön kannalta parhaimman ja huonoimman vaihtoehdon ero arvioitiin keskimäärin kaikkein merkittävimmäksi vaikutukseksi: keskimääräinen arvio vaikutuksen merkittävyydestä oli n. 19 % koko vesistöön kohdistuvista vaikutuksista. Vastaajista 12 henkilöä arvioi virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset kaikkein merkittävimmäksi. Merkittävyyden suhteen oltiin kuitenkin myös eri mieltä (kuva 2). Esimerkiksi erään vastaajan mukaan Pielisen vedenkorkeudella ei ole lainkaan merkitystä hänen edustamalleen taholle ja osa koki huonoimman ja parhaimman vaihtoehdon välisen eron pienenä. 2

Kuva 2. Arviot Pielisen virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia vähämerkityksellisinä pitäneet vastaajat eivät kokeneet vedenkorkeuden merkitystä virkistyskäytön kannalta merkittävänä tekijänä. Sen sijaan henkilöt, jotka pitivät vaikutuksia merkittävinä, painottivat nykyisen vedenkorkeuden olevan virkistyskäytön kannalta liian matalalla. Virkistyskäytön kannalta parhaan vaihtoehdon sanottiinkin parantavan tilannetta huomattavasti verrattuna huonoimpaan vaihtoehtoon. Kommentteja virkistyskäyttöön kohdistuviin vaikutuksiin liittyen on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Avoimia kommentteja virkistyskäyttöön kohdistuviin vaikutuksiin liittyen Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat korostaneet vaikutusten merkittävyyttä Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat pitäneet vaikutuksia vähämerkityksellisinä Ehdottomasti tärkein tekijä koko hankkeessa Sekä asuntojen että talviasuttavien mökkien rakentaminen järven rannalle on lisääntynyt Matala vedenkorkeus vaikeuttaa käyttöä: ei pääse edes vesille veneellä Ongelmiksi erityisesti koetut alimmat vedenkorkeudet nousisivat merkittävästi Juoksutusmalli 2:ssa rannat pysyisivät pääosin veden peitossa: myös veneily olisi turvallisempaa Vedenkorkeus koetaan mielestäni aivan liian merkittäväksi tekijäksi virkistyskäyttöä arvioitaessa Mikään vaihtoehto ei täysin poista haittaa: ottaen huomioon nykyihmisen ehdottomuuden, niin ero vaihtoehdoissa on pieni Normaaliin huviveneilyyn vedenkorkeus ei vaikuta mitenkään Moni kuljettaa joka tapauksessa trailerilla venettä, joten vaihtoehtojen välillä ei ole niin merkitystä 3

1.2. Pielisen tulvasuojelu Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaus Pielisen tulvasuojeluun kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin korkeiden vedenkorkeuksien perusteella. Pieliselle on määritetty kaksi haitallista tasoa, joita korkeammat vedenkorkeudet voivat aiheuttavat haittaa: 1. marraskuun alusta tammikuun loppuun jäätyminen voi aiheuttaa haittaa, mikäli vedenkorkeus ylittää tason NN+ 94,05 m. 2. muuna ajankohtana voi aiheutua haittaa, jos vedenkorkeus ylittää tason NN+ 94,30 m. Haitta ei kuitenkaan ole taloudellista, vaan esim. käyttöhaittaa. Taloudellista vahinkoa aiheutuu, mikäli vedenkorkeus ylittää tason NN+ 94,50 m. Vaihtoehtojen mittariarvot on esitetty taulukossa 3. Kunkin mittarin kannalta paras vaihtoehto on esitetty vihreällä ja huonoin punaisella taustalla. Taulukko 3. Tulvasuojeluun kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt mittariarvot Havaittu Varautuva Juoksutusmalli 2 Ajankohtana marras-tammikuu: taso NN+ 94,05 m Ylitysvuosien lukumäärä 3 2 2 Keskimääräinen ylityspäivien lukumäärä / ylitysvuosi 31 3 9 Suurin ylitysten lukumäärä / ylitysvuosi 55 5 11 Muuna ajankohtana: taso NN+ 94,30 m Ylitysvuosien lukumäärä 5 4 2 Keskimääräinen ylityspäivien lukumäärä / ylitysvuosi 46 34 6 Suurin ylitysten lukumäärä / ylitysvuosi 117 54 10 Suurin ylitys tasosta 94,30 m 0,25 m 0,16 m 0,02 m Taulukon 3 arvojen perusteella vaihtoehdot saivat asiantuntija-arvion perusteella alustavasti kuvan 3 esittämät arvosanat. Kolmen vastaajan näkemys poikkesi esitetystä arviosta. Perusteluna eräs vastaaja esitti Varautuvan olevan mahdollisen ilmastonmuutoksen aiheuttamien talvitulvien kannalta esitettyä parempi. Toisen vastaajan mukaan Varautuvan arvo oli ylikorostettu verrattuna Juoksutusmalli 2:een. Kolmas vastaaja perusteli näkemystään sillä, että vaihtoehdoissa kohdistuu haittaa harjuksille. Havaittu 0 Varautuva (alustava) 7 Juoksutusmalli 2 10 Kuva 3. Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen hyvyysarvoista Pielisen tulvasuojelun osalta 4

Vaikutuksen merkittävyys Valtaosa vastaajista koki Pielisen tulvasuojelun kannalta parhaan ja huonoimman vaihtoehdon välisen eron vähäistä selvästi merkittävämmäksi (kuva 4). Viisi vastaajaa arvioi vaikutuseron toiseksi merkittävimmäksi ja kaksi vastaajaa kolmanneksi merkittäväksi. Yhden vastaajan kannalta Pielisen tulvasuojelulla ja siihen kohdistuvilla vaikutuksilla ei ollut hänelle eikä edustamalleen taholle lainkaan merkitystä. Kuva 4. Arviot Pielisen tulvasuojeluun kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Henkilöt, jotka pitivät tulvasuojelun kannalta parhaan ja huonoimman vaihtoehdon välistä eroa merkittävänä, perustelivat näkemystään osittain sillä, että tulvat aiheuttavat nykytilassa haittaa. Sen sijaan henkilöt, joiden mielestä ero vaihtoehtojen välillä oli vähämerkityksellinen, kokivat ettei tulvista nykyisinkään ole vähäistä merkittävämpää haittaa. Eräs vastaaja perusteli näkemystään sillä, että tulviin voi vaikuttaa myös muilla keinoin. Kommentteja tulvasuojeluun kohdistuviin vaikutuksiin liittyen on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Avoimia kommentteja Pielisen tulvasuojeluun kohdistuviin vaikutuksiin liittyen Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka korostaneet vaikutusten merkittävyyttä ovat pitäneet vaikutuksia vähämerkityksellisinä Tulvista on enemmän haittaa kuin ihmiset niistä valittavat Loivilla rannoilla vesi nousee metsiin Pielisellä korkeat vedenkorkeudet saattavat haitata kalavesien hoitoa, jos ne muodostuvat nopeasti Juoksutusmalli 2 poistaa poikkeusjuoksutustarpeen lähes kokonaan Tulvasuojeluun on mahdollista vaikuttaa muillakin keinoin Tulvasuojelu ja mielipiteet sen tärkeydestä perustuvat paljon vanhaan maataloushistoriaan Todella suurilla tulvilla vaikutus on epäselvä. Esitetyillä vedenkorkeuksilla vaikutukset ovat lopulta pieniä 5

1.3. Pielisen ammattimainen vesiliikenne ja uitto Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaus Vaikutuksia ammattimaiselle vesiliikenteelle arvioitiin matalien vedenkorkeuksien perusteella. Pieliselle on määritetty kaksi haitallista tasoa, jolloin vedenkorkeudet aiheuttavat haittaa vesiliikenneväylillä liikennöiville aluksille. 1. Vedenkorkeus välillä NN+ 93,10-93,30 m aiheuttaa kohtalaista haittaa ammattimaiselle vesiliikenteelle 2. alle NN+ 93,10 m vedenkorkeus aiheuttaa huomattavaa haittaa ammattimaiselle vesiliikenteelle Liian matalat vedenkorkeudet vaikeuttavat mm. autolautan täyttöä eikä lauttaa voi ajaa täydellä lastilla. Liian matala vedenkorkeus haittaa myös proomukuljetuksia. Vaihtoehtojen mittariarvot on esitetty taulukossa 5. Kunkin mittarin kannalta paras vaihtoehto on esitetty vihreällä ja huonoin punaisella taustalla. Taulukko 5. Ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja uittoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt mittariarvot Havaittu Varautuva Juoksutusmalli 2 Kohtalaista haittaa aiheuttavien vedenkorkeuksien esiintyminen Vuosien lukumäärä 8 8 0 Keskimääräinen päivien lukumäärä / esiintymisvuosi 34 36 0 Suurin päivien lukumäärä / esiintymisvuosi 57 65 0 Huomattavaa haittaa aiheuttavien vedenkorkeuksien esiintyminen Alitusvuosien lukumäärä 6 4 0 Keskimääräinen alituspäivien lukumäärä / alitusvuosi 19 8 0 Suurin alitusten lukumäärä / alitusvuosi 89 51 0 Taulukon 5 arvojen perusteella vaihtoehdot saivat asiantuntija-arvion perusteella alustavasti kuvan 5 esittämät arvosanat. Yhden vastaajan näkemys poikkesi esitetystä arviosta: vastaajan mukaan Varautuvan juoksutuksen arvosana olisi oltava esitetty korkeampi. Havaittu 0 Varautuva (alustava) 3 Juoksutusmalli 2 10 Kuva 5. Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen hyvyysarvoista Pielisen ammattimaisen vesiliikenteen ja uiton osalta 6

Vaikutuksen merkittävyys Valtaosa vastaajista koki Pielisen ammattimaisen vesiliikenteen ja uiton kannalta parhaan ja huonoimman vaihtoehdon välisen eron vähäistä selvästi merkittävämmäksi (kuva 6). Yksi vastaaja arvioi vaikutuseron kaikkein merkittävimmäksi, neljä vastaajaa toiseksi merkittävimmäksi ja neljä vastaajaa kolmanneksi merkittäväksi. Yhden vastaajan kannalta Pielisen ammattimaisella vesiliikenteellä ja uitolla sekä niihin kohdistuvilla vaikutuksilla ei ollut hänelle eikä edustamalleen taholle lainkaan merkitystä. Kuva 6. Arviot Pielisen ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja uittoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Vaikutuksen merkittävyyttä korostaneet perustelivat näkemystään esimerkiksi sillä, että vesiliikenne on yksi vesistön käyttäjä siinä missä muutkin ja sen toiminta on turvattava (taulukko 6). Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen edustaja sanoi myös, että ELY:n rooli on edistää alueen vetovoimaa ja siinä laivaliikenteen merkitys on suuri. Vaikutusten merkittävyyttä vähämerkityksellisinä pitäneet perustelivat kantaansa mm. sillä, että vedenkorkeuden vaikutukset ovat nykyisinkin pieniä. Uittoa vastaajat eivät pitäneet yleisesti yhtä merkittävänä tekijänä kuin muuta ammattimaista vesiliikennettä. Syynä tähän oli, että uiton määrän uskottiin tulevaisuudessa pienentyvän kuljetusten tapahtuessa entistä enemmän maitse. Lisäksi syynä mainittiin irtotukkien aiheuttamat ongelmat. Taulukko 6. Avoimia kommentteja Pielisen ammattimaiseen vesiliikenteeseen ja uittoon kohdistuviin vaikutuksiin liittyen Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat korostaneet vaikutusten merkittävyyttä Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat pitäneet vaikutuksia vähämerkityksellisinä On tärkeää että vesiliikenteen toiminta on mahdollista, vaikka sitä onkin vähän Vesiliikenteen merkitys alueen vetovoimaan on suuri Matalat vedenkorkeudet aiheuttavat nykyisin haittaa autolautta Pieliselle Juoksutusmalli 2:ssa ei muodostu lainkaan haittaa vesiliikenteelle ja uitolle Vaikka uittomäärät ovat Suomen suurimpia, niin sen merkitys ei silti ole kannaltani iso Uitto on vähentynyt, kun tukkien kuljetus on siirtynyt enemmän pyörille Nykyiselläänkin vedenkorkeuksien aiheuttamat haitat vesiliikenteelle ovat erittäin vähäisiä Nykyisin matalien vedenkorkeuksien aiheuttamat haitat eivät välttämättä kohdistu uittoon 7

1.4. Pielisen siikakanta Vaihtoehtojen vaikutusten kuvaus Pielisellä tavataan sekä jokikutuista planktonsiikaa että järvikutuista vaellussikaa (tuppisiika). Näistä jälkimmäinen on ylivoimaisesti vallitsevampi, joten vaikutusten arviointi keskittyy siihen. Säännöstely vaikuttaa sekä siian kudun onnistumiseen että siian ravintovaroihin. Vaikutuksia järvikutuisen vaellussiikakannan kutuun arvioitiin talvialeneman suuruuden perusteella. Ravintovaroina toimiviin pohjaeläimiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin jäänpainaman vyöhykkeen laajuuden perusteella. Vaihtoehtojen mittariarvot on esitetty taulukossa 7. Kunkin mittarin kannalta paras vaihtoehto on esitetty vihreällä ja huonoin punaisella taustalla. Taulukko 7. Siikakantaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetyt mittariarvot Keskimääräiset arvot jaksolta 1992 2006 Havaittu Varautuva Juoksutusmalli 2 Kutu: Talvialenema (m) 0,43 0,44 0,66 Ravintovarat: Jäänpainama vyöhyke (m) 1,31 1,30 1,38 Taulukon 7 arvojen perusteella vaihtoehdot saivat asiantuntija-arvion perusteella alustavasti kuvan 7 esittämät arvosanat. Vastaajien näkemykset eivät poikenneet esitetystä arviosta. Juoksutusmalli 2 0 Havaittu 10 Varautuva 10 Kuva 7. Asiantuntija-arviot vaihtoehtojen hyvyysarvoista Pielisen siikakannan osalta Vaikutuksen merkittävyys Kolmea vastaajaa lukuun ottamatta kaikki vastaajat arvioivat Pielisen siikakannan kannalta parhaan ja huonoimman vaihtoehdon välisen eron vähämerkitykselliseksi (kuva 8). Kahden vastaajan mukaan Pielisen siikakantaan kohdistuvilla vaikutuksilla ei ole heille eikä edustamilleen tahoille lainkaan merkitystä. 8

Kuva 8. Arviot Pielisen siikakantaan kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä. Vesistössä muodostuvien kaikkien vaikutusten merkittävyyksien summa on kunkin vastaajan osalta 1. Valtaosa vastaajista koki nykyisen siikakannan pieneksi ja siikasaaliin kalataloudellisesti sivusaaliiksi. Vaikutusta vähämerkityksellisinä pitäneet perustelivat kantaansa mm. sillä, että siikakanta vaihtelee luonnostaan muikkukannan kanssa ja tämä vaihtelu on merkittävämpää kuin mahdolliset vedenkorkeuden muutoksen aiheuttamat vaikutukset (taulukko 8). Vaikutuksen merkittävyyttä korostaneet perustelivat näkemystään esimerkiksi sillä, että vaikutukset sisältävät paljon epävarmuutta. Osa vaikutusta vähämerkityksellisinä pitäneistä puolestaan uskoi, ettei vedenkorkeuden vaihtelu vaikuta siikakantaan. Osa myös korosti siikojen istutusten osuutta tai piti siikaa vähempiarvoisena kalana. Taulukko 8. Avoimia kommentteja Pielisen siikakantaan kohdistuviin vaikutuksiin liittyen Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat korostaneet vaikutusten merkittävyyttä Kommentteja ja perusteluita henkilöiltä, jotka ovat pitäneet vaikutuksia vähämerkityksellisinä "Tässä on asia jota on erittäin vaikea arvioida. Kuinka käy Pielisen muikku- ja planktonsiikakantojen?" "Siika on järven osalta tärkeä perusasia ja sen on oltava kunnossa: tilaa ei saa heikentää" "Istutuksilla on siikakantaan merkittävä rooli" "Vedenkorkeuden vaihtelulla ei ole vaikutusta siikakantaan" "En itse pidä siikaa ja haukea niin arvokkaina lajeina" 9