AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat Näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot Tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestettäessä sen sisällöstä päättää koulutuksen järjestäjä tutkinnon perusteiden mukaisesti. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta) 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla 1
Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia ammatillisen tutkintojärjestelmän tki t j t ä kehittämisestä: i tä aikuiskoulutuksen tulee joustavasti tarjota opiskelumahdollisuuksia työelämässä olevien osaamistason nostoon sekä muutostilanteisiin toimenkuvan muuttuessa ja mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtoon ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisesti työmarkkinoille, toimialalle tai ammattiin tulotutkintoina, joiden tehtävänä on tuottaa työelämään siirtymisen edellyttämä ammattitaito ja pätevyys. Ne soveltuvat erityisesti työelämään siirtyvien ohella myös ammattia vaihtaville toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia ammatillisen tutkintojärjestelmän tki t j t ä kehittämisestä: i tä ammatillisten perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia monipuolistetaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan ja että ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet tutkintoa suoritettaessa ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätään monipuolistamalla mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista. Huolehditaan siitä, että lisääntyvä valinnaisuus ei vähennä tutkintojen tuottamaa ammattipätevyyttä 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla 2
Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat Opetusministeriön linjauksia: perustutkintoihin tulee voida yksilöllisesti sisällyttää osia myös muista ammatillisista tutkinnoista niihin tulee yksilöllisesti voida sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista mikäli ammatillisen perustutkinnon suorittaja on suorittanut ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai niiden osan tai osia, tulee muodostumissääntöjen mahdollistaa niiden hyödyntäminen osana perustutkintoa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä. 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat Opetusministeriön linjauksia: työelämässä toimiville tai toimineille tulee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain tavoitteiden mukaisesti olla tarjolla myös tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla 3
Näyttötutkintoihin osallistuminen Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat v. 2006: oppilaitosmuotoinen 76 566 + 13% oppisopimuskoulutus 54 632 + 6% - yhteensä 131 198 Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiskelijat v. 2006: oppilaitosmuotoinen 125 700 + 1% oppisopimuskoulutus 351 - yhteensä 126 051 Lähde: Tilastokeskus 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkintoihin osallistuminen Näyttötutkinto-opiskelijoista - 40 % (n. 52 400 henkilöä) opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla 4
Perustutkinnon perusteiden rakenne Luvut 1, 3 ja 4 koskevat näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa, liiteosasta ammattialan kuvaus ja elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon perusteen sähköisessä versiossa mahdollisuus tulostaa vain näyttötutkintojärjestelmää koskevat osat 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteet, luku 3 näyttötutkintojen järjestäminenj näyttötutkinnon suorittaminen näyttötutkinnon perusteet henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa todistukset t t näyttötutkintoon valmistava koulutus 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla 5
Tutkinnon perusteet, luku 4 tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset ti t arvioinnin kohteet ja kriteerit ammattitaidon osoittamistavat 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla NÄYTTÖTUTKINTOJEN PERUSTEIDEN LAADINNASSA HUOMIOITAVAA - näyttötutkinnon peruste ei ole opetussuunnitelma vaan kuvaus tutkinnossa vaadittavasta ammattitaidosta - näyttötutkinnon peruste ei ole kuvaus eri oppiaineiden sisällöistä vaan kuvaus työ- ja toimintaprosesseista (kokonaisuuksista) - näyttötutkinnon perusteeseen ei sisällytetä kuvausta nice to know asioista vaan kuvausta vain ja ainoastaan ko. ammatissa tarvittavista taidoista - näyttötutkinnon perusteen ammattitaitovaatimukset on kirjoitettu siten, että ne pystytään osoittamaan käytännön työssä ja toiminnassa 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla 6
NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN LAADINNASSA POHDITTAVAA MEDLIDANDE - Varför sade du till den där gamla mannen att det bara är fem minuters väg till järnvägsstationen. Det tar ju minst en kvart att gå. - Jag tyckte synd om honom. Han såg ju så gammal ut. 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN LAADINNASSA POHDITTAVAA - näyttötutkintojärjestelmässä ei tunneta mukauttamista - maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuudet suorittaa tutkinto (kielitaitovaatimukset) - näyttötutkinnon perusteissa ei tutkinnon osilla ole nimellislaajuuksia: valinnaisten tutkinnon osien tulee olla keskenään vaativuudeltaan samantasoisia - ja myös eri osaamisalat keskenään vaativuudeltaan samantasoisia 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla 7
Tutkinnon järjestäjän ja valmistavan koulutuksen järjestäjän toimet perustutkintojen perusteiden uudistuessa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma uudistettava tutkintotoimikunnan asettamassa aikataulussa ja ennen uusien perusteiden mukaisten tutkintotilaisuuksien järjestämistä järjestämissopimukset säilyvät ennallaan 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon järjestäjän ja valmistavan koulutuksen järjestäjän toimet perustutkintojen perusteiden uudistuessa koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkintojen perusteiden mukaisesti henkilökohtaistaminen uudistettujen tutkintojen perusteiden mukaisesti 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla 8
valmistavan koulutuksen ja tutkinnon järjestäjän huomioitava, koskee myös opetussuunnitelmaperusteista koulutusta: toisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osan sisällyttäminen osaksi ammatillista perustutkintoa: tutkintotilaisuuksia voivat järjestää vain ne laitokset, joilla on voimassa oleva näyttötutkintojen järjestämissopimus ko. tutkinnosta -> moni koulutuksen järjestäjä joutuu ostamaan tutkintotilaisuuden todistuksen tutkinnon osan (tai tutkinnon) suorittamisesta antaa aina kyseisen (toisen tutkinnon) tutkintotoimikunta Näyttötutkintojärjestelmässä perustutkinnon tutkintotoimikunnan tulee hyväksyä toisen tutkintotoimikunnan antama todistus osaksi perustutkintoa sen mukaan kuin perustutkinnon perusteessa on määrätty 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla 9