Juh Iso-Aho & Esko Juhol (toim.) Kulttuui vpehtoistyönä! Susnn Eklund, Snni Hllnv, Mik Htikinen, Juh Iso-Aho, Esko Juhol, Kti Kilpiä, Jn Komi, Jeni Kopinen, Anu Lähteenmäki, Cit Rntl, j Rehnstöm, Soili Voipio, Si Väntänen Humnistinen mmttikokekoulu
Juh Iso-Aho & Esko Juhol (toim.) Kulttuui vpehtoistyönä!
Sj F. Ktsuksi j ineistoj 15, 2012 HUMANISINEN AMMAIKORKEAKOULU tekijät j Humnistinen mmttikokekoulu Juh Iso-Aho & Esko Juhol (toim.) Kulttuui vpehtoistyönä! Kijoittjt Susnn Eklund Snni Hllnv Mik Htikinen Juh Iso-Aho Esko Juhol Kti Kilpiä Jn Komi Jeni Kopinen Anu Lähteenmäki Cit Rntl j Rehnstöm Soili Voipio Si Väntänen ISBN 978-952-456-145.7 ISSN 1799-5655 www.humk.fi/sites/defult/files/liitteet/kulttuui-vpehtoistyon-2012.pdf itto: Susnn Eklund j Snni Hllnv Piiokset: Cit Rntl Kuvtoimitus: Mik Htikinen Pelin suunnittelu j toteutus: Susnn Eklund & Cit Rntl Peliludn ktn mllin on käytetty Mnmittuslitoksen ustktt-ineisto 12/2012 Humnistinen mmttikokekoulu HUMAK Annnktu 12, 00120 Helsinki www.humk.fi
Sisällys Stteeksi 7 Esko Juhol: Johdnto 8 Si Väntänen & j Rehnstöm: Vpehtoistyön mekitys 10 Esko Juhol: Miksi vpehtoistyön johtminen on eityistä? 14 Kti Kilpiä, Anu Lähteenmäki & Soili Voipio: 18 Vpehtoistyön tekemisen motiiveist Vpehtoisjohtmisen hyviä käytäntöjä 22 Jn Komi, Snni Hllnv & Jeni Kopinen: Lit j veotus - tphtumien, ognistioiden j vinomisten näkökulmt 23 Juh Iso-Aho: Vpehtoistyön uusi tuuli 28 Mik Htikinen: yöyhteisön vikistyspäivä vpehtoistoiminnn piss 30 Susnn Eklund & Cit Rntl: Kutkuttvien kulttuuipläjäysten metsästys -lutpeli 34 Kijoittjt 36 Kuvlähteet 38 Lisää lukemist julkisun iheist 39 Liite 1: Vpehtoiskysely 40 Liite 2: Kutkuttvien kulttuuipläjäysten metsästys -lutpelin pelivälineet 44
Stteeksi ämän julkisun ovt toteuttneet Humnistisen mmttikokekoulun jäjestämien Kulttuuitphtumien vpehtoistyön johtmisen eikoistumisopintojen opiskelijt. Opinnot syntyivät kulttuuituotnnon tulevisuutt luodnneess uottj2020 -hnkkeess tekemäni selvitystyön pohjlt. Kulttuuitphtumiss, kuten muullkin vpehtoistyön kentällä, oli viimeistään Euoopn vpehtoistyön teemvuoden 2011 jälkeen hvhduttu huommn, että vpehtoistoiminnn johtmiseen knntt kiinnittää huomiot. Koulutus on pykinyt vstmn tähän tpeeseen. Kijoittjt edustvt monipuolisesti suomlist tphtumkenttää suuist ockfestivleist eikokoisiin pikllistphtumiin. Heidän tustognistions edustvt niin kolmtt kuin julkistkin sektoi. Vuoden mittisen koulutuksen ikn on käynyt selväksi, että vpehtoistoiminnn johtmisen hsteet ovt kikill kutkuinkin smt. Ihmisten kiinnostus vpehtoistyötä kohtn ei ole ktomss mihinkään, mutt elämäntpmme, odotuksemme, vlinnnmhdollisuutemme j tpmme hkeutu yhteisöihin ovt moness mielessä eiliset kuin viisitoist ti viisikymmentä vuott sitten. Yhteiskunt säännöksineen j lkeineen on sekin jtkuvss muutoksess. Miksi vpehtoiseksi lähdetään? Mikä vpehtoist motivoi? Minkälisi ovt mielekkäät tlkootehtävät? Miten vpehtoinen sitoutetn? Minkälinen on luonteeltn vpehtoisen sopimussuhde työtä teettävään thoon? Näihin hsteisiin opiskelijt ovt päässeet tttumn toteuttmll kukin omn kehittämispojektins tustognistioissn. ämä julkisu tjo lukijlle näissä pohdinnoiss esiin nousseit jtuksi vpehtoistoiminnn johtmisest j sen tulevisuudest. Kiitän kijoittji, Susnn Eklundi, Snni Hllnv, Mik Htikist, Esko Juhol, Kti Kilpiää, Jn Komi, Jeni Kopist, Anu Lähteenmäkeä, Cit Rntl, j Rehnstömiä, Soili Voipiot j Si Väntästä heidän pnoksestn tekstien tuottmisess. itost vstsivt Snni j Susnn sekä kuvtoimituksest Mik, j Esko otti päävstuun julkisun toimittmisest kokonisuudeksi. Siispä lisäkiitos heille. Imtll 7.11.2012 Juh Iso-Aho lehtoi Humnistinen mmttikokekoulu
Esko Juhol Johdnto ässä julkisuss olevt tekstit peustuvt enemmän käytäntöön j sen kutt opittuun j koettuun kuin tkkn tutkimustietoon. Kijoittjt eivät ole sneet eityistä johtjkoulutust, mutt he ovt silti omiss ognistioissn johto- j vstuusemiss. Kokemustiedon kutt he ovt pykineet kukin vlottmn vpehtoistyön kenttää j siellä toimimist ei näkökulmist. Vpehtoistyöstä puhuttess on täkeää tehdä eo vpehtois- j tlkootyön välille. Käytännössä temejä käytetään usein toistens synonyymeinä, päällekkäin ti sitten puhutn vpehtoisist tlkoolisist. Käytännön tsoll eo on siinä, että vpehtoinen on sitoutunut pitkäikisesti jonkun yhdistyksen ti ognistion toimintn vpehtoisesti, j työskentelee kovuksett ognistion ti yhdistyksen hyväksi. Hyviä esimekkejä ovt vnhusten ulkoiluvustjt ti kehitysvmmisten piss tehtävä kveitoimint. lkootyö on yhtä lill vpehtoisuuteen peustuv, mutt sitoutuminen on yleensä lyhytikisemp. Kyse voi oll esimekiksi yhden viikonlopun ikn tehtävästä tempuksest, lstenpäivästä, pienimuotoisist mkkinoist ti jostkin muust vstvst tphtumst. lkootyön juuet ovt mtlousyhteiskunnss, joss einäiset vuodenikoihin peustuvt työt piti hoit nopesti j tehokksti. Sittemmin teknologi on vähentänyt tlkooväen tvett, eikä sen mekitys enää ole niin suui kuin iemmin. Vpehtoistyön j tlkootyön eottminen toisistn on nykyisellään vike, sillä moni vpehtoisvoimin jäjestettävä kulttuuitphtum käyttää hyväkseen niin pitkäikisi vpehtoisi kuin tlkoolisi, jotk pystyvät sitoutumn tphtumn jäjestämiseen vin vsinisen tphtumpäivänä ti -viikonloppun. Selvää kuitenkin on, että jokisen vpehtoisen työpnos on täkeä, sitoutui hän toimintn lyhyeksi ti pitkäksi ik. Julkisun ensimmäisessä tikkeliss ktoitetn vpehtoistyön mekitystä yhteiskunnlle, ognistioille j vpehtoiselle ti tlkooliselle itselleen. oinen osuus käsittelee vpehtoistyön johtmist sekä vpehtoistyön tekemisen motiivej. Vpehtoisen näkökulmn ktoituksen pohjn toimi kysely, johon vstsi toistst vpehtoist ei ognistioist. Vstjille lähetetty kyselylomke löytyy liitteenä tämän julkisun lopust. Kijoittjt ovt koonneet osioon myös listn vpehtoisten johtmisen hyvistä käytännöistä. Kolmnness osuudess käsitellään vpehtoistyöhön sovellettvi linosi j pykäliä. eksti peustuu pääosin Eev posen kijoittmn j uun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnn julkisemn Uheilun tlkootyö -kijseen, jost kijoittjt ovt poimineet sen ineksen, jot voidn sovelt myös uheilun piss tphtuvn tlkootyön ulkopuolell. Neljännessä osuudess pohditn vpehtoistyön tulevisuutt tutkimuskijllisuuden vloss. eksti peustuu pääosin Colin Rochestein j hänen työtoveeidens kijoittmn teokseen Volunteeing nd Society in the 21st Centuy (2010) sekä Anne Bigitt Pessin j omi Ovsen pottiin Knslisjäjestötoiminnn ytimessä: utkimus RAY:n vustmien sosili- j teveysjäjestöjen vpehtoistoiminnst (2011). Viidennessä j viimeisessä osss käydään läpi yitysten vikistyspäivätoimint, j kuink sellisen voisi jäjestää osllistumll vpehtoistyöhön. Julkisust löytyy myös Kutkuttvien kulttuuipläjäysten metsästys -lutpeli ohjeineen. Peliä pelmll voi kulke Suome istiin stiin vpehtoisen ooliss j kukist smll sekä vpehtoistyön menneisyyteen että tulevisuuteen. Kijoittjt toivovt, että teksteistä olisi pu kikille vpehtoistyöognistioiss toimiville ihmisille. Emme ole välttämättä pystyneet tjomn kikkiin ongelmiin tkisu, mutt inkin voimme todet, että ongelm- j kipupisteet ovt kikiss vpehtoistyöhön peustuviss ognistioiss j yhdistyksissä smnlisi. 8 Kulttuui Vpehtoistyönä
Kulttuui Vpehtoistyönä 9
Si Väntänen & j Rehnstöm Vpehtoistyön mekitys Khden päivän oudusupem oli vielä viitisen tunti jäljellä, kun oudi seisoi ättiväsyneenä, nälkäisenä j huumointjuns osin menettäneenä juhllvn bckstgell. Kuuosteet olivt menneet j ilt-uinko helli juhlkentällä j puistolueell ltoilev ihmismss. PMMP soitti Pikkuveljeä lsten j ikuisten luless htsti mukn. Roudi hieisi vivihk kostunutt silmäkulmns j kohensi bckstgen idn jo vlmiiksi suoss olev helm. ämän tki tätä tehdään. Vpehtoistyötä on ollut kikiss yhteiskuntluokiss kikkin ikoin. Vpehtoistyön tustlt löytyy in smnlisi voj, kuten hlu yhteisen hyvän edistämiseen vpst thdost j thto tehdä vstikkeetont hyvää yksittäisen henkilön ti yhteisön hyväksi. Vltos vpehtoistyöstä tehdään edelleen pikllisesti. Suomess on tällä hetkellä 130 000 ekisteöityä yhdistystä, mikä ketoo suomlisten hlust toimi yhdessä jonkin sin hyväksi. Noin 75 posentti suomlisist on elämänsä ikn ollut jonkin yhdistyksen jäsen j 30 posentti kuuluu tälläkin hetkellä johonkin yhdistykseen. Määällisesti suomlisten kiinnostus vpehtoistyöhön kohdistuu sekä uheilu- että sosilillle. Suomliset tekevät hiemn enemmän vpehtoistyötä, kuin euooppliset keskimääin. Noin 37 posentti suomlisist osllistuu vpehtoistyöhön, kun 2010 euobometin mukn noin kolmnnes osllistuu vpehtoiseen toimintn. Suomlisten vpehtoistyöstä 62 posentti tehdään yhdistyksissä. Vpehtoistyöhön käytetään keskimääin 18 tunti kuukudess. Vuositsoll se tekee peäti 123 miljoon tunti. Kulttuuiin tästä suuntutuu 6 posentti j hstustoimintn 9 posentti. Yhteiskunnn knnlt on hyödyllistä, että knslisten ktiivisuus voi knvoitu yhteiseksi hyväksi. Vpehtoistyö tjo myös osllistumismhdollisuuksi knslisille. Osllisuus vhvist sidettä yksilön j yhteiskunnn välillä j ehkäisee osltn syjäytymistä sekä tjo mielekästä toimint. 10 Kulttuui Vpehtoistyönä
Vpehtoistyön mekitys ognistioille yytyväinen j osv tlkoolinen on tuottjn täkein esussi Kulttuuitphtumien jäjestäjät pitävät vpehtoistyötä välttämättömänä osn tphtumien ognistiot. Mekitys ei ole inostn tloudellinen, esussien niukkuudest johtuv, vn vpehtoisten voidn ktso tuovn tphtumn hyvää henkeä j yhteisöllisyyttä. Näin ollen vpehtoiset ovt myös tphtumien imgonkohottji. Suutphtumiss vpehtoiset ovt yleensä vin os ognistiot, mutt löytyy myös tphtumi, jotk jäjestetään täysin vpehtoisvoimin. Helsingissä lähes kikki kupunginostphtumt jäjestetään sukkiden toimest. oimint kupunginosiss peustuukin toki juui sukkiden ktiivisuuteen j hluun toimi yhteisöllisyyttä kentvsti. Usein on myös niin, että julkisen sektoin plvelut j hoitustilnne eivät kykene vstmn iittävästi tpeisiin, joten pineet kohdistuvt jäjestökentälle. Esimekiksi kunnt eivät pysty tuottmn tvittvi plveluj. Jäjestöt tvitsevt siis vokst vpehtoistyötä tekeviä, joiden työ heijstuu kikkien suomlisten hyvinvointiin. lkootyö kulttuuin piss lisää mekittävästi tuotntojen esussej j sitä kutt toiminnn ltu stt pntu. Kupunginosiss tämä stt tkoitt myös itse toiminnn määällistä lisääntymistä. Vpehtoistyötä ei void myöskään tkstell illn tlouden j mkkinoiden vikutuksest. Yhä enemmän mkkintlouden käsitteillä, peitteill sekä voill toimivn yhteiskunnn j knslisten vojen välillä on istiiit. Kosk vpehtoistyön mekitys ognistioille on suui, ei tätä joukko ole syytä livioid eikä väheksyä. Vikk peehdyttäminen veisi luksi ik j toisi kulujkin, on vpehtoisten ohjus jäjestettävä sen vtimll tvll: vstuu hyvästä kokemuksest j jtkuvuudest on yksistään ognistion käsissä. Rhnvoinen esussi, tlkoolinen, on liin voks hukttvksi huonon kohtelun ti tuen puutteen vuoksi. Kulttuui Vpehtoistyönä 11
Vpehtoistyön mekitys yhteisöille Jokinen yhteisö nsitsee hyvän hengen lkoiss on ki kysymys siitä, että jostin tulee meidän juttu. Aluss voi oll ipus velvollisuuden tunto (yhteisöä kohtn), loput on kikke muut. Vpehtoistoimint lisää solidisuutt j tsvo yhteisöissä j suinlueill. Pikllisesti tehtävä vpehtoistoimint, liittyy se sitten mihin thns sin, liikuntn, kulttuuiin ti hyväntekeväisyyteen, on täkeä yhteisöllisyyden kennusine. Ihmiset osllistuvt, kun si koskett jollin lill om elämää, vikkp om ti lpsen hstust ti om suinluett. Yhteiskunnlliset eot kpenevt, kun putkimies j toimitusjohtj puhltvt yhteen hiileen tphtumteltt pystyttäessään. lkootehtävissä ei välttämättä liikut omll mukvuuslueell, vn jokinen on smss liemessä toteuttessn om, viestkin osluett suuest kokonisuudest. Mseudun ksvttin tlkoohenki vit voimllisesti suonissni. Lisäksi minust on täkeää j mukv osllistu j oll mukn jäjestämässä yhteistä tphtum. Hiukksen koen sen myös vstuukseni tämän yhteisön jäsenenä. Hlu utt on monille täkeä syy toimi vpehtoisen. Se voidn knvoid pitsi konkeettiseen lähimmäisen uttmiseen, yhteisön uttmiseen: omst jst luovutn yhteisen hyvän vuoksi. Suomlisen työväenluokkisen tlkoohengen peintö elää meissä edelleen. Mitä kiieempi on ollut (uokpuolell) j mitä enemmän hiki on vinnut, sitä huskemmksi on käyneet tlkoolisten jutut j semmoinen hssu yhteisyyden tunne. Ponnistelut yhteisen hsteen j päämäään toteuttmiseksi hitsvt tekijänsä yhteen. Päämäään tvoittminen tuott vhvn me-kokemuksen, yhteishenki ksv. Yhteisen tvoitteen svuttminen ohkisee jtkmn uusien yhteisten sioiden piss: mitä enemmän toimint, sitä enemmän toimint j yhteisöllisyyttä. Joissin kupunginosiss tämän ktsotn nostvn suinlueen vo, ei pelkästään mielikuviss hyvästä suinlueest, vn jop hllist vo. 12 Kulttuui Vpehtoistyönä
Vpehtoistyön mekitys tlkooliselle Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summ Pääsin äänentoistoyhmän tlkooliseksi j ensi ket näkemään, kuink pljon työtä konsetin jäjestäminen vtii etukäteen. Enhän mä pljon muut osnnut, kun knt, mutt lku sekin. Vpehtoistyössä ihminen pääsee tekemään jotin, mitä ehkä työelämässään ei koskn. Oppimisen ulottuvuus on täkeä tulokulm vpehtoisuudelle: oppiminen j onnistuminen ovt myös omin nostmn itsetunto. Uudet j uudenliset kokemukset voivt oll todell mekityksellisiä, ohjt mmtinvlinnss j jop edistää työu. Viime juhliss olin ekn ken j vikk silloin vin kuhn vess pi tunti, tuli pi uutt nm tutuksi j kiv oli. Piklliseen vpehtoistoimintn j usein hlu tutustu muihin sukkisiin, npueihin. ve kuulu yhmään j ystävystyä smnhenkisten ihmisten knss näyttäisi olevn täkeää kikille ikäyhmille. Osllistuminen voi oll jnvietettä, mutt se plkitsee uusien tuttvuuksien j hyvinvoinnin muodoss. änä vuonn tulin tlkooväkeen innoll mukn. Osllistuin edellisiin juhliin mkknpistjn j kokemukseni mukn siitä si hyvän mielen j huskn päivän. Vpehtoisuudess on kyse ihmisten tpeest osllistu yhteisön toimintn j tunte olevns täkeä. Oli motiivi toimi mikä thns, vpehtoistyön j ktiivisen knslisuuden elämänltu kohentvt vikutukset ovt väistämättömät. Vpehtoistoimint on kksisuuntist: kun nnt jotin, st myös itse. Vpehtoistyötä ei void myöskään tkstell illn tlouden j mkkinoiden vikutuksest. Yhä enemmän mkkintlouden käsitteillä, peitteill sekä voill toimivn yhteiskunnn j knslisten vojen välillä on istiiit. Viime vuosien lukuisiss tutkimuksiss on kiisttt todistettu, että osllistumisell vpehtoistyöhön j ktiivisuudell on suo vikutus hyvinvointiin. eveyttä edistävää vikutust on tuh kiistää, j miksi pitäisikään? Ilo, nuu, tyytyväisyys, yhteisöllisyys. Vmsti onnellisen ihmisen elämä on täyteläisempää j klenteit täydempiä! Atikkelin sitteiss puhuvt Kumpuln kyläjuhln vpehtoiset. Kulttuui Vpehtoistyönä 13
Esko Juhol Miksi vpehtoistyön johtminen on eityistä? 14 Vpehtoistyö vtii johtmist siinä missä mikä thns muukin työ. Vpehtoistyön johtmiseen voidn sovelt joitkin yleisiä johtmisen peitteit, mutt se on in smll myös eityisluonteist, j vtii omnlistn johtmist. Yitysmilmn kuuluvien tehokkuuden j tuloksellisuuden vtimukset eivät sovi sellisenn vpehtoistyön milmn, mikä ei tkoit, että vpehtoistyö olisi utomttisesti tehotont j tuloksetont. Ei ole täysin tvtont, että vpehtoistyöhön suhtudutn työelämää suuemmll ploll. Knslisfooumin pääsihteein Ao Hjun mukn Suomess vpehtoistyötä tekee 37 posentti väestöstä, keskimääin neljä tunti viikoss. Suomess tehdään siis pljon vpehtoistyötä, mutt vsininen tekijöiden joukko on määällisesti ktsottun pieni. Useimmt suomliset kulttuuitphtumt pyöivät vpehtoisen työvoimn vss. Mekittävä määä suomlisi ock-festivlej, kulttuuitphtumi ynnä muit ientoj jäisi jäjestämättä ilmn niitä ihmisiä, jotk tekevät töitä peitteess kovuksett. Eilisi tphtumi johdetn mitä moninisimmill tvoill, toisi tehokkmmin, toisi vähemmän tehokksti. Vihtelevuuteen on moni syitä. Ensimmäinen syy on se, että vpehtoistyöognistioss johtosemn on hvoin hkeuduttu, vn siihen on enemmänkin jouduttu. ämä ei utomttisesti tkoit, että kyseinen henkilö olisi hyvä ti huono johtj, sillä kyse on pitkälti henkilökohtisist ominisuuksist. oinen syy vpehtoistyön johtjuuden vihtelevuuteen on se, ettei lll ole Suomess juui minkäänlist koulutust. Johtjkoulutust on monenlist, mutt toisen ln johtjuus ei välttämättä sovi vpehtoisten johtmiseen. Näin ollen vpehtoistyön johtmiseen tulisi kiinnittää eityistä huomiot, sillä kulttuuitphtumien mekitys suomlisen elämän ikstuttjn on suui. Kulttuuitphtumi tekevillä ihmisillä on oikeus oll hyvin j tehokksti johdettuj. Vpehtoistyön johtmisest puhuttess on täkeää eitellä, mitä johtminen vpehtoistyön kentällä tkkn otten on. Johtmisess ei ole kyse pelkästään Kulttuui Vpehtoistyönä toisen ihmisen tekemään käskemisestä. äkeämpiä ominisuuksi ovt kyky kuunnell, kyky tehdä yhdessä j kyky sopi, mutt toislt myös käskyttämistäkin tvitn. Johtminen on myös huomttvsti pidempi posessi kuin miksi se yleisesti mielletään. Johtmisen viheet olen eitellyt tässä seuvsti: Rekytointi - sitouttminen - työ - plkitseminen MOIVOINI Johtminen ei siis ole pelkästään niin snotusti kentällä tphtuv ohjmist, vn johtmisen posessi lk jo siinä viheess, kun yksittäinen ihminen ti esimekiksi yhdistysyhmä ilmoitt hlukkuudestn osllistu tphtumn jäjestämiseen vpehtoisen. Rekytointi on oleellinen os vpehtoistyön johtmist, kosk eilisiss tphtumiss tekijät vihtuvt vuodest toiseen. oislt os tlkoolisist on mukn vuodest toiseen, mutt oleellist on huomioid, että vpehtoiseen toimintn osllistutn in omn elämäntilnteen mukn. Niinpä ktiivinen ekytointi on eityisen täkeää. Intenet j sosilinen medi ovt viime vuosin yleistyneet j helpottneet ihmisten ekytointi tvttomsti. oisekseen vpehtoistyön johtmiseen kivtn kokemukseni mukn enemmän sitouttmist, jämäkkyyttä j yhteisiä pelisääntöjä. Näiden sioiden vpehtoistyön johtmiseen soveltmisell ei ole tkoitus tehdä vpehtoistyöstä epämiellyttävää ti huonomp vn ennen kikke pemp j kikille tspuolist. Kolmnneksi johtminen tphtuu käytännössä silloin, kun tphtum on käynnissä. ämä on johtmisen knnlt usein hsteellisin koht, kun johdettvn voi oll kymmeniä ihmisiä, joist jokisell on omt huolens j muheens. Johtmisen viimeinen vihe on plkitseminen. Kuhunkin johtmisen viheeseen kuuluu oleellisen osn motivointi. Usein vpehtoistyöhön hkeutuvll ihmisellä on jonkin ven om motivtiot, jolloin johtjn tehtäväksi jää oikestn tämän motivtion ylläpitäminen j lisääminen. Rekytointiviheess vpehtoisten johtmisest vstvn on vmistettv, että ihminen tuntee olevns tpeellinen. Sitouttmisess hänen tvoitteistn j motiiveistn on syytä keskustell, minkä lisäksi hänen knssn voidn sopi tkemmist tehtävistä. yön ikn motivointi on täkeää, kosk työskentelyjt sttvt vpehtoistyöhön peustuviss
tphtumiss venyä toisinn sngen pitkiksi. Ihmisiä on in pyittävä kuuntelemn j muistettv myös se, että he tekevät töitä in peitteess kovuksett. Johtjll on oikeus vti vpehtoiselt sovittujen työtehtävien suoittmist, mutt kikest muust on syytä sopi henkilökohtisesti. Suo käskeminen tulisi kuitenkin oll viimeinen keino. Plkitsemll työn tekijä hyvin tehdystä työstä motivoidn tätä jtkmn jtkosskin osn vpehtoistyöognistiot. Useimmiten motivtion ylläpitämiseen iittää se, että ihminen otetn mukn j hänelle löydetään omi kykyjä j vhvuuksi vstv työ. Mikä sitten tekee suomlisen vpehtoistyön johtmisest eityistä? Jott si voisi tkstell, on sille löydettävä jokin vetilukoht. Vpehtoistyön tpuksess looginen vstkoht on nomli plkktyö. Siinä missä vpehtoistyön tekemiseen on moni eilisi motiivej j syitä, on nomlin plkktyön motiivin enemmän ti vähemmän hnkki h, jok ts mhdollist monien muiden elämään liittyvien sioiden tekemisen. Rhkeskeisyys ei tkoit, ettei plkktyö voisi oll mielekästä, ntois j vtv, mutt yksinketisesti jokisen on tehtävä jotkin pystyäkseen elämään nomli elämää. Vpehtoistyötä Kulttuui Vpehtoistyönä 15
ts tehdään usein omn plkktyön ti jonkin muun ohell. äydellinen omistutuminen vpehtoistyölle on hvoin mhdollist. Nuoempn tielle settuvt koulu j koulutus, sen jälkeen työelämä. Eläkkeelle siityessä ik on enemmän, mutt josskin viheess ikääntyneellä ihmisellä vpehtoistyöhön osllistumist joitt fyysinen j henkinen jksminen. Vpehtoistyön tekemiseen on siis eilisi motiivej, minkä lisäksi vpehtoistyön tekijöistä löytyy kijv joukko eilisten ikäyhmien edustji. Os ihmisistä ksv vpehtoistyöhön osllistumll siihen ensin vnhempiens knss j myöhemmin itsenäisesti. Ikähiti vpehtoistyöhön osllistuviss voi helposti oll 10 80 vuott. ämä sett vpehtoistyön johtmisest vstvlle eityisen hsteen. Kuink kohdt itsenään nuoempi, vnhempi, mhdollisesti toisest kulttuuist tulev ihminen, ti toist uskonto edustv, puhumttkn ihmisestä, jok ei välttämättä puhu knsssi edes sm kieltä? Lisähstett vpehtoistyön johtmiselle settvt ihmisten eiliset motiivit osllistu toimintn. Ihmiset osllistuvt vpehtoistyöhön peustuvien tphtumien jäjestämiseen esimekiksi siksi, että he kokevt tphtumn omkseen, hluvt osllistu sen jäjestämiseen j niin edespäin. ämän lisäksi heillä voi oll pikllisi syitä, esimekiksi hlu tehdä om pikkkunt tunnetuksi eityisellä tphtumll. oiset vpehtoiset kytkeytyvät vpehtoisognistioon hstuksen kutt. phtumjäjestäminen tuo usein lisäsisältöä omn hstukseen, minkä lisäksi tphtumiss tömää smnhenkisiin ihmisiin. Vpehtoistyöhön osllistutn toislt myös osittin itsekkäistäkin syistä. Vpehtoistyötä vostetn työmkkinoill, minkä lisäksi vpehtoistyöstä s usein ilmisen sisäänpääsyn tphtumn. Monen tphtumn kohdll lippujen hinnt 16 Kulttuui Vpehtoistyönä sttvt oll niin kokeit, ettei esimekiksi työttömällä ti opiskelijll ole mhdollisuutt hnkki niitä mitenkään muuten kuin osllistumll vpehtoistyöhön. Eiliset motiivit osllistu vpehtoistyöhön settvt vpehtoisten johtjlle lisää eityisiä hsteit, kosk hänen täytyy kohdt ei ikäluokist tulevi ihmisiä, jotk kiken lisäksi osllistuvt vpehtoistoimintn monest ei syystä. Johtjn täytyy ott huomioon se, kuink pljon kyseinen ihminen on vlmis tekemään j mihin hän ylipäätään pystyy. Kenelle voi jk enemmän vstuut, kuk ts toimii pemmin muiden knss? Plkktyöhön vettun vpehtoistyön johtjll ei ole smnlist mhdollisuutt vti vpehtoist tekemään sovittuj tehtäviä. Yityksessä kv on yksinketisempi. Käjistetysti määiteltynä: mikäli et tee työtä, et s plkk. oislt vpehtoisten johtmisess on oleellist, että vpehtoiset sitoutetn tphtumn jäjestämiseen ikisess viheess, heidän knssn sovitn, mitä tehdään j edellytetään myös nnettujen tehtävien suoittmist. Lupuksen ehdoksi johtj voi sett eilisi snktioit, mutt näiden suhteen tulee oll jokseenkin vovinen. Snktiot voivt esimekiksi peustu vpehtoiselle vttuun plkkioon (esimekiksi vtetus, uok, tve plkt mmttilinen vpehtoisen tillle yms.). phtumn luonteest iippuen snktiot eivät kuitenkn in ole pkollisi, eikä niitä knnt inkn tvttomsti pinott. Johtmisen ken viimeinen vihe on plkitseminen. Plkitsemist ei ole syytä tehdä pelkästään tphtumn jälkeen, vn vpehtoisi voi plkit jo ennen tphtum j sen ikn. Plkitseminen ei ole pelkästään konkeettist, sillä vpehtoisten johtjn on hyvä vlvo j kysyä suon vpehtoisilt itseltään kuink he voivt, onko kikki hyvin j niin edespäin. Nämä voivt tuntu josskin määin niiveilt kysymyksiltä, mutt moni ei
välttämättä v suutn ennen kuin heiltä yksiselitteisesti kysytään. Kiitos on yksinketinen j tehoks sn, eikä sen käyttämistä ole syytä inkn välttää. Yhtä lill plkitsemiseen kuuluu myös plutteen ntminen tehdystä työstä. Smoin moni vpehtoinen hlu kuull, kuink sikkt ovt kokeneet tphtumn, jot he ovt olleet mukn tekemässä. Plkitseminen on myös sitä, että motivoituneimmille vpehtoisille tjotn mhdollisuus osllistu tiiviimmin tphtumn ognisointiin j jäjestämiseen tulevisuudess. Yhden vuoden tlkooliset voivt jtkoss oll tulevien vuosien uusien tlkoolisten opstji. Plkitsemisen on luonnollisesti myös yksi motivtiot ylläpitävistä tekijöistä. Kulttuui Vpehtoistyönä 17
Kti Kilpiä, Anu Lähteenmäki j Soili Voipio Vpehtoistyön tekemisen motiiveist ätä julkisu vten tehtiin kysely ei kulttuuilojen vpehtoisille. Vpehtoistoimint on tutkittu pljon vsinkin sosili- j uheilupuolell, mutt kulttuuilll tutkimukset ovt jääneet vähemmälle. Kyselyn vull hluttiin vetill ovtko motiivit tehdä vpehtoistyötä smt eilisiss vpehtoisyhmissä j ei sektoeill. Kysely (Liite 1) lähetettiin Joensuun Ilosiockin vstville eli ihmisille, jotk huolehtivt festivlill tietyn toimipisteen toiminnst sekä Seinäjoen Rytmikojmo-klubin, Hämeen Keskiikmkkinoiden j Helsingin kupungin nuoisotlojen vpehtoisille. Kikkien thojen työnkuvt ovt hyvin eilisi, yhteisenä tekijänä on kuitenkin vpehtoisuus. Vstuksi kyselyyn tuli 130 kpplett. Määällisesti vstuksi tuli eniten ytmikojmolisilt (50) j Keskiikmkkinoiden vpehtoisilt (50). Ilosiockin vstvist työntekijöistä vstsi 20 henkeä j nuoisotloill vpehtoisin toimivist 10 henkeä. Suuin os vstjist oli nisi, sillä 130 vstjst 94 oli nisi (72,3 %). Vstjien ikähukk oli 18 30 vuott (49,1 %), suuimmn otoksen olless yli 40-vuotiiden lokeoss (32,3 %). Yli puolet 40-vuotiist vstjist tuli Hämeen Keskiikmkkinoiden vpehtoisist nuoemmn poukn tulless okkipuolelt. ästä poukst suuin os toimi opiskelijoin ti kävi töissä (86,2 %). Kysymykseen toimimisest muuss vpehtoisognistioss vstukset menivät suunnilleen tsn: os toimii ktiivin muullkin, oslle iittää ktiivisen oleminen vin yhdessä ognistioss. Suuin os (78,5 %) oli käynyt ennen vpehtoiseksi tulemist tphtumss ti tilss sikkn, ti muuten hommiss. Vpehtoisten tekemisen motiivej j tustoj selvitettiin muutmll kysymyksellä. Vstuksiss nousi esiin smt sit: ystävät, tekeminen, kkus ljiin j uusien ihmisten tpminen. Oikestn vstukset voisi tiivistää yhteen snn: yhteisöllisyys. Johtmisen näkökulmst yhteisöllisyys on os hyvää johtmist. Yhteisöllisyys kehittyy, kun toimint on vostv, innostv, kiittävää j positiivist. Vpehtoisjohtminen on vuoovikutteist johtmist, sitä kutt syntyy voimuutt j luottmust. Vpehtoisi ei voi joht diktttoimisesti, johtj edellä. Mitä enemmän vpehtoiselle nt vikuttmismhdollisuuksi j peustelee päätöksiä, sitä motivoituneempi j sitoutuneempi vpehtoinen on. Vpehtoisognistiot voi kuvt omnliseksi peheekseen. Myös peheessä sioist keskustelln j otetn toisten mielipiteet huomioon. Kysymykseen siitä, miten on päätynyt vpehtoishommiin tuli hyviä j voimi vstuksi. Mukn on tultu kveeiden suosituksest ti uusi ihmisiä etsien. Myös koulu j mmttitidon kehittäminen on tuonut ihmisiä vpehtoisiksi. Hlu tehdä j oll osn yhmää on ollut suui motiivi lähteä tekemään. Myös kkus ljiin j koukkuun jääminen nousi esiin useiss vstuksiss. Keskiikyhdistyksen toimint/tlkoohenki on tmokst, kiehtov j mukns tempv j siinä on tekemisen meininki nimenomn yhdessä! Minust on mukv oll mukn jäjestämässä minulle täkeää tphtum, silloin pääsen mukn kehittämään tphtum j siten tekemään tphtumst muillekin mieluismmn. Kveeiden kutt. Homm jtkuu j jtkuu, eikä hommst s tpeekseen. Hstvmpi tehtäviä löytyy, jos niitä hlu. phtumien jäjestäminen sinne, missä niitä ei ole tietylle kohdeyhmälle, on myös ollut yksi mielenkiinto ylläpitävä si. Hetken mielijohteest, mutt olen tyytyväinen! Yksi mielenkiintoisemmist kysymyksistä johtmisen näkökulmst jteltun on kysymys: miksi teen vpehtoistyötä?. Vstjien piti vioid väittämän täkeyttä vosteikoll 1 5 ykkösen tkoittess mekityksetöntä j 5 hyvin täkeää. Näissäkin vstuksiss yhteisöllisyys toimi yhdistävänä tekijänä. Kksi selkeimmin esille noussutt vstust oli oll osn toimint j ilmpiiiä sekä hyvä yhteishenki. Yli 60 posentti vstjist oli vioinut näiden seikkojen olevn hyvin täkeitä. 18 Kulttuui Vpehtoistyönä
Seuvss seitsemän täkeintä syytä vpehtoistyön tekemiselle. Suluiss ensin ne vstjt, jotk vioivt syyn hyvin täkeäksi (5) j toisen yhteenlskettun myös ne vstjt, jotk vioivt syyn melko täkeäksi (4). 1. Oll osn toimint j ilmpiiiä (60 % / 94,6 %) 2. Hyvä ilmpiii (61,2 % / 88,3 % ) 3. Yhteishenki j yhteenkuuluvisuuden tunne (44,2 % / 84,5 %) 4. vt vnhoj tuttuj (50 % / 80,8 %) 5. Oll os yhteisöä (45 % / 79,9 %) 6. Auttminen (34,6 % / 77,7 %) 7. vt uusi ihmisiä (40,8 % / 76,2 %) Väittämissä kyseltiin myös eduist, kuten eityisistä vtteist, sunilloist, koulutuksist j lipuist, mutt niiden mekitys ei noussut lähellekään edellä minittuj syitä tehdä vpehtoistyötä. ästä voi päätellä vpehtoistyössä täkeintä olevn mielekkään tekemisen hyvässä poukss. Edut tulevt sitten mukvn lisänä. ämä on täkeää muist johtmisess j toiminnn suunnitteluss. Vpehtoisille ei voi kuitt huono fiilistä ti lisätyötä lisäeduill, kuten ylityölisällä ti plkllisill vppäivillä. Vpehtoisilt kysyttiin myös voimell kysymyksellä, mitä he itse tuntevt svns vpehtoisen toimimisest. Oikestn kikist vstuksist nousevt esille smnkltiset sit: oll osn yhteisöä, oll mekityksellinen j hyödyksi onnistumisen tunne hyvä mieli kokemukset ystävät Moniss vstuksiss myös puhuttiin ilost, tist, enegisoinnist j uudest potkust omn elämään. Vpehtoisuudess on täkeämpiä voj kuin pelkkä etujen sminen. Puhutn ihmisten hyvinvoinnist j elämään sisältöä ntvst työstä. Vpehtoisen milm pntuu vpehtoistyötä tekemällä. unteen että olen voinut oll hyödyksi josskin suuemmss. Kokonisvltisen kokemuksen, joss nt itsestään pljon j voi omlt osltn vikutt tphtumkokonisuuden muotoon j ilmeeseen. Hyvää mieltä. Kiv tull töihin kun tp tuttuj j uusi ihmisiä. Kokemuksi, oppii pljon uutt. S tuod omi näkemyksiään esille j ott huomioon myös muiden näkemykset. Oppii olemn vstuuss sioist. Näkee kuink pljon työntekijöitä tvitn tphtumn jäjestämiseksi j os vost kikkien työpnost illn onnistumiseksi. ällä hetkellä en koe hyötyväni vpehtoisuudestni mitenkään, mutt välillä on mukv oll mukn esim jossei ole muut tekemistä. Ei tvitse jäädä yksin kotiinkn. :) Yhdessä jonkun jutun tekeminen on vin fntstisen hieno. Enegisoiv, innostv. Pst on ik juui ennen tphtum, on niin upe kun on säpinää j kikki puuhmss yhteisen sin puolest. Pidän myös suunnittelust: kun suunnittelen om osuuttni j pnostni tphtumn. Pienen hetken ik itselle hengähtää omst nomli jest. Kun hommt toimii, niin siinä on vn jokin tik, jok tuo eittäin hyvän mielen. J tietenkin uusi ystävyyssuhteit. Selkeää on myös, että vpehtoiset hluvt kehittyä tehtävissään. Kysymykseen hlutko kehittyä vpehtoistyössä suuin os on vstnnut kyllä. Peustein on Kulttuui Vpehtoistyönä 19
ollut sd vmuutt tekemiseen, uusi hsteit j lisää vstuut. Myös vmuutt j uusi kokemuksi hettiin kehittymisen kutt. Os vstjist jtteli svns vpehtoistyöstä lisäpotku plkktyöhönsä j os hlusi kehittyä kokeilemll uusi työpisteitä. Kuitenkin on nähtävissä, etteivät vpehtoiset hlu jämähtää vin yhteen j smn työhön vn hlun on sd hyvin ohjttu j peehtymisen kutt svutettu kokemust monipuolisesti. Kosk hvoin vpehtoistyöstä s plkk, on kehittyminen, hstvuus j uudet tehtävät niitä knnusteit, jotk tekevät työstä tekemisen voist. Hluisin tehdä vielä enemmän eilisi töitä, mutt en uskll, kosk pelkään mokvni. Kyllä. Olen itse mukn siltä pohjlt, että on mukv sd vstpino omll työlleen j sille mitä nomlisti tekee ken. Mutt myös siksi, että hlun knt koteni kekoon tämän toiminnn edistämiseksi. En ole jtellut, että minun tvitsisi kehittyä tässä mutt sitä tphtuu väkisinkin. Pyydettäessä listmn viisi täkeintä vpehtoisjohtjn ominisuutt vstjt vlitsivt seuvt ominisuudet: 1. On helposti lähestyttävä (71,3 %) 2. Ant plutett (65,4 %) 3. Ketoo tphtumn/ toiminnn tustoist j kokonisuudest (47,7 %) 4. Ott vstn kehittämisehdotuksi (46,2 %) 5. Ant kiitost (44,6 %) Yllättäen kiitoksen ntminen oli vstuksiss vst viidennellä sijll. ässä voi tietysti miettiä, olisiko kysymyksen settelu muotoon nt myönteistä plutett ntnut eilisen tuloksen. Nyt plutteen ntminen on toisen, mikä sisältää niin positiivisen kuin kentvnkin plutteen. Vpehtoisten jksmiseen vikuttvt syyt ovt suhteellisen ennlt vttvi. Väsymistä iheuttvt epäselvyydet j istiiitisuudet, tehtävien ksntuminen j pitkät päivät, muiden phntuulisuus j huono henki vpehtoispoukss. Yksi vstuksist nousev si oli täkeä kikille vpehtoisognistioille: jokisen täytyy vost vpehtoisi smll tvll. Ei siis iitä, että yksi henkilö on nimetty vpehtoisvstvksi j hän on inut, jok huolehtii vpehtoisist. Vpehtoiset tvitsevt vostust myös muult tholt, muun muss yhdistyksen hllitukselt j työntekijöiltä. Yhteinen linj myös tässä siss kutt ognistion on sitoutt vpehtoisi tiukemmin työyhteisöön. Jos om työpnost ei joku muu vost. Ei s kehittää itseään j kikki tkistn puolest. yökvei lusmuilee. Jos minuun ei luotet että osn hommn tehdä j joku vlvoo j kommentoi tekemisiäni. yytymättömät sikkt. Se kun tuntuu ettei ollutkn täkeä pikssn, ei s kiitost, kukn ei huom ti kysele miten menee eikä moikt kun lähtee kotiin. Miksi teen enää tätä? Minun mielestäni väsyttävintä on se jos plkttu nt iheetomn negtiivinen kommentin liittyen tehtyyn vpehtoistyöhön, mikäli työ on tehty sdun ohjeen mukn. Vpehtoisten jksmisess nousevt esille smt yhteisöllisyyden teemt kuin tekemisen motivtiosskin. Hyvä fiilis työkveeiden kesken, mukvt sikkt j tunne siitä, että tekee jotin täkeää. Om, sisäinen hlu oppi on vmsti suuin jksmist edistävä tekijä. Hyvä yhteishenki. Positiivinen plute muilt. lkoolisten smt edut. yön monipuolisuus, hstvuus, uudet tehtävät, kiitos j knnustus. Hyvä fiilis tphtumss j sen teoss. Innostvuus. phtumn elämyksellisyys, jost voi hveill pitkin vuott (vikkei sitä ehdikään koke iittävästi, omn vpehtoispestin tki). Upet ihmiset, joiden knss homm tehdään j joiden knss skskin työ on husk. Se, että meille (=tphtumognistiolle) ei mikään ole mhdotont! Kysyttäessä yksittäistä täkeintä hetkeä ti si, jok motivoi vpehtoistyöhön, vstuksist näkee osllistumisen täkeyden j sen, miten sitoutuneesti vpehtoiset työskentelevät. Useiss vstuksiss täkeimmäksi keotn tphtumien ti illn onnistuminen. yössä onnistuminen j tphtumn päätteeksi kokemusten jkminen on myös täkeätä vpehtoisille. Yhteinen illn pukuhetki j vetistukiyhmä nousevt esille isoss osss vstuksist. 20 Kulttuui Vpehtoistyönä