NÄKÖKULMA 2009 RAMBOLLIN TULEVAISUUSSEMINAARI 16.9.2009 HUOMISEN RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Vähemmällä enemmän kuntatalouden haasteet infran toiminnan kannalta KARI STRÖM Apulaiskaupungininsinööri Jyväskylän kaupunki
Esitelmän sisältö Kuntien talous ja finanssikriisi Teknisten palvelujen toimintaympäristön muutokset Kuntasektori infra-alan toimijana Maankäyttöpolitiikan merkitys ympäristövaikutuksiin ja Infakustannuksiin Johtopäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2009 Palkat 39 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 41 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 2 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 12 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 18 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % Muut tehtävät 20 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 15 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 7 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Tulot noin 37,7 mrd. ja menot noin 38,0 mrd. Lainanotto 4 % Muut tulot 3 %
35 30 25 20 15 10 5 3,8 5,9 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja niiden rahoitus 1990-2009, mrd. Toimintatulot Valtionosuudet 1) Kunnan rahoitus 4,1 4,3 6,5 6,4 4,5 4,5 6,1 5,7 6,4 6,9 6,7 5,9 6,2 4,3 5,7 4,8 4,9 5,0 5,1 5,3 4,3 4,1 4,3 5,2 4,4 5,5 4,8 5,6 5,3 5,8 7,2 8,1 9,0 9,5 9,9 10,5 11,3 11,9 12,0 12,4 12,9 13,2 14,0 14,4 14,9 5,9 6,3 6,4 6,6 6,8 6,9 7,4 7,2 7,7 7,6 8,6 8,1 9,3 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08e 09e Lähde: Vuodet 1990-2007 Tilastokeskus. Vuosien 2008-2009 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2008/Kuntaliitto
Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2009 Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 18,59 % - aritmeettinen keskiarvo 19,25 % 16,00 18,50 (61 kuntaa) 18,75 19,25 (106 kuntaa) 19,50 19,75 (114 kuntaa) 20,00 21,00 (67kuntaa) Lähde: Skattestyrelsen Kuntarajat: Tilastokeskus.
Kuntien lainakanta 31.12.2008 Koko maa keskimäärin 1 631 euroa/asukas Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as. 500 1 500 /as. 1 501 2 500 /as. Yli 2 500 /as. (51 kpl) (153 kpl) (130 kpl) (81 kpl) Lähde: Tilastokeskus Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07.
Kuntien vuosikatteet %:a poistoista 2008 Koko maa keskimäärin 122 % Vuosikate ei riitä poistoihin 178 kunnassa Vuosikate % poistoista: Negatiivinen Positiivinen alle 100 % 100 149 % 150 199 % 200 687 % (57 kpl) (121 kpl) (98 kpl) (52 kpl) (87 kpl) Lähde: Tilastokeskus
Talouden haasteet Verotulot laskevat voimakkaasti Tuloverotus Yhteisövero Toimintatulot supistuvat Tonttikauppa Maksuista ja taksoista kertyvät tulot Lainakannan kasvattaminen rajallista Korjausvelka kasvaa Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutus
Lähde: Tampereen AMK/Eero Nippala (tilaaja VTT)
Lähde:Tampereen AMK/Eero Nippala (tilaaja VTT)
Taloustilanteen myönteiset vaikutukset Markkinat toimivat Kustannustaso laskenut Kannustaa toiminnan kehittämiseen
Teknisiin palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset: Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta. Ilmasto- ja energia-asiat joudutaan ottamaan kaikessa toiminnassa huomioon. (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Toimintaympäristön muutokset Hallinnon- ja palvelutuotannon rakenteet muuttuvat, koska talous- ja tuottavuusvaateisiin joudutaan vastaamaan. Yksityissektorin toimintamallit tulevat julkishallintoon. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa palvelujen tehostamisen. Henkilöstön saatavuus tulee haasteeksi.
Yhteinen näkemys tulevaisuudesta Perustehtävä pysyy, toimintatavat muuttuvat Strateginen- ja yhdyskuntasuunnittelu korostuvat Ollaan palvelujen järjestäjiä, ei tuottajia Omistajaote korostuu, samoin liiketaloudellisuus Toimitaan suuremmissa yksiköissä ja verkostoissa (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Mitä tehdään, jotta muutos hallitaan Omaisuuden hallinnan osalta tärkeimpänä pidetään omaisuustiedon oikeellisuutta, elinkaarikustannusten hallintaa ja kustannusten oikeaa kohdentamista Markkinoiden toimivuutta voidaan parantaa, kun kerrotaan kuntien palvelustrategioiden linjauksista, sovitetaan urakat markkinatilanteeseen ja tuetaan pitkillä sopimuksilla yrittäjien innovaatiokehittämistä (Teknisten palvelujen tulevaisuus ideariihi, Vanajanlinna 30.-31.1.2008)
Mitä tehdään, jotta muutos hallitaan Osaamista varmistetaan vaikuttamalla valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan, tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tukemalla henkilöstön kouluttautumista Kehittämistyöhön perustetaan KEHTO-foorumi, jonka kautta viritetään kehittämishankkeita ja vaihdetaan tietoa
Miksi KEHTO = kehittämisen haltuunotto Muutetaan kuntainfran kehittämistoimintaa Suomessa - Yksi kokonaisuus yksittäisten kuntien tekojen ja irrallisten seminaarien sijaan! Selvitetään mitä kehittämistyötä tekninen sektori tarvitsee. Käynnistetään kehittämistyö ja tehdään laajempaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. - Kuntien teknisen sektorin kehittäminen on ollut tähän saakka hajanaista, eikä sitä johda kukaan. Lyödään ensimmäistä kertaa kehittämisen resurssit yhteen; päät ja eurot. Tehdään kuntainfra tasavertaiseksi toisten toimijoiden kanssa. Pistetään uutta DRAIVIA kuntainfran kehittämiseen.
Tavoitteet Selvittää nykytilanne Suomessa ja kansainvälisellä tasolla Mitä kehittäminen on tällä hetkellä, käynnissä olevat kehittämishankkeet Toimijat, rakenteet, markkinaesteet, markkinamahdollisuuksien tunnistaminen, parhaat käytännöt, yksityissektorin vertailukohdat Kehittää kunnallisen infran tuottamiselle ja ylläpitämiselle Yhteinen visio ja strategia Uudet toimintamallit ja tavat Yhtenäisesti toimivat markkinat: systematiikkaa ja koordinaatiota Kehittää kestävä malli KEHTO-foorumille - suuret toimijat sitoutuvat yhteisiin strategioihin, toimintamalleihin ja systemaattiseen kehitystyöhön Lanseerata parhaat toimintamallit ja -tavat valtakunnalliseen tietoisuuteen
Organisointi Hankkeen nimi: KUPERA - KUntien PErusRAkenteiden ja perusrakenne-palvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot Hakija: TKK BIT Tutkimuskeskus Tutkimuslaitoskumppani: TaY Muut kumppanit: 15 kaupunkia Kehto-foorumin organisointi ja kehitys hankkeen aikana: FCG Hankkeen johtoryhmä Tutkimuslaitokset Kaupungit Rahoittajan edustajat Muut sidosryhmät KEHTO-FOORUMI Toimii KEHTO-FOORUMIN kehitysalustana Kun hanke päättyy Operatiivinen johto Valitut kaupunkien edustajat Kuntaliiton edustajat FCG:n edustajat Tutkimuslaitosten edustajat Muut kehityshankkeet Työryhmät Työryhmät
Vetovoimainen kaupunki mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja opiskeluun Kaupunki varmistaa toimintatavoillaan kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen. Maankäyttöpolitiikka = Kaavoitus + Maapolitiikka
90 % 10 km säteellä Asuminen, työpaikat, asiointi Ilmastoystävällistä, taloudellista Kaupunkirakenteen tuunaus Kaupunkirakenteen laajentaminen
Elämää 10 km säteen ulkopuolella(kin): Kaupunginosakeskusten vahvistaminen Kehittäminen omiin vahvuuksiin nojaten Väljemmän asumisen kysynnän suuntaaminen näihin keskuksiin ja kyliin
Paikallisliikennematkat Jyväskylän seudulla (milj. matkustajaa / vuosi) 10 9 8 7 6 5 1979-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99 2001 2003 2005 2007
Henkilöautotiheys Jyväskylässä (Ha / 1 000 asukasta vuoden lopussa) 450 430 410 390 370 350 330 310 290 270-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-1 -3-5 -7
Kaupunkirakenteen tuunaus Maankäytön muutosalueet Tonttien/kortteleiden lisärakentaminen Lähes aina sekä edullista että useasta eri näkökulmasta kannatettavaa
Underground network Existing parking Private parking and maintenance Parking and maintenance, plans pending Future parking and/or maintenance Future service routes Existing service routes
Kaupunkirakenteen laajennusalueet Tukeutuvat pääasiassa olemassa oleviin palvelu- ja infraverkkoihin Edulliset käyttöönottokustannukset
Kylät Maaseutukylät Maatalouden ja asumisen yhteensovittaminen Palveluiden saavutettavuus Pendelöinti Asumiskylät Tiiviys < > väljyys Palveluiden saavutettavuus Pendelöinti
Alueellinen kalliolämpöjärjestelmä Lähde:Fortum
Vetovoimainen kaupunki mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja opiskeluun Kaupunki varmistaa toimintatavoillaan kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen. Maankäyttöpolitiikka = Kaavoitus + Maapolitiikka
Toimintatavat I Aluevaraukset ja yhdyskuntarakenne: Yleiskaavan uudistaminen Hallittu kasvu: Kymppi R maankäytön toteutusohjelma Kaupunkirakenteen tuunaus kaavamuutokset Maankäyttöselvitykset taajamien lähialueille Kylien maankäytön kehittäminen osayleiskaavoilla tai rakennuspaikkaselvityksin Rakennusjärjestys ohjaa siellä, missä kaavaa ei ole
Kaupunki hankkii maata Toimintatavat II yleiskaavallisen näkemyksen ohjaamana aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ensisijaisena keinona vapaaehtoiset kaupat Raakamaan asemakaavoitus pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle yhdyskuntateknisten - ja palveluinvestointien hallinta tonttitarjonnan ydinalueet ovat maankäyttösopimuskäytännön ulkopuolella maanhankintakohteina Muita lainsäädännön mahdollistamia keinoja käytetään tarvittaessa
Johtopäätökset Kuntatalouden kuntoon saattaminen vaatii uusien toimintamallien käyttöönottamista Infra-alan kustannustason laskeminen vaatii laajaa yhteistyötä niin kuntien välillä kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vahvalla maankäyttöpolitiikalla turvataan kestävä kaupunkirakenne ja infrarahoituksen riittävyys.