Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät



Samankaltaiset tiedostot
VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat

Onko ihminen pohjimmiltaan paha? Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala


Aggression kohtaaminen Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Lataa Psykopaattikuiskaaja - Kent A. Kiehl. Lataa

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoruusikä ja psykopatia

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

Filosofia ja systeemiajattelu

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Mielenterveyden häiriöt

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Traumat ja traumatisoituminen

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Suomalaisten mielenterveys

Vaarallisuuden arviointi

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Vainon arviointi ja väkivaltariski

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg. Vaikea antisosiaalinen kehitys lapsuudesta nuoruuteen

Koulutuspudokkuuden yhteys päihdeongelmaisten ihmisten vankeusriskiin orastavassa aikuisuudessa

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Suomi, Sinä ja päihteet

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Arviointikeskuksen toiminta

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Persoonallisuushäiriöistä. Antti Koivukangas

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Psyykkisten rakenteiden kehitys

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Autismikirjon ja ADHD:n esiintyvyys rikostaustaisissa

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Tunnistaminen ja kohtaaminen

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Monitoimijaisuus ja arviointi Rikosseuraamuslaitoksessa. yhtymäkohtia LAPEEn

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Riippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Miten vaikeata persoonallisuushäiriötä voi jäsentää ja ymmärtää?

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä

Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Transkriptio:

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät 11.3.2015 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri, THL:n tutkimusprofessori. Sivutoiminen yksityislääkäri alkaen -89. Kokemusta väkivaltaisista potilaista alkaen 82. LL -87, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian el, psykoterapeutti, ylemmän erityistason psykoterapiakoulutus, psykiatrian dosentuuri, unilääketieteen erityispätevyys. Määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina Turun yliopistossa yhteensä nelisen vuotta, maan ainoan Psykiatrisen vankisairaalan eli vankien akuutin psykiatrisen sairaalan vastaavana ylilääkärinä alkaen -96. Kotim. ja kv. luottamustoimia ja asiantuntijatehtäviä. Useiden tahojen tilapäisenä palkattuna asiantuntijana ja luennoitsijana, ei pysyviä taloudellisia sidonnaisuuksia.

Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä. Ei itsessään hyvä eikä paha. Perustyyppejä: saalistamisaggressio, puolustautumisaggressio (fight or flight). Reviiriaggressio ja laumahierarkiaa määrittelevä aggressio. Reagointitapa ennemmin kuin vietti.

Ihminen on territoriaalinen lihansyöjä-keräilijä- saalistaja

Surmaamista - entä aggressio?

Patologinen aggressio Ei suojaa, rakenna tai auta ravinnon hankinnassa, vaan tuhoaa yksilön ja hänen laumansa mahdollisuuksia - ja geenien siirtymistä eteenpäin. Heikentää sitä yhteisöä, joka turvaa eloonjäämistä. Esimerkkejä: paranoidinen aggressio; muu psykoottinen aggressio; maaninen aggressio; narsistisen raivon ylilyönnit; raivoreaktio homoseksuaalisen paniikin yhteydessä; häpeäraivo.

Aggressio kulttuurin säätelemänä Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille kulttuureille ominainen ilmiö. Miehillä aggression fyysinen toteuttaminen, väkivalta, ratkaisevasti yleisempää. Huomattavia kulttuurisia eroja kuitenkin on. Uskonnot keskeisiä säätelijöitä. Älä tapa -käsky on lähes kaikissa keskeinen. Toiset kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa tappaa.

Biologiasta kulttuuriin: myytit Kertomuksia ym. kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat havainnoitsijan ja havaittavan kohteen välissä. Sisältävät perimmäisiä arvoja vaikeasti kritisoitavina paketteina. Claude Lévi-Strauss: Myytit ajattelevat meissä. Missä määrin myyttien takana biologia, missä määrin kulttuuri? Ehtoollisella nautitaan verta ja ruumista. Muistumat jääkaudelta ja paimentolaiskulttuurista elävät edelleen arjessamme?

Modernin miehen ongelma Niin, ihanteet muuttuvat. Kun ennen John Wayne ratsasti kohti auringonlaskua takanaan kasa kuolleita roistoja, nykyään mekkoeinari ajaa ilta-auringossa ekologisella polkupyörällään, kypärä tietysti päässä, terapiaistuntoonsa takanaan kasa läpikäymättömiä tunteita ja traumoja. Minä tiedän kyllä, kumpaa leffaa haluan katsoa. (Sitaatti lääkärien keskustelupalstalta)

Murhanhimoiset suomalaiset? Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskimääräisen väkivaltariskin maihin. Henkirikoksia tehdään vuosittain 2,1 /100 000 ihmistä. Luku on kuitenkin noin kolminkertainen verrattuna useimpiin Euroopan maihin, kuten esimerkiksi Pohjoismaihin ja Saksaan. Voimakas painottuminen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Alkoholisidonnaisuus suurempi kuin useimmissa muissa maissa geneettiset tekijät todennäköisiä.

Mitä ovat persoonallisuushäiriöt? Mielisairautta lievempiä mutta silti vakavia psykiatrisia häiriöitä. Huomattavaa tuskaa tai toiminnanvajavuutta aiheuttavia persoonallisuudenpiirteiden kärjistymiä. Joustamattomia, ongelmallisia hahmottamis-, reagointi- ja toimintatapojen kokonaisuuksia. Yksilölle suotuisissa, huomattavan rajatuissa oloissa melko vähäoireisia häiriöitä. Kyvyttömyyttä sopeutua kulttuuriin. Ns. kakkosakselin häiriöitä DSM-luokituksessa.

Esiintyvyys 6-9 %:lla väestöstä jokin persoonallisuushäiriö, usein monen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyvät samanaikaisesti. Yliedustettuja lääkäreiden vastaanotoilla koska häiriön aiheuttama taakka on suuri ja häiriö krooninen. Enenevästi syrjäytymässä työelämästä.

Epäsosiaalinen persoonallisuus, diagnostiset kriteerit Vähintään kolme seitsemästä piirteestä: Sopeutumattomuus normeihin ilmenee toistuvina tekoina, jotka johtavat pidätyksiin Toistuva vilpillisyys: valehtelua ja petkuttamista huvittelu- tai hyötymistarkoituksessa Impulsiivisuus tai kyvyttömyys etukäteissuunnitteluun

Epäsosiaalinen persoonallisuus, diagnostiset kriteerit (jatkoa) Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta. Jatkuva vastuuttomuus ilmenee toistuvana töiden tai taloudellisten velvoitteiden laiminlyömisenä. Katumattomuus ilmenee välinpitämättömyytenä toisille aiheutetuista vahingoista tai niiden rationalisoivana selittelynä. Aggressiivisuus ilmenee toistuvina tappeluina tai päällekarkauksina.

Epäsosiaalinen persoonallisuus Esiintyvyys väestössä noin 2 % Yleisempi alimmissa sosiaaliryhmissä ja miehillä. Hyvin yleinen vankiloissa. Kuolevat nuorina. Jotkut kypsyvät iän myötä, mutta ylikuolleisuus selittää pitkälti niukan esiintyvyyden iäkkäillä.

Narsistinen persoonallisuus Ominaista itsetunnon ongelmallinen rakentuminen suurellisten mielikuvien varaan. Vaikeita kumppaneita, joskus pinnallista viehätysvoimaa. Ei omaa diagnoosia ICD-10:ssä, mutta diagnoosia voi käyttää DSM-IV-kriteerien mukaan (muu määritelty persoonallisuushäiriö).

Dg jos viisi yhdeksästä täyttyy 1. Suuret käsitykset itsestä, saavutusten liioittelu. 2. Keskittyminen mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta. 3. Usko ainutlaatuisuudesta, vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot voivat ymmärtää. 4. Korostuneen ihailun vaatiminen. 5. Koettu oikeus erityiskohteluun. 6. Muiden hyväksikäyttö. 7. Empatian puute. 8. Kateus tai uskomus muiden kateellisuudesta. 9. Ylimielisyys ja röyhkeys.

Asosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASP), narsistinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia ASP Narsistinen persoonallisuus Psykopatia

Psykopatia: naamioituva häiriö

Noin 10% henkirikoksista, kohdistuvat lähes aina lähiomaisiin tai asuinkumppaneihin. Tehdään lähes aina suunnitelmatta ja tilapäisaseella. Kolmella neljästä myös psykoosia edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat. Tuntemattomaan kohdistuvia henkirikoksia 1/14,3 miljoonaa henkilövuotta, vain 12 % tekijöistä sai edes jotain antipsykoottista lääkitystä. Hoito pienentää riskin viidestoistaosaan. Psykoottisten tekemien henkirikosten erityispiirteitä

Asosiaalinen persoonallisuus ja kakkostyypin alkoholismi Kakkostyypin alkoholismi: mahdollisesti noin (10-) 20 % kaikista alkoholisteista. Geneettinen tausta: taipumus periytyy ainakin isältä pojalle. Mahdollisesti geneettinen kasauma suomalaisilla (itä- ja pohjoissuomalaisilla?) samoin kuin eräillä preeriaintiaaneilla? Poikkeavan heikko serotoniiniaineenvaihdunta näkyy mm. 5-HIAA:n matalana pitoisuutena likvorissa.

Psykopatiaan korreloivia löydöksiä Heikko serotoniiniaineenvaihdunta. Heikosti/poikkeavasti kehittynyt hippocampusamygdalakompleksi ja prefrontaalikorteksi. Voimakas testosteronivaikutus? Heikot kortisolivasteet, heikko autonominen reagointi. Hidas aivosähkötoiminta, runsaasti NREM S4- unta. Krooninen ikävystyneisyys ilman riittävän voimallista stimulaatiota.

PCL-R Psychopathy Check List Revised (1985). Haetaan tietyntyyppistä asosiaalisen persoonallisuushäiriön kärjistymää, mukana kärjistyneen narsistisia piirteitä. Statushavainnot eivät riitä PCL-R:n täyttämiseen, tarvitaan kattavien asiakirjatietojen ja haastattelun yhdistäminen.

PCL-R-pisteytykset 1. Lipevyys/ pinnallinen viehätysvoima 2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto 3. Stimulaation tarve/ taipumus ikävystymiseen 4. Patologinen valehtelu 5. Petkuttaminen/ manipulointi 6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen 7. Tunteiden pinnallisuus 8. Kovuus ja tunteettomuus/ empatian puuttuminen 9. Loismainen elämäntyyli 10. Heikko käyttäytymisen kontrolli 11. Promiskuiteetti 12. Varhaiset käyttäytymisongelmat 13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen 14. Impulsiivisuus 15. Vastuuttomuus 16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä 17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita 18. Nuorisorikollisuus 19. Ehdonalaisen vapauden peruutus 20. Monipuolinen rikollisuus

Psykopatia vs. sosiopatia?

Naisten psykopatia Harvinaista? Ainakin huonosti ymmärrettyä. Epävakaa ja histrioninen persoonallisuus taas yleisempiä naisilla kuin miehillä; pidetty psykopatian rinnakkaismuotoina. Kulttuuri vaikuttanee B-ryhmän persoonallisuushäiriöiden ilmenemismuotoihin voimakkaasti.

Elimellisperäinen pseudopsykopatia? Juhani Aataminpoika alias Kerpeikkari 1826-54.

II-tyypin alkoholismi Tapausesimerkkinä Suomen ensimmäinen sarjakuvahahmo, Tommi Turmiola vuodelta 1858

Turmiolan apina - kaltoin kohdeltu mutta myös genetiikka ennustaa väkivaltataipumusta

ADHD - eräs vankien yleisimmmistä häiriöistä? Attention Deficit Hyperactivity Disorder Synnynnäinen, kehityksellinen huomion keskittämisen ja hyödyttömien signaalien huomiotta jättämisen (habituaation) häiriö. Vaikeuttaa sosiaalistumista ja oppimista. Voi johtaa syrjäytymiseen - mahdollisesti kymmenkertaistaa vankilaan päätymisen riskin erityisesti päihderiippuvuuksien kautta. Myös lievinäkin pidetyt aivovammat lapsuudessa ehkä väkivallan itsenäinenkin riskitekijä.

Päihderiippuvuuksien yhteys rikollisuuteen Vuonna 2010 valmistuneen terveystutkimuksen mukaan vankien päihderiippuvuus on kymmenkertaista tavalliseen väestöön verrattuna. Vangeista ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavista vain 16 prosenttia ei ole koskaan ollut päihderiippuvaisia.

Päihderiippuvuuksien esiintyvyysprosentit vangeilla ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavilla jossain elämänvaiheessa Alkoholi 66 % Amfetamiini 40 % Rauhoittavat lääkkeet 23 % Opioidit 22 % Kannabis 19 % Kokaiini 4 % Hallusinogeenit 4 % Liuotinaineet 3 %

Lyhytaikaiset vankeudet ja päihteet Vuonna 2009 todettiin että lyhytaikaisvangeilla esiintyy runsasta päihteiden käyttöä. Yhdeksän vankia kymmenestä ilmoitti, että päihteiden käytöllä on ollut vaikutusta heidän rikollisiin tekoihinsa. Yli puolet oli tehnyt rikoksia päihteitä saadakseen. Vangit eivät nähneet hoitoa ja kuntoutusta etujensa vastaisena kontrollina.

ADHD - aikuisiän samanaikaissairastavuus Asosiaalinen persoonallisuus Päihderiippuvaisuudet Kaksisuuntainen mielialahäiriö Myös myönteinen kehitys aikuisuuteen mahdollinen

Pojat joit ei saatu hyviks on nyt jauhettuina jyviks (Max ja Moritz)

Luki- ja tarkkaavaisuushäiriön perinteinen hoito: motivointi

Asenneongelma, päihdeongelma vai neurokognitiivinen häiriö? Kaksi kolmesta vai kaikki?

Psykopatia näkyvissä jo lapsissa? 1960-luvulla ei kaihdettu käsitteellistää eräitä käyttäytymisen muotoja lasten ja nuorten psykopatiaksi, dg. esim. constitutio psychopathica. Mm. eläinten kiduttaminen ollut perinteisesti yksi tunnusmerkki. Suomalaisessa tutkimusraportissa v. 1950 tähdennettiin huolellisen tutkimisen tärkeyttä: lapsen psykopatia-diagnoosi vaatii huolellista sosiaalisen kentän kartoitusta ja riittävän pitkää tarkkailua suotuisassa ympäristössä.

Diagnosoida vaiko eikö? Diagnoosien asettamisen on välillä ajateltu heikentävän ennustetta. Realismia: psykopaattisia piirteitä on havaittavissa jo lapsuusiässä. Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää, millä interventioilla voisi olla pitkäaikaisvaikutusta. Erään psykoanalyytikon arvio: vain pitkäaikainen sijoittaminen Kuttula-yhteisön kaltaisiin tiukkarajaisiin yhteisöihin viimeistään 10-11 vuoden iässä voi auttaa.

Lapsuuden ja nuoruuden käytöshäiriö ja asosiaalinen persoonallisuus Rikoksista tuomituista nuorista 70-90 %:lla on käytöshäiriö. Noin 40 % käytöshäiriöisistä nuorista täyttää aikuisiässä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit. Käytöshäiriöoireiden määrä näyttää vahvimmin ennustavan antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymistä. < 10 v:n iässä alkavan häiriön ennuste huonoin. Päihdeongelmat yleisiä.

Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja nuorilla: Vaikeuksia tunnistaa pelkoa ja surua ilmentäviä kasvojen ilmeitä (Blair ym. 2001; Woodworth ja Waschbusch 2007) ja pelosta kertovaa ruumiinkieltä. Mantelitumakkeen vaste kuviin pelokkaista kasvojenilmeistä heikompi psykopatiapiirteisillä nuorilla kuin terveillä verrokeilla (Marsh ym. 2008; Jones ym. 2009).

Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja nuorilla: Myelinisaation häiriö ohimolohkoja ja etuaivokuorta yhdistävässä radastossa? Toiminnanohjauksen, muistin ja tunne-elämän integraatio ei toimi normaalisti. Vaikeuksia ylläpitää normaalia päiväaikaista vireystilaa (Forssman ja Frey 1953). Tyypillinen aivosähkökäyrän poikkeavuus näyttää olevan hidasaaltoaktiviteetin poikkeava lisääntyminen (Raine 2002). Autonomisen hermoston poikkeavaa vireystilaa psykopaattisilla nuorilla puolestaan ilmentävät hidas leposyke ja poikkeava ihon sähkönjohtokyky (Blair 1999; Raine 2002).

Neuroendokrinologiaa Nuorilla seerumin kortisolipitoisuus korreloi käänteisesti psykopatian asteeseen (Holi ym. 2006 ). Syljen kortisolipitoisuus pienempi psykopatiapiirteisillä (Loney 2006). Likvorin 5-HIAA matalampi. Testosteroni?

Psykopaattiset piirteet ja nuorisorikollisuus Psykopatiapiirteet ennustavat nuoruusiässä rikollisen käyttäytymisen määrää ja pysyvyyttä (Frick ym. 2003; Pardini ym. 2006) ja välineellistä väkivaltakäyttäytymistä (Frick ym. 2003). 9-59 prosentilla nuorisorikollisista on kuvattu psykopaattisia piirteitä (Campbell ym. 2004 ), Suomessa viidenneksellä (Lindberg ym. 2009).

Psykopatiapiirteisillä enemmän seksuaalirikoksia, väkivaltarikoksia ja uusintarikollisuutta kuin muilla nuorisorikollisilla. Väkivaltarikokset ovat raaempia, sadistisempia, uhreille enemmän vammoja. Enemmän karkaamisia lastensuojelun osoittamista sijoituspaikoista. Psykopatiapiirteisillä, antisosiaalisesti käyttäytyvillä varhaisnuorilla on todettu muita antisosiaalisesti käyttäytyviä nuoria voimakkaampi tarve muodostaa sosiaalisia normeja rikkovia ryhmiä. Psykopaattiset piirteet ja nuorisorikollisuus

Psykopatiapiirteisten nuorten hoito Huonompi hoitomyöntyvyys ja enemmän keskeyttämisiä kuin nuorilla, joilla psykopaattisia piirteitä ei esiintynyt (Rogers ym. 1997; Falkenbach ym. 2003; O`Neill ym. 2003; Spain ym. 2004). Kahden vuoden seurantatutkimus (Caldwell ym. 2006) osoitti, että intensiivisen hoito-ohjelman läpikäyneet psykopatiapiirteiset nuorisorikolliset syyllistyivät vakavaan uusintarikollisuuteen harvemmin ja pidemmällä viiveellä kuin muut.

Psykopaatti nuorten hoitokodissa tai vankilassa Manipulointitaipumus ja väkivallan arvaamattomuus ongelmana. Toimiva tiukkarajainenkin hoitoyhteisö voidaan hajottaa vanhempien ja median avulla. Vankiloissa psykopaatit muita useammin järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan parissa. Prososiaalisten yhteisöjen kaappaaminen.

Psykopaatin psykoterapia? Perinteinen yksilöpsykoterapia on todettu käänteisesti vaikuttavaksi. Uusia psykoterapiamuotoja? Ryhmäterapiat? Vaikuttamismahdollisuudet erityisesti sekundaarisessa psykopatiassa? Pidettävä toistaiseksi kokeellisen tutkimuksen piirissä, ja tutkimusten seuranta-aikojen tulee olla pitkiä. Pystytäänkö biologisia hoitoja kehittämään?

Tasapainoilua eri näkökohtien välillä Erittäinkin yhteiskunnan vastaisten taipumusten rasittamien potilaiden hoidossa on koetettava lempeän kohtelun kautta korjata niitä vahinkoja, joita monen sairaan entisyydessä, varsinkin lapsuudessa, esiintyneet kärsimykset, haitalliset elämykset ja huono ympäristö ovat sielunelämälle aiheuttaneet. (Hannes Heikinheimo 1935).

Tasapainoilua eri näkökohtien välillä Kovin läheistä kanssakäymistä olisi psykopaattien kanssa vältettävä, siitä kun voi olla seurauksena pahoja ikävyyksiä. Psykopaateilla on näet taipumusta komprometteeraukseen eli sekoittamaan toisia omiin asioihinsa. (Iisakki Rantanen 1953).