Onnea matkaan Sanotaan, että elämä on kuin matka. Oikeastaan elämä koostuu monenlaisista matkoista, jotka alkavat ja päättyvät, ja joiden varrelle mahtuu muistoja. Matkoilla on usein päämäärä, ja tutkimusmatkalla lukiossa se on ollut varrella selvä: yleissivistyneeksi ylioppilaaksi matkan muuttuminen. Kirjaviisauden tasosta en mene takuuseen, mutta omalla kohdallani tämä matka saavuttaa kuin saavuttaakin pian päätöksensä ja pääsen turvallisesti perille. Näin ollen taakseni jäävät vuodet lukiossa ja aika Järjen toimituksessa. Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteitamatkareitti voi olla yllätyksiä täynnä. Mutkia matkalleni ja uuden, elämysten täyteisen polun lukion suorittamiseen löysin silloin, kun tulin mukaan Järkeen. Matkaan lehdessä on mahtunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Järki on ehdotonta kärkikastia kaikista matkamuistoista, joita lukiovuosilta on kertynyt, ja sen myötä saamani arvokkaat kokemukset ovat tehneet tästä matkasta kaikkien mutkien arvoisen. Matkakumppaneita sopiikin siis kiittää. Haluan kiittää erityisesti kaikkia nykyisiä ja entisiä lehtikurssilaisia, ohjaavaa opettajaamme sekä ennen kaikkea Järjen lukijoita, jotka kaikki ovat saaneet todistaa tätä matkaa kaikkine käänteineen. En usko, että elämässä on turhia reissuja, vaan matkat ovat aina kokemuksia kannustankin siis matkaansa lukiossa jatkavia ihmisiä hylkäämään perinteiset kartat ja kompassit lukiovuosien läpi navigoinnissa ja hyppäämään kyytiin lehtikurssin elämysmatkalle. Erilaiset matkat ovat esillä Järjessä loppukeväällä ilmestyvissä jutuissa. Elämänmittaista matkantekoa pohditaan kolumnissa, joka käsittelee matkalla aikuiseksi herääviä
tuntemuksia. Uusia paljastuksia tiedeprojektin opintomatkasta on luvassa Buchholz-reportaasin kakkososassa. Kevätauringon alla matkakokemuksiaan summaa yhteen vaihto-opiskelija Liz, jonka matka Suomessa lähestyy sekin maaliviivaansa. Vaan eipä matkanteko tähän lopu, tästähän se kaikki vasta alkaa. Itselläni aukeaa nyt edessä matka kohti elämää. Kun joku lähtee matkalle, on vakiintunut tapa toivottaa hänelle onnea matkaan. Toivon, että matkallani on onni myötä. Onnea matkaan toivon myös Järjelle. Pala kakkua Lukio on kuin kakku. Jos sitä syö liikaa kerralla, iskee pahoinvointi ja täytyy oksentaa. Toisaalta lautanen pitäisi saada tyhjäksi ennen kuin ruoka-aika, usein kolme vuotta, päättyy. Lopussa ei suinkaan jää ruokalevolle sijaa, vaan pitäisi jaksaa vielä pestä ainakin neljän ylioppilasaineen likatiskit. Valkolakki on monelle lopulta aikamoinen hikilakki, jos opiskelun ottaa tosissaan. On tutkittu juttu, että kaikista Suomen opiskelijoista juuri lukiolaiset kokevat koulunkäynnin rankimmaksi. Olen lukenut, että lukiolaistytöillä on riski saada burn out alta parikymppisenä, ja lukioiden pojat muuttuvat kyynisiksi eivätkä enää jaksa välittää. Omat havaintoni kakun äärellä eivät todista toista. Kakkulautasen ääreltä ei poikkipuolista sanaa kuunnellapuhumisen uskotaan auttavan ahdistukseen. Vaan tämänpä kakkulautasen ääreltä ei poikkipuolista sanaa kuunnella. Jos lukiolainen antaa ymmärtää olevansa väsynyt, ovat repliikit sinähän olet vasta lukiossa ja kovasta maailmasta ei lukiossa ole vielä tietoakaan tuttua tylytystä
sukulaisilta, sediltä ja tädeiltä sekä omilta vanhemmilta juurikin kaikilta, jotka eivät ole itse olleet tämän kakkukattauksen äärellä enää vuosikymmeniin. Suomen koulujärjestelmähän on erinomainen, ei omalla nuorella ole sen rattaissa mitään hätää, uskotaan. Lukio ei ole helppo pala kakkuaveikkaan, että vuosikymmenissä tämän kakun suutuntuma on päässyt vähän väljähtymään. Samoin kuin työelämässä pauhataan yhteiskunnan raadollistumisesta, ei ole lukiokaan varmasti tänään enää sama kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Englannin kielessä on sanonta a piece of cake, jota voisi suomessa vastata helpon nakin käsite. Lukio ei ole helppo pala kakkua. Kakku pitäisi siis saada maistumaan paremmalta. On toki hyvä, että lukio valmentaa stressiin, kiireeseen ja paineeseen, sillä niitä kohdataan varmasti myöhemmässä elämässä. Mutta miten käy yhteiskunnan, jos eläkepommin ja työvoimapulan kynnyksellä kaksin käsin töihin revittävä nuoriso voi pahoin jo lukiossa? Jokainen voi paremmin, jos kakun kitkerän kirsikan voi vaihtaa johonkin mieluisampaanratkaisu ei ole vain tunkea torttuun lisäaineita, vaan tehdä perusteellisempi korjaus kakun raakaaineisiin. Valoa luo uuteen lukion opetussuunnitelmaan puuhattava valinnaisuuden määrän lisäys. Toki jokainen voi paremmin, jos kakun kitkerän kirsikan voi vaihtaa johonkin itselle mieluisampaan sekä kykyihin, jatko-opintoihin ja urasuunnitelmiin nähden hyödyllisempään. Samoin tulisi kehittää opiskelijahuoltoa ja sen resursseja kuulla opiskelijoiden kuulumisia. Liian monet luisuvat nykyään yksin pöydän alle potemaan pahaa oloaan. Koulujen tulisi miettiä, miten opiskelijalle kasaantuvia liiallisia suorituspaineita voitaisiin keventää inhimilliselle tasolle. En ole itse täällä koulunpenkillä näkemässä uutta opetussuunnitelmaa, mutta lienee silti mielenkiintoista kuulla millaista ruokahalua kakun äärellä on tulevaisuudessa. Jos
kakku on yhä äitelä ja aiheuttaa vatsanväänteitä, en lakaisisi autenttisia lautasten ääreltä kuuluvia kommentteja suoraan biojäteastiaan vain omien lukiovuosieni varjolla. Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa lukiosta paremman paikan Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa. Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi. Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta. Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan? MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA? Opiskelijakuntatoiminta lukioissa on lukiolaissa säädettyä opiskelijoiden kuulemista Opiskelijakunta muodostuu kaikista koulun opiskelijoista, vaaleilla valittava hallitus vastaa
käytännön toiminnasta Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikuttamista ja osallistumista sekä opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä Opiskelijakunta järjestää Järvenpään lukiossa tapahtumia, rahoittaa opiskelijaryhmien toimintaa ja ylläpitää kioskia Järvenpään lukion opiskelijakunta käytti kevääseen 2015 asti oppilaskunta -nimeä Pyrin olemaan hereillä kokouksissa Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet, Olli Puumalainen kertoo. Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa. Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa. Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa, Puumalainen kertoo. Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon. Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo
käyty, ja Keravan urheilukilpailuun. lukiolaisille on esitetty haaste JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015 Opintojen Aiemmat vaihe hallitusvakanssit Kuka Tehtävä Olli Puumalainen puheenjohtaja 2. vuosi varapuheenjohtaja 2. vuosi sihteeri abiturientti (jatkaa) Joonas Paukkunen Oiva Kumpulainen Eetu Mölsä tiedottaja ja PRvastaava kehitys- ja PRvastaava sihteeri 1. vuosi Ella Kinnunen kirjavastaava 2. vuosi kioskitäti Emilia Sinkkonen toimintavastaava 2. vuosi toimintavastaava Ronja Suokivi toimintavastaava 1. vuosi Jani Lehtinen toimintavastaava 2. vuosi Tito Martinez kioskivastaava 2. vuosi Ossi Laurila ympäristövastaava 2. vuosi Jere Kemoff TVT-vastaava 2. vuosi ympäristövastaava kirjavastaava
Neljä vuotta kiikarointia koulukirjojen viidakossa Suomen lukioissa on varmasti opiskelijoita, jotka menevät opinnoissaan sieltä, missä aita on matalin. Sitten on heitä, jotka ottavat ilon irti kouluvuosistaan kaikilla mittareilla. Abiturientti Joonas Mustonen kuittaa tänä keväänä päättötodistukseensa yli 120 suoritettua kurssia, kaksitoista ylioppilaskoetta ja neljä vietettyä vuotta. Monet ylioppilaiksi valmistuvat suorittavat opintoja lähes puolet vähemmän. Mistä moinen tiedonjano oikein kumpuaa? Olen vähän sellainen ihmettelijätyyppi, jonka näkökulmasta monenlaiset asiat voivat kääntyä mielenkiintoisiksi, Mustonen vastaa. Eksistentiaaliseen elämäntapaani kuuluu rajojen kokeilu. KUKA? JOONAS MUSTONEN Syntynyt vuonna 1995 Aloitti opiskelun Järvenpään lukiossa vuonna 2011 ja valmistuu keväällä 2015 Toiminut opiskelija- ja oppilaskunnissa, Järvenpään nuorisovaltuuston varapuheenjohtajana ja tuutorina lukiossa Hakee opiskelemaan geofysiikkaa ja teoreettista filosofiaa yliopistoon Harrastaa pöytälaatikkorunoilua ja saunomista Yhtiömies kahden hengen konsulttiyrityksessä, joka tuottaa nuorison aktivoimiseen liittyviä hankkeita
Mustosen mukaan humanistiset aineet ja luonnontieteet eivät sulje pois toisiaan. Jokaisessa tieteessä on oma twistinsä. On hienoa voida ajatella laajasti: mitä tästä asiasta ajattelee fyysikko, entä mitä historioitsija? Mustonen kertoo. Valkolakki on vuosien väärti Peruskoulussa Joonas Mustonen koki itsensä kovin teoreettiseksi ihmiseksi, joten lukioon hakeminen tuntui luonnolliselta. Kotia lähellä sijaitsevasta Järvenpään lukiosta luotiin jo tuolloin mielikuvaa nykyiaikaisena oppimisympäristönä ja edelläkävijänä. Onko lukio ollut oikea valinta, vai valuvatko vuodet hukkaan? Täällä on oppinut parkkiintunutta diplomaattisuutta Lukio on kyllä ollut hyödyksi, Mustonen kiteyttää. Täällä on oppinut monien projektien myötä sellaista parkkiintunutta diplomaattisuutta, ja koulutyö on opettanut hoitamaan asiat tehokkaasti. Paljon nähneellä abiturientilla on vinkki opintojaan aloittaville: Antakaa tsäänssille mahdollisuus, ja uskaltakaa ajatella lainatakseni Esa Saarista ja Kantia. Kannattaa kokeilla erilaia polkuja suorittaa lukio, ja katsoa minne langat lähtevät viemään. Lukio ei käy lintukodosta Lukiokoulutus kohtaa lähivuosina muutoksia, kun sähköiset ylioppilaskokeet tulevat todeksi ja opetussuunnitelma uudistuu. Mustosen mukaan opinahjo ei kuitenkaan nytkään ole samanlainen kuin vuosikymmenen alussa. Kehitys on ollut pääosin myönteistä. Tänne on esimerkiksi tullut paljon uusia projekteja, joista monissa minulla on ollut kunnia olla mukana, ja toiminta on kansainvälistynyt. Laudaturin papereita laitos ei Mustoselta kuitenkaan saa. Kritiikki kohdistuu lisääntyneeseen opettajien vaihtuvuuteen
ja heikentyneeseen sananvaihtoon opettajien ja opiskelijoiden välillä. Täällä on aika konservatiivinen ilmapiiri, ja tuntuu siltä, ettei opiskelijoiden uusia ideoita oteta tuoreeltaan vastaan. Lukiolaisen avaimilla on hankala käydä vaikka Kelan tiskillä sekö on yleissivistystä? Usein kuulee puhuttavan, että lukiosta ei saa eväitä työelämään. Mustonen on osittain samaa mieltä, ja toteaa, että jopa yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään varsin vähän arkeen liittyviä asioita. Vaikka olisi kirjoittanut ylioppilastutkinnossa yhteiskuntaopin, on lukiolaisen avaimilla hankala käydä vaikka Kelan tiskillä sekö on yleissivistystä, johon lukio pyrkii? abiturientti pohtii ja toteaa suomalaisen lukiojärjestelmän kaipaavan kehitystä. Tulevaisuus on avoin Minne mahtaa tulevan ylioppilaan tie viedä lukion ovista? Mustonen ei ole varma. Korkeakouluhaussa hakemukseen päätyi tutun kaavan mukaan liuta toisistaan erilaisia aineita. Myös oman yrityksen pyörittämisessä riittää puuhaa. Firman kautta ja omalla aktiivisuudella saa niitä eväitä Kelan luukullekin täydennettyä, Mustonen heittää. Neljän vuoden kiikarointi lukiossa ei välttämättä valaissut Joonas Mustosta tulevaisuudesta, mutta paljon ajateltavaa se on varmasti antanut. Lukiossa luetaan enemmän, ja luullaan vähemmän. MUSTOSEN 10 VALINTAA Vuodenaika? Kevät. Ruoka? Karjalanpaisti.
Kirja? Dovlatovin Matkalaukku. Säätila? Kunhan on plussan puolella. Kieli? Saksan kieli. Eläin? Mopsi. Juotava? Pannukahvi. Väri? Turkoosi. TV-sarja? Serranon perhe. Kulkuväline? Auto, mutta ei ranskalainen. Postia Järjelle! Järki on saanut kuluneen lukuvuoden aikana paljon yhteydenottoja lukijoiltaan. Maaliskuun pääkirjoituksessa perataan palautepostia ylioppilaskokeista ja koeviikosta toivuttaessa. Miksi vaihto-opiskelija Lizin kolumnit on suomennettu? Lukiolaiset osaavat kuitenkin hyvin englantia. Lizin seikkailut on käännetty suomeksi, sillä kaikki eivät osaa englantia yhtä hyvin kuin me opiskelijat: Järjen koko lukijakunta ei ole nauttimassa laadukasta englannin opetusta lukiossa, joten haluamme, että jokaisella on tasavertainen mahdollisuus lukea Lizin kertomukset. Liz tosin opiskelee ahkerasti suomen kieltä, joten kenties loppukeväästä saamme lukea suomea hänen omasta kynästään? Kuulkaas. Jaoin Järki-jutun Facebookissa, jolloin linkin yhteyteen tuli aivan väärä kuva. Missä on vika? Toimitus on tietoinen tästä ongelmasta. Facebook poimii kuvat
linkkeihin logiikalla jota Järjen sivusto ei käsitä. Ongelman voi välttää, kun yrittää linkin syöttämistä Facebookissa useamman kerran ja päivittää välillä sivun yleensä oikea kuva löytyy parin syöttökerran jälkeen. Toistaiseksi asialle ei Järjen sivuston päässä voida oikein mitään. Pahoittelemme asiasta jakamiselle aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa. Miksi Järjen jutut ovat niin kevytmielisiä? Haluamme vakavaa journalismia. Järjen kantavana teemana on monipuolisuus horoskoopppeja tehdään yhtä suurella sydämellä kuin reportaaseja polkupyörävarkauksista. Jokainen lehtikurssilainen kirjoittaa itseä kiinnostavia aiheista, joten Järki on kattaus monenlaisiin lukiolaisia kiinnostaviin aiheisiin. Otamme mielellämme vastaan myös freelancereiden tuotoksia mielipidekirjoituksia (myös vakavista aiheista). ja Miten toimitukseen pääsee mukaan? Lehtikurssi vaikuttaa kiinnostavalta. Järkeen pääsee mukaan ottamalla yhteyttä toimittajiin tai kaappaamalla opettaja Marjaana Svalan puhutteluun. Puskaradion kautta voi myös kalastella tietoa seuraavan toimituskokouksen ajankohdasta, jonne voi sitten ilmestyä paikalle ja ilmoittautua lehtikurssille. Tarkemmin asiasta kerrotaan täällä. Palautetta niin hyvässä kuin pahassa voi jatkossakin aina esittää. Erityisesti toivomme lukijoiden esittävän kommentteja suoraan kommenttibokseissa juttujen yhteydessä. Viesti tulee kätevästi perille myös Facebookissa tai sähköpostilla: toimitus@jarkimagazine.fi. Yhteystiedot löydät täältä.
Näköalaa maailmaan naistenlehden Lehtikurssi on perinteisesti käynyt tutkimusmatkalla suuressa maailmassa ja hakenut oppia mediaa leipätyökseen tekeviltä. Tällä kertaa kohteeksi valiintui Olivia-lehti, sillä naistenlehtigenre oli monelle vielä tuiki tuntematon. Kun syksyisessä toimituskokouksessa nostettiin esille kysymys tämän lukuvuoden vierailukohteesta, kuultiin heti huomattavilla desibeleillä pian eläköityvien naisabiturienttien vaatimus päästä vihdoin käymään naistenlehdessä. Aivan koko toimitus ei tätä mielihalua oitis jakanut, mutta erilaiseen genreen tutustuminen päätettiin ottaa vastaan avartavana oppimiskokemuksena. Kohteeksi valikoitui Järjen ohjaavan opettajan lehtori Marjaana Svalan kontaktien myötä Olivia-lehti, jota julkaisee Aller Media. Lehden toimitilat sijaitsevat Helsingin Punavuoressa, jonne sukkuloitiin sujuvalla julkisen liikenteen ja patikkakyydin yhdistelmällä tammikuisessa talvisäässä. Naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä Olivian toimituksessa Järjen delegaation vastaanotti toimittaja Ninni Lehtniemi. Hän kertoi lehtikurssilaisille Olivian konseptista: lehteä tehdään monenlaisille koulutetuille ja virkeille naisille. Samalla opittiin myös, että naistenlehti ei automaattisesti tarkoita hömppälehteä: Oliviassa käsitellään myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja syvällisiä aiheita. Lehtniemi selosti myös miten pitkä prosessi Olivian tekeminen on: lehtihyllyn tuotteen takana on palapeli lukuisten eri ihmisten työpanosta niin ideoinnista, kirjoittamisesta, kuvaamisesta, haastatteluista, kokouksista kuin oikolukemisesta aina printtilehden painattamiseen ja markkinointiin asti.
Entä mitä eroa on aikakauslehden tekemisellä ja vaikkapa nopeatempoisella uutistyöllä? Oliviassa työstetään laajoja juttukokonaisuuksia viikkoja, ellei jopa kuukausiakin. Monenlaisissa lehdissä työskennellyt Lehtniemi kertoikin pitävänsä siitä, että meneillään olevien juttujen tekemiseen saa kunnolla perehtyä, eikä deadline luo liiaksi liukuhihnatyön tunnelmaa. Kun lopuksi päästiin kiertämään Olivian avokonttorissa, kaikkialla vallitsikin lähinnä keskittynyt hiljaisuus. Järjen toimituskokouksissa meno on usein toisenlaista. Junassa on tunnelmaa. Järjen toimitus maailmaan. Kuva: Hanna Kuusisto. matkalla suureen
Matka-aika käytettiin taustatutkimukseen aineiston äärellä. Kuva: Juudit Häsä.
Nopea tilannekuva: lapsilauma kuulemassa media-ammattilaista. Kuva: Ossi Kallio. Kattohuoneistossa on avaraa! Huomaa katosta roikkuva kutsukello, jollaisen tarvitsisi myös lehtikurssin opettaja. Kuva: Ossi Kallio.
Toimituksesta löytyi myös meditointinurkkaus. Onneksi säkkituoleja löytyy myös lukiolta. Kuva: Ossi Kallio. Kolmannen sukupolven verkkojärki Päätimme uudistaa ulkoasuamme joulun ja uudenvuoden kunniaksi. Tälläinen on uusi Järki, jo 8. vuosikertaa ilmestyvä opiskelijalehti. Pitkän ja kahvintäyteisen koodausmaratonin jälkeen Järki on viimein täällä taas. Sivujen uusi ulkoasu on syntynyt viikonlopun ja maanantain aikana lehden päätoimittajan Henry Hedborgin ja uuden teknisen tuottajan Joonas Valjuksen yhteistyönä.
Uudessa asussaan lehden on tarkoitus muuttua entistä modernimmaksi lukukokemuksen hioutuessa samalla huippuunsa. Uutta ovat sivujen ulkoasun lisäksi aihetunnisteet, parempi hakutoiminto, taitto ja viimehetkillä mukaan saadut tekniset lisäykset. Mutta on tuohon tullut jo töitäkin paiskittua, eiväthän sivustot itsestään synny. Järkikin sen sanoo. Projekti alkoi jo viime viikon perjantaina ja kesti aina varhaiseen tiistaiaamuun saakka viimeisiä muokkauksia tehdessä. Matkaan mahtui paljon erroreita ja tiedostokatoja jännitystä ei siis puuttunut. Mutta tulos on meidän mielestämme sen arvoinen. Järki ansaitsee järkevät puitteet. Meitä on tänä vuonna lehtikurssilla niin hyvä ja osaava porukka, että oli vain ajan kysymys, milloin tähän nykyiseen muotoon päädytään. Syksyllä oli kiire saada uusi sivusto jaloilleen, ja itse rakenteeseen ja ulkoasuun ei voitu panostaa silloin tarpeeksi, selostaa päätoimittaja Hedborg. Johan järkikin sen sanoo, että Järki ansaitsee järkevät puitteet. Lehteä on sen verran mainostettu ja ihmiset ovat sen tekoon panostaneet, että haluamme sivustosta tietenkin hyvän. Kysymyksiä, kehuja, valituksia uudistukseen liittyen? Osallistu keskusteluun alla olevassa kommenttikentässä! MITÄ UUTTA? Nappulat juttujen jakamiseen Facebookissa, Twitterissä, Google Plussassa ja Pinterestissä Monimediaisempaa sisältöä tukevat puitteet Aihetunnisteet yhä suuremmassa roolissa Etusivun rullattava juttukaruselli Erinomaisesti eri päätelaitteisiin mukautuva ulkoasu
Järjen valoa harmauteen Syksyn väriloisto on historiaa, musta jää suistaa mopoilijat pöpelikköön ja itse kullakin pukkaa päälle ties minkälaista köhää ja nuhakuumetta. Aamuyön tunteina ryömitään pimeydessä kouluun, ja kotiin könytään iltahämärän jo laskeuduttua. Loputon koulutöiden virta uuvuttaa jo sekin, mutta vallitseva harmaus, koleus ja pimeys tuplaavat väsymyksen. Tuntuuko tutulta? Ei ihme, jos samaistut. Onhan taas se vuoden pimein aika, jolloin kaikki tuntuu kaksin verroin synkemmältä. Kenties tästä syystä kaikista kahdestatoista kuukaudesta juuri marraskuuhun kulminoituu kaikenlainen masentuneisuus. Mutta hei! Entä jos hakisimme valoa harmauteen keskittymällä tulevaan? Aivan pian on talvi, ja mikäli ilmastonmuutos ei nyt juuri tällä kertaa vie meiltä lumihankia, tuo valkovaippa vaihtelua mustaan maisemaan. Ja mikä parasta: ei talvea ilman odotettua joululomaa. Haavekuvat pitkistä loma-aamuista ilman herätyskellon kalseaa kilinää luovat lämpöä ja lohtua näinä marraskuisina päivinä. Pimeyden keskellä toivoa paremmasta valaa myös Järki. Kun kaiken kurjuuden lisäksi jo koeviikkokin kolkuttaa ovella, konseptien karnevaalista selviää onneksi hengissä pian julkaistavilla koeviikon vinkeillä. Henkistä tukea haettiin taannoin Kaamoksen karkottajaisissa koko koulun voimin, ja kyseistä tilaisuutta pääsee fiilistelemään tuloillaan olevan videoreportaasin avulla. Eikä sovi myöskään unohtaa vaihtarikolumnistiamme, joka perehtyy tällä kertaa ruokakulttuurin syvyyksiin. Pitäähän sitä syödä että jaksaa! Tätä ja paljon muuta on luvassa. Eespäin, sanoi mummo lumessa miksei ensilumessakin. Marraskuusta on ennenkin selvitty ja selvitään tälläkin kertaa. (Huiliaikaa ennen seuraavaa marraskuuta on riittävästi 335 vuorokautta.) Ja muistathan, että aktiivisena lukijana
voit osallistua juttujen kommentointiin ja antaa järkevää palautetta. Siten autat meitä Järjen tekijöitäkin selviämään. Tervetuloa! Kuva: Henry Hedborg. Heips. Luet Järkeä, joka on jälleen kerran uudistunut. Tästä alkaakin jo 8. vuosikerta Järvenpään lukion omaa lehteä! Päätoimittajiakin on ehtinyt olla jo varsin monta (uusimpana haasteeseen olen tarttunut minä) ja julkaistua sisältöäkin olisi konsepteissa mitattuna jo huima pino. Näkyvin osa uudistustamme ovat nämä uudet verkkosivut. Kiitokset oppilaskunnan hallitukselle verkkotilan ja tunnuksen rahoituksesta! Laajensimme lisäksi somekanaviamme ja uudistimme visuaalisen ilmeen. Toivottavasti lopputulos on järkeenkäypä lukijankin mielestä.
Tänä lukuvuonna Järjessä on luvassa paljon uutta ja paljon vanhaa toimituksessa on ennätysmäärä aktiivisia opiskelijoita, joten kaikkea on nimenomaan paljon. Lisäksi meillä on ensimmäistä kertaa Järjen historiassa myös vaihtoopiskelija mukana koko vuoden, joten kansainvälinen näkökulmakin löytyy. Toimitukseen voit tutustua Toimitus sivulla. Sinäkin voit tulla mukaan tekemään Järkeä, ryhtyä freelanceriksemme tai lähettää vaikka mielipidekirjoituksen. Äänesi saat kuuluviin myös osallistumalla juttujen kommentointiin näppärästi omilla sosiaalisen median tunnuksillasi. Mitä täältä sitten löytyy niin paljon? Lehden osastot ovat pääosin samat kuin viime vuonnakin. Koulun tapahtumista ja ajankohtaisista asioista kerrotaan Uutisissa. Ilmiöt tarjoavat laajan kattauksen luettavaa tutkivasta journalismista aina matkailuvinkkeihin. Ihmisiä lukiolta (ja miksei muualtakin) tavataan Ihmiset -osiossa. Luovat fiilistelyt kuten kolumnit, pakinat ja muut ajatusleikit löytyvät Fiiliksistä. Viihde käsittää tutut leffa-arvostelut ja horoskoopit. Tänä lukuvuonna alkavat myös odotetut videoklipit ja reportaasit. Ne löytyvät Videot -osiosta. Huhut koulun omasta televisiokanavasta ja aamuteeveestä saivat alkunsa aprillipäivän (niin, 1. huhtikuuta 2014) uutisankasta, mutta tartumme rohkein mielin kameraan ja haasteeseen. Luvassa on monia järkeviä videoklippejä ja -reportaaseja. Sivustolla on pientä hienosäätöä vielä meneillään, mutta järjenkäytöllähän pääsee pitkälle. Järkeä päähän ja lukemistoon siis. Tervetuloa.
Eurovaalikeskustelun odotukset korkealla Areena on jälleen vaalikeskustelun näyttämönä, kun tiistaina 29. huhtikuuta paikalle astelee muutama nuori eurovaaliehdokas. Tilaisuuden kynnyksellä Järki valottaa tapahtuman taustoja ja kertoo, mistä EU-vaaleissa nyt onkaan kyse. Edellisenä lukuvuotena Areenalla esiintyi kourallinen paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita, mutta nyt on vuorossa joukko nuoria ihmisiä, jotka ovat ehdolla kevään 2014 europarlamenttivaaleissa. Vaalikeskustelun teemana on nuori tulevaisuuden Euroopassa. Kutsun keskusteluun ovat saaneet Vasemmistoliiton Toivo Haimi, Vihreiden Ozan Yanar, Kokoomuksen Aura Salla, Kristillisdemokraattien Tom Himanen, Keskustan Jouni Ovaska ja sosiaalidemokraattien Kaisa Penny. Järjen tietojen mukaan kokoonpano ei ole vielä täysin varmistunut. Päivitys klo 28.4.2014 11:50: Tuoreimman tiedon mukaan Jouni Ovaska Keskustasta on ilmoittanut, ettei osallistu. Myös SDP:n ehdokkaan osallistuminen on epävarmaa. Päivitys klo 14:40: Juuri tulleen tiedon mukaan Keskustan Antti Kaikkonen saapuu Ovaskan tilalle. Tilaisuuteen on jälleen luvassa lukion väelle tutuksi tullut Twitter-seinä, jonka kautta opiskelijat voivat esittää panelisteille kysymyksiä. Twitter-seinän tekniikasta vastaa kahden lukion opiskelijan pyörittämä tietotekniikkayritys Webbies. Järjen tietojen mukaan oppilaskunta ja Webbies ovat solmineet Twitter-seinän toteutuksesta sadan euron hintaluokkaa olevan sopimuksen. Vaalitentin käytännön järjestelyistä on vastannut
oppilaskunnan puheenjohtaja Sara Niemelä yhdessä työryhmän kanssa. Vähän jännittyneenä odotan tiistaita, kommentoi puheenjohtaja Niemelä valmistelujen keskellä. Itse tilaisuuden juontavat suunnittelussakin vaikuttaneet opiskelijat Juho Mölsä ja Joonas Mustonen. Vaalikeskustelu on ajoitettu tiistaiselle 5. kiertotunnille, eli sanan säilä kaikuu Areenalla noin klo 13:05 alkaen. Järjen lisäksi paikalle on kutsuttu runsaasti muutakin mediaa. Odotuksissa nuoriin Kysyimme selkeitä viime viikolla vastauksia lukion ja käytävillä kontaktia mielipiteitä Euroopan unionista ja lukion vaalikeskusteluun kohdistuvista odotuksista. Nimellä Sara puhunut opiskelija toivoo meppiehdokkailta ympäripyöreitten sanomisien sijaan selkeitä vastauksia. Saran mielestä EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se rajoittaakin hänen nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä. Federalisti aikoo äänestää vaaleissa ja perustelee ratkaisuaan kansalaisvelvollisuudella. Hänen mielestään EU on tuonut maanosaan rauhaa ja lisännyt eurooppalaisten vaikutusta maailmanpolitiikan tasolla. Vaihto-opiskelija Martina Kozuh on kotoisin Kroatiasta joka sekin on unionin jäsenvaltio. Hän seuraa sekä kotimaansa että Suomen EU-vaaleja, ja odottaa lukion vaalikeskustelua innolla. Kozuhlla ei ole lujaa EU-mielipidettä, mutta hän näkee unionin tuomien vapauksien edesauttavan muun muassa opiskelua ulkomailla. Sisältä paha muistuttaa Suomen saaneen unionin jäsenyyden myötä paljon taloudellista apua ja sanoo unionin olevan äärettömän tärkeä asia eri elämänaloilla. Vaalitentin osallistujilta hän toivoo jämäkkää kontaktia ja kohdentamista juuri nuorisoon.
Nimimerkillä kommentoineet henkilöt eivät halunneet nimeään julkaistavan lukion mediassa yhdessä poliittisten kantojensa kanssa. Tulossa Suomen viidennet EU-vaalit Euroopan parlamentin jäsenten vaalit tuttavallisemmin europarlamenttivaalit tai EU-vaalit pidetään viiden vuoden välein. Tänä keväänä vaalipäivä on Suomessa sunnuntaina 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys on Suomessa 14. 20. toukokuuta, ulkosuomalaisilla se päättyy kolme päivää aiemmin. Suomessa europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. Myös muut Euroopan unionin kansalaiset voivat jättää äänensä Suomessa, jos heillä on 51. päivänä ennen vaaleja kotikunta Suomessa. Koko maa on yhtä vaalipiiriä, eli kaikilla suomalaisilla on samat ehdokkaat. Meppejä (Member of the European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) valitaan unionin 28 jäsenmaasta yhteensä 751 henkeä, 6 96 edustajaa kustakin maasta. Paikat jakautuvat eri maiden välillä väkilukuun suhteutettuna. Suomesta meppejä valitaan 13 kappaletta, eniten paikkoja kahmii maanosan ja EU:n väkirikkain valtio Saksa. Parlamentissa mepit eivät edusta omia kansallisia puolueitaan, vaan ryhmittyvät aatesunnittain yli kansallisuusrajojen. Ehdokkaita europarlamenttivaaleihin voivat kuitenkin Suomessa asettaa vain rekisteröidyt puolueet tai vähintään 2 000 kansalaisen kannatusyhdistykset. Euroopan parlamentti on Euroopan neuvoston ohella toinen unionin lainsäädäntöelimistä. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan, vahvistaa jäsenmaiden hallitusten valitsemat komissaarit ja valvoo komission ja muidenkin EUtoimielinten toimintaa. Parlamentti myös esimerkiksi vahvistaa unionin budjetin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa.
KATSO EUROVAALIEN VIRALLINEN VIDEO: