Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi

Transkriptio

1 Ronja Suokivi opk:n uudeksi puheenjohtajaksi Opiskelijakunnan toiminnan tulisi muuttua rennommaksi opiskelijakunnan uuden puheenjohtajan Ronja Suokiven mielestä. Toista vuottaan lukiossa opiskelevalle Suokivelle on tärkeää, että jokainen vähänkin opiskelijakunnasta kiinnostunut voi heittäytyä mukaan toimintaan, vaikka ei tietäisikään mitään opiskelijakunnasta tai politiikasta. Alkuvuodesta pidetyssä puheenjohtajaäänestyksessä ehdolla olivat Suokiven lisäksi ensimmäisen vuoden opiskelija Joakim Nyberg ja abiturientti Henrik Räinä. Kaikki toimintaan mukaan haluavat ovat aina lämpimästi tervetulleita. Oli ihannoitavaa, kuinka paljon Joakimilla oli rohkeutta tulla pjehdokkaaksi, vaikka onkin vasta ensimmäisen vuoden opiskelija. Henrik tuli vitsillä mukaan, ja siitäkin olen erittäin iloinen. Se toi kokoukseen omanlaisensa tunnelman ja rentoutti kaikkia. Viime vuoden toimintavastaavana kokemusta kerryttänyt Suokivi vei kuitenkin voiton. Puheenjohtajuudesta hänellä ei ole suoraa kokemusta, mutta hän kiittelee edellistä puheenjohtajaa Olli Puumalaista saamastaan hyvästä esimerkistä. Aion ylläpitää samanlaista rentoutta ja positiivisuutta. Sitä meidän koulu tarvitsee. Haasteita ja mahdollisuuksia Suokivellä on paljon ideoita siitä, kuinka opiskelijakunnan toiminta saataisiin helpommin saavutettavaksi lukiolaisille. Isolle osalle lukiolaisista ei edes ole selvää, mikä kuuluu opiskelijakunnan tehtäviin ja mikä taas on toimikuntien tehtävä. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Sinne mekin mennään. Haluaisin luoda selkeämpää pesäeroa toimikuntien ja opk:n toiminnan välille. Opk:n työ on lukion asioihin vaikuttamista ja niiden ylläpitämistä, ja toimikunnat

2 järjestävät bileet. Haasteena on myös sellainen negatiivinen palaute, josta on mahdotonta lähteä kehittämään asioita. Kritiikki olisi tehokkaampi toiminnan vaikutin. Suokivi painottaa, että kyseessä on kuitenkin lukio, ja kaikki haluavat saada sieltä hyviä muistoja. Opiskelijakunnan toiminnan pitäisi siksi olla rennompaa, jotta useampien olisi helpompaa osallistua. En halua, että kenenkään mielipiteitä kokouksissa sorretaan, sillä kaikilla on omat näkemyksensä asioista ja elämästä. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Sinne mekin mennään. Oppilaskunnan hallituksen kokoonpano ja tehtävät Uusi hallitus koulumme oppilaskuntaan on valittu vuoden 2016 tammikuussa oppilaskunnan vuosikokouksessa. Yksi toimikausi hallituksessa on vuoden mittainen. Uuden hallituksen kokoonpano ja tehtävät Oppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin oppilaskunnan viime vuosikokouksessa toisen vuoden opiskelija Ronja Suokivi. Suokivi on ollut oppilaskunnan jäsen aikaisemminkin ja toiminut muun muassa toimintavastaavana. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa oppilaskunnan toimintaa ja osallistua opettajankokouksiin. Tämän vuoksi puheenjohtajan työ on vastuullista ja vaatii hyvää stressinsietokykyä sekä taitoa muuttaa asioita ja ottaa niihin reippaasti kantaa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Joakim Nyberg. Varapuheenjohtaja osallistuu opettajan kokouksiin sekä vanhempainyhdistyksen kokouksiin, joten tämäkin työ on

3 vaativaa ja vastuullista. Sihteeriksi pääsi Eetu Mölsä. Mölsän tehtävä on vastata kokousten pöytäkirjoista. Tiedottajaksi ja PR-vastaavaksi otettiin Vera Djakonoff. Hänen tehtäviinsä kuuluu hoitaa oppilaskunnan tiedottaminen Facebookissa ja areenalla. Kirjavastaavaksi valittiin Henna Melender, jonka tehtäviin kuuluu toimittaa kirjalista Suomalaiseen Kirjakauppaan ja Jameralle. Toimintavastaavia ovat tänä vuonna valitut Riikka Kokko ja Elias Räinä. Heidän tehtävänään on järjestää kouluumme toimintaa, kuten syksyllä toimintapäivä. Kioskivastaavaksi pääsi Teemu Enström. Enström kokoaa kioskitiimin ja järjestää sen toiminnan. Tärkeässä tehtävässä oppilaskunnan ohjaajana ja rahastonhoitajana toimii lehtori Joona Svala. Hallitus perustaa tarvittaessa erillisiä toimikuntia hoitamaan laajempia tehtäväkokonaisuuksia, esimerkiksi penkkarit ja abiristeilyn. Oppilaskunnan rahankäyttö Oppilaskunnan tärkeimmät tulonlähteet olivat viime vuonna valokuvauspalkkiot sekä tuotot limu-, välipala- ja kahviautomaateista. Suurin osa tuloista kuluu erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä nettisivujen ylläpitämiseen ja stipendeihin, kuten myös Wanhojen tansseihin. Oppilaskunnan merkitys koulussamme Oppilaskunta järjestää lähes kaikki koulumme tapahtumat ja toiminnan sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikilla olisi koulussa mahdollisimman hyvä olla. On myös oppilaskunnan ansiota, että koulussamme käy osa vierailijoista ja että meillä on välipala-, limsa- ja kahviautomatti. Oppilaskunta järjestää myös Wanhat ja ylläpitää monia nettisivuja. Oppilaskunnan kioskitiimi myy koulutarvikkeita kioskilla ja aktiiviset oppilaat järjestävät valokuvaukset, penkkarit ja abiristeilyn pitäen huolen siitä myös siitä, että Jamera myy koulullamme kirjoja joka jakson alussa. Oppilaskunnassa oppii kaikenlaista: siellä pääsee vaikuttamaan omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen sekä lukion yhteishenkeen ja

4 tapahtumiin sekä seuraamaan opettajan kokouksia ja vaikuttamaan niiden päätöksiin. Oppilaskunnassa oppii myös vastuun kantamista sekä muiden ihmisten kanssa työskentelemistä. Oppilaskuntaan osallistumisesta voi olla hyötyä myös työhaastatteluissa ja jatko-opiskelupaikoissa. Oppilaskunnassa pääsee sekä näkemään, miten erilaisia tapahtumia järjestetään ja olemaan mukana muuttamassa itselleen tärkeitä asioita. Oppilaskunnassa oppii pakosta yhteiskuntaan liittyviä hyödyllisiä asioita, kuten rahankäyttöä. Kansainvälisyyttäni ette saa! Tiistai-iltana tihutti. Sää oli marraskuiseen tapaan synkkä. Niin olivat opiskelijakunnan päätöksetkin: opiskelijakunta päätti olla jatkossa tukematta kansainvälisiä projekteja. Hämärä laskeutui tiistaina yllättävän nopeasti. Hämärä on yleensä myös pätevä sana kuvaamaan opiskelijakunnan toimintaa. Tämän viikon tiistaina päätökset olivat pimeitä. Kansainväliset projektit ovat lukiomme pitkäaikainen ylpeys. Ne olivat minullekin yksi syy valita Järvenpään lukio Helsingin huippulukioiden, kuten Ressun tai SYK:n sijasta. Mielestäni on surullista, jos opiskelijakunta ei tunnusta projektien arvoa tukemalla niitä. Tässä kokouksessa, josta nyt kerron, kv-projektien tukemisen jaktamista esittävän asialistan kohdan esityksen oli valmistellut erillinen keväällä opiskelijakunnalle perustettu kv-tukityöryhmä. En ole omana aikanani opiskelijakunnassa nähnyt yhtä huolella valmisteltua esitystä. Kiitokset tästä Joonas Valjukselle, joka oli tehnyt ison työn kootessaan työryhmän ilmeisen sekavan ajatuksenkulun. Esitys oli pääpiirteiltään erittäin kannatettava: Projektin täytyisi yrittää kerätä rahaa myös

5 muilla keinoilla. Projektilaiset eivät saa itse äänestää tuen myöntämisestä. Myös yksittäiset opiskelijat voisivat anoa tukea. Muutosehdotuksilla esitys saatiin mielestäni täydelliseen muotoon poistamalla tarpeettomat rahan käyttöä ohjaavat rajoitteet sekä tuen luovuttamisella ennen projektimatkaa. On myönnettävä, että vastapuolen perusteet tuen myöntämisen päättämiselle olivat pääosin rationaalisella pohjalla. Kokouksessa vedottiin utilitarismiin. Myönnän, että tukirahoilla voitaisiin ehkä saada kaikille jotain, mutta mielestäni on oikeutettua puhua myös kokemusten laadusta. Olen ollut jo yhdellä projektimatkalla Liettuassa ja ensi viikolla Kiina-projekti vie minut samannimiseen maahan. Olen varma, että kummatkin ovat yksiä parhaista kokemuksistani elämässäni ja näitä kokemuksia tulen lämmöllä muistamaan vielä eläkepäivinäkin. Tahtoisin mahdollistaa samanlaisia (erityisesti lompakkoa) avartavia kokemuksia aivan jokaiselle. Tiistain kokouksessa opiskelijakunta myönsi kuusisataa euroa vanhojentanssien ilmapalloihin ja muihin hedonistisiin nautintoihin. Ihmettelen, jos mahdollista, vielä enemmän tapaa, jolla tähän päätökseen tultiin, kuin opiskelijakunnan rahankäytön kohteita. Sen sijaan, että kv-projektien tukemista ideoinut työryhmä olisi äänestänyt tuen puolesta, he kääntyivätkin omaa ideaansa vastaan. Osalla syynä persumaiseen takinkääntöön oli se, että työryhmä ei jaksanut kirjoittaa loppuun lähes valmista paperia, joka olisi luonut pätevät raamit kansainvälisten projektien tukemiseen. Tukien loppuminen päättyi siis laiskuuteen. Asiat hoidetaan hoitamalla asiat, kuten eräs Järki-guru tapasi sanoa. Kansainväliset projektit ovat huomattava osa lukiomme imagoa. Ne ovat hyödyllisintä, mitä lukio kykenee työelämään antamaan. Ne tarjoavat elämän parasta aikaa. Näitä arvoja minä haluan tukea. Projektit ovat jotain, mistä minä en ole valmis luopumaan.

6 Aion käyttää otto-oikeutta seuraavassa opiskelijakunnan kokouksessa projektien tuen palauttamiseksi. Ehkäpä silloin on pouta. Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa lukiosta paremman paikan Opiskelijakunnan uusi puheenjohtaja haluaa, että koulu jää sieltä valmistuvien ylioppilaiden taakse parempana paikkana, kuin mitä se oli opintojen alkaessa. Toista vuottaan opiskeleva Olli Puumalainen on aloittanut Järvenpään lukion opiskelijakunnan uutena puheenjohtajana. Alkuvuonna pidetyssä opiskelijakunnan vuosikokouksessa hän voitti vastaehdokkaansa selvin luvuin: äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa puolsi Puumalaista puheenjohtajaksi. Uuden puheenjohtajan vaalilupaus kuului selvänä: Valitkaa minut, jotta yksikään idea, ehdotus tai puheenvuoro ei jäisi kuulematta. Miten uusi puheenjohtaja aikoo siis kallistaa korvaansa opiskelijatovereiden suuntaan? MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA? Opiskelijakuntatoiminta lukioissa on lukiolaissa säädettyä opiskelijoiden kuulemista Opiskelijakunta muodostuu kaikista koulun opiskelijoista, vaaleilla valittava hallitus vastaa

7 käytännön toiminnasta Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikuttamista ja osallistumista sekä opiskelijoiden ja koulutuksenjärjestäjän välistä yhteistyötä Opiskelijakunta järjestää Järvenpään lukiossa tapahtumia, rahoittaa opiskelijaryhmien toimintaa ja ylläpitää kioskia Järvenpään lukion opiskelijakunta käytti kevääseen 2015 asti oppilaskunta -nimeä Pyrin olemaan hereillä kokouksissa Ruohonjuuritasolla pyrin olemaan hereillä kokouksissa ja huomaamaan siellä ne vähemmän korkeallekin nostetut kädet, Olli Puumalainen kertoo. Uudessa opiskelijakunnan hallituksessa ei lähtökohtaisesti tyydytä vain toimittamaan perustehtäviä, vaan pyritään aktiivisesti kehittämään koko opiskelijakunnan toimintaa. Tulevista haasteista Puumalainen nostaa esille opiskelijakunnan imagokysymyksen. Koulussa on vallinnut mielikuva opiskelijakunnan hallituksesta sulkeutuneena kaveripiirinä, ja tämän käsityksen Olli Puumalainen haluaa murtaa. Työkaluina on puheenjohtajan mukaan vanhoista kaavoista luopuminen ja avoimuuden kehittäminen. Opiskelijakunta on lisännyt tiedottamista ja läsnäoloaan sosiaalisissa medioissa. Uuden hallituksen kokoonpanossa on onneksi monipuolisesti erilaisia ihmisiä, joten kaveripiiri-imago voidaan murtaa, Puumalainen kertoo. Tiedottamisen osalta tavoite on, että kukaan opiskelija, joka haluaa tietää mitä opiskelijakunnassa tapahtuu, ei jää pimentoon. Puheenjohtaja toivoo voivansa luoda myös uusia perinteitä yhteishengen kohentamiseksi. Puumalaisen mukaan kaiken ei tarvitse olla hienoa ja näyttävää, vaan kevyemmilläkin tempauksilla voidaan lisätä viihtyvyyttä. Tähän työhön on jo

8 käyty, ja Keravan lukiolaisille on esitetty haaste urheilukilpailuun. JÄRVENPÄÄN LUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS VUONNA 2015 Kuka Tehtävä Opintojen vaihe Aiemmat hallitusvakanssit Olli Puumalainen puheenjohtaja 2. vuosi Joonas Paukkunen varapuheenjohtaja 2. vuosi kehitys- ja PRvastaava Oiva Kumpulainen sihteeri abiturientti (jatkaa) sihteeri Eetu Mölsä tiedottaja ja PRvastaava 1. vuosi Ella Kinnunen Emilia Sinkkonen kirjavastaava 2. vuosi kioskitäti toimintavastaava 2. vuosi toimintavastaava Ronja Suokivi toimintavastaava 1. vuosi Jani Lehtinen toimintavastaava 2. vuosi ympäristövastaava Tito Martinez kioskivastaava 2. vuosi Ossi Laurila ympäristövastaava 2. vuosi kirjavastaava Jere Kemoff TVT-vastaava 2. vuosi