LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA 2013-2016 (Lastensuojelulaki 12 )

SODANKYLÄN KUNTA LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA 2013-2016 (Lastensuojelulaki 12 ) Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400-618 870 PL 60 www.sodankyla.fi 99601 Sodankylä etunimi.sukunimi@sodankyla.fi Hyväksytty PTLTK 9.9.2014 Hyväksytty SIVLTK 30.10.2014 Hyväksytty KH 11.11.2014 Hyväksytty KV19.12.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN TARKOITUS JA LAADINTAPROSESSI... 3 2 UUSIA SUUNNITELMAVELVOLLISUUKSIA OPISKELUHUOLTOON 1.8.2014... 4 3 EDELLISEN LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN ARVIOINTIA... 5 4 LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ... 5 5 LASTENSUOJELUN NYKYTILA JA TARVE SODANKYLÄSSÄ... 5 5.1 Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset... 5 5.2 Avohuolto... 6 5.3 Sijaishuolto... 6 5.4 Jälkihuolto... 7 5.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset, ottolapsineuvonta... 7 5.6 Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella... 8 5.7 Toimiva Lapsi ja perhe menetelmät, Lapset puheeksi keskustelu... 8 6 VOIMAVARAT LASTENSUOJELUSSA... 9 7 LASTENSUOJELUN TILAN ARVIOINTIA: KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA KONKREEETTISET TOIMENPITEET... 10 8 PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 11 9 LÄHTEET... 12 10 LIITTEET... 12 2

1 LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN TARKOITUS JA LAADINTAPROSESSI Lastensuojelulain (417/2007) 12 mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sodankylässä suunnitelmaa kutsutaan nimellä Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma. Lastensuojelulain mukaan ohjelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tarkoituksena on antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma on tehty prosessina yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen kuntalaisia, asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Sodankylässä ohjelman päävastuu on ollut perusturvalautakunnalla. Kuntalaisille on järjestetty kuulemistilaisuus 22.5.2013 ja mahdollisuus antaa palautetta kunnan kansalaiskanavan kautta erityisesti lapsiperheiden palveluista. Ohjelman valmistelusta on vastannut lapsiasianeuvosto, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Milja Mettiäinen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Arja Mäkitalo, kunnanhallituksen edustaja Leea Seitaniemi, perusturvalautakunnan jäsen Hanna Kuusela, kirkkoherra Marja Tuovinen, osastonhoitaja Tuula Annala, terveydenhoitaja Veli-Matti Vaarala, ylikonstaapeli Heikki Lakkala, rehtori Jaana Hannula, koulukuraattori Satu Hoikka-Hietanen, koulukuraattori Sirpa Takala, perhetyöntekijä Ritva Ollila, päiväkodin johtaja Marke Mäntynen, Mannerheimin lastensuojeluliiton edustaja Raija Toivola, psykiatrinen sairaanhoitaja Marjut Aikio, sosiaalityöntekijä Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja, työryhmän pj. Kati Aikio, sosiaalityön johtaja, työryhmän siht. Samalla ohjelma on vastaus kunnanvaltuuston 12/2012 tekemään selvityspyyntöön, joka koski lastensuojelun tilannetta Sodankylässä. Lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa otetaan kantaa siihen, mitä mahdollisia puutteita lastensuojelun palveluverkossa on ja onko lastensuojelulla 3

riittävästi resursseja sekä ehkäisevään että korjaavaan työhön. Sodankylän lastensuojelun tilaa verrataan muiden Suomen kuntien tilanteeseen. Ohjelman kirjoittamiseen ovat osallistuneet vs. sosiaalityöntekijä Susanna Takala, perhetyöntekijät Anita Tervo ja Henna Tasala, osastonhoitaja Marja Tuovinen, päivähoidon vastuualuepäällikkö Ritva Ollila, koulukuraattori Jaana Hannula, erityisnuorisotyöntekijä Jouni Salminen, vapaa-aikasihteeri Arja Nieminen, sovitteluohjaaja Jenni Äärelä, psykiatrinen sairaanhoitaja Raija Toivola, MLL:n edustaja Marke Mäntynen, sosiaalityön johtaja Kati Aikio ja opiskelija Sari Pekkala. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma linkittyy kunnan sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja kuntastrategiaan. Lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta kertovat mittarit (väestörakenne, työllisyys/työttömyys, asuminen ja asuinympäristö, terveystiedot, lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset, lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo, koulutustaso) ja niiden tulkinta on siirretty sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Lastensuojelun työntekijät ovat osallistuneet mittareiden tulkintaan. 2 UUSIA SUUNNITELMAVELVOLLISUUKSIA OPISKELUHUOLTOON 1.8.2014 Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tulee voimaan 1.8.2014. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Kunnalla tulee olla tarjolla alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Laki säätää myös määräajoista. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun on oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Myös terveydenhoitajalle tulee päästä tarvittaessa ilman ajanvarausta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma) tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Tämän lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee laatia opiskeluhuoltosuunnitelma, johon on kirjattava lakisääteiset tehtävät. Uudessa laissa säädetään myös opiskeluhuoltoryhmien perustamisesta. Uudessa laissa säädetään myös opiskeluhuoltoryhmien perustamisesta kolmella eri tasolla. Koko kunnan opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta, kehittämisestä ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Oppilaitostasolla opiskeluhuollosta vastaa rehtorien johtama oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa yhteisöllisestä opiskeluhuollosta. Tämän lisäksi yksittäisen opiskelijan tai tietyn ryhmän tuen tarpeen selvittämisestä ja palvelujen järjestämisestä vastaa tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön yksittäisen opiskelijan asiaa hoitamaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon yksityiskohtainen toteutus Sodankylässä on kirjattu lukuun 4.3. (nettiversiossa). Sodankylässä oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät palvelut toteutuvat lain hengessä. Kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja muu opiskeluhuolto toimivat. Perheneuvolassa on aloittanut uusi psykologi 1/2014. 4

3 EDELLISEN LAPSI- JA PERHEPOLIITTISEN OHJELMAN ARVIOINTIA Tavoitteena ensimmäisessä Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa oli, että kehittämisehdotusten määrä olisi kohtuullinen, jotta uudistukset saadaan vietyä läpi. Jälkikäteen voidaan todeta periaatteen olleen oikeansuuntainen: toimenpideohjelmassa sovitut asiat ovat menneet eteenpäin. Urheilupuiston leikkikenttä on saanut uusia välineitä, kenttä on laajentunut. Tekniselle toimelle on välitetty toive aidatusta leikkipuistosta, jossa olisi helpompi järjestää ohjattua toimintaa. Neuvola on saanut oman perhetyöntekijän vuoden 2011 neuvola- ja kouluterveydenhuoltoasetuksen velvoittamana. Lapsiperheiden kotipalvelu käynnistyi suunnitellusti neuvolan yhteydessä. Uudella ohjelmakaudella otetaan kantaa lapsiperheiden kotipalvelun laajuuteen, organisoitumiseen ja siihen, osoitetaanko toiminnalle pysyvä määräraha. Päivähoidon varahoitojärjestelmää on kehitetty uuden Poikkijoen päiväkodin avulla sujuvaksi. Kuntalaistilaisuudessa varahoito ei noussut enää esille erityisenä ongelmakohtana. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on tiivistetty monialaista yhteistyötä mm. osoittamalla koulujen oppilashuoltotyöryhmiin omat vastuusosiaalityöntekijänsä. Lastensuojelutyö on uudella ohjelmakaudella ollut suurien haasteiden edessä: lastensuojeluun on tarvittu lisää resursseja sekä virka-aikaan että sen ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Edellisellä ohjelmakaudella ongelmalliseksi koettiin lakisääteisten lääkärintarkastusten järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille sekä koulupsykologipalvelujen riittämättömyys. Perheneuvolaan on saatu palkattua psykologi vuoden 2014 alusta alkaen. Kouluterveydenhuoltoon on tarkoitus nimetä oma lääkäri. 4 LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ Kts. www.sodankyla.fi/perusturvapalvelut/sosiaalityö 5 LASTENSUOJELUN NYKYTILA JA TARVE SODANKYLÄSSÄ 5.1 Lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset Lastensuojelun tilanne on muuttunut olennaisesti edellisen Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman teon jälkeen. Lastensuojelun tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on nelinkertaistunut viidessä vuodessa. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä on kaksinkertaistunut samaan aikaan. Taulukko 1. Lastensuojeluilmoitusten määrä vuosina 2009-2013 (kpl) 2009 2010 2011 2012 2013 48 57 92 118 188 Ilmoituksia tekivät lasten omat perheet, kouluviranomaiset, poliisi, naapurit, omaiset ja terveydenhuoltoviranomaiset. Ilmoitusten sisältö on liittynyt epäsosiaaliseen käytökseen, koulunkäyntivaikeuksiin, mielenterveysongelmiin, perheväkivaltaan, vanhempien kasvatuskyvyttömyyteen ja päihteiden käyttöön, nuorten omaan päihteiden käyttöön ja rajattomuuteen, pienten lasten hoidon laiminlyöntiin. Taulukko 2. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä vuosina 2009-2013 (kpl) 2009 2010 2011 2012 2013 28 19 21 40 41 5

Lastensuojelutarpeen selvitys tarkoittaa useita tapaamisia (6-10 kpl) lapsen ja perheen kanssa ja lopputuotoksena parin sivun mittaista raporttia. Lievimmissä tapauksissa lastensuojelutarpeen selvitys merkitsee puhelinsoittoa vanhemmille ja dokumentointia lyhyesti. Osa henkilöistä, joista tehdään lastensuojelutarpeen selvitys, jää lastensuojelun asiakkaiksi. 5.2 Avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimina on käytetty perhetyötä, tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa, leiritoimintaa, taloudellista tukea, lapsiperheiden kotipalvelua, MLL:n lastenhoitotoimintaa sekä sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa. Tukiperheinä ja tukihenkilöinä toimii Sodankylässä noin 20 henkilöä. Vuosittain noin 30 lapsella on tukiperhe (esim. 1 viikonloppu/kk tukiperheessä) tai hänelle on nimetty lastensuojelun tukihenkilö. Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli 83 lasta ja nuorta. Vuonna 2013 tarkistettiin 48 avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmaa. Tärkein avohuollollinen tukimuoto on lastensuojelun perhetyö, jonka painopiste on tehostetussa perhetyössä, jolloin lapsesta on jo erityistä huolta. Perhetyö on todistanut vaikuttavuutensa sillä, että yhtään lasta ei ole huostaanotettu lastensuojelun perhetyötä saaneista perheistä. Vuonna 2013 lastensuojelun perhetyön piirissä oli 15 perhettä. Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten määrä Sodankylässä vuosina 2009-2013 (henkilöä) 2009 2010 2011 2012 2013 70 58 64 70 83 Sodankylän kunta tukee Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitotoimintaa taloudellisesti. Lastenhoitotoiminnan tarve on kasvanut merkittävästi vuoden 2013 aikana. Toiminta täydentää lapsiperheiden palveluita ja lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Taulukko 4. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminnan toteutuminen Sodankylässä vuosina 2012-2013 Tunteja Asiakkaat Tilaus 2012 63 11 18 2013 160 16 54 5.3 Sijaishuolto Lastensuojelutarpeen kasvu Sodankylässä on näkynyt erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrissä. Sodankylän kunnassa huostaanotettujen ja sijoitettujen määrät olivat vuoteen 2010 koko maan ja Lapin läänin keskiarvojen alapuolella. Tilanne on muuttunut vastaamaan koko Suomen ja Lapin tilannetta vuoden 2012 aikana. Sijoitettujen lasten määrä on käynyt Sodankylän tasolla ennätyksellisen korkealla vuoden 2013 aikana (26 sijoitettua lasta ja nuorta 9/2013). Perhekoteihin on jouduttu tekemään etenkin yläasteikäisten sijoituksia. Sijoitusten syynä ovat olleet erilaiset kasvatusvaikeudet perheissä, vanhempien alkoholinkäyttö, perheväkivalta, avuttomuus sekä nuorten oma päihteiden käyttö. 6

Taulukko 5. Lastensuojelun sijoitettujen määrä 31.12. Sodankylässä vuosina 2009-2013 (henkilöä) 2009 2010 2011 2012 2013 14 12 12 22 23 Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 2011-2012 Koko maa Lappi Sodankylä 2011 1,4 % 1,4 % 1,0 % 2012 1,5 % 1,4 % 1,4 % Taulukko 7. Huostassa olleet 0-17 vuotiaat viimeisimman sijoitustiedon mukaan, prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuosina 2011-2012 Koko maa Lappi Sodankylä 2011 1,1 % 1,0 % 0,6 % 2012 1,1 % 1,1 % 1,1 % 31.12.2013 sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 23, joista perhekodeissa oli 15 henkilöä ja sijaisperheissä kahdeksan henkilöä. Perhehoitosijoitusten määrä on vähitellen noussut. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on toiminut lastensuojelulaki, joka edellyttää kartoittamaan lapsen läheisverkostot ennen sijoitusta. Kolme sodankyläläistä perhettä on saanut tuleville sijaisvanhemmille tarkoitetun Pride - koulutuksen Tunturi -Lapin Perhehoitohankkeen kautta vuoden 2012 aikana. Kaikilla sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on ajantasainen asiakassuunnitelma. Biologisille vanhemmille on tehty tarvittaessa oma kuntoutussuunnitelma. Huostaanotot ja sijoitukset ovat useiden asioiden summa; yksinkertaista selitystä ei yleensä löydy. Huostaanoton perusteet liittyvät vakaviin puutteisiin vanhemmuudessa, päihteiden käyttöön sekä lapsen/nuoren omaan terveyttä ja kehitystä vakavasti vaarantavaan käyttäytymiseen. 5.4 Jälkihuolto Jälkihuollossa olevien nuorten määrä on viime vuosina pysynyt Sodankylässä samalla tasolla (2011 10 nuorta, 2012 kahdeksan nuorta, 2013 yhdeksän nuorta). Jälkihuollollinen tukeminen on tarkoittanut sosiaalityöntekijän antamaa ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea, tukihenkilön antamaa tukea tai perhekotihoidon jatkumista. Kaikille jälkihuollossa oleville nuorille on tehty jälkihuollon suunnitelma. Mikäli nuori on asunut muualla kuin Sodankylässä, hänelle on voitu ostaa jälkihuollollisia tukipalveluita sopivilta palveluntuottajilta esim. perhekodeilta. Sodankylässä asuvien nuorten jälkihuollon tuesta on vastannut nuoren oma sosiaalityöntekijä. Jälkihuollollinen tukeminen on ollut suunnitelmallista. Nuorelle on maksettu lastensuojelulain mukaiset itsenäistymisvarat. Jälkihuollon suunnitelma on tehty yhteistyössä nuoren kanssa. 5.5 Huolto- ja tapaamissopimukset, elatussopimukset, oikeudelle annettavat selvitykset, ottolapsineuvonta Huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia tehtiin vuoden 2013 aikana 64 kpl. Suurin osa huolto- ja tapaamisoikeussopimuksista tehdään lapsen isyyden vahvistamisen yhteydessä. Viime vuosina vuoroasumissopimukset ovat lisääntyneet. Vuonna 2013 elatussopimuksia oli 125 kpl. Elatussopimusten määrä on syystä Sodankylässä noussut muuta Lappia ja koko Suomen keskiarvoa suuremmak- 7

si. Nousun syyksi on arvioitu lyhytaikaisten sopimusten määrän kasvu ja isolapsisten perheiden määrän nousu. Taulukko 8. Sosiaalilautakuntien vahvistamia elatussopimuksia, prosenttiosuus 0-17 vuotiaista vuosina 2011-2012 Koko maa Lappi Sodankylä 2011 4,1 % 6,0 % 7,2 % 2012 4,3 % 6,1 % 10,6 % Oikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten (riitatilanteet lapsen huollon, asumisen, tapaamisoikeuden suhteen) määrä vaihtelee 0-5 kpl/vuosi. Ottolapsineuvonnan tarve Sodankylässä on ollut hyvin vähäistä. 5.6 Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella Sodankylässä on aloitettu virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys 1.1.2014. Päivystys toteutetaan viikon jaksoina varallaolona ja tarvittaessa aktiivityönä. Päivystäjinä toimivat neljä sosiaalityöntekijää sekä perusturvajohtaja ja sosiaalityön johtaja. Etupäivystys ostetaan edelleen Lapin ensi- ja turvakodilta. Sosiaalityöntekijät on perehdytetty ja ohjeistettu virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen. Kunnan oman sosiaalipäivystyksen käynnistäminen liittyi lastensuojeluilmoitusten määrän merkittävään lisääntymiseen. Vuoden 2013 aikana yhteydenotot Rovaniemen kaupungin hoitamaan takapäivystykseen lisääntyivät ja niiden vaativuus kasvoi. Myös rikosuhripäivystyksessä huomioitiin Sodankylän lisääntynyt lastensuojelutarve parin viime vuoden aikana Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Olennaista on, että on olemassa järjestelmä, jolla tarvittaessa saadaan yhteys toimivaltaiseen viranomaiseen. Sosiaalipäivystykseen liittyy hyvin usein sellaisia viranomaistehtäviä, joissa käytetään julkista valtaa, ja jotka on hoidettava virkasuhteessa. Päivystystilanteessa riittää usein puhelimen välityksellä saatu apu (STM:n opas 2005:8, 16). Päivystävällä työntekijällä tulee kuitenkin olla valmius mennä selvittämään tilannetta paikan päälle. Sosiaalipäivystyksen kehittämistä koskevassa STM:n oppaassa (2006:64, 18, 29-30) todetaan, että päivystysaikana tehdään tarvittaessa kotikäyntejä. Asiakastyö voi muodostua puhelimitse tehtävästä selvitystyöstä sekä asiakkaan tapaamisesta. Ajalla 1.1.-30.4.2014 sosiaalipäivystykseen tuli noin 20 yhteydenottoa. Yhteydenottojen syitä olivat lapsen turvattomuus, lapsi/nuori karkumatkalla, lapsen/nuoren päihteiden käyttö, asunnottomuus, vanhemman jaksaminen, vanhemman päihteiden käyttö, perheväkivalta tai sen uhka, tulipalo, nuoren kuulustelu. Mainittuna ajankohtana sosiaalipäivystyksessä tehtiin yksi kiireellinen sijoitus. Kotikäyntejä sosiaalipäivystäjät tekivät kolme kertaa. 5.7 Toimiva Lapsi ja perhe menetelmät, Lapset puheeksi keskustelu Toimiva Lapsi ja perhe -menetelmät ovat THL:n johdolla kehitettyjä ja juurrutettavia lasten hyvinvointia tukevia käytäntöjä perus- ja erityispalveluissa. TLP-menetelmät haluttiin nostaa erityisen huomion 8

kohteeksi Lapsi- ja perhepoliittisessa ohjelmassa, koska ne ovat saaneet kunnassa laajalti jalansijaa. Toimiva Lapsi & perhe -työmenetelmiä voidaan käyttää jo lähes kaikissa psykososiaalisen työn palveluissa kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa (aikuisten ja lasten), työvoimahallinnossa ja sivistystoimessa. Sodankylässä on erityisesti kehitetty Lapset puheeksi työmenetelmää. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat tekijät sekä sopia konkreettisista toimista lapsen kehityksen tukemiseksi. Lapsen vanhempaa tai vanhempia tapaava työntekijä keskustelee heidän kanssaan lasten kehityksestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Työntekijä kertoo lapsia suojaavista tekijöistä ja pyrkii löytämään yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Keskusteluun tarvitaan yhdestä kahteen tapaamiskertaa. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee erityisempää tukea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito. Lapset puheeksi koulutukset alkoivat Sodankylässä vuonna 2011 kahdeksan paikkakuntalaisen kouluttajan voimin. Nyt kouluttajia Sodankylässä on yhdeksän. Tällä hetkellä Sodankylässä on 82 täysin koulutettua Lapset puheeksi ja Neuvonpito menetelmän käyttäjää. 19 työntekijällä koulutus on aloitettu, mutta vielä kesken. LPNP-menetelmän koulutusta on tähän mennessä saanut 101 kunnan työntekijää ja lisäksi menetelmää käyttää yhdeksän kouluttajaa. Kesällä 2013 organisoitiin kysely koulutetuille. TLP -menetelmät on Sodankylän perusturva- ja sivistyspalveluissa otettu hyvin vastaan. Palautetta antoi 20 koulutettua työntekijää. Palautteiden mukaan LPNP-menetelmän käyttöä omassa työssä edistää menetelmän toimivuus ja yksinkertaisuus. Menetelmän avulla on helppo tutustua uuteen lapseen ja saada myös ns. hiljaista tietoa, mikä muuten jäisi kuulematta. Tämän avulla työntekijän ymmärrys lapsesta ja perheestä lisääntyvät. Suurin este menetelmän käytölle oli yhteisten käytäntöjen ja ajan puute. Lastensuojelussa on koettu, että menetelmät laajentavat lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn tekijöiden määrää. Opettajilta on saatu palautetta, että Lapset puheeksi -keskustelu on kaivattu työväline, joka helpottaa lapsen ja perheen asioista keskustelua perheitä leimaamatta. Huolimatta TLP-menetelmien aktiivisesta soveltamisesta Sodankylässä, vielä ei olla valmiita siihen, että menetelmää sovellettaisiin suunnitelmallisesti tietyille ikäluokille. Kehittämistyötä jatketaan ja seurataan aktiivisesti, miten menetelmää järjestelmällisesti sovellettaessa ratkaistaan valtakunnallisesti esim. tietosuoja-asioihin ja opettajien työaikakysymyksiin liittyvät haasteet. 6 VOIMAVARAT LASTENSUOJELUSSA Sodankylässä lastensuojelu ruuhkautui juuri samaan aikaan, kun THL/Valvira alkoivat toteuttaa lastensuojelulain käsittelyaikojen toteutumista koskevaa seurantaa 1.1.2014. Kunnilta kysytään kahdesti vuodessa määräaikojen toteutumista lastensuojeluasian vireille tulosta (7 arkipäivää) sekä lastensuojelutarpeen selvityksestä (3 kk). Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun henkilöstövoimavarojen tila on kohtuullinen. Lastensuojelu on saanut luvan määräaikaiseen työntekijään siihen saakka, että sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän ja kehitysvammahuollon esimiehen toimenkuvat eläköitymisen yhteydessä organisoidaan uudelleen. Lastensuojelua tekee tällä hetkellä kolme sosiaalityöntekijää sekä kaksi perhetyöntekijää. Sosiaalityön johtaja toimii lastensuojelulain 13 mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Perhetyöntekijät tekevät sosiaalityöntekijöiden työparina lastensuojelutarpeen selvityksiä. Lastensuojelun osaamisen tila on hyvä: lastensuojelua tekevät pitkäaikaiset, ammatillisesti pätevät työntekijät. 9

7 LASTENSUOJELUN TILAN ARVIOINTIA: KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA KONKREEETTISET TOIMENPITEET Lastensuojelun tilasta on olemassa tuoreita Sosiaali- ja terveysministeriön (Toimiva lastensuojelu 2013) ja Kuntaliiton (Lastensuojelun kuntakysely 2013) selvityksiä. Selvityksistä käy ilmi, että Sodankylän lastensuojelun tilanne ei poikkea muiden Suomen kuntien tilanteesta. 1990-luvun laman aikana tehdyt leikkaukset peruspalveluissa vaikuttavat edelleen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lastensuojelun kuormitus on koko Suomessa lisääntynyt 1990-luvulta kaksinkertaiseksi, mutta henkilöstöä ei ole lisätty samassa suhteessa. Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet tasaisesti koko maassa erityisesti sijaishuollon johdosta. Joissakin tilanteissa sijaishuollolle ei ole vaihtoehtoa, mutta kustannuksia on kuitenkin hyödyllistä verrata avohuollon kustannuksiin. Lapsen sijoittaminen laitoshuoltoon maksaa keskimäärin 90.000,00 /vuosi. Samalla rahasummalla voitaisiin tarjota perheelle intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi (Heinonen et al. 2012, 36). Samalla rahalla voitaisiin palkata kaksi sosiaalityöntekijää. Useissa tutkimuksissa on todettu, että niukat sosiaalityöntekijäresurssit vahvistavat sosiaalityön roolia ongelmien korjaajana ja lisäävät sijaishuollon kustannuksia. Näin on käynyt myös Sodankylässä. Sijaishuolto vie kasvavan määrän taloudellisista voimavaroista; ollaan kierteessä budjettiylitysten ja lisätalousarvioiden kanssa. Pääosin viranomaisyhteistyö Sodankylässä toimii, mutta siihen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Toimivaan tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön on olemassa hyviä käytäntöjä, mm. yhteyshenkilöiden nimeäminen poliisiin ja toimintatavoista sopiminen säännöllisesti. Yhteistyötä ylläpidetään yhteisillä koulutuksilla ja tapaamisilla. Sodankylän kokoisessa kunnassa tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret löydetään kohtalaisen hyvin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti viikoittain koulujen, perheneuvolan, mielenterveystoimiston, äitiys- ja lastenneuvolan sekä päivähoidon kanssa. Koulujen oppilashuoltotyöryhmiin on nimetty omat vastuusosiaalityöntekijänsä. Sosiaalityön virka-aikaisen päivystyksen avulla perheet ja yhteistyökumppanit saavat päivittäin yhteyden sosiaalityöntekijään. Yhteistyö ei ole ollut kiinni rakenteista eikä saman katon alla toimimisesta. Kehittämisehdotusten laadinnassa painopisteenä on ollut lastensuojelulain keskeisten tavoitteiden huomioon ottaminen: ennaltaehkäisevä lastensuojelu, varhainen tuki ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Strateginen suunnittelu on tehty yhteistyönä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja eri toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheet ovat ilmaisseet toiveensa kasvatuksen tukipalveluiden ja erityisesti lapsiperheiden kotipalvelun tarpeesta. Perheet kaipaavat joustavaa tukea eri elämäntilanteissa. Lapsiperheiden kotipalvelu saatiin käynnistymään vuoden 2012 aikana kokeiluna kotihoidon yhteydessä. Määräraha kotipalveluun siirrettiin lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Kotipalvelu siirrettiin lastenneuvolan yhteyteen vuoden 2013 alussa. Keskustelua on käyty erilaisista vaihtoehdoista organisoida lapsiperheiden kotipalvelu kunnan pysyväksi toiminnaksi vuodesta 2015 alkaen. Lastensuojelun sosiaalityön lisäresurssi Lastensuojelu on saanut luvan määräaikaiseen työntekijään siihen saakka, että sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän ja kehitysvammahuollon esimiehen toimenkuvat eläköitymisen yhteydessä organisoidaan uudelleen 1.1.2015 alkaen. Ei ole todennäköistä, että eläkkeelle jäävien sosiaalityöntekijöiden virat voitaisiin jättää täyttämättä. Sosiaalityön virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys Pääsääntö sosiaalipäivystyksen järjestämisessä tulee olla se, että sosiaalipäivystysalue on laajuudeltaan sellainen, että sosiaalipäivystäjällä on tosiasiallisesti mahdollisuus tarvittaessa tehdä kotikäynti. Sodankylän kunnassa kasvanut lastensuojelun tarve edellyttää sosiaalipäivystyksen organisointia omassa kunnassa. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä kehitetään sekä Lapin aluehallintoviraston että Lapin sairaanhoitopiirin johtamissa yhteistyöryhmissä. Erityisesti seurataan Lapin 10

ensi- ja turvakodin etupäivystyksen suodattavuutta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty Lapin alueen kuntien yhteistä etupäivystystä. Päätökset etupäivystyksen suhteen tehdään 1.1.2015 alkaen. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Lastensuojelulaki (2008) velvoittaa kuntia perustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Perusturvalautakunta on 18.12.2013 irtisanoutunut Inarin kunnan kanssa 2008 perustetusta yhteistyöryhmästä ja nimennyt Sodankylästä lastensuojelun asiantuntijaryhmään seuraavat henkilöt: - perheneuvola: psykologi Sonja Nykänen (varalla Raija Toivola, Merja Tammi, Marjo Sukuvaara) - lastenpsykiatria: Antti Kuulasmaa - lastenneuvola: Marja Tuovinen (varalla Tuula Annala) - terveydenhuolto: Kaisa-Maria Eronen (varalla Hanna-Lena Sammela-Paasimaa, Minna Bruun) - kouluterveydenhuolto: Satu Seppälä (varalla Paula Karjula) - opiskeluhuolto: Jaana Hannula (varalla Satu Hoikka-Hietanen) - päivähoito: Ritva Ollila (varalla Tuula Rouhiainen, Taina Kravik, Tarja Ylitepsa-Hietala) - erityisopetus: Anne Savelius - poliisi: Tiina Heikkilä - mielenterveystoimisto: Sari Häkkinen - sosiaalityö: Raija Kumpula, Marjut Aikio, Anne Köngäs, Susanna Takala, sihteeri - perhetyö: Anita Tervo, Sirpa Takala - Kati Aikio, koollekutsuja, puheenjohtaja Asiantuntijaryhmälle järjestetään perehdytystä syksyllä 2014 sosiaalityöntekijätilanteen vakiinnuttua. Sodankylän kunta osallistuu kumppanina lastensuojelun kehittämiseen Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen 2014-2016 kautta. Hankkeen tavoitteena on mm. yhtenäistää lastensuojelun työkäytäntöjä mallintamalla lastensuojelun alueellinen palveluprosessimalli. Olennaista on löytää lastensuojeluprosessin kriittiset pisteet, joihin mietitään yhteisiä toimintatapoja. Hankkeen tuloksena odotetaan mm. lasten ja perheiden saavan oikea-aikaista tarpeisiinsa vastaavaa tukea, työntekijöiden osaamisen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä vahvistuvan ja saavan uusia muotoja, avohuollon tukitoimien valikoiman laajenevan ja lastensuojelun raskaimpien palvelujen kustannusten vähenevän. Hanke toteutetaan mm. verkosto-oppimistapaamisten ja koulutusten avulla. Kehittämisehdotuksiin on myös kirjattu 1.8.2014 voimaan tulevan lain oppilas- ja opiskelijahuollosta keskeiset vaatimukset ja vastuu niiden toteutumisesta. 8 PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA Sodankylän lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2013-2016 viedään perusturva- ja sivistyslautakuntien käsiteltäväksi elo-syyskuussa 2014. Lapsiasianeuvosto kokoontuu ohjelman valmistuttua vuosittain kaksi kertaa seuraamaan kehittämisehdotusten toteutumista. Seuraava ohjelma valmistellaan vuonna 2016. 11

9 LÄHTEET Heinonen Hanna & Väisänen Antti (2012) Mistä lastensuojelun kustannukset koostuvat? Hel-sinki: Lastensuojelun keskusliitto ja THL Kiireellinen sosiaalipalvelu. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:8. Puustinen-Korhonen, Aila 2013: Lastensuojelun kuntakyselyn tulokset. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Sosiaalipäivystyksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:64. Toimiva lastensuojelu. Selvitystyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 19. Tilastot: Sotkanet 10 LIITTEET Liite 1 Yhteenveto kuntalaisten kuulemistilaisuudesta 22.5.2013 Liite 2 Lapsi ja perhepoliittisen ohjelman toimenpideohjelma vuosille 2013-2016 12