LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari
Iso kiitos uudenlainen yhteistyö! OKM, VNL, JY Maakuntien partnerit (10 kpl): LIIKU ry, Kisakallion uo, Suomen uo, Kuortaneen uo, Vuokatin uo, Tanhuvaaran uo, Jyväskylän yo, ODL, Rovaniemen amk. UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Ulla Hakala + labran tiimi Koulut ympäri Suomea. Lapset ja nuoret, jotka osallistuivat!
LIITU-tutkimuksen taustaa Suomessa on kartoitettu lasten ja nuorten liikuntatrendejä lähinnä osana koululaiskyselyitä ja usein vain muutaman indikaattorin perusteella LIITU -tutkimus käynnisti laaja-alaisemman liikuntakäyttäytymisen trendiseurannan vuonna 2014 Vuonna 2016 LIITU -tutkimus keräsi ensimmäisen kansallisesti kattavan objektiivisesti mitatun liikkumisen ja paikallaanolon aineiston Kertoo liikkumisen ja paikallaanolon tasot mitatusti, kysely rinnalla Liikkuminen, liikunta ja paikallaanolo ovat elintapoja, joihin useat eri tekijät niin ympäristö kuin yksilötasolla ovat yhteydessä LIITU -kysely kartoittaa ko. tekijöitä ja tuottaa virikkeitä liikunnan edistämiseksi
LIITU 2016 aineisto Kyselyihin vastasi yhteensä 7565 lasta ja nuorta 367 koulusta 6411 suomenkielistä 1154 ruotsinkielistä LIITU -kyselyä laajennettiin koskemaan myös 9-vuotiaita lapsia koskemaan myös ruotsinkielisiä lapsia ja nuoria lisäämällä kyselyyn uusia kysymyksiä koskien mm. kiusaamista ja syrjintää mittaamalla liikkumista objektiivisesti liikemittarilla suomenkielisiltä lapsilta ja nuorilta Liikemittaria käytti 3274 suomenkielistä lasta ja nuorta (172 koulua) Heistä 90 prosenttia oli käyttänyt mittaria vähintään neljänä päivänä, ainakin kymmenen tuntia päivässä
Liikemittariaineiston kuvaus - 3284 lasta tai nuorta otti liikemittarin käyttöönsä. - Liikemittariaineistoa saatiin 3274 lapselta ja nuorelta. - 2931 (59 % tyttöjä) oli käyttänyt mittaria 4 päivää, 10 tuntia/pvä.
Karttakuva Karilta
Liikkumisen ja paikallaanolon osuudet (%) mittausajasta 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 2,8 2,4 1,7 1,3 1,7 1,4 1,1 0,8 15 14 11 9 12 10 8 7 26 25 6 6 23 8 21 9 50 53 56 60 30 9 47 27 10 23 22 12 14 52 56 57 Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen Kevyt liikkuminen Seisominen Makuu ja istuminen 0 % 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. pojat tytöt
Askelten keskimääräinen lukumäärä päivässä lukumäärä 14000 12000 10000 8000 12546 10372 11322 11849 9486 10562 9967 9061 8534 8716 8197 7918 pojat 6000 tytöt kaikki 4000 2000 0 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Askelviidennekset luokittain Arki Viikonloppu
Askelviidennekset luokittain 10.000 askelta / pv Arki Viikonloppu 80% 60% 40% 20% 40% 40% 20% 20%
Arjen askeleet tunneittain 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Viikonlopun askeleet tunneittain 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Kevyen liikkumisen keskimääräinen aika päivässä tuntia 6 5 4 3 3,6 4,1 3,9 3,4 3,7 3,6 3,3 3,2 3,2 3,0 3,1 3,0 pojat tytöt 2 kaikki 1 0 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Reippaan ja rasittavan liikkumisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia 160 120 80 40 0 124 115 93 76 Reipas liikkuminen 2320 1411 Rasittava liikkuminen 99 86 68 60 Reipas liikkuminen 1411 10 7 Rasittava liikkuminen 110 99 77 66 Reipas liikkuminen pojat tytöt kaikki 181511 8 Rasittava liikkuminen 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Reipas ja rasittava liikkuminen askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu
Reipas ja rasittava liikkuminen arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Reipas ja rasittava liikkuminen viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Päivän korkein liikkumisen intensiteetti (MET*) askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu *MET=metabolic equivalent, lepoaineenvaihdunnan kerrannainen
Päivän korkein liikkumisen intensiteetti arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Päivän korkein liikkumisen intensiteetti viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Istumisen/makuullaolon keskimääräinen aika päivässä tuntia 10 8 6,9 6,5 6,7 7,4 7,2 7,3 8,0 8,6 8,0 8,0 8,1 8,2 6 4 pojat tytöt kaikki 2 0 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Istuminen/makuullaolo askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu
Istuminen/makuullaolo arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Istuminen/makuullaolo viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk
Seisomisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia 160 120 104 117 103 80 80 76 65 68 52 53 64 90 78 pojat tytöt kaikki 40 0 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Ylösnousujen keskimääräinen lukumäärä päivässä lukumäärä 50 40 41 40 38 38 38 37 34 34 34 33 36 35 30 20 pojat tytöt kaikki 10 0 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.
Päätulokset: liikkuminen Lapset ja nuoret liikkuivat reippaasti tai rasittavasti vain reilun kymmenesosan valveillaoloajasta. Alakoululaisten intensiteettihuippu sijoittui koulupäivään. Liikkumisen intensiteetti oli matala erityisesti viikonloppuisin. Liikkumisen määrä vähentyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä; pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt. Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin 10 243 askelta päivässä. Yksilöllinen vaihtelu askelmäärissä oli todella suurta sekä luokka-asteiden että askelviidennesten välillä. Askelviidenneksissä ero paljon ja vähän liikkuvien osalla oli viikonloppuna ja arki-iltoina suurempi kuin koulupäivänä.
Päätulokset: paikallaanolo Lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Koulupäivän aikana lapset ja nuoret istuvat paljon askelviidenneksestä riippumatta. Matalimman askelviidenneksen lapset ja nuoret istuvat vapaa-ajallaan vieläkin enemmän. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat istuivat tyttöjä enemmän.
Toimenpide-ehdotuksia Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi. Vähän liikkuville lapsille ja nuorille koulupäivän liikunnallistaminen on erityisen tärkeää. Huomiota tulisi kiinnittää myös yläkoululaisille suunnattuihin toimiin. Tarvitaan useiden toimijoiden strategista yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka kohdentuvat läpileikkaavasti lasten ja nuorten arkeen vanhemmat, koulu, järjestöt, seurat, kunta, kerhot, seurakunnat, kaveriporukat, jne. Lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan toimenpiteiden suunnitteluun. Erityishuomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien lasten ja nuorten toiveisiin. Vähiten liikkuvat lapset ja nuoret tulisi tunnistaa ja heidät tulisi nykyistä vahvemmin huomioida kohderyhmänä ja toimenpiteiden suunnittelussa. Käyttäytymisen muutokseen riittää pienten asioiden huomioiminen ja arkiset oivallukset. Jatkossa tarvitaan systemaattisesti vertailukelpoista seurantatietoa lasten ja nuorten paikallaanolosta ja liikkumisesta.
Kiitos kuulijoille!