Itä-Suomen MaaS - Etenemispolku ja toimenpiteitä uusien liikkumispalvelujen synnyttämiseksi Itä-Suomen alueelle Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 27.10.2016 Markku Kivari
Työn tavoitteet Tunnistaa tarvittavia uusia liikkumispalveluja Kuvata eri toimijoiden roolit liikkumispalveluiden edistämisessä ja kehittämisessä Osoittaa etenemispolku uusien liikkumispalvelujen synnyttämiseksi Selkeyttää MAAS-ajatteluun liittyvää käsitteistöä. Laatia ehdotus, miten alueella voidaan seurata/mitata uusien liikkumispalvelujen kehittymistä Kuva: LVM
Mitä Maas on? - Useita näkökulmia Mobility as a service (Maas), liikkuminen palveluna Auton omistamisen sijaan ostetaan palvelua Yksi toimiva kokonaisuus (viranomaisten hankkima + markkinaehtoinen liikenne, vuokrauspalvelut, yhteis-käyttö, kimpparatkaisut jne), ovelta-ovelle Liikkumispalvelut yhdeltä luukulta (suunnittelu, varaus, maksaminen, häiriöt, liikkumiseen liittyvät palvelut) Helppo maksaminen ( Liikkumispaketti, Pay-asyou-go ) => Tarve sopia yhteisesti MITÄ MAAS:LLA TARKOITETAAN / HALUTAAN TARKOITTAA ITÄ-SUOMESSA! LVM: Liikenne palveluna on uusi toimintatapa, jossa tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä luo-daan yhteistyössä julkisen sektorin, elinkeino-elämän ja käyttäjien kesken käyttäjälähtöisiä liikenne- ja kuljetuspalveluita tuottava saumatto-masti yhteentoimiva ja kestävä liikenne-järjestelmä. KV maailmassa MaaS on lanseerattu termillä Liikkuminen palveluna ja pitää sisällään kapeamman näkökulman keskittyen nimenomaan asiakaslähtöisiin liikkumisen palveluihin ja niiden ostamisen mahdollistamiseen kokonaisuutena tai osina asiakkaan toivomusten mukaan. LIVI : Yksinkertaisimmillaan on kyse siitä, että matkustaja saa tarvitse-mansa palvelut helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla. Eri liiken-nemuodot toimivat saumattomasti yhdessä, ja matkan aikanakin suunnitelmaa voi muuttaa, sillä tieto liikkuu liikkujan ja logistiikan matkassa sujuvasti yli 3 liikennemuotojen.
Palveluarkkitehtuurin periaatekuva Työn tavoitteena ymmärrys palvelujen tarpeesta, teknologia tulee mukaan vasta toteutusvaiheessa Käyttäjärajapinnat (esim. mobiiliapplikaatio) Palveluntarjoajan rajapinnat (Yritysasiakkaiden rajapinnat) Liikennekysynnän tietoaineistot ja analytiikka 4 Maas-operaattori +
Tarpeiden syventäminen yhdessä toimijoiden kanssa Seudulliset LJ-ryhmät Keski-Karjalan seutu, Savonlinnan seutu, Kuopion seutu, Mikkelin seutu, Keski-Savon seutu, Ylä-Savon seutu ja Joensuun seutu Matkailuoperaattorit Savonlinnan yrityspalvelut Karelia Expert Liikenneoperaattorit Työpaja 24.8.2016 (STL x 3, LAL, Pohjolan liikenne, Savonlinja Oy, Taksidata) Itä-Suomen liikennestrategiassa tunnistetut käyttäjäryhmät /asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Työmatkat Asiointimatkat haja-asutusalueella Pitkät matkat (työasiamatkat/vapaaajanmatkat) Asiakastarpeet, matkailu Tärkeää varmistaa sujuvat tie- ja ratayhteydet. Toimiva opastus ja liikenneinformaatio tukevat matkailukohteiden saavutettavuutta. Tärkeää, että eri liikennemuodot toimivat hyvin yhteen. PERUSPALVELUTASOSSA ON MYÖS 5
Seudulliset LJ-ryhmät Toimintaympäristön keskeiset haasteet: kannattavan liikenteen järjestäminen maaseudulle haastavaa/mahdotonta Taksiliikenteen murros aiheuttaa epävarmuutta Kuntakeskusten välinen liikenne hiljaisen kysynnän aikana Matkailukeskittymien saavutettavuus Käyttäjäryhmiä/-tarpeita: Maaseudun asukkaiden asiointi- ja satunnaiset matkustustarpeet Työmatkapendelöinti kuntakeskuksiin Ikääntyvien ja kortittomien liikkumistarpeet Vapaa-aikaan / harrastuksiin liittyvät tarpeet Muut kuin omalla autolla saapuvat matkailijat Palvelujen kehittämistarpeita: Kaikki informaatio yhdestä paikasta Lippujen ostamisen ja maksamisen helppous (useita kanavia). Matkaketjujen helppous / vaihtojen helpottaminen solmupisteissä Reaaliaikainen kyytien seuraaminen / tilaaminen Yhteiset lippujärjestelmät Kyytitori satunnaisten liikkumistarpeiden tyydyttämiseksi. Täydentävät palvelutarpeet: Joukkoliikenteen käytön opettaminen Pientavarakuljetukset Ateriakuljetukset Tunnistetut täydentävät tarpeet liittyvät Nykyinen tarjonta ei vastaa käyttäjien tarpeita pääosin kuljetusten talouden tehostamiseen. 6
Matkailuoperaattorit Tärkeimmät asiakasryhmät/-tarpeet: Yhteydet lento- ja rautatieasemilta majoituskohteisiin (keskustat ja isot kohteet), jos ei ole omaa autoa. Luonto- /ekomatkailu ja siitä seuraavat tarpeet Kesämatkailu Matkailijaryhmien liikkuminen, Ikääntyvien liikkuminen Tarvittavia palveluita: Reaaliaikainen tieto palvelujen todellisesta saatavuudesta ja hinnoista Informaation tarjonta sähköisesti Matkailussa kiertomatkatuotteita Matkailuinformaation saatavuus liikuttaessa (paikannus, push-viestit), erityisesti liikenteen solmupisteissä Palvelujen paketointi: Luontomatkailuun kuljetus+palvelut kohteessa Kimppakyytien On-Demand palvelu Autonvuokraus + räätälöidyt reitit navigaattoreissa Majoitus Ehdotetut lisäpalvelut tuovat aitoa lisäarvoa matkailijalle. 7
Operaattorityöpajan keskeisiä tuloksia Mitä tarvitaan jotta päästään eteenpäin? Yhteistyöhalukkuutta löytyy Voidaanko hyödyntää ajoneuvoissa jo olemassa olevaa teknologiaa? Vai Käyttäjäryhmiä/tarpeita tarvitaanko uusia investointeja? Suurin potentiaali jo nykytilanteessa vahvoissa Tiedon yhteiskäyttöisyys, tarve työmatka- ja opiskelumatkoissa rajapintojen avaamiselle ja standardoinnille Vapaa-ajan matkat pe-la ja suuret yleisötapahtumat Nopeita kokeiluja tarvitaan (Huom! Matkailun fokus mökkikylien saavutettavuudessa, ei Miten saadaan kokeilut niinkään yksittäisessä mökkimatkailussa liikennöitsijälähtöisiksi?) Nuorten matkat (asenne/uusien palvelujen käytön Yritykset eivät tahdo saada tiedotusta osaaminen) palveluista paikalliseen mediaan => Lentokenttämatkat Media pitäisi saada mukaan, toisaalta Mmarkkinaehtoisen liikenteen palvelujen sosiaalinen media nuorten kehittäminen saavuttamiseen hyvä kanava Taksi-bussi matkaketjun kehittäminen mahdollista Kysymyksiä on paljon: Seurattava mitä yhteiskunnan rahoittamalle liikenteelle tapahtuu (lainsäädännön, hallinnon) Kuka integroi tai ketjuttaa matkat asiakkaalle? uudistusprosessissa. 8 Kuka maksaa kehitystyön?
MAAS-palvelujen kehittämispolku Mitä tasoa tavoitellaan? 202? Tavoitetason määrittäminen Lyhyellä aikavälillä (< 2v.) edetään kokeilujen avulla Pitkällä aikavälillä (202?) kohti monipuolista MaaS-palvelua Mitä uutta tarvitaan ja miten sinne päästään? Toimijoiden roolit matkan varrella Ensimmäiset askeleet Alustavia ajatuksia mahdollisista kokeiluista Käyttäjän kannalta optimaalinen palvelu käsittää mm.: Matkan suunnittelu (kulkutapa, reitti) Helppo maksaminen Joustavat eri käyttötilanteisiin sopivat hinnoittelumallit (pay-as-you-go, kkmaksu, jne.) Matkan ja häiriötilanteiden hallinta Personoitu palvelu (oppiva palvelu) 9
Toimijoiden roolit matkalla kohti tavoitetilaa
Matkalla kohti tavoitetilaa Asiakkaan tarpeet lähtökohtana Kolmas sektori täydentää Operaattorit tuottavat palveluja Julkisten toimijat edistävät
Operaattoreiden rooli MaaS-palvelujen kehittämisessä Hyödynnetään lainsäädäntömuutosten avaamat mahdollisuudet uusien palvelujen kehittämisessä. Operaattori voi tarjota palveluja asiakkaalle suoraan (vain oma palvelu) sekä MAASoperaattorin välityksellä (Koko matkaketju + mahdolliset lisäpalvelut). Lähtökohtana nykyisten palvelujen saatavuuden ja palvelutason parantaminen joko itsenäisesti tai yhteistyössä viranomaisten kanssa. Palvelujen kehittäminen kokeilujen avulla joko itsenäisesti tai yhteistyössä viranomaisten kanssa. Uudentyyppisten liiketoimintamallien tai palvelukonseptien kehittäminen kokeilujen pohjalta. Palvelutarjonnan rajapintojen avaaminen Yhteistyöstä sopiminen muiden operaattoreiden tai MAAS-operaattoreiden kanssa. 12
Julkisten toimijoiden rooli MaaS-palvelujen kehittämisessä Varmistaa lainsäädäntömuutosten ja oman tiedon avaamisen avulla uudentyyppisten palvelujen kehittämismahdollisuudet. Markkinoiden toimivuus ja markkinoille tulon helpottaminen Vaatimus rajapintojen avaamiselle Edistää asiakastarpeista johdettujen kokeilujen käynnistämistä esim. osallistumalla kokeilujen rahoittamiseen Erityisesti nykytilanteessa kannattamattomien liikennepalvelujen osalta. Kannustaa yrityksiä kokeiluihin myös kannattavassa liikenteessä kannattavan liikenteen ja First mile - Last mile ongelman ratkaiseminen toimivan matkaketjun synnyttämiseksi. Toimia käynnistysvaiheessa yhteistyön koollekutsujana ja edistäjänä. Toimivaltainen viranomainen voi kehittää myös itse tai osallistua aktiivisesti MaaS-palvelujen kehittämiseen 13
Kolmas sektori ja kansalaisaktiivisuus täydentävät Yhdistysten, yhteisöjen yms. rooli palveluiden tuottajana? Kimppakyydit perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kansalaisaktiivisuuteen Perustuu puhtaasti asiakastarpeeseen, voi palvella marginaalisiakin asiakasryhmiä Nopea reagointi muuttuviin tarpeisiin ja uudenteknologian hyödyntämiseen. Vastuukysymykset epäselviä Ei voi korvata, mutta täydentää markkinaehtoista ja viranomaisten velvoitteista syntyvää palvelutarjontaa. Viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden toimintaa ohjaavat säännökset ja vaatimukset eivät käytössä. 14
MAAS-operaattorin rooli Kerää ja välittää tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista asiakkaan puolesta Jalostaa tiedon operaattoreiden tarjoamista palveluista helposti saatavaan ja hallittavaan muotoon Yhteismitallistaa tiedon Tarjoaa asiakkaalle liikkumisen kokonaispalvelua Muodostaa matkaketjuvaihtoehdot asiakkaan puolesta. Vaihtoehtojen vertailu Liikkumistiedon seuranta/hallinta (Owndata) Mahdollistaa erilaisten täydentävien ja lisäpalvelujen tarjoamisen asiakkaalle 15
Kokeiluilla eteenpäin!
Toimijoiden roolit kokeilujen käynnistämisessä Tunnistetaan/valitaan yhdessä eri toimijoiden kanssa käynnistettävät kokeilut: Sovitaan käyttäjäryhmät, joista palvelujen kehittäminen aloitetaan Tunnistetaan rajapintoihin liittyvät vaatimukset Työstetään tarjottava palvelukonsepti 1. Aloitetaan nykyisten palvelujen kehitystyö. 2. Kokonaan uusien palvelujen kehittäminen 3. Kolmannen sektorin roolin tunnistaminen Operaattoreiden rooli keskeinen Operaattoreiden ja julkis-ten toimijoiden rooli keskeinen Vuorovaikutus kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, jne.) suuntaan keskeinen 17
Kokeilujen ryhmittely Nykyisten palvelujen kehittäminen vahvojen liikennevirtojen yhteydessä: Palvelujen saavutettavuus (informaatio, matkan suunnittelu, matkan ostaminen) Palvelujen optimointi (aikataulut, vaihdot, kysyntäohjattu) käyttäjätarpeiden perusteella. Kysynnän vahvistaminen helpottamalla matkaketjujen syntymistä (last-mile) Kokonaan uusien palvelujen kehittäminen maaseudulla ja hiljaisen kysynnän aikana: Ryhmäyttäminen : => Kimppataksit / Kimppakyydit Matkatori/mobiiliterminaali, jossa kyydin tarjoajat ja tarvitsijat voivat ilmoittaa ja kohdata. Kutsuohjattu liikenne / Reaaliaikainen tieto kimppataksien / kyytien ajoreiteistä (On- Demand). Erityistarpeita/-kohteita: Lentoaseman yhteydet Luontomatkailun tarpeet Yhteistyö merkittävien lomakylien ja vapaa-ajantapahtumien varaustilanteen ja lipunmyynnin osalta. 18
Kokeiluhanke: Matka-/Kyytitori Tavoite: Synnyttää uutta tarjontaa hiljaisen kysynnän alueille Missä: Seudullinen / alueellinen kokeilu (Pohjois-Savo?) Miten: Portaali/sivusto, jossa matkan tarvitsijat ilmoittavat matkatarpeensa (mistä, minne, milloin?) ja kyydin tarjoajat voivat ilmoittaa tarjonnasta. Asiakkaiden ennakkoilmoitus tarpeesta, automaattinen ryhmän muodostus. Huutokauppa operaattoreille (millä hinnalla valmis kuljettamaan?). Voi toimia myös toisinpäin: Operaattorit ilmoittavat ajankohdan ja reitin, joka ajetaan jos riittävä määrä asiakaita löytyy. Voidaan kysynnästä riippuen laajentaa käsittämään lähes mitä tahansa matkustustarvetta. Toteuttajat: Operaattorit, Torioperaattori / Maas-opearaattori. 19
Kokeiluhanke: Ryhmäyttäminen Tavoite: Auttaa samalle määräpaikka-alueelle matkustavia löytämään toisensa ja helpottamaan kimppojen syntymistä. Voi perustua vakiotilauksiin tai ottaa huomioon myös satunnaiset, muuttuvat tarpeet Missä: Kohteessa, jossa rajatulle alueelle päättyy suuri/kohtuullinen määrä matkoja, mutta säännöllistä joukkoliikennettä ei ole tarjolla. Suuri yksittäinen työnantaja tai yhtenäinen työpaikka-alue tai suuri yleisötapahtuma. Miten: Netti-/mobiilipalvelu. Palvelu voidaan tuottaa joko operaattoreiden toimesta tai käyttäjien vuorotteluperiaatteella. Automaattinen ryhmien muodostaminen ajankohdan ja lähtöpaikkojen perusteella. 20 Toteuttajat: Työpaikka/työpaikka-alue, ryhmäyttämisoperaattori / MaaS-
Kokeiluhanke: Lentobussi Tavoite: Matkustajien keräily ja kuljettaminen lentoasemalle/ lentoasemalta. Missä: Esim: Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Lapinlahti -suunnalta tai merkittävistä matkailukohteista. Miten: Ryhmäytetään lentoasemalle samalta suunnalta kulkevat. Ryhmäyttämiskokeilun erityistapaus, johon räätälöidään lisäpalveluja kuten esim.: Onko check-in mahdollista jo lähtöpäässä? Sisältyy lentolipun hintaan. Toteuttajat: Finavia ja Finnair mukaan, liikenneoperattorit, kunnat 21
Kokeiluhanke: Runkoliityntä Tavoite: Liityntämatkat runkolinjalle/pikavuoron varteen, Missä: esim Suonenjoelta vt 9 varteen Miten: Suunnitellaan taloudellisesti toteutettavissa oleva kutsupohjainen yhteys, edellyttänee yhteistä lipputuotetta ja yhteistyötä taksioperaattoreiden kanssa? Toteuttajat: Linja- auto ja taksiyrittäjät, TVV 22
Kokeiluhanke: Luontokierros Tavoite: Autottomalle luontomatkailijalle suunnattu kiertomatkan mahdollistava palvelu Missä: Pohjois-Karjala, Koli Miten: Edellyttänee matkan, majoituksen ja muiden mahdollisten lisäpalvelujen paketointia ja yhteishinnoittelua. Vaihtoehtoisia palvelupaketteja? Toteuttajat: Taksiyrittäjät, matkailuyrittäjät, 23