PÖYTÄKIRJA. Puheenjohtaja toivotti kaikki tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Läsnäolijat esittäytyivät.

PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Aika ja paikka: 28.5.2013, Kalajoen kunnantalo, Valtuustosali Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj) [Partala Erkki] Kettunen Kaisa (siht.) Haapakoski Hannu [Joki-Erkkilä Pekka] Haikola Mauri, Koistinaho Tapio, poistuivat kohdan 5 jälkeen Hankonen Paavo [Peltokorpi Reijo] Lehikoinen Jouko [Märsylä Pekka] Liikanen Pasi [Kiviniemi Matti] Peltomaa Juha Räty Pekka [Huumo Harri] Savolainen Vesa [Kestikievari Kari] Utriainen Olli [Yrjänä Timo] Vertanen Päiviö Ketola Ari Muut: Annunen Miikka (asiantuntija), Laine Anne (asiantuntija), Marttunen Mika (asiantuntija), Nyman Tommy (konsultti), Rytkönen Anne-Mari (asiantuntija) 1. Avaus Puheenjohtaja toivotti kaikki tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Läsnäolijat esittäytyivät. 2. Asialistan hyväksyminen Asialistajärjestykseen tuli muutos, käytiin kohta 8 läpi kohdan 5 jälkeen. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellinen pöytäkirja. 4. Ajankohtaiset asiat Tulvaryhmän kokoonpano on muuttunut ELY-keskuksen jäsenien osalta niin, että uutena sihteerinä toimii Kaisa Kettunen, ELY-keskuksen varsinaisena jäsenenä Olli Utriainen ja varajäsenenä Timo Yrjänä. Anne Laine toimii vesienhoidon asiantuntijana ja Miikka Annunen hydrologisena asiantuntijana. Keskusteltiin kevään 2013 tulvista Kalajoella. Utriainen referoi Jukka Vanhasen kirjoittamaa raporttia Kalajoen tulvasta. Yleisesti ottaen tulvat aiheutuivat tänä vuonna jääpadoista. Sen sijaan, että jäät olisivat päässeet sulamaan, ne jäätyivät öisin uudestaan ja muodostivat teräsjäätä. Jäät lähtivät liikkeelle ja aiheuttivat patoja. Hälytyksiä tuli useita, mutta pahimmilta vahingoilta säästyttiin. Kalajoen Ari Ketola kertoi Kalajoen kunnan näkemyksen tulvasta. Rinnetien tapausta joudutaan tutkimaan lisää. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/3 Annunen kertoi jään värjäyksestä. Todettiin, että tällä oli luultavasti suurin hyöty Kalajoessa, koska näin saatiin jäitä haurastumaan. Pelastuslaitoksen edustus ei ollut paikalla. Utriainen totesi, että pelastuslaitoksen valmius on selvästi parantunut ja tehtävienjako selkeytynyt edellisvuodesta. 5. Kuuleminen tulvariskien hallinnan valmistelusta sekä ympäristöselostuksen sisällöstä Diar Isid valmisteli kuulemisen ennen lähtöä. Se on nähtävillä kunnissa 2.8. asti. Hallintasuunnitelmasta tehdään ympäristöarviointi. Lokakuussa 2014 on samaan aikaan ympäristöarvioinnin ja hallintasuunnitelman kuuleminen. 6. Tulvariskien hallinnan toimenpidelistaus Nyman esitteli konsulttityönä tilatun tulvariskien hallinnan toimenpidelistauksen (liite 1). Työhön kuului tulvariskien hallinnan listattujen toimenpiteiden tarkastelu sekä niiden vaikutusten, toteutettavuuden ja kustannusten arviointi. 7. Keskustelu jatkotarkasteluun otettavista toimenpiteistä Keskustelua käytiin kohdan 6 aikana ja sihteeri kirjasi mielipiteitä ylös. Toimenpidelistaus (liite 2) jaetaan kolmeen kategoriaan: 1) Kalajoella tulvanhallinnan suunnittelussa mukana olevat toimenpiteet, 2) lisäselvitystä kaipaavat sekä 3) Ei merkitystä Kalajoen tulvariskienhallinnan suunnittelussa. Kommentteja toivotaan kesäkuun aikana, kuitenkin ennen lomakauden alkua. 8. Sidosryhmäyhteistyö Rytkönen esitteli lyhyesti tulvariskin hallinnan suunnittelun etenemisen (liite 3). Kolmanteen vaiheeseen eli eri toimenpiteiden arviointiin ja sidosryhmien näkemysten selvittämiseen otetaan käyttöön monitavoitearviointi. Tuloksena tulisi työkaluja siihen, mitä toimenpiteitä otetaan mukaan hallintasuunnitelmaan. Ensimmäinen työpaja viikolla 40, jonne kutsuttaisiin tulvaryhmän ulkopuoliset aamupäivällä ja tulvaryhmä tulisi paikalle iltapäivällä keskusteluosioon. Keskustelussa käytäisiin läpi toimenpiteitä ja arvioinnin sisältö. Toinen työpaja olisi viikolla 44. Siellä käsitellään arviot toimenpiteistä, hyödyistä ja kustannuksista. Täytetään kyselylomakkeet ja keskustellaan toimenpiteiden hyväksyttävyydestä ja toteutettavuuksista. Sidosryhmään kutsuttaisiin Meidän Kalajoki -vesienhoitoryhmän jäsenet sekä mahdollisesti pengeryhtiöiden edustus. 9. Muut asiat Pelastuslaitoksen pitäisi tulla paremmin mukaan. Erityisesti heidän kommentteja odotetaan, koska monet toimenpiteet koskevat heidän toimintaa. Poikkeuksellisesta vesistötulvasta aiheutuvia tulvavahinkoja ei tämän vuoden jälkeen enää korvata valtion rahoista. Keskusteltiin siitä otetaanko hallintasuunnitelmassa priorisointikohteeksi 1/20-1/50 tulvauhan alla olevat kohteet. 10. Seuraava kokous

3/3 Ehdotus tulvaryhmän seuraavaksi kokousajankohdaksi 22.1.2014 klo 10, paikkana Nivala. Ensimmäinen työpaja keskiviikkona 2.10.2013, klo 10. Toinen työpaja keskiviikkona 30.10.2013, klo 10. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 4 28.5.2013 klo 10-14 Kalajoen kunnantalo 6. Tulvariskien hallinnan toimenpidelistaus 2

Alavieskan keskusta Tulvantoistuvuus virtaama 1/20a 383 m3/s 1/50a 432 m3/s 1/100a 488 m3/s 1/250a 529 m3/s 1/1000a 585 m3/s 3 4

Toimenpiteen ominaisuudet (vaikutukset, toteutettavuus, Ryhmitellyt toimenpiteet 98 toimenpidettä kustannukset, lisätiedot) 35 saraketta 5 Toimenpiteiden jaottelu Pääryhmät: Tulvariskien vähentäminen Valmiustoimet Tulvasuojelu Toiminta tulvatilanteessa Jälkitoimenpiteet 6

Toimenpiteiden jaottelu Tulvariskien vähentäminen Tulvariskin kasvua estävät toimenpiteet Maankäytön suunnittelu (uudet kaavoitukset) Kunta Alimmat rakentamiskorkeudet Kunta + ELY-keskus Rakentamismääräykset Kunta / ELY-keskus (lupien kautta) Rakennusjärjestys Kunta Silta- ja rumpulausunnot ELY-keskus Vahinkopotentiaalin vähentäminen Kohteiden tai toimintojen uudelleensijoittelu Kunta (kaavoitus) Kohteiden poistaminen tai toimintojen lopettaminen Kunta (kaavoitus) Rakennusten korottaminen Rakenteiden omistaja Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Kunta/Valtio 7 Toimenpiteiden jaottelu Tulvariskien vähentäminen Tulvariskin kasvua estävät toimenpiteet Kirjataan tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä Maankäytön suunnittelu (uudet kaavoitukset) Kunta Alimmat rakentamiskorkeudet Kunta + ELY-keskus Rakentamismääräykset Kunta / ELY-keskus (lupien kautta) Rakennusjärjestys Kunta Silta- ja rumpulausunnot ELY-keskus Vahinkopotentiaalin vähentäminen Kohteiden tai toimintojen uudelleensijoittelu Kunta (kaavoitus) Kohteiden poistaminen tai toimintojen lopettaminen Kunta (kaavoitus) Rakennusten korottaminen Rakenteiden omistaja Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Kunta/Valtio 8

Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Tie 7780 välillä Kalajoki-Alavieska mahdollisesti korotettava tieosuus myös Käännänkyläntie välillä Rantaojantie- Vetenojanpuhto n. 800 m alueella ei kastuvia rakennuksia 9 Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Tie 7770 Välillä Alavieska-Ylivieska mahdollinen korotusalue Alavieskassa väli Erkkiläntie-Huovontie, 2,5 km, arvioitu korotus n. 0,5 m, tien leveys n. 15 m väli pystytään mahdollisesti liikennöimään teiden Somerontie (18154) Jukulaisentie (18155) Väätintie (18153) ja pienempien teiden kautta mikäli tiealueet toimivat korottamisen jälkeen patoina voidaan tulva-alueelta raja muutama rakennus pois. Tällöin tierummut olisi varauduttava sulkemaan. Pääsääntöisesti alueen rakennukset ovat tulvarajan (1/100) yläpuolella Välillä Salonkallio-Niemelän kylä myös mahdollisia korotettavia tieosuuksia (yht. n. 1 km) 10

Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) 18167 Mahdollisesti korotettavia tieosuuksia yht. n. 2 km Tulva-alueella olevat rakennukset korkeammalla kuin tulvavesiraja 1/100 a, 11 Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) 18183 mahdollisesti korotettavaa tieosuutta n. 3 km mikäli tiet toimivat patona, saadaan tulvalta suojattua useita (~20 ) asuinrakennusta 12

Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön Toteutettavuus: Tekniikka: kestääkö tien perustamistapa korotuksen? Juridiikka: pysytäänkö tielle varatulla alueella? Voidaanko toteuttaa tien perusparannuksen tai kunnossapidon yhteydessä? Tulvaveden virtauksen mahdolliset vaikutukset tiepenkereeseen? 13 Vahinkopotentiaalin vähentäminen: Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyminen) Kustannusten suuruusluokka Maaperätutkimukset: Kohtuulliset (kymmeniä tuhansia euroja), tarvittaneen täydentäviä pohjatutkimuksia Suunnittelu: Kohtuulliset (kymmeniä tuhansia euroja) Toteutus: Kohtalaiset (satoja tuhansia - muutamaa miljoona euroja). Toteutuskustannuksiin voi tulla huomattava lisäys, mikäli tarvitaan vaativa perustamistapa tai maanlunastuksia tiealueelle 14

Toimenpiteiden jaottelu Tulvariskien vähentäminen Tulvavahinkojen vähentäminen Kohteiden tulvansietokyvyn parantaminen Rak. omistaja / Kunta Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin Rak. omistaja Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö Rak. omistaja Tulvaovet ja -ikkunat (vesitiiviit) Rak. omistaja Rak. Omistaja / Kunta / vesi&viemärilaitos Kunta (kaavoitus) Viemäreiden takaiskuventtiilit Viemäröintikapasiteetin lisäys Muu ennaltaehkäisevä toimenpide Tulvamallinnus tai sen kehittäminen Tulvaryhmä Tulvaryhmä Tulvavaarakartoitus Tulvariskikartoitus Tulvavahinkojen arviointi Tulvaryhmä Valtio (MMM=> SYKE) + ELY-keskus 15 Toimenpiteiden jaottelu Tulvariskien vähentäminen Tulvavahinkojen vähentäminen Kohteiden tulvansietokyvyn parantaminen Rak. omistaja / Kunta Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin Rak. omistaja Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö Rak. omistaja Tulvaovet ja -ikkunat (vesitiiviit) Rak. Omistaja Rak. Omistaja / Kunta / vesi&viemärilaitos Kunta (kaavoitus) Viemäreiden takaiskuventtiilit Viemäröintikapasiteetin lisäys Muu ennaltaehkäisevä toimenpide Tulvamallinnus tai sen kehittäminen Valtio (MMM=> SYKE) + ELY-keskus Tulvavaarakartoitus Tulvaryhmä Tulvariskikartoitus Tulvaryhmä Kirjataan tulvariskien Tulvavahinkojen arviointi Tulvaryhmä hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä 16

Toimenpiteiden jaottelu Valmiustoimet Tulvaennusteet ja varoitukset Tulvaennusteiden kehittäminen Varoitusjärjestelmän kehittäminen Tulvatilanteen toimintasuunnitelmat Pelastustoimen suunnitelmat Tulvantorjuntasuunnitelmat Evakuointisuunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Tietoisuus ja toimintavalmius Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset Tulvatilanteen dokumentointi (mittaukset, kuvaukset, riistakamerat, henkilöresurssit, yms.) Tiedotuksen kehittäminen VAPEPA-toiminnan integroiminen viranomaistoiminnan tueksi (mm. SPR) 17 Toimenpiteiden jaottelu Valmiustoimet Tulvaennusteet ja varoitukset Tulvaennusteiden kehittäminen Varoitusjärjestelmän kehittäminen Tulvatilanteen toimintasuunnitelmat Pelastustoimen suunnitelmat Tulvantorjuntasuunnitelmat Evakuointisuunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Tietoisuus ja toimintavalmius Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset Tulvatilanteen dokumentointi (mittaukset, kuvaukset, riistakamerat, henkilöresurssit, yms.) Tiedotuksen kehittäminen VAPEPA-toiminnan integroiminen viranomaistoiminnan tueksi (mm. SPR) Kirjataan tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä 18

Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) sekä veden johtaminen pengerrysalueille Veden tilapäinen varastointi (tilapäinen säännöstely) Imeytymisen parantaminen (esim. imeytyskentät) Avo-uomat (hulevedet) Tulvatasanteet Ojitettujen soiden ennallistaminen Kosteikot Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) Vesistökunnostushankkeissa pyritään säilyttämään varastotilavuus tulvien varalta 19 Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) sekä veden johtaminen pengerrysalueille Veden tilapäinen varastointi (tilapäinen säännöstely) Imeytymisen parantaminen (esim. imeytyskentät) Avo-uomat (hulevedet) Tulvatasanteet Ojitettujen soiden ennallistaminen Kosteikot Kirjataan tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) Vesistökunnostushankkeissa pyritään säilyttämään varastotilavuus tulvien varalta 20

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) Kortejärven vesijättö V lisä = 4-6 Mm 3 (vuoden 1982 tulvalla arvioitu varastoituneen veden määrä noin 9,5 Mm 3 ) Vääräjoen vesistö => ei suoraa vaikutusta Alavieskan ja Ylivieskan tulviin Sievinmäenjärvi V lisä = 0,5 1 Mm 3 Vääräjoen vesistö => ei suoraa vaikutusta Alavieskan ja Ylivieskan tulviin Luotosen vesijättö ei varmaa tietoa sijaintipaikasta, Reisjärveltä löytyy suo ja järvi samalla nimellä, pieniä molemmat Kalajan tulva-alue jos vesipinnan mahdollista nousta pelloilla n. 0,2 m => V lisä = 2,4 Mm 3 Vääräjoen vesistö => ei suoraa vaikutusta Alavieskan ja Ylivieskan tulviin 21 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) Nokkouden järvikuivio Vireillä lintujärvihakemus Sijainti? Koko? Karvosjärven vesijättö Kartalla peltoja < 1 km 2, yläpuolella vähän valuma-aluetta < 10 km 2 Mertuanjärven vesijättö Ylivieska pieni <1 km 2 järvikuivio, Vetenjärven vesijättö Alavieska, Taluskylä? pieni alue 22

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) 1700-1800 luvulla kuivattuja tai alaslaskettuja järviä: Peräjärvi (Rautio) Settijärvi (Haapajärvi) => vesitetty uudelleen Lehtosen Kalajoen -, Raatet-vesistön ja järvien ala Järvelänjärvi on vähentynyt ja Mikonlampi Vääräjärvi (Reisjärvi) Anomus (Ylivieska) 1700-luvulta 1980-luvulle n. 88 km 2 Läntisjärvi (Kalajoki) anomus Evijärvi (Sievi), 930 ha, nykyisin peltoja, suojattu padoilla Vähäsarjanjärvi (Nivala) anomus Hedetjärvi (Kalajoki) Alavieskanjärvi (Alavieska) Pidisjärvi (Nivala) => vesitetty uudelleen Kuonajärvi (Haapajärvi) => vesitetty uudelleen Hankilanlampi (Haapajärvi) Nuijanjärvi (Haapajärvi) Pirttijärvi (Reisjärvi) Ylilampijärvi (Kalajoki) Reisjärvi (Reisjärvi) Iso Pitkäjärvi (Reisjärvi) Erkkisjärvi (Nivala), tästä ollut juuri kunnostustarjouspyyntö Vähäjärvi (Nivala) Vinnurvanjärvi (Nivala) 23 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) Vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön, mikäli purku altaista pitkän ajan kuluessa Toteutettavuus: Juridiikka: valtion lunastettava alueet tai sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. Vaatii todennäköisesti vesilain edellyttämän luvan. Epävarmuus ajoituksen onnistumisessa, mikäli altaat kaukana tulvasuojeltavasta alueesta. 24

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) sekä veden johtaminen pengerrysalueille (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) Kustannusten suuruusluokka Tutkimukset ja selvitykset: mikäli vaikutusalue on suuri, vaihe suuritöinen ja kallis Suunnittelu: rakennussuunnittelun suuruusluokka kymmeniä tuhansia, yleissuunnittelu ja vaihtoehtojen vaikutusarvioiden laadinta voi olla työläs ja selvästi kalliimpi. Toteutus: lähtökohtaisesti perustaminen alueille, joissa ei tarvita suojapenkereitä tms. suuritöisiä maarakennustöitä. Maanlunastuksen kustannukset? Edellyttävätkö säännöstelyrakenteita, joiden käyttöön ja ylläpitoon on varattava resursseja? Voidaan esittää jatkotarkasteluun ja edelleen suunniteltavaksi tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Suunta oikea, mutta toimenpiteet eivät itsessään riitä. 25 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden johtaminen pengerrysalueille Kommentit: Selkein hyödyntämismahdollisuus olisi Pidisjärven ympäristössä, penkereet ovat kohtuullisen korkeita, maa on painunut penkereiden takana ja tarjonnee kohtuullisen varastotilavuuden. Isoilla tulvilla vesi ylittää penkereet. Pidisjärven alueelle laadittu maastomalleja hyödyntäen tulvavaarakartta. Jatko suunnitteluun on lähtötietoja. Penkereiden tausta-alueet toimivat luontaisina leikkureina sen jälkeen kun vettä alkaa olla riittävästi. Nivalan alueella (Pidisjärven yläpuolella) selkeimmin osoitettavissa paikat penkereiden takana, jossa vahinko jää maltilliseksi. 26

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden johtaminen pengerrysalueille Jos Pidisjärven alapuolla päästetään vettä hallitusti tulvapenkereiden taakse (kuvassa korkeuskäyrälle +70), pinta-ala noin 5,8 km 2 ja oletettu vesisyvyys keskimäärin 0,5 m (eli ranta korkeudella +69) => varastotilavuus 2,9 Mm 3. Alavieskan1/100 a virtaamasta 488 m 3 /s, varastoidaan tilapäisesti 50-100 m 3 /s pengerrysalueen varasto täynnä 4-8 tunnissa. 27 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden johtaminen pengerrysalueille Myös välillä Alavieska-Ylivieska mahdollinen alue n. 1,95 km 2, jos vesisyvyys keskimäärin 0,5 m => lisätilavuus noin 1 Mm 3. 28

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden johtaminen pengerrysalueille Vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön, mikäli purku altaista pitkän ajan kuluessa Lyhytaikainen väliaikainen helpotus tulvaan Toteutettavuus: Juridiikka: valtion sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. 29 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) sekä veden johtaminen pengerrysalueille (Kalajoella: Järvikuvioiden hyödyntäminen) Kustannusten suuruusluokka Tutkimukset ja selvitykset: penkereiden kunnon ja harjankorkeuden tarkastus, tausta esim. laserkeilausaineistoon perustuen => pienet kohtuulliset tutkimuskustannukset Suunnittelu: pienet suunnittelukustannukset Toteutus: Ei kustannuksia, mikäli nykyiset penkereet toimivat sellaisenaan Tehokas käyttö edellyttäisi säännöstelyrakenteita, joiden käyttöön ja ylläpitoon on varattava resursseja? Suunta oikea, mutta toimenpiteet eivät itsessään riitä- Onko lisää alueita? 30

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Tulvatasanteet Kommentit: Tulvatasanteiden käyttö saattaa toisaalta mahdollistaa veden nopeamman virtaamisen, eikä viipymää tällöin saada aikaiseksi. Välille Ylivieska-Padinki voisi mahdollisesti ajatella tulvatasanteita. Ranta-alueella peltoa, ei asutusta. Tulvatasanteita noin 4,25 km 2 pinta-ala. Jos vesikorkeus olisi 1 m => 4,2 Mm 3 lisätilavuutta. Pitäisi kohdentaa riskialueille jotta olisi vaikutusta riskialueen vedenkorkeuksia alentavana tekijänä. Pahimmalla ongelma-alueella, Ylivieska-Alavieska välillä penkereet sijaitsevat jo aika rannalla, eikä siten ole tulvatasanteiden toteuttamiseen juurikaan mahdollisuuksia. Vaatii ylläpitoa: kasvillisuuden (pajukon) poisto, Penkereiden siirto (halvempi siirtää materiaalia kuin kuljettaa muualta) HEC-RAS laskenta 31 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Tulvatasanteet Vaikutukset: Rantapeltojen viljelyn vaikeutuminen Vaikutukset tulvaan epävarmoja (mallitarkastelusta lisätietoa) Toteutettavuus: Maa-alueella tehtävät toimenpiteet eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa Kustannusten suuruusluokka: Tasanteen auki pito (= kasvillisuuden raivaus) kustannuksiltaan vähäinen toimenpide Mahdollisesti tarvittavien maansiirtotöiden myötä kustannukset kasvavat huomattavasti 32

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Ojitettujen soiden ennallistaminen Vaikutukset: Ei täyttä varmuutta vaikutusten laadusta tulvasuojeluun. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan, hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Voi vähentää tai lisätä tulvia. Kustannusten suuruusluokka Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset suhteellisen pienet. Muista suunnista tulee mahdollisesti paineita laatia soiden ennallistamissuunnitelmia. Onko syytä esittää tulvariskien hallintasuunnitelmassa, jos vaikutukset tulviin vähäiset? 33 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Kosteikot ja Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) Taustatietoa: SYKE:n vesistömallissa vesistöalueilta etsittiin ojia, joiden valuma-alue on 20-200 ha ja valuma-alueella on vähintään 20 % peltoa. Vedenlaatulaskennassa näitä valuma-alueita käyttiin potentiaalisina kosteikkojen sijoituspaikkoina. Kosteikkojen pinta-alaksi on laskettu 2 % koko valuma-alueesta. Kalajoen alueella näitä mahdollisia kosteikkopaikkoja on 802 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1391 ha. 34

Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Kosteikot ja Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) Vaikutukset: Useamman metsäalueen yhteisvaikutuksella saattaa olla paikallista merkitystä. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Kosteikkojen mahdolliset vettymishaitat metsätaloudelle Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Kosteikon perustamiseen saatavissa rahoitustukea Edellyttää isojen alueiden käyttöönottoa ja silti vaikutuksen merkittävyys tulvasuojelun näkökulmasta voi jäädä epävarmaksi 35 Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta: Kosteikot ja Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) Kustannusten suuruusluokka Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset suhteellisen pienet. Tuleeko muita kautta tulee paineita laatia kosteikko ja veden pidättämistä parantavia suunnitelmia. Onko syytä esittää tulvariskien hallintasuunnitelmassa? 36

Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Vesistön säännöstely Tekojärven rakentaminen Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen Säännöstelyrakenteen muokkaaminen Säännöstelyrakenteen poistaminen Säännöstelyjen toteuttaminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta Säännöstelyn kehittäminen (lupaehtojen tai säännöstelykäytäntöjen muuttaminen) 37 Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Vesistön säännöstely Tekojärven rakentaminen Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen Säännöstelyrakenteen muokkaaminen Säännöstelyrakenteen poistaminen Kirjataan tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä Säännöstelyjen toteuttaminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta Säännöstelyn kehittäminen (lupaehtojen tai säännöstelykäytäntöjen muuttaminen) 38

Vesistön säännöstely: Tekojärven rakentaminen Vaikutukset: Voimakas rakentaminen heikentää vesistön ekologista tilaa Toteutettavuus: YVA Vesilain edellyttämä lupa Onko tekojärvet jo rakennettu Kalajoen vesistöalueelle? Pitkät prosessit (tutkimus- ja selvitysvaihe, lupavaihe) Yleensä ksityinen toteuttaja (voimalaitosyhtiö) + mahdollisesti valtio Kustannusten suuruusluokka: Merkittävät tutkimus- ja selvityskustannukset (yleensä satoja tuhansia) Merkittävät suunnittelukustannukset (yleensä vähintään satoja tuhansia) Erittäin merkittävät investointikustannukset (yleensä vähintään 39 kymmeniä miljoonia) Vesistön säännöstely: Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen Kommentit Järvikuivioiden käyttö vettä pidättävinä alueina Noin 50% Kalajoen valuma-alueen järvipinta-alasta on hävinnyt Tuotannosta poistuneiden turvetuotantoalueiden hyödyntäminen tulva-altaana tai kosteikkona. Turvetuotanoalueet ovat usein laajoja (> 100 ha) ja alueen pohja on useita metrejä muuta maanpintaa alempana (paljon varastotilavuutta). Sulfaattimailla, jota Kalajokilaaksossa saattaa olla, vanhan turvetuotantoalueen maapohja olisi tutkittava tarkkaan, ettei aiheuteta happamia valumavesiä. 40

Vesistön säännöstely: Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen Vaikutukset: Pidättää järvien valumavesiä vesistön latva-alueilla ja tasaa jonkin verran tulvavirtaamia Voimakas rakentaminen vaikuttaa negatiivisesti ekologiseen tilaan Kortejärven vesijättö toimii jo nykyisinkin melko hyvin alapuolisia Vääräjoen tulvia leikkaavana varastoaltaana. Tehostetulla varastoinnilla olisi ilmeisesti mahdollista leikata tulvia vieläkin paremmin ajoittamalla varastoituminen yksittäisinä vuosina tarkemmin tietylle ajanjaksolle. Toteutettavuus: Todennäköisesti laaja vaikutusalue => laajat tutkimukset ja selvitykset. Pitkä suunnitteluvaihe Vesilain edellyttämä lupa Kuka toteuttaa? Paljon maanomistajia 41 Vesistön säännöstely: Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen Kustannusten suuruusluokka Merkittävät tutkimus- ja selvitys kustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Kohtuulliset suunnittelukustannukset (alle sata tuhatta) Sulfaattimaiden huomioon ottamisen mahdolliset lisäkustannukset. Kohtuulliset investointikustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Rakenteiden käyttö- ja kunnossapitokustannuksia Vaikutusten seurantatutkimusten kustannuksia Esitetään toimenpiteenä? 42

Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Hulevesien hallinta Hulevesiverkoston vedenjohtokyvyn parantaminen Luonnonmukainen hulevesien hallinta Hulevesien imeyttäminen Viherkatot Hulevesikosteikot 43 Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Hulevesien hallinta Hulevesiverkoston vedenjohtokyvyn parantaminen Luonnonmukainen hulevesien hallinta Hulevesien imeyttäminen Viherkatot Hulevesikosteikot 44

Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Tulvasuojelurakenteet Tulvasuojelupadot Tulvapadon muokkaaminen Padottavan rakenteen poistaminen Ohitusuomat Tulvauomat Sedimentoitumisen estäminen/vähentäminen Kiinteät tulvavallit ja seinät Aallonmurtajat Penkereen rakentaminen Penkereen korottaminen 45 Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Tulvasuojelurakenteet Tulvasuojelupadot Tulvapadon muokkaaminen Padottavan rakenteen poistaminen Ohitusuomat Tulvauomat Sedimentoitumisen estäminen/vähentäminen Kiinteät tulvavallit ja seinät Aallonmurtajat Penkereen rakentaminen Penkereen korottaminen 46

Tulvasuojelurakenteet: Ohitusuomat Vaikutukset: Mikäli vain kierretään Alavieska ja Ylivieska, vaikutusalue vesistömittakaavassa pienehkö Toteutettavuus: Vaatii vesilain edellyttämän luvan Jotta uomassa tarpeeksi vetokykyä tarvitaan leveä uoma ja vesipintojen välistä korkeuseroa uoman ylä- ja alapäässä (pituus 6 km, Δh =5 m, tarvitaan Q = noin 100 m3/s, oletus luiskat 1:2, vesisyvyys 2 m => kanavan pohja noin 15 m leveä) Iso määrä vettä vietävä väkisin alueelle, jossa se ei muuten ole ÞYleensä huomattavat maansiirtotyöt Missä toteutuskohde?!? o Pääuoma suhteellisen suora o Ei isoja sopivia sivujokia tai järviä, Vääräjoki kaukana 47 Tulvasuojelurakenteet: Ohitusuomat Kustannusten suuruusluokka Kohtuulliset tutkimus- ja selvityskustannukset (kymmeniä tuhansia satatuhatta) Kohtuulliset suunnittelukustannukset (alle satatuhatta) Todennäköisesti isot maarakennustyöt => Huomattavat investointikustannukset (miljoonia) Ylläpitokustannuksia (pidettävä puhtaana, jotta toimii tulvatilanteessa) Mahdollinen ohitusuoma-alue: Alavieskan taajaman yläpuolella penkerein suojattu alue. Onko toimenpide tarvittavassa mittaluokassa toteutettuna realismia Kalajoella? 48

Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Mahdollisia kohteita Ylivieskassa: Visalan sairaala (HQ1/250 tilanteessa) Vanhainkoti (HQ1/100 tilanteessa), onko käytössä? Niemelän koulu (HQ1/250 tilanteessa) yht. noin 730 jm noin 0,5 m korkeaa vallia/seinää 49 Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät HQ1/100 Vanhainkoti, onko käytössä 50

Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Niemelän koulu HQ1/250 Visalan sairaala Vanhainkoti, onko käytössä 51 Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Niemelän koulu HQ1/250 Alustava tarkastelu: Koulun piha-alueen korkeus noin +52,5 tulvakorkeus 1/100a tällä kohtaa n. +52,35 N60 tulvakorkeus 1/250a tällä kohtaa n. +52,51 N60 52

Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Alustava tarkastelu: Sairaala ei näyttäisi jäävä 1/100 a tulva-alueelle, mutta 1/250 a tulvalta sairaalaa suojattava n. 230 m pitkällä rakenteella Tulvakorkeus 1/100a tällä kohtaa n. N60 +52,50 Tulvakorkeus 1/250a N60 +52,63 Tiealueet estävät tulvan leviämisen kahdelta sivulta HQ1/250 Visalan sairaala 53 Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide-/maisemalupa). Toteutettavissa pieninä osina Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä 54

Tulvasuojelurakenteet: Kiinteät tulvavallit ja seinät Kustannusten suuruusluokka Nivalan noin 0,5 m korkea teräsbetoninen tulvamuuri noin 400 /jm Korkeat kulmatukimuurit useita tuhansia /jm Kirjataanko toimenpiteenä 55 Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Alavieska Ylivieska Suojapenkereiden korkeus on tarkistettava ja tarvittaessa korotettava Penkereitä yht. noin 23 km. Penkereiden suojassa noin XXX asuinrakennusta 56

Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Alavieska 57 Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Kalajoki Välillä Kalajoki-Alavieska noin 20 rakennusta, jotka mahdollisesti tulvarajan 1/100 alapuolella. Suojapenkereen korkeus tarkastettava ainakin noin 1,7 km matkalla 58

Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Kalajoki Välillä Kalajoki-Alavieska noin 20 rakennusta, jotka mahdollisesti tulvarajan 1/100 alapuolella. Suojapenkereen korkeus tarkastettava ainakin noin 1,7 km matkalla 59 Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Kalajoki Välillä Kalajoki-Alavieska noin 20 rakennusta, jotka mahdollisesti tulvarajan 1/100 alapuolella. Rakennusten suojauksen osalta suojapenkereen korkeus tarkastettava ainakin noin 1,7 km matkalla 60

Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen ja nykyisten korottaminen Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset. Isompien alueiden (esim. pellot) suojaaminen voi kaventaa tulva-aluetta niin paljon, että rakenteella padottava ja tulvariskiä lisäävä vaikutus ylävirtaan päin Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide-/maisemalupa?). Iso rakenne => vesilain edellyttämä lupa. Lisäksi mahdollisesti patoturvallisuusasiat. Toteutettavissa osissa Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä 61 Tulvasuojelurakenteet: Penkereen rakentaminen Kustannusten suuruusluokka Yleensä jo pelkkä moreeni maksaa noin 10-15 /m3-rtr kuljetusetäisyydestä riippuen, lisäksi tiivistys ja pintarakenne (esim. nurmetus) Esim. penger, jossa noin 1,5 m korkea moreenisydän, jonka harja noin 3 m ja luiskat 1:2 => moreenipenkereen hinta noin 90 130 /jm => Muut materiaalit + työt: hinta noin 200 /jm. Massatarve ja kustannukset nousevat merkittävästi korkeuden kasvaessa! Kunnossapitovastuu ja kustannukset! Kirjataanko penkereiden rakentaminen toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan 62

Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Muu tulvasuojelu Ruoppaus Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Jään hiekoittaminen jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Tulvantorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta 63 Toimenpiteiden jaottelu Tulvasuojelu Muu tulvasuojelu Ruoppaus Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Jään hiekoittaminen jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Tulvantorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta 64

Muu tulvasuojelu: Ruoppaus Kommentit: Yleensä ottaen perkaukset eivät ole Kalajoen vesistöalueella oikein tämän päivän vaihtoehto. Ne ovat kalliita toteuttaa, lupamielessä raskaita prosesseja. Ei tule mieleen oikein kohdetta, missä olisi merkittävää tarvetta siten että sillä saavutettaisiin tehtyyn työmäärään nähden riittävästi positiivisia vaikutuksia. Ei oikein realistisia vaihtoehtoja tule mieleen Hamari-Meri väli koskiensuojelulain piirissä 65 Muu tulvasuojelu: Ruoppaus Vaikutukset: Vaikutus vesien ekologiseen tilaan negatiivinen Toteutettavuus: Vaatii vesilain edellyttämän luvan Koskiensuojelulaki Ei saa rakentaa voimatalaitosta Saako jokiuomaa ruopata/perata? PITKÄ prosessi 66

Muu tulvasuojelu: Ruoppaus Kustannusten suuruusluokka Kohtuulliset tutkimuskustannukset (kymmeniätuhansia) Yleensä huomattavia selvityskustannuksia (satoja tuhansia) Kohtuulliset suunnittelukustannukset (alle sata tuhatta) Kohtuulliset investointikustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Ei voitane esittää? 67 Muu tulvasuojelu: Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Kommentit: Sahaus toimii Kalajoella hyvin. Kaksi tai kolme rinnakkaista sahausrailoa on todettu toimivaksi. Kehittelyä olisi esim. sahaterän perässä oleva aura, joka peittäisi sahatun uran pehmeällä lumella ja estäisi uran uudelleen jäätymisen. Samoina toistuville sahauslinjoille jääsahan GPS-laitteeseen tallennettavat koordinaatit. Tyngän sillan yläpuolinen alue mukaan sahaukseen? Aikaistuuko jäiden lähtö ja vahingot? 68

Muu tulvasuojelu: Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Kohteet: Plassin alue Kalajokisuussa Rinnetien alue Kalajoen keskustassa Vääräjokisuu Tyngän alue noin 10 km jokisuusta Niskakoski-Vantunkoski Alavieskan keskusta Kortekoski Ylivieskan keskusta Visurinkari Raudaskosken yläpuoli 69 Muu tulvasuojelu: Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Vaikutukset: Mahdolliset haittavaikutukset ympäristöön vähäiset Toimii jääpatojen estämisessä Kalajoella hyvin Toteutettavuus: Ehtiikö sama ELY-keskuksen saha kaikkiin tarvittaviin paikkoihin? Sahauslinjojen koordinaatit helpottaisivat työtä maastossa Sahatun railon jäätymisen hidastaminen peittämällä se lumella Kustannusten suuruusluokka Kohtuullisen pieni kustannus: toteutumatietoa ELYkeskukselta 70

Muu tulvasuojelu: Jään hiekoittaminen jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi Vaikutukset: Ohentaa jääpeitettä ja pienentää jääpatojen muodostumisriskiä Ei merkittäviä vaikutuksia ympäristöön Ei vaikutusta Iijoella Toteutettavuus: Helposti toteutettavissa Kustannukset: Edullinen Onko tarpeellinen toimenpide Kalajoella? 71 Toimenpiteiden jaottelu Toiminta tulvatilanteessa Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tilapäiset tulvavallit Tilapäiset tulvaseinät Ovi- ja ikkuna-aukkojen suojaus Sokkeleiden suojaus muovilla Maavalli Vedellä täytettävät esteet tai kehikot Maalla täytettävät kehikot Paperi- ja kartonkipaalit Hiekkasäkit Juuttisäkit 72

Toimenpiteiden jaottelu Toiminta tulvatilanteessa Tilapäiset tulvasuojelurakenteet Tilapäiset tulvavallit Tilapäiset tulvaseinät Ovi- ja ikkuna-aukkojen suojaus Sokkeleiden suojaus muovilla Maavalli Vedellä täytettävät esteet tai kehikot Maalla täytettävät kehikot Paperi- ja kartonkipaalit Hiekkasäkit Juuttisäkit 73 Tilapäiset tulvasuojelurakenteet: Tilapäiset tulvavallit ja -seinät Vaikutukset: Kohdekohtaiseen suojaukseen Ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon Toteutettavuus: Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava Ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin Kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos 74

Tilapäiset tulvasuojelurakenteet: Tilapäiset tulvavallit ja -seinät Kustannusten suuruusluokka Huomattavasti kiinteitä rakenteita kalliimmat. Edullisimmat Watergate 1,3 m korkea n. 680 /jm ja Board Barrier 1,8 m korkea n. 680 /jm. (Suhonen&Rantakokko, 2006) Kirjataanko tilapäisten rakenteiden hankinta toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan? 75 Toimenpiteiden jaottelu Toiminta tulvatilanteessa Tulvatilannetoiminta Säännöstelyjen optimointi Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali- tai ylijuoksutuksen rikkominen Pumppaus Evakuointi Veden pidättäminen Jää- ja hyydepuomit Jää- ja hyydepatojen rikkominen Virtausesteiden hajottaminen (esim. maavallien rikkominen) Jää- ja hyydepatojen räjäyttäminen Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin 76

Toimenpiteiden jaottelu Toiminta tulvatilanteessa Tulvatilannetoiminta Säännöstelyjen optimointi Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali- tai ylijuoksutuksen rikkominen Pumppaus Evakuointi Veden pidättäminen Jää- ja hyydepuomit Jää- ja hyydepatojen rikkominen Virtausesteiden hajottaminen (esim. maavallien rikkominen) Jää- ja hyydepatojen räjäyttäminen Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin 77 Tulvatilannetoiminta: Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali-tai ylijuoksutuksen rikkominen) Kommentteja: Jos kaikilla säännöstelyjärvillä (yht. 9 kpl, yhteispinta-ala n. 43,7 km2) ylitetään yläluparaja 0,5 m, saadaan lisätilavuutta 21,85 Mm3 (20 % koko Kalajoen nykyisestä säännöstelytilavuudesta). Hyödynnetään jo nykyisin Hankalina tulvakesinä Reis-Vuotojärven luparaja ylitetty hieman. Hamarin voimalaitoksen yläpuolella pieni lisävarastointimahdollisuus. 78

Tulvatilannetoiminta: Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali-tai ylijuoksutuksen rikkominen) Järvet: Kiljan järven valuma-alue 68,68 km2 säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 160 000 m3 Vuotojärvi-Reisjärvi, valuma-alue 365 km2 säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 1 Mm3 Korpinen 53.058, valuma-alue 47,41 km2 säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,3 Mm3 Isojuurikkajärvi säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,15 Mm3 Hautaperän tekojärvi, valuma-alue 980 km2 säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,75 Mm3 79 Tulvatilannetoiminta: Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali-tai ylijuoksutuksen rikkominen) Järvet: Kuonanjärvi (valuma-alue 130 km2) säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,5 Mm3 Settijärvi (valuma-alue 193 km2) säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,4 Mm3 Pidisjärvi (valuma-alue 2200 km2) säännöstelyn ylärajan ylittäminen 0,1 m tuo lisätilavuutta 0,45 Mm3. Lisätilavuudet 0,1 m luparajanylityksellä yht. noin 2,4 Mm3 Lisätilavuudet 0,5 m luparajanylityksellä yht. noin 12,1 Mm3 80

Tulvatilannetoiminta: Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali-tai ylijuoksutuksen rikkominen) Vaikutukset: Mahdollisesti vahinkoja rantarakenteille ja rakennuksille Tehokas ajoitus on sitä hankalampaa mitä kauempana ollaan tulvasuojeltavasta alueesta. Oikein ajoitetulla luparajan ylittämisellä voi olla lieventävää vaikutusta tulviin. 81 Tulvatilannetoiminta: Poikkeusluvat (säännöstelyn ala- tai ylärajan tai ali-tai ylijuoksutuksen rikkominen) Toteutettavuus: Poikkeuslupa edellyttää MMM:n suostumusta Poikkeusluvan käsittely ollut tulvatilanteissa nopeaa, mutta aikaa on kuitenkin kulunut nopeimmillaan 7 päivää Tehokas toteutus edellyttää varmaa sääennustetta useamman päivän päähän => toteutukseen jää epävarmuutta Kustannusten suuruusluokka Kustannukset vähäisiä, mikäli ei aiheuteta vahinkoa Kirjataanko toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan? 82

Tulvatilannetoiminta: Jää- ja hyydepatojen rikkominen Kirjataanko rikkominen toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan? Vaikutukset: Paikallisen tulvatilanteen purku. Voi aiheuttaa jäiden ja hyyteen lähtiessä liikkeelle tulvaa alapuolisessa vesistössä Toteutettavuus: Toiminta tilanteen kehittymisen mukaan. Edellyttää hälytysvalmiutta. Konekuskin kokemus eduksi. Kustannusten suuruusluokka Edullinen: pitkäpuomikone + kuski alle 1 000 /pvä Kustannuksia valmiuden ylläpidosta? 83 Tulvatilannetoiminta: Jää- ja hyydepatojen räjäyttäminen Kirjataanko rikkominen toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan? Kommentit: Räjäytyksiä ei ole juurikaan tehty Viimeisimmät räjäytykset noin vuonna 2000, paikassa johon kaivinkoneella ei päästy tai yletetty 84

Tulvatilannetoiminta: Jää- ja hyydepatojen räjäyttäminen Kirjataanko rikkominen toimenpiteenä tulvariskien hallintasuunnitelmaan? Vaikutukset: Paikallisen tulvatilanteen purku. Voi aiheuttaa jäiden ja hyyteen lähtiessä liikkeelle tulvaa alapuolisessa vesistössä Paikallinen vaikutus ympäristöön voi olla merkittävä Toteutettavuus: Toiminta tilanteen kehittymisen mukaan. Edellyttää hälytysvalmiutta. Räjäytysryhmän kokemus eduksi. Kustannusten suuruusluokka Edullinen: 2 hlö räjäytysryhmä suuruusluokkaa noin 500 /pvä Kustannuksia valmiuden ylläpidosta? 85 Toimenpiteiden jaottelu Jälkitoimenpiteet Yhteiskunnan ja asukkaiden toipuminen Jälleenrakentaminen Siivous ja puhdistus Fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät toimenpiteet Vahinkokorvaukset (avustukset, verot) Toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen Tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan edistäminen Ympäristön toipuminen Puhdistus ja ennallistamistoimenpiteet (homeen leviämisen estäminen, juomaveden laadun varmistaminen, vaarallisten aineiden pääsyn estäminen vesistöön) Jälkitiedotus oikeista toimintatavoista esim. rakennusvahinkojen kartoittamiseksi Muut jälkitoimenpiteet (kokemusten jako, kehitys, vakuutusjärjestelmä) 86

Toimenpiteiden jaottelu Jälkitoimenpiteet Yhteiskunnan ja asukkaiden toipuminen Jälleenrakentaminen Siivous ja puhdistus Fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät toimenpiteet Vahinkokorvaukset (avustukset, verot) Toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen Tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan edistäminen Ympäristön toipuminen Puhdistus ja ennallistamistoimenpiteet (homeen leviämisen estäminen, juomaveden laadun varmistaminen, vaarallisten aineiden pääsyn estäminen vesistöön) Jälkitiedotus oikeista toimintatavoista esim. Rakennusvahinkojen kartoittamiseksi Muut jälkitoimenpiteet (kokemusten jako, kehitys, vakuutusjärjestelmä) Kirjataan tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteinä 87 Yhteenveto toimenpiteistä: selvät tapaukset 1. Tulvariskien vähentäminen Tulvariskin kasvua estävät toimenpiteet (kaavoitus, rakentamisen ohjaus (luvat, rak.järjestys) silta- ja rumpulausunnot) Muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet (tulvamallinnus, -vaarakartat, -riskikartat ja vahinkoarviot) 2. Valmiustoimet OK? Tulvaennusteet ja varoitukset (kehitys) Tulvatilanteen toimintasuunnitelmat (pelastus, ttt, evakuointi, valmius) Tietoisuus ja toimintavalmius (harjoitukset, tulvien dokumentointi, VAPEPA) 3. Tulvasuojelu Vesistökunnostushankkeissa pyritään säilyttämään varastotilavuus tulvien varalta Säännöstelyjen toteuttaminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta 5. Jälkitoimenpiteet Yhteiskunnan ja asukkaiden toipuminen Ympäristön toipuminen Muut jälkitoimenpiteet (mm. oppiminen, tiedon jako) 88

Yhteenveto toimenpiteistä: keskusteltavat 1. Tulvariskien vähentäminen Vahinkopotentiaalin vähentäminen (teiden korottaminen) 3. Tulvasuojelu Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta (kuivat tulva-altaat, tulvatasanteet, soiden ennallistaminen, kosteikot, vesien pidättäminen) Vesistön säännöstely (tekojärven rakentaminen, uittopadot ) Tulvasuojelurakenteet (ohitusuomat, kiinteät tulvavallit ja seinät, penkereen rakentaminen tai korottaminen) Muu tulvasuojelu (ruoppaus, jään sahaus, hiekoittaminen) 4. Toiminta tulvatilanteessa Tilapäiset tulvasuojelurakenteet (tilapäiset tulvavallit ja seinä) Tulvatilannetoiminta (Poikkeusluvat, jää- ja hyydepatojen rikkominen) Hyväksytäänkö joku toimenpide jo nyt? Jo tässä vaiheessa lisäselvitystä vaativat toimenpiteet? 89 Yhteenveto toimenpiteistä: ei tarvita 1. Tulvariskien vähentäminen Nostetaanko joku toimenpiteistä toteutettavaksi tai tutkittavaksi? Vahinkopotentiaalin vähentäminen (kohteiden tai toimintojen uudelleensijoittelu/poistaminen/lopettaminen, rakennusten korottaminen) Tulvavahinkojen vähentäminen (tulvansietokyvyn parantaminen, irtaimiston siirtäminen, kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö, tulvaovet ja - ikkunat (vesitiiviit), viemäreiden takaiskuventtiilit, viemäröintikapasiteetin lisäys) 3. Tulvasuojelu Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta (tilapäinen säännöstely, imeytymisen parantaminen, hulevesi avo-uomat tulvatasanteet) Vesistön säännöstely (säännöstelyrakenteen muokkaaminen/poistaminen, säännöstelyn kehittäminen) Hulevesien hallinta Tulvasuojelurakenteet (tulvasuojelupadot, tulvapadon muokkaaminen, tulvauomat, sedimentoitumisen estäminen/vähentäminen, aallonmurtajat) Muu tulvasuojelutoiminta (tulvatorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta) 4. Toiminta tulvatilanteessa Tulvatilannetoiminta (pumppaus, evakuointi, veden pidättäminen, jää- ja hyydepuomit, virtausesteiden hajottaminen, haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin) 90

Toimivien toimenpiteiden ei tarvitse olla massiivisia tai erityisen tiukasti organisoituja 91 92

Muotoilujen selitykset: Toimenpiteet, jotka selvästi kuuluvat tulvanhallinnan suunnitelmaan Ei ole tarkasteltu konsulttityössä / tarkastellaan tarvittaessa myöhemmin Konsultti tarkastelee 1. Tulvariskien vähentäminen - Tulvariskin kasvua estävät toimenpiteet (toimenpiteet, jotka estävät uusien kohteiden sijoittamisen tulvariskialueelle) o Maankäytön suunnittelu o Alimmat rakentamiskorkeudet o Rakentamismääräykset o Rakennusjärjestys o Silta- ja rumpulausunnot - Vahinkopotentiaalin vähentäminen (toimenpiteet, joilla voidaan vähentää tulvariskialueella sijaitsevien riskikohteiden määrää) o Kohteiden tai toimintojen uudelleensijoittelu o Kohteiden poistaminen tai toimintojen lopettaminen o Rakennusten korottaminen o Teiden korottaminen (liikennöitävyyden säilyttäminen) - Tulvavahinkojen vähentäminen (riskikohteiden mahdollisesta tulvasta aiheutuvien vahinkojen vähentäminen) o Kohteiden tulvansietokyvyn parantaminen o Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin o Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö o Tulvaovet ja -ikkunat (vesitiiviit) o Viemäreiden takaiskuventtiilit o Viemäröintikapasiteetin lisäys - Muu ennaltaehkäisevä toimenpide (muu tulvariskin ennaltaehkäisyä parantava toimenpide) o Tulvamallinnus tai sen kehittäminen o Tulvavaarakartoitus o Tulvariskikartoitus o Tulvavahinkojen arviointi 2. Valmiustoimet - Tulvaennusteet ja varoitukset (toimenpiteet, joilla pyritään kehittämään tulvien ennustamis- ja varoitusjärjestelmiä) o Tulvaennusteiden kehittäminen o Varoitusjärjestelmän kehittäminen - Tulvatilanteen toimintasuunnitelmat (toimenpiteet, joilla pyritään luomaan tai kehittämään tulvatilanteen toimintasuunnitelmia) o Pelastustoimen suunnitelmat o Tulvantorjuntasuunnitelmat o Evakuointisuunnitelmat o Kuntien valmiussuunnitelmat POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/4 - Tietoisuus ja toimintavalmius (toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan ihmisten yleistä tulvatietoutta ja toimintavalmiutta tulvatilanteessa) o Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset o Tulvatilanteen dokumentointi (mittaukset, kuvaukset, riistakamerat, henkilöresurssit, yms) o VAPEPA-toiminnan integroiminen viranomaistoiminnan tueksi (mm. SPR) - Muut valmiustoimet 3. Tulvasuojelu - Luonnonmukainen ja valuma-aluekohtainen vesivarojen hallinta (toimenpiteet, joilla voidaan pidättää vettä ja tasata virtaamia valuma-alueella) o Veden tilapäinen varastointi (tulvan pidätysaltaat eli ns. kuivat tekoaltaat) sekä veden johtaminen pengerrysalueille o Veden tilapäinen varastointi (tilapäinen säännöstely) o Imeytymisen parantaminen (esim. imeytyskenttä) o Avo-uomat (hulevedet) o Tulvatasanteet o Ojitettujen soiden ennallistaminen o Kosteikot o Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueella (putkipadot, silta- ja rumpuaukot) o Vesistökunnostushankkeissa pyritään säilyttämään varastotilavuus tulvien varalta - Vesistön säännöstely (rakenteelliset ja muut toimenpiteet joilla pyritään kehittämään säännöstelyä) o Tekojärven rakentaminen o Vettä pidättävän rakenteen rakentaminen o Säännöstelyrakenteen muokkaaminen o Säännöstelyrakenteen poistaminen o Säännöstelyjen toteuttaminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta o Säännöstelyn kehittäminen (lupaehtojen tai säännöstelykäytäntöjen muuttaminen) - Hulevesien hallinta (toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään pintavaluntaa (tyypillisesti rakennetuilla alueilla) o Hulevesiverkoston vedenjohtokyvyn parantaminen o Luonnonmukainen hulevesien hallinta o Hulevesien imeyttäminen o Viherkatot o Hulevesikosteikot - Tulvasuojelurakenteet (rakenteelliset toimenpiteet vesistöissä ja tulvariskialueella) o Tulvasuojelupadot o Tulvapadon muokkaaminen o Ohitusuomat o Tulvauomat o Sedimentoitumisen estäminen/vähentäminen

3/4 o Kiinteät tulvavallit ja -seinät o Aallonmurtajat o Penkereen rakentaminen o Penkereen korottaminen - Muu tulvasuojelu (muut toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan tulvien torjuntaa) o Ruoppaus o Jään sahaus jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi o Jään hiekoittaminen jääpatojen syntymisen ehkäisemiseksi o Tulvatorjuntarakenteiden ylläpito ja seuranta 4. Toiminta tulvatilanteessa - Tilapäiset tulvasuojelurakenteet o Tilapäiset tulvavallit o Tilapäiset tulvaseinät o Ovi- ja ikkuna-aukkojen suojaus o Sokkeleiden suojaus muovilla o Maavalli o Vedellä täytettävät esteet tai kehikot o Maalla täytettävät kehikot o Paperi- ja kartonkipaalit o Hiekkasäkit o Juuttisäkit - Tulvatilannetoiminta (tulvan aikana suoritettavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää tulvasta aiheutuvia vahinkoja) o Säännöstelyjen optimointi o Poikkeusluvat (säännöstelyjen ala- tai ylärajan tai ali- tai ylijuoksutuksen rikkominen) o Pumppaus o Evakuointi o Veden pidättäminen o Jää- ja hyydepuomit o Jää- ja hyydepuomien rikkominen o Virtausesteiden hajottaminen (esim. maavallin rikkominen) o Jää- ja hyydepatojen räjäyttäminen o Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin - Muu toiminta tulvatilanteessa o Muu toimenpide 5. Jälkitoimenpiteet - Yhteiskunnan ja asukkaiden toipuminen (toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan yhteiskunnan ja yksittäisten henkilöiden toipuminen tulvatilanteessa) o Jälleenrakentaminen o Siivous ja puhdistus o Fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät toimenpiteet o Vahinkokorvaukset (avustukset, verot) o Toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen