Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Transkriptio

1 Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat 1) tulvariskien alustava arviointi, 2) tulvakarttojen laatiminen merkittäville tulvariskialueille, 3) tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettaminen, 4) tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelu ja 5) tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut maakunnan tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. ELY-keskuksen esityksestä maa- ja metsätalousministeriö nimesi Uudenmaan merenrannikon merkittäviksi tulvariskialueiksi Helsingin ja Espoon rannikkoalueen (kuva 1) sekä Loviisan rannikkoalueen. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan on asetettu tulvaryhmät. Tulvaryhmän tehtävänä on: 1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset; 2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet; 3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet. 4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmään kuuluu edustajia Uudenmaan liitosta, ELY-keskuksesta, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksista sekä Helsingin ja Espoon kaupungeista. Lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) osallistuu ryhmän toimintaan pysyvänä asiantuntijajäsenenä. Tulvariskien hallintaan liittyvä tulvasanasto on saatavilla internetissä osoitteessa > tulvasanasto. Tulvakarttoja Suomesta on nähtävillä osoitteessa UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 Kuva 1. Helsingin ja Espoon merkittävä tulvariskialue. Kartassa esitetty tulva-alue kuvaa alavaa aluetta, jolla saattaa olla tulvavaara. Kyseessä on karkean tason arvio harvinaisen suuren tulvan alle jäävistä alueista. Arvioinnissa on käytetty hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja. 2/11

3 3/11 Kerro mielipiteesi Kaikilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä tässä asiakirjassa esitetyistä hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Ohjeet mielipiteiden esittämiseen on annettu kuulutuksessa. Toivomme kansalaisilta ja sidosryhmiltä vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Työn tulokset Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelma, jossa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet, toimenpiteet tulvariskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, suunnitelman ympäristövaikutuksia kuvaava ympäristöselostus sekä suunnitteluaikainen osallistuminen ja kuuleminen. Tässä asiakirjassa on esitetty tulvariskien hallinnan osa-alueet ja niiden sisältö. Tulvavaara- ja tulvariskikartat Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot. Tulvavaara- ja tulvariskikartat laaditaan Helsingin ja Espoon rannikkoalueen merkittävälle tulvariskialueelle:

4 4/11 yleisille tulville, eli keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja kymmenessä vuodessa toistuville (1/2a, 1/5a ja 1/10a), melko yleiselle tulvalle (1/20a), melko harvinaiselle tulvalle (1/50a), harvinaiselle tulvalle (1/100a) ja erittäin harvinaisille tulville (1/250a ja 1/1000a). Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä. Tulvariskien hallintasuunnitelma Helsingin ja Espoon rannikon merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset. Alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelmien kohteina olevilla vesistö- ja merialueilla on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Lisäksi vesistötulvien vahinkojen tulisi vesistöalueella jäädä mahdollisimman vähäisiksi. Tulvaryhmä on laatinut Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle alla esitetyt alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet. Tavoitteisiin toivotaan sidosryhmiltä kommentteja. Lopulliset tavoitteet asetetaan v hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Ihmisten terveys ja turvallisuus Tavoite 1: Harvinaisen tulvan (1%; 1/100a) peittämällä alueella sijaitseva vakituinen asutus on suojattu tulvalta tai tulvaan on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu asukkaiden varoittaminen tulvasta mahdollista vähintään 24 tuntia etukäteen asukkailla on tiedossa, sijaitseeko rakennus tulvavaara-alueella asukkailla on tiedossa, miten toimia tulvatilanteessa ja varautua siihen rakennuksien haavoittuvuus on mahdollisimman pieni kaikkien asukkaiden evakuointi on tarvittaessa mahdollista

5 5/11 Tavoite 2: Erittäin harvinaisen tulvan (0,4%; 1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja evakuointiyhteydet varmistettu vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta ei keskeydy tai toimintaa pystytään jatkamaan muissa tiloissa tarvittavat evakuointireitit ja paikat ovat selvillä Välttämättömyyspalvelut Tavoite 3: Sähkön-, lämmön ja vedenjakelu tai merkittävien tietoliikenneyhteyksien toiminta ei keskeydy erittäin harvinaisella tulvalla (0,4%, 1/250a) käyttövedenjakelu pystytään turvaamaan sähkön- ja lämmönjakelun keskeytys ei aiheuta merkittäviä haittoja jätevesijärjestelmien toiminnan häiriintyminen ei aiheuta merkittäviä haittoja yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavat tieto- ja viestintäjärjestelmät toimivat Tavoite 4: Merkittävät tie-, katu-, raide- ja vesiliikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (0,4%, 1/250a) pääväylien liikennöitävyys säilyy, tarvittaessa kiertotiejärjestelyt ovat kunnossa tulvavettä ei pääse tunneliverkostoon (mm. metro) lauttaliikenteen keskeytys ei aiheuta merkittävää haittaa Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta Tavoite 5. Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta voidaan turvata erittäin harvinaisella tulvalla (0,4%, 1/250a) satamien toiminnalle ei aiheudu merkittäviä keskeytyksiä tulvakorkeudet otetaan huomioon sijoitettaessa uusia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan kohteita Ympäristö Tavoite 6. Ympäristölle ei aiheudu palautumatonta vahinkoa erittäin harvinaisella tulvalla (0,4%, 1/250a) ympäristölle vahingollisten laitosten prosessit voidaan tarvittaessa ajaa alas hallitusti ympäristölupavelvollisten kohteiden toiminta on lupaehtojen mukaista vesien tila ei heikkene pysyvästi

6 6/11 Kulttuuriperintö Tavoite 7. Kulttuuriperintökohteille ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta harvinaisella tulvalla (1%, 1/100a) Omaisuus Tavoite 8. Omaisuusvahingot eivät kasva nykyiseen verrattuna harvinaisella tulvalla (1%, 1/100a) vastuunjako rakennusten ja omaisuuden tulvasuojelusta on tiedossa kiinteistönomistajan, kunnan ja pelastustoimen välillä ihmiset/kiinteistönomistajat osaavat suojata omaisuuttaan ja varautuvat tulvatilanteeseen omatoimisesti Tavoite 9. Kaavoituksessa ja toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon rakentamiskorkeussuositukset Tulvariskien hallinnan mahdollisia toimenpiteitä Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle suunnitellaan sellaisia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä, joilla tähdätään tulvariskien vähentämiseen ja arviointiin tai tulvavahinkojen estämiseen ja vähentämiseen. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet (kuva 2). Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, muut vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset (kuva 3). Kuva 2. Tulvariskien hallinnan mahdollisia toimenpiteitä.

7 7/11 Ympäristövaikutukset arvioidaan Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaava Uudenmaan ELY-keskus selvittää ja arvioi hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa, joka esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot: hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta, ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella, hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet, todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset, toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja, vaihtoehtojen valinnan perusteet, kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu, seurannan suunnittelu ja yleistajuinen yhteenveto. Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpanon taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti vuonna Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.

8 8/11 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja muita vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä selvitetään hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksessa tähän tarkoitukseen tehtyä arviointimenetelmää. Kuva 3. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointitekijät.

9 9/11 Osallistuminen ja viestintä Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä nyt käynnissä olevan ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisen aikana, tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana ja tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa. Ympäristöarvioinnin sisällön ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä Uudenmaan ELYkeskuksessa (Asemapäällikönkatu 14, Helsinki), kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla Helsingin kaupungintalon ala-aulassa (Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki) ja kauppakeskus Entressen 3. kerroksessa (Siltakatu 11, Espoo) sekä internetissä osoitteessa: Kuulutuksessa on annettu myös tarkemmat ohjeet mielipiteiden esittämiseen. Työn etenemisestä tullaan antamaan mediatiedotteita ja sitä voi seurata tulvaryhmän internetsivuilla > Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmä. Työstä voi pyytää myös lisätietoa ja kommentoida myös suoraan tulvaryhmän jäsenille. Osalliset ja kohderyhmät Uudenmaan liitto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsingin ja Espoon kaupungit Helsingin pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Tulvariskialueen asukkaat sekä alueen maa- ja vesialueiden omistajat Tulvariskialueella olevat yritykset, teollisuuslaitokset, ym. Media Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla Tutkijat ja asiantuntijat Järjestöt ja yhdistykset Muut viranomaistahot Muut mahdolliset osalliset

10 10/11 Aikataulu Rannikkoalueen tulvakartat Meritulvariskien hallinnan vastuut Ilmatieteenlaitoksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta Kunnan vastuulla on suojella omaa infrastruktuuria ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisen toimintaa tulvasuojelussa Kiinteistönomistajan vastuulla on tulviin varautuminen ennen tulvia Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan Vuorovaikutus asukkaiden ja viranomaisten välillä edistää tulviin varautumista ja tulvatilanteen hallintaa.

11 11/11 Tulvaryhmän kokoonpano ja yhteystiedot Varsinaiset jäsenet Taho sähköposti Riitta Murto-Laitinen (puheenjohtaja) Kari Rantakokko (varapuheenjohtaja) Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Harri Tanska Espoon kaupunki Eija Kivilaakso Helsingin kaupunki Jorma Lilja Helsingin pelastuslaitos Jaakko Niskala Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varajäsenet Taho sähköposti Silja Aalto Uudenmaan liitto Olli Jaakonaho Uudenmaan ELY-keskus Ossi Keränen Espoon kaupunki Mikko Stenius Helsingin kaupunki Mikael Siitonen Helsingin pelastuslaitos Mikko Routala Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Pysyvät asiantuntijat Taho sähköposti Susanna Kankaanpää Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Helsingin kaupunki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos