TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita

TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA Työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita Leenamaija Otala Karoliina Jarenko TEKNILLINEN KORKEAKOULU ABYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

ESIPUHE Työ arjen muotoilijana, työn kehitystrendejä uusia arjen haasteita on tehty osana Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Arjen ajan hallinta -nimistä hanketta. ARJA on työministeriön ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama kolmivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke. Sen tavoitteena on tuottaa ajankäytön joustavuutta lisääviä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka parantavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista Helsingin Herttoniemessä sekä Turun länsiosassa sijaitsevalla Pansio Perno Artukaisen alueella. Perheen ajankäyttö muodostuu pääasiassa asumisesta, palveluiden käytöstä, liikkumisesta, työssäkäynnistä ja vapaa-ajan muista toiminnoista. Näiden palasten tulisi sopia nykyistä paremmin yhteen ja toimia joustavasti. Tämä raportti keskittyy työn muutosten ja tulevan työn arjen hallinnalle luomien haasteiden kuvaamiseen ja tulkitsemiseen. Se osoittaa mielenkiintoisella tavalla, miten globaalit trendit vaikuttavat työn luonteen ja vaatimusten muuttumiseen, mikä tulee jäsentämään uudella tavalla perheiden edellytyksiä selviytyä arjesta. Yritykset joutuvat lisääntyvässä määrin kilpailemaan osaavista ja innovatiivisista työntekijöistä, jotka puolestaan asettavat suuria asumiseen ja palveluihin liittyviä vaatimuksia elin- ja asuinympäristöille. Koska kunnat ja alueet joutuvat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista, tulee arkea tukevasta ja joustavasta infrastruktuurista huomattava kilpailuvaltti. Tässä raportissa kuvataan sekä tulevaisuuden työtä ja työntekijöitä että myös niitä haasteita, joita asuinalueet ja naapurustot joutuvat kohtaamaan. Otaniemessä, 30. elokuuta 2005 Hilkka Lehtonen, professori YTK:n johtaja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Liisa Horelli, dosentti ARJA-hankkeen koordinaattori Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 2

KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT Ihmisten arki on vuosisatoja rakentunut samojen asioiden ympärille: miten saamme suojaa ja ravintoa, miten hoidamme lapsemme, miten sosiaaliset suhteemme, ja kuinka me jäsennämme itseämme suhteessa ympäristöön. Toisaalta nämä arkea rakentavat piirteet ovat kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa saaneet erilaisia sisältöjä. Viime vuosikymmeniin verrattuna sisältöjen muutosprosessi on ollut verkkaista. Kehitystä ovat kiihdyttäneet erityisesti talouden globalisoituminen, teknologia ja internet. Teknologian myötä asiat tapahtuvat nopeammin, ja tämä asenne siirtyy myös muille elämän alueille. Internetin kautta koko maailma on meille avoin ja mahdollisuuksia täynnä. Nämä, yhdistettynä painopisteen siirtymiseen aineellisesta tuotannosta aineettomaan, ovat konkretisoituneet arjessa vuorokausirytmin hämärtymisenä, liikkumisen lisääntymisenä ja aika paikka-sidonnaisuuden murtumisena. Työ ja elannon ansaitseminen ovat aina vaikuttaneet eniten arkeen. Ihmiset ovat muuttaneet työn perässä. Työ on monissa tutkimuksissa ihmisille tärkein tapa toteuttaa itseään, kokea itsensä tarpeelliseksi ja tuntea kuuluvansa jonnekin. Siksi työllä on myös suuri rooli ihmisen arjen muokkaajana. Työ on arkeen vaikuttavista tekijöistä se, jossa tapahtuu tällä hetkellä suurimmat muutokset. Työn muutoksia selvittämällä voidaan johtaa uusia muutostarpeita muille arjen tekijöille. Ihminen ei voi paljoakaan vaikuttaa tällä hetkellä työssä tapahtuviin muutoksiin. Sen sijaan ihmisen sopeutumiseen näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa kehittämällä muita arjen tekijöitä kuten palveluja ja asumista. Tässä raportissa tarkastellaan työn muuttumista erityisesti globalisaation ja tietotekniikan valossa. Tuotannollinen työ on siirtynyt jo joitakin vuosia kustannustehokkuuden perässä halvemman työvoiman maihin. Näissä maissa riittää tekijöitä. Siinä missä länsimaat ikääntyvät, on toistaiseksi näiden maiden väestö vielä nuortunut. Koulutustaso kohoaa näissä maissa nopeasti ja jo nyt Kiina tuottaa luonnontieteen ja tekniikan yliopistotutkintoja enemmän kuin USA ja Eurooppa. Ei vain teollinen tuotanto vaan yhtä lailla tuotekehitys ja monet palvelutoiminnot siirtyvät näihin maihin. Millaista työtä jää meille Suomalaisille, jotka ikäännymme Euroopan nopeimpaan tahtiin? Raportti kuvaa tulevaa työelämäämme sekä sen asettamia haasteita ihmisten arjelle. Raportti pohjautuu työn tulevaisuutta käsittelevien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten analysointiin, asiantuntijoiden haastatteluihin ja työelämän kokemuksiin. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 3

Tämä raportti on tehty arjen ajan hallintaa käsittelevän ARJAhankkeen (Horelli et al. 2005) työosion pohjaksi. Hanke tutkii ihmisen arkea ajan käytön, työn, palveluiden, asumisen ja liikkumisen näkökulmista. Hankkeessa pyritään luomaan näiden osien paremmalla koordinoimisella toimintamalleja, joiden avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää arjessa. Hanketta koordinoi Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja se toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR:n) tuella. Raportissa käsitellään aluksi sellaisia globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työhön ja työn tekijöihin. Sen jälkeen työtä tarkastellaan eri näkökulmista: sisällön, työn tekopaikan, työsuhteiden, työntekijöiden ja työn vaatimusten kannalta. Lopuksi esitetään työn muutoksen aiheuttamia haasteita ja uusia tarpeita palveluille, liikkumiselle ja asumiselle/asuinympäristölle. Helsingissä 31.5. 2005 Leenamaija Otala Pro Competence Oy Inc. Karoliina Jarenko TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 4

TIIVISTELMÄ Työ on ihmisen arjessa suurin vaikuttaja. Työ mahdollistaa monen muun asian elämässä. Ihmiset mieltävät itsensä edelleen pitkälti työnsä kautta. Globaalit muutokset heijastuvat jokaisen elämään ja lähes kaikille elämän alueille. Työhön kohdistuu kuitenkin eniten muutoksia. Työ siirtyy globaaliksi. Asiakkaat, yhteistyökumppanit, tuottajat ja kilpailijat voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Työkenttänä on yhä useammalla koko maailma. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. E-työ, joka kattaa etätyön, liikkuvan työn ja kotona tehtävän työn, lisääntyy. Työtä tehdään yhä enemmän maailmanlaajuisissa verkostomaisissa yhteisöissä ja tiimeissä. Työajan käsite murtuu, kun globaalit verkostot toimivat ympäri vuorokauden. Työsuhteet rakentuvat yhä enemmän projektien mittaisiksi. Työnantajia on useita peräkkäin tai jopa rinnakkain. Työntekijä kantaa itse kuitenkin vastuun omasta osaamisestaan ja jaksamisestaan. Osa työstä karkaa jatkuvasti halvemman kustannustason maihin, se pitää korvata uudella vaikeammin pois siirtyvällä työllä. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky ovat jatkuvan haasteen edessä. Tutkimusten mukaan Suomeen voi jäädä pääasiassa luovaa, korkeaa osaamista edellyttävää tietotyötä. Luovien huippuosaajien varassa on monen tutkimuksen mukaan Suomen tulevaisuus. On selvää, että pelkällä luovalla tietotyöllä ei selvitä, vaan tarvitaan aina myös tekijöitä ja toteuttajia. Jotta toteuttaminen olisi kilpailukykyistä, vaaditaan tekijöiltä huippuosaamista ja ammattitaitoa sekä toiminnalta mahdollisimman korkeaa tuottavuutta. Tämä työ on usein kapasiteettipuskuri. Ihmisiä palkataan määräajaksi, projektikohtaisesti ja tietyn osaamisen osalta. Kilpailukyky ja yritysten markkina-arvon houkuttavuus edellyttävät, että ylimääräisiä kustannuksia ei ole, vaan että henkilöstöä on palkattu vain kunkin hetkistä toimintaa vastaava määrä. Tämä säilyttää ns. pätkätyöilmiön. Suomalaisten ikääntyminen ja erityisesti suurten ikäluokkien eläköityminen lähivuosina kasvattaa hoiva- ja palvelutyön määrän tarvetta ja luo laajoja mahdollisuuksia palveluiden tuottajille. Julkinen sektori vähentää osuuttaan palveluiden tuottamisessa ja tekee aiempaa enemmän yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa. Hoivatyössä ja palveluissa syntyvät työpaikat ovat paikallisia eivätkä voi siirtyä muualle halvemman työvoiman perässä. Hoivatyötä tarvitaan yhä enemmän ja joustavammin myös kotitalouksille ja lapsille. Ne, jotka tekevät työtä globaaleilla työmarkkinoilla ja globaalissa liiketoiminnassa, joutuvat liikkumaan paljon, tekemään työtä epäsäännöllisinä TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 5

työaikoina ja panostamaan mittavia tunteja työhön ja sen edellyttämään osaamiseen. Jotta näiden ihmisten hyvinvointi ja työkyky säilyisi, tarvitaan heille tukea arkeen. Tarvitaan arjen apureita, jotka tekevät mahdolliseksi globaalin tietotyön toteutumisen. Tämä tarve ei liity vain nykyisiin globaaleihin tietotyöläisiin ja heidän työkykynsä ja veronmaksukykynsä säilymiseen, vaan seuraavan sukupolven hyvinvoinnin ja tulevan työkyvyn turvaamiseen. Arjen aputyötä tulisi arvostaa, se vaikuttaa suoraan tulevaan kansalliseen hyvinvointiin. Kotitalouksissakin toimii tiimi, jossa on erilaisia osaajia hoitamassa erilaisia tehtäviä. Maailmanlaajuisten markkinoiden myötä alueet kilpailevat keskenään uudella tavalla. Vaikka työ ja työntekijät toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla ainoa isäntä tuntuu usein olevan kansainvälinen pääoma, niin työtekijät ja ihmiset asuvat, elävät ja maksavat veronsa paikallisesti ja alueellisesti. Mitä enemmän alueelle houkutellaan veronmaksajia, sitä paremmat mahdollisuudet alueella on vaalia asukkaidensa hyvinvointia. Alueiden houkuttavuuteen vaikuttaa se, miten ihmiset voivat järjestää arkensa. Kun työ muuttuu jatkuvasti, tarvitaan koko ajan uusia joustavia palveluja tukemaan arjen sujumista. Kysymykseksi nousee, miten järjestää hyvän arjen edellytykset. Alueet eriytyvät ja hakevat omaleimaisuutta: yksi haluaa kehittyä innovaatioympäristöksi, 24 tuntia vuorokaudessa auki olevaksi pörinäpesäkkeeksi, toinen puolestaan haluaa tarjota pienten lasten perheille rauhallisen tyyssijan. Alueen ilmeen mukaan järjestetään palveluita, ulkoilumahdollisuuksia ja tapahtumia, jotka enenevässä määrin rakentuvat alueen toimijoiden ja eri sektoreiden väliselle yhteistyölle. Tämä raportti liittyy laajempaan Euroopan Sosiaalirahaston tukemaan Arjen ajan hallinta (ARJA) hankkeeseen. Siinä pyritään hakemaan eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen kautta uusia rakenteita ja uusia ratkaisuja joiden avulla ihmiset voivat selvitä arjestaan. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 6

SISÄLLYS ESIPUHE 2 KIRJOITTAJIEN ALKUSANAT 3 TIIVISTELMÄ 4 1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA 9 1.1 Työ resurssien tuojana 11 1.2 Työ resurssien kuluttajana 12 1.3 Työ arjen osana 13 1.4 Mistä työ muodostuu? 13 2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA 16 2.1 Globalisaatio 17 2.2 Teknologian kehittyminen 18 2.3 Ikääntyminen länsimaissa 21 2.4 Länsimaiden hallitsevan aseman heikkeneminen ja Tyynen meren alueen voimistuminen 23 2.5 Glokalisaatio, alueellistuminen 24 2.6 Aineettomien resurssien, eettisten ja ympäristöasioiden korostuminen 24 2.7 Kompleksisuuden lisääntyminen 25 2.8 Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen 25 2.9 Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa 26 2.10 Riskit lisääntyvät ja turvallisuusajattelu korostuu 26 2.11 Globaalien muutosten vaikutus työhön ja sen kautta arjen muihin vaikuttajiin 27 3 SUOMEN KILPAILUKYKY JA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKAT 29 3.1 Suomen työmarkkinoiden perusta: osaaminen ja luovuus? 30 3.2 Kuka työtä luo? 31 3.3 Riittääkö työtä? 34 3.4 Yrittäminen urana tai uravaiheena 35 3.5 Kolmas sektori 37 4 MINKÄLAISTA TYÖTÄ TULEVAISUUDESSA ON TARJOLLA? 39 4.1 Työllisyyden muutos, poistuma ja uuden työvoiman tarve 39 4.2 Tulevat työtehtävät 41 Luovat huippuosaamista vaativat tehtävät 41 Ammattitaitoinen toteutustyö 41 Hoivatyö 42 Arjen pyöritys-arjen aputyö 42 4.3 Tietotyö 43 4.4 Minne työt sijoittuvat? 46 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 7

5 TYÖ SISÄLLÖLTÄÄN HAASTEELLISEMMAKSI 45 6 TYÖPAIKKA-KÄSITE HÄMÄRTYY 50 6.1 E-työn muodot 51 Etätyö 54 Mobiilityö 55 Itsensä työllistävät 56 Hajautettu työ 56 6.2 E-työn merkitys tulevaisuudessa 57 Suhtautuminen e-työhön 57 E-työn hidasteet ja ongelmat 58 E-työtä edistävät tekijät 59 E-työn tulevaisuus 59 7 AIKA TYÖN NIUKIN RESURSSI 61 7.1 Venyvä työajan käsite 61 7.2 Aikakuormittajia tullut lisää 63 7.3 Työajan ja vapaa-ajan raja hämärtyy 65 7.4 Joustavia työaikamalleja 65 Osa-aika työ 65 Muita joustavia työaikamalleja 66 8 TYÖSUHTEET JA SITOUTUMINEN TYÖHÖN PÄTKITTYVÄT 67 8.1 Määräaikaiset työsuhteet 68 8.2 Protestanttisesta etiikasta hakkerietiikkaan 69 9 TYÖNTEKIJÄ TYÖN MUUTOSTEN HAASTEISSA 71 9.1 Ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen 72 9.2 Työntekijän todellinen haaste: työn ja perheen yhteensovittaminen 73 10 JOHTOPÄÄTÖKSET 76 10.1 Työn keskeisiä trendejä 76 10.2 Työn muutosten vaikutuksia arjen muille sektoreille 78 LÄHDELUETTELO 79 Liite TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 8

1 TYÖ IHMISEN ARJEN RAKENTAJANA Perinteinen länsimainen ajattelumme perustuu siihen, että ihmisen yhteiskunnallinen mitta on hänen tekemänsä työ. Työn käsite määrittää sitä, millainen yhteiskunta on ja miten se muuttuu. Samalla se, mitä ylipäänsä pidetään työnä, on sidoksissa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja aikakauteen. Yhteiskunta on rakentunut siten, että työ tuottaa hyvinvoinnin ja on sen edellytys. Työtä voidaan määrittää eri lähtökohdista. Fysiikassa työ määritellään energian siirtona. Energiaa voidaan siirtää suoraan kohteeseen tai välillisesti jonkin apuvälineen (työkalun) avulla. Tämä on lähtökohta perinteiselle teollisen aikakauden työn määrittelylle. Esimerkiksi Vartiainen ja Teikari (1990) määrittelevät työn seuraavasti: Työ on tavoitteellista toimintaa, jossa ihminen erilaisia työvälineitä käyttäen muokkaa työn kohdetta haluamaansa muotoon. Työ ei kuitenkaan enää välttämättä sisällä näkyviä tai havaittavia työvälineitä tai kohdetta. Työ tapahtuu ihmisen päässä eikä sitä näe. Se edellyttää luovuutta, tietoa, kontakteja, asioita, joita ei voi nähdä eikä koskea. Aineellisesta ollaan siirtymässä aineettomaan. Työ voi olla ansiotyötä, jolloin työtä tai palveluja suoritetaan toiselle vastiketta vastaan. Työoikeudessa työntekijänä pidetään sitä, joka tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle vastiketta vastaan tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työllä on aineelliset tunnusmerkit kuten työn suorittamisen konkreettinen tapa, toimeksiantojen määrä, työn teettäjän ohjausoikeus sekä palkkaus. Työhön liittyvän taloudellisen riskin kantaa työnantaja, joka saa toisaalta työstä kertyvän voiton. Itsensä työllistäminen ja yrittäminen ovat tänä päivänä yhä tärkeämpi työllisyyden muoto. Yrittäminen on laajempaa ja se voi sisältää myös toisten työllistämisen. Itsensä työllistäminen on freelancerin, konsultin tai muun asiantuntijan työtä, jossa myydään omaa osaamista ja jossa useimmiten työtä tehdään kotoa tai omasta toimistosta käsin. Se voi olla myös oman ammatin harjoittamista, esimerkiksi sähkö- tai putkimies. Itsensä työllistäminen on myös yrittämistä. Ansiotyöhön verrattuna yrittämiseen liittyy tietynasteinen vapaus sekä taloudellinen riski, joka voi olla merkittäväkin. Toisaalta työksi voidaan kutsua myös muutakin kuin toimeentulon hankkimiseksi tehtävää työtä. Vapaaehtoistyössä hyviä asioita tehdään vastavuoroisesti muille yhteisön jäsenille tai vain siksi, että saadaan arvotuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita tyydytettyä. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 9

Vapaaehtoishankkeita on kovin erilaisia, mutta yhteistä niille on, että työtä tehdään yleishyödyllisen tahon hyväksi ilman rahallista korvausta. Vapaaehtoistyön palkitsevuus tulee työn sisällöstä ja siitä, että pääsee tutustumaan esimerkiksi vieraaseen kulttuuriin tai uuteen asiaan tai, että kokee aidosti auttavansa. Kotityöllä tarkoitetaan sitä työtä, joka tehdään kotona ilman vastiketta tai vastiketta vastaan. Vuoden 2001 alusta on kotityöstä saanut tehdä verotuksessa vähennyksen tiettyyn summaan saakka. Tällöin kotityöksi määritetään viikkosiivous, suursiivous, ikkunanpesu, ruuanvalmistus, asiointiapu, hoivatyö kuten lasten, vanhusten ja sairaiden hoito ja lemmikkien ulkoiluttaminen. Myös pyykinpesu, silitys ja vaatteiden kunnostus ovat kotityötä. Puutarha-, piha-, lumi-, ja remonttityöt kuuluvat vähennyksen piiriin. Kotityötä eivät ole vähennyskelpoisen kotityön merkityksessä television tai muiden kodinkoneiden korjaukset tai uudisrakentaminen. Vähennyskelpoista on myös kesämökillä teetetty kotityö ja asunnon yhteydessä olevan työhuoneen siivous tai remontointi. Käsitteellä kotityö tarkoitetaan myös työtä, jota työntekijä suorittaa kotonaan tai muissa valitsemissaan tiloissa, ei kuitenkaan työnantajan osoittamalla työpaikalla, vastiketta vastaan, ja jossa tuloksena on työnantajan yksilöimä tuote tai palvelu. Kotityöntekijänä ei kuitenkaan pidetä henkilöä, joka on siinä määrin itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton, että häntä voidaan kansallisen lainsäädännön tai tuomioistuimen päätösten mukaan pitää itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tällöin hän on pikemminkin itsensä työllistäjä. Mikäli työsuhteessa olevat henkilöt vain satunnaisesti tekevät työtään kotona tavanomaisen työpaikan sijasta, ei heitä katsota kotityöntekijöiksi. Kotityö liittyy myös kotona tehtävään työhön, joka silloin kun se tapahtuu tietotekniikan välineitä apuna käyttäen, on osa e-työtä. E-työllä tarkoitetaan yleisesti sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemaa työtä (ework, e-työ). Se sisältää kotona tehtävän etätyön, liikkuvan työn (mobiilin työn) ja itsetyöllistetyn työn eli itsenäisen kotoa käsin tehtävän työn. Etätyössä työtä tehdään osittain tai kokonaan kotona tai jossain muualla työntekijän valitsemassa paikassa. Mobiilissa työssä työtä tehdään eri puolilla, esimerkiksi eri asiakkaiden luona, vaikka asiakkaan kotona langattoman teknologian avulla. E-työ liittyy myös käsitteeseen hajautettu organisaatio. Eri toiminnot voivat sijaita eri paikoissa ja niiden tekijät ja tuottajat ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä. Hajautetussa työssä, erityisesti jos puhutaan virtuaalisesta työstä, työtä voidaan tehdä vaikkapa kotoa käsin virtuaalitiimin kanssa johonkin isompaan kokonaisuuteen. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa 6. Tässä raportissa käsitellään työtä, josta ihminen saa korvauksen ja joka mahdollistaa resurssit muuhun arkeen. Suomessa on 390 000 työikäistä ihmistä työvoiman ulkopuolella joko omasta valinnastaan tai pakosta. Heidän osaltaan työ painottuu palkattomaan työhön, kotityöhön tai muuhun ei rahalla korvattavaan työhön. Työttömien ajasta ja energiasta kuluu kuitenkin iso osa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 10

työn etsimiseen eli työ hallitsee heilläkin päivää. Eläkeläiset, kotiäidit ja muut vapaaehtoisesti ansiotyön ulkopuolelle jättäytyneet voivat olla yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeässä roolissa ihmisten arjen rakentumisessa, mutta tässä raportissa rajoitutaan vain sellaisen työn tarkasteluun, josta tekijät saavat korvauksen ja jonka avulla valtaosa voi hankkia muita resursseja tyydyttämään erilaisia tarpeitaan. 1.1 Työ resurssien tuojana Työllä voidaan nähdä olevan yksilöllisessä mielessä monta merkitystä. Kreikkalaisen filosofin Aristoteleen mukaan ihmisellä on luontainen tarve ja taipumus käyttää omia kykyjään. Antiikin Kreikassa kansalaiset eivät kuitenkaan tehneet työtä, vaan sen hoitivat orjat. Nykyisin asia on toisin. Käytännöllisen filosofian professorin ja Kriittisen korkeakoulun perustajan Reijo Wileniuksen (1981) mukaan työssä onkin osaltaan kyse omien kykyjen käyttämisestä ja toisaalta tarpeiden tyydyttämisestä. Maslowin tarvehierarkiassa alimmalle tasolle sijoittuvat fysiologiset perustarpeet (ravinto, lepo, terveys) sekä turvallisuustarpeet (henkinen ja fyysinen turvallisuus). Näiden päälle sijoittuvat sosiaaliset tarpeet (kuuluminen johonkin ryhmään tai yhteisöön) ja näihin liittyen arvostuksen tarpeet (esim. ammatillinen arvostus) Tarvehierarkian huipulle sijoittuvat itsensä toteuttamisen tarpeet (mahdollisuus tehdä omalta kannaltaan mielekkäitä asioita). Wilenius jaottelee tarpeiden tyydytysmotiivit työn roolin kannalta seuraavasti: I Aineellisen toimeentulon saaminen Työn avulla pyritään tyydyttämään aineelliset tarpeet, toisin sanoen perustar-peet (ravinto, vaatetus, asunto, lääkehoito ja terveellinen elinympäristö). Tällöin työ on keino näiden aineellisten eli fysiologisten perustarpeiden ja turvallisuustarpeiden tyydyttämiseen. II Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Työn avulla tulevat ystävyyssuhteet pienissä ja suurissa yhteisöissä (turvallisuus, tasa arvo, oikeudenmukaisuus, arvonanto, vapaus, valta) turvatuiksi eli yksilö tyydyttää sosiaaliset ja osittain arvostuksen tarpeensa. Työllä on vahva sosiaalinen merkitys. Kun ihmiset määrittävät identiteettinsä pitkälle oman työn ja ammattitaidon kautta, on työllä myös keskeinen rooli arvostuksen tarpeiden tyydyttäjänä. III Omien kykyjen käyttäminen Työtoiminta on sinällään ihmiselle tarve. Työsuorituk-seen liittyy fyysi-sen suorittami-sen lisäksi tietoinen älylli-syys eli henkisyys. Tällöin työ ei ole vain TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 11

keino vaan tarkoitus sinänsä, ei pelkkä elinkei-no vaan myös elintoi-minta, jonka myötä ihminen pyrkii kehittä-mään kykyjään. Työn avulla ihminen voi tyydyttää ylimpiä tarpeitaan eli arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeita. Sosiaaliset tarpeet Turvallisuustarpeet Fysiologiset perustarpeet Itsensä toteuttamisen tarpeet Arvostuksen tarpeet Omien kykyjen käyttäminen Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Aineellisen toim entulon saaminen Kuva1. Työn avulla ihminen tyydyttää eritasoisia tarpeitaan. Työ ja sen myötä saatavat resurssit vaikuttavat suoraan mahdollisuuksiin tyydyttää kaikkia tarpeita. Työolokomitean (1991:37) mukaan hyvän työn tulee tarjota (1) tekijälleen kunnollinen aineellinen toimeentulo, sen on (2) tyydytettävä hyvin sosiaaliset ja ammatillisen kehittymisen tarpeet, (3) tehtävän työn on oltava tuottavaa ja taloudellisesti kannattavaa. Ensimmäisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään suora vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde. Sen sijaan erityisesti toisen ja kolmannen ulottuvuuden välillä nähdään edelleen paljon ristiriitaa ja yhteensovittamattomuutta. Työ on siis useimmille ihmisille pääasiallinen tapa hankkia resurssit kaikkeen muuhun elämässä ja tyydyttää tarpeita ja siksi erittäin tärkeä arjen tekijä. 1.2 Työ resurssien kuluttajana Ihmisen omista arkiresursseista tärkein on aika. Aikaa on jokaisella 24 tuntia vuorokaudessa. Määrällisesti resurssi on siis samanlainen kaikille ihmisille. Laadulliset erot vaihtelevat paljon. Laadulliseen resurssiin vaikuttavat ihmisen elinolosuhteet ja mahdollisuudet, henkilökohtaiset taidot ja osaaminen, muut resurssit ja muut ihmiset. Ihmisen määrällisestä aikaresurssista kuluu suurin osa lepoon (nukkuminen), vapaa-aikaan ja ansiotyöhön. Valveillaoloajasta käy- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 12

tetään perinteisen kahdeksan tunnin työpäivään puolet. Päälle tulevat sitten työmatkat, kaikki kotityö ja muu työ sekä yhä merkittävämpänä ajankäytön kohteena oman osaamisen päivittäminen. (Tilastokeskus 2004.) Kun tarkastellaan erityisesti tietotyöläisten työaikaa, aletaan puhua aivan eri mittaisista työpäivistä ja työ hallitsee ihmisen aikaa aivan eri tavalla. Akavan työmarkkinakatsaus on vuodesta toiseen osoittanut, että ylemmän johdon ja vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskimääräinen viikkotyöaika on 45 57 tuntia. Se merkitsee vähintään yhtä ylimääräistä työpäivää viikossa sopimustyöaikaan verrattuna. Työministeriön työolobarometrin mukaan työt kulkevan kotiin yleisesti erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä, jotka ovat hyvin koulutettuja (Työministeriö 2003a). Työaika on pidentynyt viime vuosina jatkuvasti hyvin koulutetulla väestöllä, joka määrällisesti on jatkuvasti kasvanut koulutustason noustessa. Voidaan hyvin sanoa, että työ on suurin aikaresurssin kuluttaja. Useimmille se on myös suurin huomiokapasiteetin kohde. Työ on myös harrastus, elämäntapa sekä kiinnostus, joka vie mennessään. 1.3 Työ arjen osana Työ on arjen keskeisiä tekijöitä. Työn mukaan valitaan usein asuinpaikka ja elinympäristö, vaihdetaan maata, kaupunkia tai asuinaluetta. Työn mukaan muodostuu välillisesti tai jopa välittömästi monen sosiaalinen elämä. Työ mahdollistaa monet palvelut ja toisaalta työ pakottaa käyttämään tiettyjä palveluja. Arjen sujuvuuden ja työnteon kannalta palveluilla on iso merkitys. Työn mukana liikutaan entistä enemmän (vrt. myöhemmin mobiili työ). Liikkuminen on sidoksissa elinympäristöön. Vaikka työtä voidaan viedä minne vain, edellyttää se yhteydenpidon kannalta välttämätöntä fyysistä ja tietoteknistä infrastruktuuria. Asumispaikan lisäksi työ vaikuttaa myös asumiseen. E-työn (vrt. kohta E- työ) ja itsensä työllistämisen mahdollisuuksien lisääntyessä (vrt. kohta Työn sisällön haasteellisuus) työ tulee yhä enemmän koteihin ja asuintiloihin. Se edellyttää asumiselta uusia tiloja. Työn vaikutusta ihmisen arkeen muiden arjen tekijöiden perheen, vapaa-ajan, opiskelun ja harrastusten joukossa kuvataan kuvassa 2. 1.4 Mistä työ muodostuu? Työtä on helpompi käsitellä, jos se jaetaan konkreettisiin elementteihin. Tässä raportissa on tarkasteltu työtä sen sisällön ja vaatimusten, tekotavan, tekopaikan sekä työajan näkökulmista (Kuva 3). Työstä on vaikea puhua ilman sen tekijää. Myös työntekijässä ja työntekijän ympäristössä tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat työn tekemiseen ja sitä kautta itse työhön. Kuva 3 saa lisäelementin, kun siihen lisätään TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 13

Elinympäristö Opiskelu, Jatkuva oppiminen Liikkuminen Vapaa-aika Ihmisen arki Työ Palvelut Perhe Asuminen Kuva 2. Ihmisen arjen tekijät Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Kuva 3. Työn osatekijät työntekijä. Työntekijän kautta työ liittyy entistä kiinteämmin arkeen. Työ on keskeinen osa arkea. Ihmisestä ei voi irrottaa vain työroolia. Ihminen on kokonaisuus, jossa on monta roolia: työrooli, perherooli, harrastusrooli, vanhemman rooli ja niin edelleen. (Kuva 4). TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 14

Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Kuva 4. Työ ja ihmisen arki TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 15

2 TYÖ JA TEKIJÄT MUUTTUVASSA MAAILMASSA TYÖHÖN JA SEN TEKIJÖIHIN VAIKUTTAVIA GLOBAALEJA MUUTOKSIA Työ on viime vuosina muuttunut radikaalisti. Muutokset ovat ravistelleet sekä ihmisiä että rakenteita. Työn muutokset ovat seurausta yleisistä maailmanlaajuisista yhteiskunnan, teknologian ja talouden kehitystrendeistä. Seuraavassa käydään läpi globaaleja muutoksia, jotka vaikuttavat työn eri osatekijöihin ja ihmisten arkeen erityisesti Suomessa. Sen jälkeen tarkastellaan kunkin työn osatekijän muutoksia ja niiden vaikutusta ihmisten arkeen. Perustana on kuva 5. Työn tekeminen Työn sisältö Työ Työn vaatimukset Työaika Työpaikka Työntekijä Ihmisen arki Globaalien muutosten toimintaympäristö Kuva 5. Työ ja tekijät globaalien muutosten maailmassa TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 16

Seuraavat muutostrendit perustuvat lukuisien tulevaisuustutkimusten (vrt. lähdeluettelo) analysointiin sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. Haastatteluissa on käytetty samanlaista runkoa (lista haastatelluista sekä haastatteluissa käytetty haastattelurunko ovat liitteessä 1). Vaikka tässä on listattu isot muutokset erikseen, ovat monet muutokset keskenään riippuvuussuhteessa ja voivat vahvistaa toisiaan, jolloin niiden yhteisvaikutus voi olla merkittävästi suurempi kuin yksittäisellä muutoksella sinänsä. 2.1 Globalisaatio Globalisaatio tarkoittaa taloudellisessa mielessä talouksien integraation laajenemista koskemaan koko maailmaa (ml. suuret kehittyvät maat) ja samalla yhä laajempaa osaa tuotantoa ja tuotannontekijöitä. Sen taustalla on pyrkimys vähentää pääomaliikkeiden ja kaupan esteitä. Samalla koko maailmasta on tullut yritysten toiminta-aluetta ja ne voivat siirtää helposti toimintojaan lähelle asiakkaita, raaka-aineita tai halvinta työvoimaa. Kun samaan aikaa kilpailu on pakottanut yritykset keskittymään ydinosaamiseensa ja ydintoimintaansa, hakevat ne kumppaneita ympäri maailmaa. Pienenkin toimijan erikoisosaaminen voi olla osa isoa globaalia liiketoimintaa. Globaalissa taloudessa laaja joukko yhä pienempiä yrityksiä toimii verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä, jossa kumppanit voivat olla missä päin maailmaa tahansa. Globalisaation yksi keskeinen piirre onkin kasvava riippuvuus. Jokainen joutuu kilpailemaan globaalilla markkinalla. Kilpailu käydään yhä uudelleen, koska toimintoja on melko helppo siirtää maasta toiseen. Isot yritykset käyvät jatkuvaa yksiköiden ja toimintojen pasianssia etsiessään yhä kustannustehokkaampia ja samalla kansainvälisiä sijoittajia miellyttäviä ratkaisuja. Globalisaation toinen keskeinen seuraus on kasvava liikkuvuus. Työpaikat liikkuvat nopeammin kuin niiden tekijät. Tuotantolaitokset liikkuvat helpommin kuin yleensä uskotaan. Tehtaitten takaisinmaksuajat ovat alalla kuin alalla varsin lyhyet ja investoinnit kompensoituvat nopeasti alemmilla työvoimakustannuksilla. Esimerkiksi kännykkätehtaan takaisinmaksuaika on vain muutaman kuukauden. Mutta myös itse työ on tullut liikkuvaksi. Liikkuvan työn käsite on leviämässä perinteisiltä aloilta, kuten kuljetuspalveluista, myös tietopainotteiseen työhön (vrt. luku 6.1.). Liikkumisen kasvu näkyy myös matkustamisessa. Euroopan lentoliikenteen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2000 tasosta 15 vuodessa (Air Transport Action Group 2005). Kansainvälisen lentoliikennejärjestön IATA:n arvioiden mukaan USA:n ja muiden mantereiden välinen lentoliikenne kasvaa vieläkin nopeammin. On arvioitu, että vuonna 2020 1,6 miljardia ihmistä matkustaa maasta toiseen. (Eriksen 2002. TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 17

Globalisaatio vaikuttaa myös ihmisten ajan käyttöön ja työajan käsitteeseen. Kun verkoston yksiköt ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja globaalissa verkostossa tapahtuu jotakin 24 tuntia vuorokaudessa, on työajan määrittely yhä hankalampaa. Tietotekniikka liittää ihmiset ja yksiköt toisiinsa, mutta se ei poista kokonaan aikaeroja. Video- ja tietokoneneuvotteluja käydään yleensä jonkun yksikön tai henkilön kannalta täysin perinteisen työajan ulkopuolella. Puhumattakaan siitä, että moni tietoammattilainen jää helposti koukkuun jatkuvasti uusiutuvan tiedon tulvassa ja raja työajan ja muun ajan välillä katoaa. Työajan muutoksista tarkemmin luvussa 7. Englannistuminen jatkuu kaikkialla. Business toimii englanniksi, nuoriso oppii kaikkialla englantia internetin, musiikin, viihteen, median ja nuorisokulttuurin myötä, tiede englannistuu ja englannin kieli on yleisin kakkoskieli maailmassa. EU:n uudet maat eivät kommunikoi saksaksi tai ranskaksi, vaan englanniksi. Tyynen meren voimistuvat maat kommunikoivat englanniksi, osa jo lähtökohdiltaan. Monet nuoret menestyjät uusissa teollisuusmaissa ovat saaneet yliopistokoulutuksen USA:ssa. Anglosaksisen kulttuurin vaikutus globaalisti on selkeä. Globalisaation myötä toimintamallit yhdenmukaistuvat kaikkialla maailmassa. Samalla paikallisen identiteetin arvostus nousee. Kun tuotantokustannukset laskevat, haetaan lisäarvoa palveluista, asiakaslähtöisyydestä, brändistä, muotoilusta ja luovista ratkaisuista. Globalisaatio tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia toimia maailmanlaajuisilla markkinoilla, jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisissa verkostoissa ja tilaisuuden erikoistua ja pärjätä hyvinkin kapealla sektorilla. Globalisaation myötä Suomi ja suomalaiset yritykset kilpailevat entistä kovemmin sekä keskenään että toisten kanssa. Kilpailussa voittaa paras osaaja, nopein innovoija ja luovuuden hyödyntäjä. 2.2 Teknologian kehittyminen Toinen suuri muutosajuri on teknologian kehittyminen ja erityisesti digitalisoitumisen jatkuminen. Teknologia on pienentänyt eri alueita kattavien liiketoimien kustannuksia (kuljetuskustannukset, tiedonsiirron kustannukset). Se on luonut kokonaan uusia keveitä tuotteita, joiden tuotannossa saavutetaan suuria mittakaavaetuja ja joiden siirto on halpaa. Se on mahdollistanut uudenlaisen tuotantoprosessien pilkkomisen eri alueilla tapahtuviksi ja siten jatkuvan kustannustehokkuuden metsästyksen. Tietotekniikan kehitys on myös keskeinen syy globalisaatioon. Tietotekniikka on vauhdittanut tietoyhteiskunnan kehitystä. Tietotekniikan kehityksen myötä kansakunnat ovat harpanneet laajakaistojen kautta digitaaliaikaan. Tuotanto on siirtynyt aineellisesta aineettomaan tuotteista tiedon tuottami- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 18

seen. Tekniikka on synnyttänyt paljon uusia tietoammatteja. Tietotekniikka mahdollistaa myös työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta ja muuttaa siten työn tekemistä merkittävästi. Tieto- ja viestintäteknologian tarjoamista mahdollisuuksista kehittää palveluja, nostaa tuottavuutta ja lisätä maailmanlaajuista kommunikaatiota on hyödynnetty vasta murto-osa. Tekniikka muuttaisi elämää vielä nopeammin, jos ihminen kykenisi omaksumaan ja keksimään uutta nopeammin. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin asenteet ja tekniikan yleinen käyttötaito. Tietotekniikan kehityksen myötä tiedon merkitys kasvaa koko ajan. Kaikki tietoon liittyvä on kasvussa. Vuonna 1970 julkaistiin hieman yli puoli miljoonaa kirjaa. Tälle vuosituhannelle tultaessa määrä on kaksinkertainen. Vuonna 1975 painopaperia käytettiin maailmassa 28 miljoonaa tonnia, neljännesvuosisata myöhemmin 97 miljoonaa tonnia. Sähköisessä muodossa julkaistavan tiedon määrän lisäystä tuskin edes tiedetään. Puhutaan vuosittain 1500 miljardin kirjan verran tuotetusta digitaalisesta tiedosta (Pohjola 2003, 68). Digitaalinen tieto lisääntyy räjähdysmäisesti. Internetin aktiivikäyttäjiä on maailmassa noin 300 miljoonaa, potentiaalisia käyttäjiä puoli miljardia (www.clickz.com.) Vielä viime vuosikymmenen (1990-luvun) alussa internet oli lähinnä yliopistoväen sisäinen viestijärjestelmä. Tänään se kuuluu (entisissä) teollisuusmaissa jokaisen arkeen. Sähköisen tiedon kasvua kuvaa hyvin alan ikonin Microsoftin kasvu. Kun yritys perustettiin vuonna 1975, sen ylijäämä oli ensimmäisenä vuotena 16 000 dollaria ja työntekijöitä oli kourallinen. Vuosituhannen vaiheessa yrityksen pääomistajasta Bill Gatesista oli tullut maailman rikkain mies, yrityksestä maailman toiseksi arvokkain brändi ja yrityksen palkkalistoilla on yli 30 000 tietotekniikka-ammattilaista. Suunnilleen samanlaiset käyrät kuvaavat kaikkea sähköistä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tiedon lisääntymisen myötä media on ihmisen elämässä läsnä lähes koko ajan. Maailman viestimet tuottavat yhtä ihmistä kohden informaatiota keskimäärin 800 megatavua vuosittain (Heinonen 2004). Ihmisten maailmankuva rakentuu siis yhä enemmän viestimien antaman kuvan pohjalta. Nämä tietoon ja tietotekniikkaan liittyvät käyrät eivät ole hidastuneet tällä vuosituhannella, päinvastoin eksponentiaalinen kasvu jatkuu eri ennusteiden mukaan. Tässä kasvussa on rajattomia mahdollisuuksia kaikille maille ja kaikille toimijoille. Raja tulee kuitenkin vastaan ajan muodossa. Jotkut tutkijat ovat maalanneet seuraavaa ekokatastrofia. Se ei liity ympäristötuhoihin perinteisessä mielessä, vaan ihmisen sietokyvyn rajan vastaan tulemisena. Aika lähestyy nollaa. Jokaiseen vapaaseen hetkeen ja paikkaan sullotaan yhä enemmän kaikkea. (Eriksen 2002.) Työelämän kannalta erittäin suuri vaikutus on ollut tietoverkkojen ja erityisesti langattoman teknologian kehittymisellä. Yritysten sisäiset verkot mah- TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 19

dollistavat globaalin toiminnan tai yritysten toimintojen hajauttamisen. Mobiilit laitteet ja niitä tukeva infrastruktuuri mahdollistavat mobiilin hajautetun työn. Yrityksen eri toimintoja ohjaavat omat järjestelmät liittyvät toisiinsa sisäisen verkon kautta. Henkilöstö voi päästä tähän verkkoon internetin välityksellä mistä päin maailmaa tahansa. Kannettavat tietokoneet ja matkapuhelimet mahdollistavat työn viemisen mukana minne tahansa ja samalla yhteydenpidon työhön mistä tahansa. Maailmassa on yli miljardi matkapuhelinkäyttäjää ja määrä kasvaa edelleen nopeasti erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Suomi on ollut varsin edistyksellinen tietotekniikan tuottaja ja soveltaja. Meitä on pidetty tietoyhteiskunnan laboratoriona. Viime aikoina kuitenkin moni maa on ajamassa meistä ohi. Ohjelmisto-osaaminen ja palvelut eivät ole kehittyneet samassa tahdissa kuin itse tekniikka ehkä kännykän palveluita lukuun ottamatta. Tietotekniikan visiot kuitenkin sisältävät sen, että lähes kaikki julkisten palvelujen asiointi, suuri osa yksityisten palveluiden asiointia kuten kauppaa, pankki-, matka-, tapahtuma-, ja varauspalveluja sekä iso osa itse liiketoimintaa kuten viihdettä, terveys- ja neuvontapalveluja, koulutusta, asiakastietojen hallintaa ja tuotannon ohjausta tapahtuu tietotekniikan avulla. 2.3 Ikääntyminen länsimaissa Länsimaissa ihmiset elävät pidempään kuin aikaisemmin: elinikien uskotaan nousevan jopa 150:een nyt olemassa olevien ihmisten aikana. Toisaalta lapsia saadaan vähemmän ja myöhemmässä elämän vaiheessa. Vielä vuonna 2002 yksi 16 eurooppalaisesta oli yli 65-vuotias. Vuonna 2025 on jo joka viides eurooppalainen yli 65-vuotias. Pelkästään Italiassa on silloin yli miljoona päälle 90-vuotiasta. (Farrell 2005.) Euroopan väestö on vähenemässä ikääntymisen myötä. EU:n maista vain Irlanti ja Ranska ovat lisäämässä merkittävästi väestöään. Sen sijaan väkiluku kasvaa USA:ssa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Taulukossa 1 on kuvattu väestökehitystä vuoteen 2050 eri maanosissa. (Sitra 2005.) Taulukko 1. Väestökehitys eri alueilla. Alue (väestö milj.) Vuosi 2000 Vuosi 2050 Eurooppa 727 603 Pohjois-Amerikka 314 438 Etelä-Amerikka 519 806 Afrikka 794 2 000 Aasia 3 672 5 428 Oseania 31 47 Lähde: Sitra 2005 TYÖ ARJEN MUOTOILIJANA UUSIA ARJEN HAASTEITA 20