Kaupunkirakennelautakunta 4 14.01.2014 Lausunto Joensuun ratapihan yleissuunnitelmasta 1756/10.03.01/2013 KRAKLK 4 Liikennevirasto on teettänyt ratalain (110/2007) 11 mukaisen yleissuunnitelman Joen suun ratapihan peruskorjaamisesta ja laajentamisesta etelään. Lii ken ne viras ton keskeiset tavoitteet hankkeelle ovat - liikenteenhoidon ja tavaraliikenteen järjestelytoiminnan tehostaminen sekä ra ta pi han eri osien yhtäaikaisten toimintojen mahdollistaminen, mistä seuraa operatiivisten kustannussäästöjen lisäksi nykyistä parempi joustavuus, - liikennejärjestelmätasolla rautatiejärjestelmän toimivuuden ja täs mäl li syyden parantaminen, - henkilöratapihan palvelutason parantaminen ja saattaminen ny ky mää räysten ja -ohjeiden mukaiseksi esteettömyysvaatimukset huomioiden ja - liikenteen turvallisuuden ja hallittavuuden parantaminen. Yleissuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 31.10. - 30.11.2013 Joensuun kaupun gin ta lol la. Nähtävillä pidosta on kuulutettu sanomalehti Karjalaisessa, sa noma leh ti Viikko-Pohjois-Karjalassa ja Joensuun kaupungin Internet-sivuilla 31.10.2013. Liikennevirasto on pyytänyt Joensuun kaupungin lausuntoa yleissuunnitelmasta ja sitä vastaan mahdollisesti tehtävistä muistutuksista. Lausunnon antamiseen on pyydetty ja saatu lisäaikaa 24.1.2014 saakka. Liikennevirasto pyytää lisäksi erik seen tietoa siitä, onko ratapihan yleissuunnitelma voimassa olevien oi keusvai kut teis ten kaavojen mukainen ja onko kaupunki valmis muuttamaan kaavoja, jot ka ovat ristiriidassa yleissuunnitelman kanssa. Yleissuunnitelmasta ei ole jätetty muistutuksia. Kaupungin keskeiset intressit Ratapihan peruskorjaamiseen ja peruskorjaamisesta laadittuun yleis suun ni telmaan liittyy useita Joensuun kaupunkia kiinnostavia näkökohtia. Ensinnäkin on sel vää, että ratapiha on lähellä teknisen käyttöikänsä loppua ja vaatii vähintään tek nis tä korjaamista. Toiseksi kaupungilla on käynnissä ja käynnistymässä Pie lisjoen itärannalla ratapihan tuntumassa useita hankkeita, joihin ratapihan muutok sil la on merkittäviäkin vaikutuksia. Kaupunki tehostaa Penttilän kau pun ginosan maankäyttöä ja alueiden vapautuminen ratakäytöstä sopii tähän hyvin. Mat ka kes kus han ke on odottanut henkilöliikenteen laitureiden ja niille kulun paran ta mis ta jo noin vuosikymmenen eikä hanke voi edetä ennen näitä muutoksia. Koska ratapiha sijaitsee keskellä tiivistä kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta, on olemassa selvä tarve vähentää ratapihasta aiheutuvia ympäristöhäiriöitä ja ra ja ta mm. vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä turvallisuusriskejä. Kau punki toivoo, että liikennevirasto ottaa jatkosuunnittelussa nämä tarpeet yleis suunni tel maa tarkemmin huomioon.
Valtion kanssa joulukuussa 2013 solmitussa Joensuun seudun kas vu so pi muk sessa tuodaan kaupunkirakenteen kannalta tärkeimpänä kehittämiskohteena esille juu ri joen itäpuoli ja ratapihan lähialueet osana Symmetrinen kaupunki han ketta. Sopimuksen kohta 3 käsittelee Joensuun keskustan investointihankkeiden estei den poistamista, erityisesti ratapihaan ja sen lähialueisiin liittyen. So pi mukseen on kirjattu mm. seuraavaa: Symmetrinen kaupunki -hankkeen laajamittaisten kasvua edis tävien in ves toin tien toteuttaminen edellyttää Joensuun ra ta piha-alu een maan omis tus jär jes te ly jä. Matkustajaratapihan jär jes tely jen toteuttaminen luo edellytyksiä parantaa jouk ko lii ken teen toi mi vuut ta ja rautatieliikenteen kilpailukykyä, vähentää ym pä ristö kuor mi tus ta ja lisätä turvallisuutta. Joensuun ratapihan toi mivuu del la ja si jain nil la on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Nähtävillä ollut ratapihan yleissuunnitelma mahdollistaa pitkälti kaupungin suun nit te le mat kehittämishankkeet ratapihan lähellä ja vähentää merkittävästi ra ta pi has ta aiheutuvia häiriöitä ja ongelmia. Kaupungin keskeisenä tavoitteena on, että ratapihan peruskorjaukseen osoitetaan rahoitus lähivuosille ja hankkeen to teut ta mi sen ajankohta kiinnitetään mahdollisimman pian. Näin kaupunki pääsee itse ohjelmoimaan omat kehittämistoimensa alueelle yhteistyössä ja yh tä aikai ses ti liikenneviraston ja mm. VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Matkakeskuksen ja Nikolaintorin toteuttaminen 2000-luvun ensimmäisinä vuosina hahmoteltu Joensuun matkakeskus on jäänyt odot ta maan Joensuun ratapihan peruskorjausta, nimenomaisesti hen ki lö lai turien nykyaikaistamista ja alikulkuyhteyden toteuttamista etelän suunnan junien mat kus ta jien käyttämälle välilaiturille. Juna- ja linja-autoliikennettä yhteisesti pal ve le van matkakeskuksen toteuttaminen ei ole mahdollista ilman näitä jär jeste ly jä. Asema-alueen muun maankäytön ja liikennejärjestelyjen kehittäminen ovat jääneet samoin odottamaan näiden järjestelyjen toteuttamista. Venäläisten matkailijoiden merkittävä lisääntyminen ja odotettavissa oleva viisu mi va paus ovat osaltaan olleet herätteenä matkakeskussuunnitelman nos ta miseen uudelleen esille ja suuntaamiseen enemmänkin asemanseudun, Ilosaaren ja Itärannan toiminnalliseen ja maankäytölliseen kehittämiseen. Alueelle to teu tetaan Nikolaintori-hanke, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto- ja asun to ra ken ta mi sen kokonaisuudesta, jonka yhteyteen toteutetaan jouk ko liiken teen solmupisteeksi matkakeskus. Järjestelyyn kytkeytyy myös venäläisille mat kai li joil le tarjottavien palvelujen lisääminen. Matkakeskus vaatii lopulta varsin vähän maapinta-alaa ja VR-Yhtymän nyt omistamasta asemanseudusta voidaan valtaosa osoittaa uudelle maankäytölle. Nikolaintori-hankkeen toteuttaminen edellyttää ratapihan yleissuunnitelman mu kais ta laituri- ja alikulkujärjestelyä. Hankkeen muut osat eivät ole to teu tet tavis sa ilman matkustajapalveluiden, matkustajien liikkumisen ja matkustajien liityn tä lii ken teen ratkaisemista.
Peltolan lastausraiteiden vapauttaminen Joensuun kaupunki esitti vuonna 2002 hyväksytyn Penttilän kaupunginosan osayleis kaa van laadinnan aikana silloiselle ratahallintokeskukselle Peltolan puu tava ran lastausraiteista luopumista ja alueen käyttämistä esimerkiksi toimitila- tai toi mis to ra ken ta mi seen. Aika ei ilmeisesti vielä tuolloin ollut tälle kypsä. Kau punki on sen jälkeen hyväksytyn osayleiskaavan mukaisesti kehittänyt voimakkaasti vie rei siä Aittarannan ja Penttilänrannan alueita ensisijaisesti keskustamaiseen asu mi seen. Tulevaisuudessa on nähtävissä, että ratapihakäytöstä vapautuvalle las taus alueel le voi löytää uutta maankäyttöä. Melun, tärinän ja mahdollisesti pa ko kaa sujen aiheuttamat haitat rajaavat alueen käyttömahdollisuuksia, ehkä myös VAK -rai teen läheisyys (vaarallisten aineiden kuljetukset). Kaupunki on näistä ra joit tavis ta tekijöistä huolimatta kiinnostunut keskustelemaan vapautuvan alueen hank ki mi ses ta omistukseensa esimerkiksi osana laajempaa aluevaihtoa ra ta pihan yleissuunnitelman toteuttamiseksi. Oikeusvaikutteisten kaavojen mukaisuus Alueella, jota yleissuunnitelma koskee, on voimassa kolme oikeusvaikutteista yleis kaa vaa ja lukuisia eri-ikäisiä asemakaavoja. Penttilän oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2002) on voimassa Peltolan ja Sulku lah den ratapiha-alueilla ja niiden länsipuolella sekä Aittarannan alueella Suvan to sil lan itäpäässä. Merkittävin ristiriita osayleiskaavan ja ratapihan yleis suunni tel man välillä koskee poistettavaksi suunniteltuja puutavaran lastausraiteita Pel to las sa. Tämä ei kuitenkaan ole juridisena esteenä ratapihan yleis suun ni telman hyväksymiselle, koska ratapiha-alue supistuu osayleiskaavan mukaisesta. Muil ta osin ratapihan muutosten voi katsoa olevan yleiskaavan mukaisia, ottaen huo mi oon yleiskaavan yleispiirteinen tarkkuustaso. Tarvetta yleiskaavan muutta mi sel le ei ole ratapihan yleissuunnitelman hyväksymiseksi. Karhunmäen oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2007) on voimassa Ilomantsin ra dan eteläpuolisella osalla suunnittelualuetta. Liikenteenhoitoraiteen ra ken tami sen nykyisen raiteen itäpuolelle Koppolan kohdalla voi katsoa olevan Kar hunmäen yleiskaavan mukaista, ottaen huomioon yleiskaavan yleispiirteinen tarkkuus ta so. Tarvetta yleiskaavan muuttamiselle ei ole ratapihan yleissuunnitelman hy väk sy mi sek si. Muilla osilla suunnittelualuetta on voimassa oikeusvaikutteinen Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008). Ratapihan yleissuunnitelma on yleiskaavan mu kainen. Suunnittelualue on asemakaavoitettu lukuun ottamatta aluetta Sul ku nie menties tä kaakkoon ja Ilomantsin radasta etelään. Tälle eteläiselle alueen osalle ei ol la laatimassa asemakaavaa lähivuosina. Asemakaavaa laadittaessa otetaan huo mi oon laaditut ratapihan suunnitelmat. Yleissuunnitelma on ristiriidassa voimassa olevien asemakaavojen kanssa muu-
ta mis sa kohdissa. Nämä on osoitettu oikein suunnitelmakartoilla, muutamia pie niä täsmennettäviä kohtia lukuun ottamatta. Mitään merkittävää estettä ei ole sil le, että asemakaavaa muutettaisiin ratapihan muutosten toteuttamiseksi. Kau pun ki käynnistää yleissuunnitelman toteuttamisen edellyttämän ase ma kaava muu tok sen laatimisen, kun ratapihan peruskorjauksen aikataulu täsmentyy riit tä väs ti. Asemakaava muutetaan valtaosaltaan yhtenä kaavahankkeena, kuitenkin toden nä köi ses ti niin, että Nikolaintoria ja matkakeskusta koskeva ase ma kaa vamuu tos tehdään erillisenä, samoin vapautuvien Peltolan lastausraiteiden aluetta kos ke va asemakaavamuutos. Yleissuunnitelman jälkeen tehtävän ra ta suun ni telman hyväksyminen ei todennäköisesti edellytä näiden asemakaavamuutosten laa ti mis ta vaan ne voivat tarvittaessa edetä eri aikataulussa. Kaupungilla on kuiten kin tarve kiirehtiä asemanseudun asemakaavamuutosta sitten, kun ratapihan pe rus kor jauk sen aikataulu on varmistunut, eikä tätä kaavahanketta tulla lyk käämään. Kaupunki esittää, että myös ratapihan huoltotiet ja melusuojaukset tulisivat jatkos sa sijaitsemaan pääsääntöisesti rata-alueella, mikä olisi lähtökohtana ase makaa vo jen muuttamisessa ja alueluovutuksissa. Tulipalosta jäljelle jääneen ta vara ma ka sii nin kohdan asemakaavaa muutettaessa voidaan samassa yhteydessä tar kis taa korttelin käyttötarkoitusta, pysäköinti- ja ajojärjestelyjä ja uu dis ra kenta mis mah dol li suuk sia. Tulevan matkakeskuksen alueella lienee järkevintä, että uu si alikulku kaikkine rakenteineen jää yhdelle omistajalle, mikä tarkoittaisi luiskien ja portaiden alueen ottamista osaksi kaavan mukaista rautatiealuetta. Pelto lan lastausraiteiden alueella ei ole suunnitelmakartassa esitetty uutta rajaa rau ta tie alu eel le tämä olisi syytä esittää nimenomaan radanpitäjän nä kö kulmas ta ennen kuin ratapihasta vapautuvalle alueelle aletaan suunnitella uutta käyt töä. Oletettavasti raja on tarkoitettu kulkevaksi suunnitellun suoja-aidan linjas sa. Ollinkadun kohdalla Suvantosillan itäpäässä on rautatiealueen raja muutet tu tuoreella asemakaavan muutoksella. Tältä osin suunnitelmakartan mer kintä ei vastaa nykytilannetta. Maan luovutukset Maan luovutuksissa kaupungin lähtökohtana on, että ratapihan toteuttamiseksi tar vit ta vat, kaupungin omistamat maat vaihdetaan ratapihakäytöstä va pau tuviin maihin. Luonnollisesti alueiden arvot lasketaan ja tarvittaessa jompikumpi osa puo li korvaa arvojen erotuksen. Alueiden arvoja laskettaessa on huomattava, et tä rautatiealueilla ei ole rakennusoikeutta muuhun kuin rautatiekäyttöön. Kaupun gin omistamat, ratapihakäyttöön tarvittavat maat ovat voimassa olevien kaa vo jen mukaisia suojaviheralueita, muita viheralueita tai katualueita, niiden ra hal li nen arvo ei ole merkittävä eikä se tule muodostumaan esteeksi ratapihan pe rus kor jaa mi sel le. Liikennevirastolle luovutettavien alueiden osalta ei ole välttämätöntä käyttää lunas tus me net te lyä. Kaupunki esittää ensisijaisesti, että maanluovutukset kä si tellään ja sovitaan yhtenä maakauppana tai maanvaihtona, ja että lunastusta käyte tään vain, jos se on maan arvon määrittelemiseksi välttämätöntä.
Sillat Peltolan ylikulkusillan suunnittelu ja toteuttaminen on tehtävä läheisessä yh teistyös sä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin kanssa. Kau pun gilla ja Pohjois-Savon ELY-keskuksella on tarve toteuttaa samassa yhteydessä kevyen liikenteen eritasojärjestely välittömästi sillan itäpuolella Tapionkadun risteyk ses sä, millä voi olla vaikutusta mm. sillan ja maantien tasauksen suun nit teluun. Tällä parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta ja ajoneuvoliikenteen su ju vuut ta. Sillan tasaus ja korkeusasema voivat vaikuttaa tien tasaukseen pitkäl lä matkalla myös sillan länsipuolella. Vaikutuksia voi olla myös lähimpiin katu liit ty miin. Sillan rakennusaikaisissa järjestelyissä on huomioitava, että ko. reitti on ainoa satamaan ja Penttilän yrityspuiston alueelle johtava reitti, jota suuret erikoiskuljetukset voivat käyttää. Kaupunki esit tää, että sillan toteuttamisesta muodostetaan liikenneviraston vetämä yh teis ra ken nut ta mis han ke, jossa kaupunki on mukana Tapionkadun pään järjestelyjen osal ta. Kaupunki peruskorjaa ratapihan ylittävän Suvantosillan vuonna 2015. Suun nit telu käynnistetään vuoden 2014 alkupuolella. Jos ratapihan yleissuunnittelun yhtey des sä tai muuten on tullut esille Suvantosiltaan liittyviä liikenneviraston tarpei ta, pyydetään nämä tuomaan esille mahdollisimman pian. Sulkuniementien alikulkusillan rakentamisen aikana voidaan tarvittaessa katkais ta katuliikenne, koska korvaava yhteys on olemassa. Pitkäaikainen katko voi kui ten kin aiheuttaa vaaratilanteita, jos esimerkiksi jalankulkijat pyrkivät suoraan ra dan yli. Liikennekatkoista sovitaan aikanaan erikseen. Väylät ja tekniset verkot Ratasuunnitelmaa ja toteutussuunnitelmia laadittaessa on huomioitava ra ta pihan alueella sijaitsevat tekniset verkot, erityisesti vesihuoltoverkko. Niinivaaran ja Hukanhaudan alueen hulevedet ohjataan ratapihan ali, samoin Varaslammen las ku oja, joka on putkitettu ratapihan kohdalla. Ratapihan hulevedet voidaan ottaa vastaan kaupungin hulevesiverkkoon edel lyttäen, että liikennevirasto varmistaa, ettei haitallisten aineiden joutuminen kaupun gin verkostoon ole mahdollista esimerkiksi ympäristövahinkotilanteissa. Koko ratapiha-alueelle on tarpeen laatia erillinen vesienhallintasuunnitelma. Samas sa yhteydessä tulee tarkastella myös Varaslammen laskuojan linjaus. Jos las ku ojan saisi siirrettyä siten, että purku jokeen olisi kosken alapuolella, olisi mah dol lis ta laskea ojan päätä noin 1 metri alaspäin. Tällä olisi merkittävä vaikutus kui va tuk sen toimivuuteen. Nämä suunnitelmat voitaneen tehdä seuraavassa suun nit te lu vai hees sa. UPM:n vaneritehtaan kohdalla olevaa kevyen liikenteen väylää voitaneen siirtää suun ni tel ma kar tal la esitetyllä tavalla, mutta tämä on tarkistettava tarkemmassa suun nit te lu vai hees sa. Vaikeuksia voi aiheutua, jos väylälle olisi tarve käyttää UPM:n aluetta. Saman kevyen liikenteen väylän päättyminen henkilöliikenteen lai tu rin pohjoispäässä pitää suunnitella yhteistyössä siten, että pyöräilijät eivät pää se suoraan ajamaan laiturialueelle. Reitti pitää suunnata Kettuvaarantien var ren kevyen liikenteen väylälle ja samalla järjestää luonteva reitti mat ka kes-
kuk sel le niin, ettei ole tarvetta ajaa laiturin kautta. Melulta suojaaminen Melulta suojaaminen on otettava vakavammin kuin yleissuunnitelmassa on esitet ty. Melusuojauksen tarpeellisuutta ei voida arvioida yksinomaan sen mukaan, ai heu tuu ko uusia meluhäiriöitä, kuten suunnitelmaselostuksessa esitetään. Näin suu ren peruskorjauksen yhteydessä on toteutettava myös sellaiset me lu suo jaukset, jotka ovat nykyisen melutilanteen vuoksi tarpeen. Kaupunki on valmis neuvot te le maan osallistumisesta näihin kustannuksiin, vaikka vanhoilla alueilla suojaa mi sen kustannukset kuuluvatkin pääosin väylänpitäjälle. Kustannusten jaos sa voidaan soveltaen käyttää kuntien ja valtion kustannusvastuun pe ri aat tei ta maantien pidossa (liikennevirasto ja Kuntaliitto 2010). Melusuojaustarpeita on enemmän kuin suojauksia on esitetty yleis suun ni tel massa. Näitä ovat mm. Kontionkadun kohta, Tiaisenkadun Tapionkadun alue ja Kos ki- ja Korpi-Jaakonkatujen alueet. Karhunmäen osayleiskaavan sisältö on huo mioi ta va ratapihan eteläosan melunsuojaustarvetta arvioitaessa; nyt suojaus tar vet ta ei ole, mutta osayleiskaavassa on esitetty uutta maankäyttöä, johon uu del la raiteella voi olla vaikutusta. Yleissuunnitelma sisältää toimia, jotka vähentävät melun syntymistä ja siten tarvet ta suojaamiseen. Näitä ovat puutavaran lastauksen poistuminen Peltolasta ja säh köis tyk sen laajentaminen, mikä auttaa osaltaan myös pakokaasuongelmiin, vaik ka kaikki järjestelyt eivät jatkossakaan tule tapahtumaan sähkövetureilla. Kaupungin omistuksessa olevia suojaviheralueita (EV) voidaan käyttää ra ken tami ses sa syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden läjittämiseen sellaisissa kohdissa, jois sa suojaviheralue on riittävän leveä ja voidaan luoda näkösuoja tai melua vähen tä vä valli asutuksen ja ratapihan väliin. Näistä voidaan sopia seuraavassa suun nit te lu vai hees sa. Toteuttamisen ajoitus, kesto ja toteutusjärjestys Ratapihan peruskorjauksen on suunniteltu tapahtuvan neljänä peräkkäisenä vuon na. Aikataulu on pitkä, mikä lisää rakentamisesta aiheutuvia haittoja ja aiheut taa lisäkustannuksia. Rakentamisaikataulun lyhentäminen olisi ta voi tel tavaa. Toteutuksen vaiheistus on kaupungin tarpeisiin nähden takaperoinen. Mat ka keskuk seen liittyvät kohteet (laiturit, alikulku välilaiturille) ja Peltolan pis to rai tei den purku on esitetty tehtäviksi viimeisenä rakentamisvuonna. Kaupunki esittää toteu tus jär jes tyk sen muuttamista ja toteutuksen tiivistämistä lyhyemmälle ajal le. Lausunnon liitteet Kaupunki toimittaa liikennevirastolle alueella voimassa olevat kolme yleis kaavaa. Erillisiä alkuperäisiä asemakaavoja ei toimiteta, koska suunnittelualueella on voimassa todella suuri määrä eri-ikäisiä asemakaavoja. Liikennevirastolle toimi te taan suunnittelualuetta koskeva ote ajantasa-asemakaavasta. Aineistot toimi te taan paperilla, mutta voidaan toimittaa pyydettäessä myös halutussa tie-
dos to muo dos sa. Lisäksi liikennevirastolle toimitetaan todistus yleis suun ni telman nähtävillä pidosta. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet kaupungininsinööri Ari Varonen, ympä ris tön suo je lu pääl lik kö Jari Leinonen, suunnitteluinsinööri Timo Ritala ja maan mit taus tek nik ko Matti Toivanen. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Teknisen johtajan päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa liikennevirastolle edellä kirjoitetun lausunnon Joensuun ratapihan yleis suunni tel mas ta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.