1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Samankaltaiset tiedostot
OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN LIITTEET

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖ- KRITEERIT

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Green Office ympäristöjärjestelmä

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Pedagogisen johtamisen katselmus

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Global Network Self-Audit Questionnaire and Planning Template

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Oppilaitoksessa on selvitetty materiaalien kulutuksen ja jätteiden vähentämisen keinoja.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Haastattelukysymyksiä eri ryhmille

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä

OPS-tiekartta Missä mennään?

Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Nykytilan arviointi oppilaitoksille. Näin se toimii NYKYTILAN ARVIOINTI OPPILAITOKSILLE

1.1 Terveydenhuollon organisaation ohjelma-asiakirjoista ilmenee sitoutuminen ENSH:n globaaleihin standardeihin

PedaVälkky hanke

Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon perusteet

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Hyvän hoidon kriteeristö

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Koulun/oppilaitoksen nimi:

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Ammatillisen koulutuksen reformi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Ei näyttöä tai puheen tasolla

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Kestävän kehityksen strategia

Opetussuunnitelman perusteiden laadinta yleissivistävässä koulutuksessa Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Arviointi ja kehittäminen

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

Transkriptio:

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa liittyvistä keskeisistä ympäristöasioista ja niiden tilasta sekä parannustarpeista ja omista vaikutusmahdollisuuksista. Oppilaitoksella on käytäntö keskeisten ympäristöasioiden tunnistamiseen ja niiden tilan arviointiin. Millä tavalla keskeiset ympäristöasiat on tunnistettu ja miten niiden tilaa arvioidaan (esim. ympäristökatselmus, itsearviointi tai muu kartoitus, milloin tehty)? Ympäristöasioihin liittyvät parannustarpeet ja omat vaikutusmahdollisuudet on tunnistettu. Mitkä ovat keskeiset parannustarpeet? Miten oppilaitos voi vaikuttaa niihin?

1.2 OPPILAITOKSEN YMPÄRISTÖARVOT KRITEERI 2: Oppilaitos on kirjannut ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet, jotka luovat perustan kasvatukselle, opetukselle, oppimiselle ja oppilaitoksen arkikäytännöille. Ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet on kirjattu. Millä tavoin ympäristöarvot ja -toimintaperiaatteet on kirjattu (esim. erillinen ympäristöjulistus tai ympäristöpolitiikka, esitetty opetussuunnitelmassa)? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: ympäristöarvot ja - toimintaperiaatteet 1.3 YMPÄRISTÖOHJELMA KRITEERI 3: Oppilaitos laatii tai päivittää vuosittain kirjallisen kestävän kehityksen edistämisohjelman tai ympäristöohjelman, joka sisältää ympäristötavoitteet ja toteutussuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman laadinta ja päivittäminen perustuvat edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arviointiin. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ehdotuksia ohjelmaan. Oppilaitoksella on kirjallinen ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma (erillinen ohjelma tai osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa). Ketkä vastaavat ohjelman laadinnasta ja päivittämisestä?

Ohjelma sisältää ympäristötavoitteet ja toimenpidesuunnitelman seuraavalle vuodelle. Ohjelman päivittämiseksi on käytäntö, jolla otetaan huomioon edellisen vuoden toiminnan ja ympäristöasioiden hoidon tilan arvioinnista saatu tieto. Millä tavalla ympäristöasioiden hoidon tilan ja edellisen vuoden toiminnan arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään ohjelman laadinnassa tai päivittämisessä? Oppilaitoksessa on käytössä tapoja, joilla henkilöstö ja oppilaat voivat osallistua ohjelman suunnitteluun. Millä tavoin seuraavat ryhmät voivat osallistua ohjelman suunnitteluun? Opettajat Muu henkilöstö Oppilaat Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: ympäristöohjelma

1.4 SITOUTUMINEN JA YHTEISTYÖ KRITEERI 4: Oppilaitoksen johto, opettajat ja muu henkilöstö ovat sitoutuneet kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen ympäristöperiaatteiden ja tavoitteiden kuvaamalla tavalla ja tuntevat niiden merkityksen oman työnsä kannalta. Ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. Sitoutuminen kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden edistämiseen näkyy käytännössä johdon, opettajien ja muun henkilöstön toiminnassa. Millä tavoin sitoutuminen ilmenee käytännössä? Millä tavoin sitoutumista edistetään? Oppilaitoksella on tapoja, joilla ympäristötyötä tehdään johdon, henkilöstön ja oppilaiden yhteistyönä. Millä tavoin yhteistyötä ympäristöasioissa tehdään?

1.5 YMPÄRISTÖOHJEET, VASTUUT, KOULUTUS JA VIESTINTÄ (oppilaitoksen ylläpitotoiminnot) KRITEERI 5: Oppilaitoksella on ylläpitotoimintoihin liittyvät selkeät ja riittävät ohjeet, joilla varmistetaan yhtenäiset toimintatavat ja selkeä vastuunjako eri toiminnoissa. Ohjeet ovat helposti saatavilla paikoissa, missä niitä tarvitaan. Ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta on laadittu kirjalliset ohjeet. Oppilaitoksella on käytössä seuraavat ohjeet (pakolliset vaatimukset ylläpitotoimintojen kriteereissä): jätehuollosta; ohjeet ovat saatavilla seuraavissa paikoissa: energian säästöstä; ohjeet ovat saatavilla seuraavissa paikoissa: ympäristötyön vastuuhenkilöiden tehtävänjaosta Muut ympäristöohjeet: Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: lajitteluohjeet, energiansäästöohjeet, ympäristövastuut

KRITEERI 6: Henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan ja lisäkoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Oppilaitoksella on käytäntö, jolla henkilöstö ja oppilaat perehdytetään työhönoton tai opetuksen yhteydessä käytännönläheisesti oppilaitoksen ympäristöohjeisiin ja toimintatapoihin. Millä tavoin henkilöstön perehdytys toteutetaan? Millä tavoin oppilaiden perehdytys toteutetaan? Oppilaitoksella käytäntö, jolla henkilöstön ja oppilaiden ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan oppilaitoksen ylläpitotoimintoihin liittyvissä ympäristöasioissa. Millä tavoin ympäristökoulutuksen tarvetta seurataan oppilaitoksen ylläpitotoimintoihin liittyvissä ympäristöasioissa?

KRITEERI 7: Henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelman sisällöstä ja saavutetuista tuloksista sekä tarpeen mukaan uusista ohjeista ja toimintatavoista. Oppilaitoksella on tapoja, joilla henkilöstölle ja oppilaille kerrotaan ympäristöohjelmasta, saavutetuista tuloksista sekä uusista ohjeista ja toimintatavoista. Millä tavoin oppilaita ja henkilöstöä tiedotetaan edellä mainituista asioista? 1.6 YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA KRITEERI 8: Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Oppilaitos osallistuu paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja hyödyntää tietoja opetuksessa. Oppilaitos tekee yhteistyötä paikallisesti esimerkiksi kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ympäristöohjelman toteutuksessa. Oppilaitos on selvittänyt yhteistyömahdollisuudet ympäristöasioiden edistämisessä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Millä tavoin yhteistyömahdollisuudet on selvitetty (esim. sidosryhmäanalyysi, tapaamiset ja keskustelut)?

Oppilaitos on osallistunut paikkakunnalla tehtävään ympäristötyöhön ja siihen liittyvää tietoa on hyödynnetty opetuksessa Millä tavoin ympäristötyöhön osallistutaan ja miten tietoja hyödynnetään opetuksessa (toteutunut tai suunniteltu yhteistyö)? Oppilaitos on tehnyt yhteistyötä kunnan, koulutuksen järjestäjän tai kiinteistöjen ylläpitäjän kanssa oppilaitoksen ylläpitotoimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa Millä tavoin yhteistyötä tehdään edellä mainittujen tahojen kanssa oppilaitoksen ylläpitotoimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa? 1.7 YMPÄRISTÖ- JA TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ KRITEERI 9: Oppilaitos on selvillä toimintaansa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Tietoja seurataan ja päivitetään säännöllisesti. Säännösten vaatimukset on otettu huomioon henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa. Säännösten noudattamista valvotaan.

Oppilaitoksella on olemassa tieto sen toimintaa koskevista ympäristö- ja työsuojelusäännöksistä. Kenellä tai missä tiedot ovat saatavilla? Oppilaitoksella on käytäntö ja vastuuhenkilö(t) ympäristö- ja työsuojelusäännösten seurantaan ja oppilaitosta koskevien tietojen päivittämiseen. Henkilöstölle ja oppilaille suunnatuissa toimintaohjeissa on otettu huomioon ympäristö- ja työsuojelusäännösten vaatimukset. Millä tavalla säännöksiä seurataan? Kuka tai ketkä vastaavat seurannasta sekä oppilaitosta koskevien tietojen ja toimintaohjeiden päivittämisestä?

1.8 TURVALLISUUS JA TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA KRITEERI 10: Oppilaitoksessa on tunnistettu sen tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät ja onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet. Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Oppilaitoksessa on kartoitettu tilojen ja pihaympäristön sekä eri opetustilanteiden mahdolliset vaaratekijät. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty tarvittavat toimenpiteet Milloin kartoitus on toteutettu ja kuka sen on tehnyt? Mitä toimenpiteitä vaaratilanteiden ehkäisemiseksi on tehty? Toimintatavat ja vastuut onnettomuus- ja hätätilanteissa on suunniteltu sekä kirjattu selkeässä muodossa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaan tai pelastussuunnitelmaan ja työturvallisuusohjeisiin. Milloin turvallisuussuunnitelma on laadittu tai päivitetty? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: pelastussuunnitelma / turvallisuussuunnitelma

KRITEERI 11: Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat toimintaohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla. Henkilökunnalle ja oppilaille on tiedotettu ohjeista ja heidät on perehdytetty toimimaan niiden mukaan. Onnettomuusharjoitukset on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat ohjeet ovat helposti kaikkien saatavilla oppilaitoksen eri tiloissa tarpeen mukaisesti. Millä tavoin työturvallisuutta ja hätätilanteita koskevat ohjeet ovat saatavilla oppilaitoksen eri tiloissa? Henkilökunnalle ja oppilaille tiedotetaan ohjeista ja heidät perehdytetään toimimaan niiden mukaan; uusien työntekijöiden ja oppilaiden perehdytyksestä ohjeisiin on käytäntö. Millä tavoin henkilökunnalle ja oppilaille tiedotetaan ohjeista ja miten perehdytys toteutetaan? Oppilaitoksessa on toteutettu onnettomuusharjoituksia yhteistyössä viranomaisten kanssa. Miten usein oppilaitoksessa toteutetaan onnettomuusharjoituksia ja millaista yhteistyötä niiden toteutuksessa tehdään viranomaisten kanssa?

1.9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KRITEERI 12: Oppilaitoksen johto arvioi säännöllisesti ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa (pohjana käytetään opetushenkilöstön ja oppilaiden toteuttamia itsearviointeja, ks. kohta 2.4) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa ympäristöohjelman toteutumista ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Arvioinnin tulokset käsitellään yhteisesti, ja ne kirjataan ylös. Niitä hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Oppilaitoksella on käytäntö, jolla johto arvioi säännöllisesti ympäristöohjelman toteutumista, ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa ja ylläpitotoiminnoissa sekä ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta. Millä tavoin ja kuinka usein oppilaitoksen johto arvioi a) ympäristöasioiden huomioimista opetuksessa? b) ympäristöasioiden huomioimista ylläpitotoiminnoissa? c) ympäristöohjelman toteutumista? d) ohjeiden ja vastuunjaon toimivuutta?

Oppilaitoksella on käytäntö, jolla arviointitietoa käsitellään yhteisesti ja johtopäätökset dokumentoidaan. Millä tavoin opettajat, muu henkilöstö ja oppilaat osallistuvat arviointitiedon kokoamiseen ja tulosten käsittelyyn? Oppilaitoksella on käytäntö, jolla arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä. Millä tavalla arvioinnin tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelmatyössä, opetuksen toteutuksessa ja ympäristöohjelman kehittämisessä? Ulkoisessa arvioinnissa vaadittava dokumentti: arvioinnin yhteenveto KRITEERI 13: Oppilaitoksen henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus halutessaan esittää kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Ideat ja ehdotukset käsitellään, ja niistä annetaan palautetta esittäjälle.

Oppilaitoksella on tapa, jolla henkilöstöllä ja oppilailla on mahdollisuus esittää ympäristöasioihin liittyviä kehittämisideoita tai parannusehdotuksia. Millä tavoin kehittämisideoita tai parannusehdotuksia on mahdollista esittää? Oppilaitoksella on käytäntö, jolla ideat ja parannusehdotukset käsitellään ja niistä annetaan palautetta. Kuka tai ketkä käsittelevät ideat ja ehdotukset ja miten niistä annetaan palautetta?