SKOLin ensimmäinen sähköinen sidosryhmäkirje on tässä Vaasassa vienti vetää Vaasalainen Citec nousi vientilaskutuksessa SKOL-yritysten kärkeen vuonna 2012. Yhtiön Suomen laskutuksesta peräti 80 % eli 41,4 miljoonaa euroa tuli viennistä. Citec on voimakkaalla kasvu-uralla - pääkonttori Vaasassa muutti helmikuussa uuteen moderniin toimistotaloon, jonne koko pääkonttorin väki mahtuu saman katon alle. Luet nyt SKOLin ensimmäistä sähköistä sidosryhmäkirjettä. Olemme kevään ja kesän aikana uudistaneet SKOLin visuaalisen ilmeen ja verkkosivut, ja samalla päätimme luopua paperisen lehden painamisesta. Sähköinen uutiskirje kuluttaa vähemmän luonnonvaroja, se pysyy tallessa arkistoimatta, sitä ei tarvitse laittaa kierrätykseen, ilmestymistiheys voi olla suurempi, uutiset ovat tuoreempia ja tuotantokustannukset pienenevät. Tavoitteenamme on lähettää SKOL-yritysten asiakkaille ja sidosryhmille jatkossa 5-6 uutiskirjettä vuodessa. Kerromme niissä mm. jäsenyrityksistämme, alan työtilanteesta ja suhdanteista, toimikuntiemme toiminnasta, ajankohtaisista asioista toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa sekä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kuuntelemme myös mielellämme lukijoiden palautetta uutiskirjeen kehittämiseksi. Tulemme tekemään kyselyn otannalle uutiskirjeen lukijakunnasta muutaman kirjeen ilmestymisen jälkeen, ja palautetta SKOLiin voi antaa milloin vain osoitteeseen skolry@teknologiateollisuus.fi Citecin uusi pääkonttori. Vaasan seudulla menee muutenkin tosi hyvin. Vaasan seudun energiaklusteri on maailman huipputasoa ja myös meriteollisuudessa ja muussa kone- ja metallituoteteollisuudessa toimii vahvoja kansainvälisiä yrityksiä. Alueen työpaikkaomavaraisuus on erinomaisella tasolla, työttömyys on matalalla, yritykset tuottavat voittoa ja maksavat veroja, ja alueen tuotanto kasvaa nopeasti. Taantumasta ei näillä kulmilla ole tietoakaan. 1
29 vuotta voimalaitoksia ja paljon muuta Citec on Vaasassa vuonna 1984 perustettu yritys, joka työllistää yhteensä 1100 ammattilaista kahdeksassa maassa. Yhtiö on erikoistunut energiasektorin projekteihin, ja toimii lisäksi prosessiteollisuudessa, terveydenhuoltosektorilla sekä raideliikenteen kalustosuunnittelussa. Insinöörisuunnittelun ja projektinjohdon lisäksi vahvaa erikoisosaamista Citecillä on teknisessä dokumentaatiossa, informaationhallinnassa ja kohteiden elinkaarihallintaan liittyvässä ohjeistuksessa. Yhtiö on käynyt läpi rakenneuudistuksia, joista viimeisin oli suunnittelu- ja informaatioliiketoimintojen yhdistäminen ja omistusrakenteen uudistaminen vuonna 2011. Liiketoiminta on vahvalla kasvu-uralla, liikevaihdon kasvu vuonna 2012 oli 14 % edelliseen vuoteen verrattuna pääosin orgaanisen kasvun tuloksena. Tavoitteet myös tuleville vuosille ovat kovat - liikevaihto on tarkoitus tuplata nykyisestä muutamassa vuodessa. Kansainväliseksi asiakkaiden kautta Citec lähti mukaan kansainväliseen toimintaan asiakkaiden vientiprojektien suunnittelijakumppanina. Ulkoistusten kautta yhtiöön tuli runsaasti kansainvälisen toiminnan osaajia, joten kansainvälistyminen lähti liikkeelle ammattimaisesti ja alkuun päästiin ikään kuin itsestään. Nyt kansainvälistymisen edistäminen ja yhä globaalimmaksi muuttavan konsernin kehittäminen on jatkuvaa ja haastavaa strategista työtä. Yhtiöllä on toimipisteitä Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa. Konsernin 1100 työntekijästä vajaa puolet työskentelee Suomessa. Kansainvälistymistä aloittavalle yritykselle Martinilla on muutama hyvä ohje: Lähtökohtana täytyy olla selvä business case kannattava liiketoiminta. Kansainvälistyminen on kallis investointi, täytyy olla halua ja resursseja satsata pitkäjänteisesti ja tarpeeksi paljon. Ja ulkomaisen yksikön operatiiviseen toimintaan pitää mennä riittävän läheisesti mukaan, jotta yhteinen ymmärrys toimintatavoista saadaan syntymään. Kompetenssit ja resursointi keskiössä Citecissä on tapahtunut merkittäviä kasvupyrähdyksiä teollisten asiakkaiden suunnittelu- ja palveluliiketoimintojen ulkoistamisten kautta. Toimitusjohtaja Martin Strand tuli yhtiöön joulukuussa 2003 Wärtsilän voimalaitosyksiköstä, joka ulkoisti tuolloin suunnittelunsa Citeciin. Informaatioliiketoiminta oli siirtynyt Citeciin jo aiemmin Nokian liiketoiminnoista. Citecin henkilöstöjohtaja Katarina Westerén- Hagnäs vastaa koko konsernin henkilöstöjohtamisesta ja hallinnosta. Teollisuusaloihin ja osaamisalueisiin perustuvan matriisiorganisaation ja kahdeksan eri maan maayhtiöiden sovittaminen hyvin yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi on vaativa palapeli. 2
Suunnitteluyrityksessä tehokas ja joustava resursointi ja henkilöstön tasaisen työllistymisen varmistaminen on aivan olennainen menestystekijä. Resurssien hallinta onkin meillä yksi ydinosaamisalue, jota kehitetään jatkuvasti, Katarina toteaa. Resursointia tehdään kolmella tasolla strategista kompetenssien hallintaa, operatiivista tarjous- ja projektitoimintaan liittyvää resursointia, ja päivittäistä tehtävien ja työllistymisen hallintaa. Toinen toiminnan kannalta tärkeä kompetenssi on projektien johtaminen. Citecin Project Management Office kehittää projektitoiminnan menetelmiä ja osaamista, ja kouluttaa henkilöstöä hyvään projektitoimintaan. Oppimisesta valtaosa tapahtuu tekemällä, työrotaation kautta, oppimalla toisilta ja mentorointia hyödyntämällä. Noin kymmenesosa koulutuksesta tapahtuu Citec-academyn tai ulkopuolisten tahojen kautta. Katarina painottaa myös pitkäjänteisen urasuunnittelun merkitystä. Työntekijöille rakennetaan erilaisia urapolkuja suunnitteluun, projektinjohtoon, asiantuntijuuteen ja johtamiseen. Vaihto urapolulta toiselle on mahdollista yhtenä henkilöstön kehittämisen tavoitteena on juuri monialaisuuden ja kokonaisuuksien hallinnan kehittäminen. Vaasan seudulla ja länsirannikolla yleisemminkin kuunnellaan hyvin elinkeinoelämän tarpeita koulutusta kehitettäessä. Citecin kannalta tärkeitä oppilaitoksia ovat mm. Åbo Akademi, Vaasan Yliopisto, Vaasan AMK ja Novia. Vastavalmistuneet työuraansa aloittavat nuoret ovat hyvin kiinnostuneita Citecistä, mutta suurena haasteena on rekrytoida kokeneempia osaajia vaativiin tehtäviin. Kokemusta haetaan Suomeen myös muualta Euroopasta, mutta ulkomailta rekrytointi on vaativaa ja kallista. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii jatkuvaa uudistumista Martin Strand näkee suunnittelusektorilla muutamia selkeitä trendejä. Suunnittelun ulkoistaminen halvemman kustannustason maihin tulee jatkumaan, koska asiakkaat vaativat yhä parempaa kustannustehokkuutta. Tilaajat ostavat jatkossa useammin suuria kokonaisuuksia, joten hyvät yhteistyökuviot ovat tarpeen. Myös alan konsolidoituminen tulee jatkumaan maailmalla ja Suomessakin, Strand arvioi. Citecissä nähdään tulevaisuuden kasvualoina mm. öljy- ja kaasuteollisuus merellä, ydinvoima sekä tiedon hallinta liittyen kaikkiin investointiprojekteihin. Kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää hankkeiden globaalia resursointia ja asiakkaan toiminnan syvää ymmärtämistä. Citecin tavoitteena onkin toimia asiakkaidensa strategisina kumppaneina toimittamalla korkealaatuisia ratkaisuja tehokkaasti ja avoimessa vuoropuhelussa asiakkaan kanssa. Lähes paljasjalkainen vaasalainen toimitusjohtaja Martin Strand on syntynyt 50 km Vaasasta pohjoiseen, joten hän on melkein paljasjalkainen vaasalainen. Martin opiskeli prosessitekniikkaa Åbo Akademissa ja työskenteli työuransa 8 ensimmäistä vuotta Kemiralla. Wärtsilän Power Plant divisioonassa Martin työskenteli eri tehtävissä kotimaassa ja kaksi vuotta myös Ranskassa. Palattuaan Suomeen vastuulle tulivat Wärtsilän Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän engineering-toiminnat. Martin siirtyi ulkoistuksen myötä Citeciin ja vuodesta 2005 alkaen hän on toiminut Citecin toimitusjohtajana. Make money and have fun Johtamisen periaatteet ovat Citecissä selkeät asiat tulee aina tehdä niin hyvin kuin pystyy, toiminnan pitää olla rehtiä ja organisaatiossa hyvä tekemisen fiilis. Sitä kautta syntyy myös paras tulos Make money and have fun, Martin kertoo motokseen. Omaa työkuntoaan toimitusjohtaja pitää yllä hiihtämällä, pyöräilemällä sekä mm. Medocin maratonilla, jonka tankkausasemilla tarjotaan mustikkakeiton sijaan ostereita, juustoja, paistia ja punaviiniä. Teksti ja kuvat: Matti Mannonen 3
Teollisuussuunnittelun trendi: Konsultista kokonaistoimittajaksi Tilaajat odottavat suunnittelu- ja konsulttiyritykseltä koko suunnittelun lisäksi yhä useammin mahdollisuutta myös laitteistot ja järjestelmät sisältävien kokonaisratkaisujen toimittamiseen. että jatkossakin tilaajalle on kuitenkin tärkeintä se mitä hän ostamallaan rahalla saa. Meillä on Pohjoismaissa 70 ja Suomessa 14 toimipistettä, joten olemme lähellä asiakkaita ja pystymme ratkaisemaan heidän tarpeitaan ja ongelmiaan läheisellä yhteistyöllä asiakkaiden ja paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lisäksi meillä on käytössämme koko konsernista löytyvä erikoisosaaminen ja resurssit, Sorri sanoo. Seppo Sorri suhtautuu luottavaisesti suomalaisen suunnittelu- ja konsulttialan ja sen ytimen muodostavan insinööriosaamisen tulevaisuuteen. Kun julkisuudessa puhutaan suomalaisen teollisuuden siirtymisestä ulkomaille halvemman kustannustason ja markkinoiden perässä, vedetään usein yhtäläisyysmerkki siihen että se tarkoittaa myös insinöörityön siirtymistä esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan. Suomalainen insinööriosaaminen on kuitenkin sekä korkeatasoista että kansainvälisesti kilpailukykyistä kun otetaan huomioon asiakkaan saama hyöty. Kasvaa voi myös lähimarkkinoilla Sorri painottaa, että pohjoismaisilla kotimarkkinoilla ja lähimarkkinoilla Venäjällä on paljon mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun. Rejlersin voimakas kasvu ja positiivisena pysynyt tulos on hyvä osoitus siitä, ettei konsulttitoimiston ole mikään pakko etabloitua esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan hakeakseen sieltä hintaetua tai ollakseen läsnä suurilla kehittyvillä markkinoilla. Teollisuusyritykset haluavat ostaa huomattavasti laajempia kokonaisuuksia kuin ennen. Sen lisäksi että sähkö-, kone-, automaatio- ja rakennussuunnittelu halutaan tilata samalta konsulttiyritykseltä, konsultin pitää pystyä tarvittaessa toimittamaan kokonaisratkaisuja laitteineen ja järjestelmineen. Se edellyttää laajaa kumppaniverkostoa, Rejlers Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sorri sanoo. Globaalisti kilpaillussa teollisuussuunnittelussa hintakilpailu on kovaa, mutta Sorri luottaa siihen Vuosien 2005 ja 2012 välillä Rejlers kaksinkertaisti työntekijöidensä lukumäärän ja liikevaihtonsa. Suomessa liikevoittoprosentti kävi alimmillaan vaikeina vuosina 2009-10 neljässä prosentissa ja nousi sen jälkeen nopeasti. Nykyinen kahdeksan prosentin tulos on hyvää tasoa kun ottaa huomioon, että vahva kasvu sitoo aina paljon voimavaroja. Viimeiset kaksi vuotta olemme kasvaneet Suomessa noin 30 prosenttia vuodessa. 4
Uusi tavoitteemme on että koko Rejlersissä on vuonna 2015 vähintään 2015 työntekijää ja liikevaihto vähintään 2015 miljoonaa kruunua. Kun tulin Rejlersiin 2005 meitä oli Suomessa 165 ja nyt meitä on noin 450. Olemme hyvin etenemässä tasaisen vauhdin taulukolla sitä kohti, että meitä on 2015 Suomessa noin 600. Seppo Sorri pitää tärkeänä, että suunnittelun osaaminen säilyy laajasti Suomessa. Usein puhutaan että bulkkisuunnittelu kannattaa siirtää halvemman kustannustason maihin. Mutta mitä bulkkisuunnittelulla tarkoitetaan? Detaljisuunnittelu on tärkeä osa suunnitteluosaamista ja tarvitsemme sitä voidaksemme kasvattaa alalle uusia insinöörejä. Heidän joukostaan nousevat myös ne pelle pelottomat, jotka kykenevät kehittämään uusia ratkaisuja suomalaisen teollisuuden ja koko yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Energiapalveluiden kysyntä voimakasta Teollisuussuunnittelu on suurin Rejlersin neljästä toimialasta ja sen volyymi on kasvanut, mutta muut toimialat ovat kasvaneet suhteessa vielä enemmän. Vuonna 2005 teollisuussuunnittelun osuus oli selvästi yli 80 prosenttia, ja viime vuonna 45 prosenttia. Energia- sekä rakennus- ja kiinteistöpalveluiden osuus on kasvanut yli 20 prosenttiin ja infrapalveluiden osuus on noin kymmenen prosenttia. Merikeskus Wellamon muotokieli ja valaistus kertovat meren liikkeestä ja merenpinnan kimalluksesta. Energiapalveluiden kysyntä kasvaa sekä teollisuudessa että rakennus- ja kiinteistöalalla. Automaatiosuunnittelun merkitys prosessi- ja taloteknisten järjestelmien muodostaman kokonaisuuden hallinnassa on entistä tärkeämpää myös energiatehokkuuden parantamiseksi. Automaatio- ja sähkösuunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa energiatehokkuuteen. Näiden asioiden keskeistä roolia kuvaa hyvin se, että henkilökunnastamme noin 200 työskentelee automaatio- ja sähkösuunnittelussa, Sorri sanoo. Iittalan lasitehtaan energiatehokkuusanalyysistä käynnistynyt yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten konsulttitoimiston insinööriosaamisella voidaan olla mukana edistämässä perinteisen teollisuuden kilpailukykyä energiatehokkuutta parantamalla. Lasitehtaalla kuluu paljon energiaa, sillä lasiuunien lämpötila on pidettävä 1500 asteessa vaikka kaikki olisivat kesälomalla. Energiankulutuksen pienentämisen sekä lämmön talteenotto- ja hyödyntämis-mahdollisuuksien hakeminen tuo siis työtä sekä suomalaisille suunnitteluinsinööreille että lasiteollisuudelle, kun energiatehokkuuden paraneminen nostaa osaltaan suomalaisen designin kilpailukykyä maailmalla. Sähköyhtiö puolestaan pyysi Rejlersin apua kun asiakas halusi asentaa katolleen 40 kw:n aurinkosähköpaneelit, ja sähköyhtiö haluaa toimia edistyksellisesti niin että se on valmis myös ostamaan kuluttajalta ylijäämäsähköä. Rejlers suunnitteli mittausjärjestelmät jotka kertovat kumpaankin suuntaan kulkeneen sähkön määrän. Insinööriosaamiselle on aina tarvetta, eikä sen kysynnän perimmäinen ajava voima ole muuttunut olennaisesti antiikin ajoista. Ihmiset haluavat saada asioita jotka toimivat paremmin, ovat helpompia käyttää ja halvempia hankkia. Voisi kuvitella että nollaenergiatalo olisi riittävä tavoite jota pidemmälle ei tarvitsisi mennä, mutta kun se on toteutunut ihmiset haluavat että talo 5
tuottaa energiaa jota voi myydä ja hankkia sillä rahalla jotain muuta, Seppo Sorri sanoo. Teksti: Sampsa Heilä. Kuvat: Rejlers Kasvua kiven sisään Kalliorakentamisen suosio kasvaa esimerkiksi kaupunkien keskustoissa ja monissa muissa kohteissa. Tilojen ja liikenneväylien sijoittaminen maan alle parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja tiivistää ekologisella ja taloudellisella tavalla yhdyskuntarakennetta. Ydinjätteen loppusijoitusluolien suunnittelussa ja rakentamisessa Suomi kuuluu kärkimaihin. Tälle osaamiselle on maailmalla kasvavat markkinat. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on selkeä trendi, koska on taloudellisempaa ja ekologisempaa hyödyntää tehokkaammin nykyistä infrastruktuuria kuin laajentaa rakentamista uusille ja entistä pidempien yhteyksien takana oleville alueille. Samalla kun julkisuudessa on puhuttu ensin tiiviistä ja matalasta rakentamisesta ja viime aikoina korkeista rakennuksista keinoina yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, on vähemmälle huomiolle jäänyt rakentamisen koko ajan kasvava suunta alaspäin peruskallion sisään. Maanalainen rakentaminen tarjoaa hyvän ratkaisun esimerkiksi pysäköinnin järjestämiseen kaupunkien keskustoissa ilman tonttikustannuksia. Samalla ympäristön viihtyisyys ja käytettävyys kasvaa. Tampereen uuden P-Hämpin olemme suunnitelleet ihmisten ehdoilla niin että tilat ovat miellyttävän avarat ja niissä on helppo liikkua, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Saanio sanoo. Hän pitää hyvänä esimerkkinä maanalaisen rakentamisen tuomista hyödyistä muutama vuosi sitten käyttöön otettua Helsingin keskustan alla kulkevaa huoltotunnelia, jonka suunnitteluun Helsingin kaupunki valitsi Saanio & Riekkolan ainoaksi sopimuskumppanikseen niin että toimisto vastasi myös muiden suunnittelijoiden töiden yhteensovittamisesta ja aikataulujen hallinnasta. Kun raskasta liikennettä siirtyy maan alle, julkisen ja muun liikenteen sujuvuus ja jalankulkijoiden viihtyisyys paranee. Usein sanotaan että kallioperä Helsingin keskustan alla on kuin reikäjuustoa eikä sinne mahdu enää juuri mitään. Todellisuudessa maan alla riittää Helsingissäkin edelleen tilaa, käytännössä vaikeinta on yleensä löytää maan pinnalta kaupunkirakenteesta sopivaa aluetta esimerkiksi sisääntulorampille, toimitusjohtaja Reijo Riekkola sanoo. KOPEC-LILW-repository: Etelä-Korean keski- ja matala-aktiivisen ydinjätteen varasto, jossa Insinööritoimisto Saanio & Riekkola vastasi kalliotutkimusten analysoinnista, kalliosiilojen layoutsuunnittelusta ja kalliorakennus-suunnittelusta. Hämppi-parkki edustaa modernia kalliopysäköintisuunnittelua. 6
Peruskallion sisään rakennetaan mitä moninaisimpia tiloja valtavista varastosiiloista uima- ja jäähalleihin, konesaleihin sekä metrotunneleihin ja muihin liikenneväyliin. Ydinjäteluolat kolmen Näsinneulan syvyyteen Viime kesänä 50 vuotta täyttäneen Insinööritoimisto Saanio & Riekkolan erityisosaamista ovat kalliotilojen suunnittelu ja ydinjätteen loppusijoitustekniikka. Siinäkin puhutaan korkeasta ja matalasta luolastojen rakentamisesta korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen sekä keski- ja matala-aktiivisen jätteen varastointiin. Olkiluodossa jo pitkällä olevan maanalaisen rakentamisen mittakaavaa havainnollistaa parhaiten vertaus siihen, että vastaavat tilat rakennettaisiin peilikuvaksi maan päällisiin rakennuksiin. Suunnitelmien mukaan vuonna 2020 käyttöön otettava loppusijoitusluolasto olisi kolme kertaa Pohjoismaiden korkeimman näköalatornin Näsinneulan korkuinen, ja yhtä korkea kuin vielä muutama vuosi sitten oli maailman korkein pilvenpiirtäjä Taipei-torni Taiwanissa ennen Dubain 828-metrisen Burj Khalifan valmistumista jonka ylin kerros on 636 metrissä ja huippu on antennimastoa. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden osastoa ei Suomessa löydy muilta toimistoilta ja maailmallakin niitä on vähän. Tämä on erityisosaamista jossa tutkitaan maanalaisten tilojen käyttäytymistä todella pitkällä aikajänteellä turvallisen loppusijoituksen varmistamiseksi, Timo Saanio sanoo. Suomessa Saanio & Riekkola on tehnyt jo 35 vuotta ydinjätteiden sijoittamiseen liittyviä teknisiä suunnitelmia ja turvallisuusanalyysejä sekä ollut asiantuntijana mukana sijoituspaikan valinnassa. Vuonna 1992 Olkiluotoon valmistui maailman ensimmäinen matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoitusluola, ja toimisto on ollut koko ajan mukana myös Posiva Oy:n Olkiluotoon noin 500 metrin syvyyteen rakennettavan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusluolaston suunnittelussa ja asiantuntijatehtävissä. Ydinjätteiden sijoittaminen on suunnittelijoille äärimmäisen antoisa ja mielenkiintoinen ala, jossa tilaajat eivät tingi suunnittelusta ja sen laadusta toisin kuin valitettavasti muussa suunnittelussa välillä tapahtuu. Suomi on ydinjätteiden loppusijoituksessa kärkimaita koko maailmassa, ja tämän kokemuksemme ansiosta olemme päässeet myös Ruotsissa ja Etelä- Koreassa tekemään yli kymmenen vuoden ajan samantapaisia hankkeita kuin Suomessa, Saanio sanoo. Ydinjätteiden sijoittaminen on suunnittelijoille äärimmäisen antoisa ja mielenkiintoinen ala, jossa tilaajat eivät tingi suunnittelusta ja sen laadusta toisin kuin valitettavasti muussa suunnittelussa välillä tapahtuu, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:n varatoimitusjohtaja Timo Saanio sanoo. Kalliorakennussuunnittelun haastavuutta lisää työskentely epähomogeenisen rakennusmateriaalin parissa, toimitusjohtaja Reijo Riekkola sanoo. Saanio & Riekkolalla on ollut noin kymmenen vuotta pieni toimisto Etelä-Koreassa, jossa toimiston asiantuntemusta on tarvittu sekä parhaillaan rakennettavien matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastojen suunnittelussa että käynnissä olevassa käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen loppusijoituspaikan valinnassa. Hankkeiden mittakaavat ja siilostojen lukumäärät ovat maailmalla usein moninkertaisia 7
Suomeen verrattuna. Ranskalla ja Venäjällä on tarkoitus rakentaa loppusijoituspaikat 2020- luvulla ja Saksalla ja Japanilla 2030-luvulla. Yhdysvaltain ja monien muiden maiden aikataulu on vielä avoin, mutta tämän puolen työt eivät ole maailmasta ihan heti loppumassa, Timo Saanio sanoo. Epähomogeeninen rakennusmateriaali Saanio & Riekkola on ollut paljon mukana myös Suomen suurimman infrahankkeen Länsimetron suunnittelussa. Myös Länsimetron myöhemmin toteutettava jatke Matinkylästä Kivenlahteen on jo työllistänyt toimiston henkilöstöä. Ohjelmistojen ja mitoitusmenetelmien kehityksen ansiosta maanalaisten tilojen kalliomekaaninen käyttäytyminen hallitaan nykyisin huomattavasti tarkemmin kuin ennen. Suunnitelmia on kuitenkin jatkuvasti tarkistettava työn edetessä, ja kokemuksen kautta hankitulla ammattitaidolla on suuri merkitys. Jokainen osaa kuvitella millaisia riskejä liittyy esimerkiksi siihen, jos suunnittelijalla ei olisi tarvittavaa ammattitaitoa meren alla kulkevan metrotunnelin suunnitteluun ja tunneli täyttyisi vedellä, Reijo Riekkola sanoo. Tampereen rantaväylän siirtäminen tunneliin on erittäin mielenkiintoinen allianssimallilla toteutettava mittava kalliorakentamishanke, jossa on hienoa olla mukana tekemässä läheistä yhteistyötä Lemminkäisen ja A-Insinöörien sekä tilaajina olevien Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin kanssa, Reijo Riekkola sanoo. Riekkola korostaa, että kalliorakennussuunnittelu on erityisosaamista vaativa alue, jossa yrityksen kilpailukyky perustuu ammattitaitoiseen ja sitoutuneeseen henkilöstöön. Saanio & Riekkola osallistui jo viidettä kertaa Suomen parhaat työpaikat kilpailuun, jossa se on aina sijoittunut hyvin. Alan koulutusmäärät ovat pieniä, ja monet asiat oppii kunnolla vain käytännön työssä kokeneempien suunnittelijoiden kanssa. Haastavuutta lisää työskentely epähomogeenisen rakennusmateriaalin parissa. Alan erityispiirteenä on, että monet asiat eivät ole olleet normitettuja, Riekkola sanoo. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi Reijo Riekkolan vuoden 2010 rakennusalan diplomi-insinööriksi. RILin hallitus painotti valinnassaan vastuuta kestävästä elinympäristöstä yhdessä laadukkaan insinööriosaamisen, suunnittelun merkityksen edistämisen ja henkilön esimerkillisyyden kanssa. Kun raskasta liikennettä siirtyy maan alle, kuten Helsingin keskustan alla kulkevaan huoltotunneliin, julkisen ja muun liikenteen sujuvuus ja jalankulkijoiden viihtyisyys paranee. Teksti: Sampsa Heilä. Kuvat: Saanio & Riekkola Sähköjärjestelmiin tulee lisää älyä Energiatehokkuus- ja ympäristövaatimusten kasvu sekä laitteiden ja järjestelmien älykkyyden lisääntyminen ovat turkulaisen Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Harjun mukaan hyviä esimerkkejä sähkösuunnitteluun vaikuttavista kehitystrendeistä. Ympäristösertifiointia ja energiatehokkaita valaistusratkaisuja vaatii vasta pieni mutta koko ajan kasvava osa tilaajista. Valonlähteiden 8
valinnalla ja ohjausratkaisuilla voidaan vaikuttaa huomattavasti energiankulutukseen. Läsnäoloantureiden lisäksi nykyisin yleistyy vakiovaloautomatiikka, joka säätelee valaistusta päivänvalon määrän mukaan. Vaativissa kohteissa käyttäjille voidaan suunnitteluvaiheessa havainnollistaa erilaisia valaistusratkaisuja simuloimalla, Jarmo Harju sanoo. Sairaaloissa ja etenkin leikkaussaleissa on nykyisin valtavasti sähköllä toimivia laitteita, joiden ohjaus perustuu myös sähköiseen tiedonsiirtoon. Kokonaisuuden hallinta on hyvin vaativaa. Samalla kun valaistuksen, talotekniikan ja kiinteistökohtaisten teknisten järjestelmien älykkyys lisääntyy, myös raja sähkö- ja automaatiosuunnittelun välillä muuttuu liukuvaksi. Me voimme sähkösuunnittelijana suunnitella valaistukseen älykkään ohjausjärjestelmän, tai valaistuksen ohjaus voidaan suunnitella osana kiinteistöautomaatiojärjestelmää. Rakentamisen laatu lähtee suunnittelusta Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy on tehnyt sekä SKOLin tilastojen että Rakennuslehden Suurimmat rakennusalan yritykset teemanumeron mukaan hyvää tulosta. Rakennuslehden suurimpien suunnittelu- ja konsulttitoimistojen listalla toimisto oli viime vuonna 25 prosentin liiketuloksella kahdeksanneksi kannattavin. Me haluamme tehdä työmme hyvin niin että myös urakoitsijat ja muut suunnittelijat voivat tehdä oman työnsä hyvin meidän suunnitelmiemme pohjalta. Siksi emme näe mielekkääksi kilpailla pelkällä hinnalla, Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Harju sanoo. VTT:n mukaan älykkäät valaistusratkaisut ovat nyt murrosvaiheessa. Niiden kehitys voi säästää jopa 80 prosenttia valaistusenergian kulutuksesta samalla kun valaisimista tulee jatkossa älypuhelimiin verrattavia monitoimilaitteita, jotka voivat myös havainnoida ympäristöään ja välittää tietoa. Matti Leppä Oy on tehnyt paljon sairaaloiden sähkösuunnittelua. Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaala on ollut toimistolle suuri hanke. Viime vuosi oli hyvä, nyt rakentaminen on hiljaisempaa. Olemme kuitenkin aina uskoneet siihen että pärjäämme laadulla ja osaamisella. Jo perustaja Matti Leppä sanoi että laadulla me teemme, ei laatu ole mikään uusi asia minun 41 vuoden sähkösuunnittelijan urallani, Jarmo Harju sanoo. Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä oli yksi seitsemästä hyväksynnän saaneesta toimistosta, kun suunnittelutoimistojen laatujärjestelmät ensimmäisen kerran arvioitiin RAKLIn, SKOLin ja ATL:n yhdessä sopiman käytännön mukaisesti 1996. Harju korostaa, että laatujärjestelmää huomattavasti tärkeämpää on koko henkilöstön vastuullinen asenne ja sisäänajo alusta lähtien laadukkaaseen työhön ja hyvään yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden hankkeen osapuolten kanssa. 9
Me haluamme tehdä työmme hyvin niin että myös urakoitsijat ja muut suunnittelijat voivat tehdä oman työnsä hyvin meidän suunnitelmiemme pohjalta. Siksi emme näe edes mielekkääksi kilpailla pelkällä hinnalla, koska etenkin pienemmissä hankkeissa löytyy aina hinnanpolkijoita joiden tarjous voi olla jopa vain kolmannes siitä tasosta jolla kohteen voi suunnitella kunnolla. Sääliksi käy tilaajia jotka tällaisen suunnittelijan valitsevat, Harju sanoo. sen yleistyminen on Harjun mukaan selkeä trendi. Tietomallinnus auttaa myös aikataulun hallintaa Harjun mielestä on ilahduttava suuntaus, että yhä useammat rakennuttajat painottavat suunnittelijan valinnassa laatua hinnan rinnalla. Samaan aikaan valitettavan monet kuitenkin varovat laatupisteiden käyttämistä siksi, että he pelkäävät muiden kuin hintaan perustuvien kriteerien käytön johtavan herkästi markkinaoikeuteen kilpailussa hävinneiden valittaessa päätöksistä. Sähkösuunnittelussa markkinaoikeus ei ole käytännössä ongelma, mutta silti joidenkin rakennuttajien varovaisuuden laatukriteerien käyttämiseen huomaa. Kaikki hankkeet eivät ole kilpailulainsäädännön säätelemiä julkisia hankintoja, ja onneksi meille on kehittynyt myös hyviä pitkäaikaisia asiakassuhteita sellaisten rakennuttajien ja urakoitsijoiden kanssa jotka arvostavat ammattitaitoista ja hyvin tehtyä suunnittelua ja ymmärtävät sen hyödyt koko hankkeen onnistumiselle, Harju sanoo. Minusta myös neuvottelumenettelyn käyttö olisi varmasti rakennuttajille hyvä vaihtoehto, koska siinä ehdokkaat saavat kertoa oman näkemyksensä suunnittelusta ja rakennuttaja saa henkilökohtaisen kontaktin suunnittelijaan ennen valintaa. Tietomallinnus on Harjun mukaan helpottanut yhteistyötä eri suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Tällä hetkellä lähinnä suurimmat rakennuttajat ja rakennusliikkeet edellyttävät yleensä tietomallintamista hankkeissaan, mutta Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen yhdistelmämalli. Senaatti-kiinteistöjen Inariin rakennuttama hanke suunniteltiin kokonaan mallintamalla. Olemme alusta lähtien panostaneet tietomallintamisen käyttöönottoon ja koulutukseen, mutta hyötyjen saaminen edellyttää sitä että kaikki osapuolet käyttävät mallintamista. Sen lisäksi että malli helpottaa suunnitelmien yhteensovittamista ja törmäystarkasteluja, sen suurimpia hyötyjä on hankkeen läpinäkyvyyden parantaminen niin että myös suunnitteluaikataulujen hallinta helpottuu. Aikataulujen hallinta on Jarmo Harjun mielestä suunnittelualan suurimpia ongelmia. Suunnittelijoiden on usein vaikeaa kertoa olevansa myöhässä, jolloin suunnitelmia lähetetään puolivalmiina muille suunnittelijoille ja kaikki suunnittelijat joutuvat muuttamaan suunnitelmiaan moneen kertaan. Aikataulu viivästyy entistä enemmän, ja viivästyminen yritetään kuroa umpeen kovalla kiireellä loppuvaiheessa. Suunnittelu on yhteispeliä Rakennuttajan ja jokaisen suunnittelijan työ toimii aina myös lähtötietoina muille suunnittelijoille. Koko hankkeen sujumisen ja aikataulun hallinnan kannalta olisi tärkeää, että aikataulut laaditaan realistisiksi ja varmistetaan että kaikki myös pysyvät niissä. 10
Tässä suhteessa viisaat rakennuttajat arvostavat jatkuvuutta myös suunnittelijaryhmien valinnassa niin että eri suunnittelijat ovat aiemmissa hankkeissa osoittaneet kykenevänsä laadukkaan suunnittelun lisäksi hyvään yhteistyöhön ja aikataulun hallintaan keskenään sen sijaan että suunnittelijat valittaisiin pelkän hintakilpailun perusteella. Peruskorjaushankkeissa haasteena on usein nykytekniikan sovittaminen vanhaan kiinteistöön. Rovaniemellä olemme mukana suunnittelemassa Alvar Aallon suunnitteleman Lappia-talon peruskorjausta, jossa Museovirasto ja Alvar Aalto säätiö asettavat omat rajoituksensa sille millaisia muutoksia kiinteistöön voi tehdä. Tällaisista hankkeista mainittakoon Inarissa käynnissä oleva pieni mutta mielenkiintoinen suunnitteluhanke asuntolaan, jossa hyödynnetään aurinko- ja tuulienergiaa, Jarmo Harju sanoo. Logomo on Turussa vanhaan VR:n konepajan tiloihin tehty luovan kulttuurin keskus. Ensimmäinen vaihe valmistui Kulttuuripääkaupunkivuodeksi ja sen jälkeen tiloja on valmistunut eri vuosina, esim Logomo-Sali 2011, uudet salit 2012 ja uusimmat toimistot 2013. Työt jatkuvat kaupunginteatterin väistötilojen rakentamisella. Kohteessa on sen vanhojen ja erikoisten rakenteitten valaisemiseksi ja tilojen ilmeen ymmärtämiseksi useita valaistusvisualisointeja. Rakennuttaja on Hartela Oy. Teksti: Sampsa Heilä Kuvat: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Yhdessä enemmän Valaistuksen visualisointi luovan toiminnan keskus Logomon wc-käytävästä Turussa. Myös Turussa luovan toiminnan keskus Logomo on ollut mielenkiintoinen suunnitteluhanke, jossa vanha VR:n konepaja muutettiin ensin Turun vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin keskuspaikaksi, ja sitä on täydennetty isolla Logomosalilla ja nyt uusilla toimisto- ja työpajatiloilla. Tässä hankkeessa on visualisoitu valaistusratkaisuja johtuen vanhojen rakenteiden asettamista haasteista. Uusia tuulia sähkösuunnitteluun tuo osaltaan uusiutuva energia. Suunnittelu on joukkuepeliä. Kuvassa vasemmalta Miikael Nelimarkka, Pekka Länsimies, Heidi Silvennoinen, Timo Pylkkänen ja Markku Tanhola. Noin 50 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneen Wise Groupin kasvustrategiana on ostaa menestyviä yrityksiä ja parantaa niiden menestymisen edellytyksiä yhteistyöllä. Asiakkaat saavat halutessaan kaikki talonsuunnittelun, konsultoinnin sekä rakennuttamis- ja valvontapalvelut yhdeltä luukulta ja maantieteellisesti kattavasti. 11
Kasvun nähdään edistävän myös henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. Haluamme koota Wise Groupin sateenvarjon alle vain omalla alallaan hyvin menestyviä ja tekniseltä osaamiseltaan vahvoja yrityksiä sen sijaan että ostaisimme heikkokuntoisia yrityksiä ja laittaisimme ne kuntoon, Wise Group Oy:n toimitusjohtaja Aki Puska sanoo. Uskomme, että ihmiset haluavat pelata voittajajoukkueessa, Aki Puska toteaa urheiluvertauksella. Vuoden 2010 lopussa perustettuun Wise Groupiin fuusioitiin 2011 lopussa siihen mennessä ostetut tytäryritykset Ylimäki & Tinkanen Oy, Kontermo Oy, Projectman Oy ja KCC Oy. Vuonna 2012 ostettu Nexon Consulting Oy fuusioitiin saman vuoden lopussa. Tytäryrityksinä jatkavat edelleen Insinööritoimisto Creo3 Oy ja tänä vuonna ostettu Insinööritoimisto Controlteam Oy. Puskan mukaan integrointi on huomattavasti helpompaa viedä läpi, kun ostetut yritykset saavat tehdä tulosta pitkälle omilla hyviksi todetuilla tavoillaan ja yhteistyö tuo kaikille lisäarvoa. Pyrimme kyllä vauhdittamaan ostamiemme yritysten kehittymistä entisestään hakemalla parhaita käytäntöjä ja levittämällä niitä laajempaan käyttöön, mutta uskomme kehityksen toteutuvan asiantuntijayrityksissä paremmin fiksujen ihmisten oivaltamisen kautta kuin keskusjohtoisesti määräämällä. Asetamme kaikille taloudelliset tavoitteet, mutta ymmärrämme että niihin voidaan päästä hyvin monenlaisilla tavoilla, Puska sanoo. Esimiesvalmiuksia kehitettävä alalla Yhä useammat asiakkaat haluavat suunnittelupalvelun yhden luukun periaatteella, mikä on yksi Wise Groupin perustamisen lähtökohdista maantieteellisesti kattavan palveluverkoston ohella. Asiakastarpeiden, suunnitteluohjeiden, energianormien ja muiden viranomaismääräysten nopea muutos aiheuttaa myös mittavan koulutustarpeen, johon pienten toimistojen on yhä vaikeampi vastata. Koulutus on niin tärkeä asia suunnitteluyrityksen menestykselle että olemme perustaneet yhteisen Wise-Instituutin. Se helpottaa AA-pätevyyksien hankkimista henkilöstölle, Puska sanoo. Esimiesvalmiuksien kehittäminen on yksi keskeinen koulutusalue, johon suunnittelualalla ei Puskan mielestä ole panostettu riittävästi. Usein hyvä asiantuntija nousee esimieheksi, mutta hyvä asiantuntija ei välttämättä ole hyvä esimies. Nuori sukupolvi arvostaa yhdessä tekemistä ja he vaativat esimieheltä enemmän aikaa ja osallistumista valmentavassa hengessä. Hyvä fiilis ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä sopivan haastavat työtehtävät ovat heidän motivaationsa kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita, ja siksi myös esimiehiltä edellytetään uudenlaisia taitoja ja ominaisuuksia. Korjausrakentamisessa joukkuepeli korostuu Aki Puska kertoo Wise Groupin pyrkivän koulutuksella ja toimintatapojen kehittämisellä myös siihen, että yksi projektipäällikkö vastaa jatkossa asiakkaan suuntaan koko projektin läpiviennistä ja johtamisesta. Tietysti kunkin erityisalueen vastuusuunnittelija tai asiantuntija vastaa edelleen omasta osa-alueestaan. Uskomme että tiiviillä sisäisellä yhteistyöllä ja koulutuksella projektipäälliköiden ja koko henkilöstön osaaminen ja ymmärrys laajenee ja kasvattaa samalla muiden suunnittelualojen arvostusta niin että ihmiset ymmärtävät 12
menestyksen tulevan ennen kaikkea hyvästä joukkuepelistä. Harri Tinkanen haluaa palata lähemmäs operatiivista toimintaa. Korjausrakentaminen on valittu Wise Groupissa yhdeksi avainalueeksi ja siitä on muodostettu oma toimiala. Yhtiön liikevaihdosta 40 prosenttia tulee korjausrakentamisesta, jonka vetovastuu säilyy Puskalla hänen aloitettuaan toimitusjohtajana vuoden alussa. Harri Tinkanen halusi palata lähemmäs operatiivista toimintaa ja vastaa varatoimitusjohtajana suunnitteluliiketoiminnoista ja viennistä. Aki Puskan mukaan korjausrakentamisessa hyvä kokonaisuuden hallinta ja joukkuepelaaminen korostuu. Korjausrakentamisen rakennesuunnittelussa on hallittava rakenteiden lujuuden ohella niiden rakennusfysikaalinen toimivuus. Yhä keskeisempään asemaan nouseva energiatehokkuus ja ympäristönäkökulma taas lävistävät kaikki suunnittelualat rakennesuunnittelusta talotekniikkaan, ja siksi korjausrakentamisessa paras tulos saavutetaan viestinjuoksulla pelkkään omaan erityisosaamiseen keskittymisen sijaan, Puska sanoo. Teknistyminen korostaa kokonaisuuden hallintaa Korjausrakentamisessa yhä useammat asiakkaat osaavat Puskan mukaan arvostaa ja vaatia hyvää kokonaisuuden hallintaa, mutta enemmän pilkottuun kilpailuttamiseeen painottuneessa uudisrakentamisessa kokonaispalveluiden myyminen yhden luukun periaatteella on haasteellisempaa. Uskon että sielläkin aletaan vähitellen arvostaa enemmän sitä, ettei eri alojen ja toimijoiden väliin jää harmaita vyöhykkeitä, vaan yksi yritys ottaa vastuun kokonaisuudesta. Monet tekijät edistävät konsulttitoimistojen koon kasvua. Pieniä toimistoja tulee olemaan aina, mutta siinä välissä on haasteellinen tilanne jossa yritykset ovat menettäneet pienen toimiston joustavuuden ja hintakilpailukyvyn, mutta eivät ole vielä saavuttaneet suuren yrityksen uskottavuutta, Puska sanoo. Uudisrakentamisessa kokonaisosaamisen merkitys korostuu vaativissa kohteissa kuten korkeissa rakennuksissa, joista Wise Groupissa on vahvaa kokemusta ja osaamista. Pystymme tarjoamaan asiakkaille korkeaan rakennukseen kaiken teknisen suunnittelun tuulitunnelikokeineen ja dynaamisine simulointeineen. Rakentamisessa ja energiapuolella yleistyvät myös erilaiset hybridiratkaisut, jotka edellyttävät useiden erikoisalojen osaamista ja tiivistä yhteistyötä, Puska sanoo. Yhteiskunnan ja asiakkaiden uudistuvat ja kovenevat vaatimukset asettavat yrityksille erittäin suuria haasteita, jotka edistävät suunnitteluorganisaatioiden keskittymistä yhä suuremmiksi yksiköiksi. Tämän kehityksen uskomme suosivan Wise Groupin kaltaisten yritysten monialaisuutta ja kattavaa palvelutarjontaa, varatoimitusjohtaja Harri Tinkanen sanoo. Teksti: Sampsa Heilä Kuvat: Wise Group 13
Uusi hankintadirektiivi parantaa mahdollisuuksia ostaa hyvää suunnittelua EU:n uuden hankintadirektiivin valmistelu on edennyt loppusuoralle, ja hyväksymisprosessi saadaan päätökseen loppuvuoden aikana, todennäköisesti parlamentin istunnossa 9.12.2013. Itse 341 sivua pitkän direktiivin sisältö on jo lyöty lukkoon. Hankintadirektiivin määräykset pitää viedä kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudessa direktiivissä on suunnittelun hankintamenettelyjä potentiaalisesti parantavia säädöksiä, kuten neuvottelumenettelyn ja mahdollisuuksien lisääminen, uutena hankintamenettelynä innovaatiokumppanuus, kokonaistaloudellisen edullisuuden ja sitä kautta laadun painottaminen (pelkkä hintakilpailu asiantuntijapalvelujen hankinnassa poistetaan kokonaan), sekä elinkaarikustannusten, sosiaalisten ja ympäristökriteerien huomiointimahdollisuus valintaperusteena. SKOL on eurooppalaisen kattojärjestönsä EFCAn kautta ollut vaikuttamassa uuden hankintadirektiivin sisältöön nimenomaan asiantuntijapalvelujen hankintojen osalta. Uuden direktiivin tavoitteena on ollut myös sääntelyn yksinkertaistaminen, mikä tosin ei ainakaan direktiivin sivumäärän perusteella vaikuta täysin uskottavalta. Potentiaalisesti negatiivisena uutena määräyksenä on alihankintojen tiukentunut sääntely, kuten esimerkiksi mahdollisuus verkoston yhteisvastuuseen. Tämä voi tarkoittaa, että alihankkijana toimiva suunnittelutoimisto tai aliurakoitsija voi joutua vastuuseen pääurakoitsijan toiminnasta. Tällainen vastuuketju on alihankkijan kannalta täysin kohtuuton ja mahdoton hallita. Suomessa hankintalain kokonaisuudistus tullaan valmistelemaan EU:n julkisten hankintojen direktiiviuudistusten pohjalta. Kokonaisuudistuksessa valmistellaan ehdotukset mm. Hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi; Erilaisten laatutekijöiden huomioimiseksi; Pk-yritysten tarjouskilpailuun osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi; Kynnysarvojen nostamiseksi; sekä Valitusmenettelyn tiukentamiseksi. Suomessa kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä hyvän suunnittelun merkityksestä hankkeen onnistumiselle, mutta suunnitteluhankinnoissa valitaan silti edelleen useimmiten halvin eli vähiten suunnittelua ja vaihtoehtotarkasteluja sisältävä tarjous. Hankintalain kokonaisuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti asiantuntijapalvelujen hankintamenettelyihin siten, että korkea osaaminen ja tuloksellinen toiminta ovat jatkossa asiantuntijatyön pääasialliset valintaperusteet. Sitäkin tärkeämpää on viedä hyvät hankintamenettelyt käytäntöön kaikissa julkisissa hankintayksiköissä, sillä jo nykyiset hankintasäädökset mahdollistaisivat hyvän suunnittelun ostamisen. Kaikki voittavat, sillä hyvä suunnittelu säästää itsensä takaisin moninkertaisesti investointien toteutus-, ylläpito- ja käyttökustannuksissa. 14
Kilpailukykyä suunnittelusta Suunnittelualalla nähtiin SKOLin konsulttipäivässä olevan osaamisintensiivisenä palvelualana mahdollisuuksia koko kansantalouden kilpailukyvyn edistämiseen. Suunnittelu- ja konsulttiala jos mikä edustaa osaamisintensiivistä palvelualaa, jonka varaan Suomen kilpailukyky yhä enemmän perustuu, SKOLin puheenjohtaja Kimmo Fischer sanoi SKOLin konsulttipäivän avauspuheenvuorossaan Hotelli Palacen Konferenssisalissa Helsingissä 24.4. Konsulttipäivän teemana oli suunnittelu kilpailukyvyn edistäjänä. Fischer painotti, että konsulttien teknisen osaamisen taso on Suomessa maailman kärkeä ja edellytykset siinä mielessä hyvät osaamisen vientiin. Suunnitteluosaamisen rinnalla on entistä tärkeämpää kehittää markkinointi- ja myyntiosaamista, vuorovaikutustaitoja sekä asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärtämistä ja liiketoimintaosaamista. Alamme tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että suunnitteluviennin arvoa saadaan kasvatettua ja että myös pienet konsulttiyritykset lähtevät kansainvälistymään ja onnistuvat siinä. Konsultit voisivat perustaa vientiin myös yhteisiä yrityksiä Finnroadin tapaan niin kuin aiemmin sekä lisätä vientirengastyyppistä yhteistyötä, Fischer sanoi Suunnitteluvientiin tarvitaan uusia avauksia Konsulttiviennillä luomme lisää edellytyksiä myös teollisuuden vientiin, joka on suunnitteluviennin suurin alue. Suunnitteluvientiin tarvittaisiin Nokian ja metsäteollisuuden volyymien pudottua lisää uusia avauksia muillekin suunnittelualoille kuin teollisuuteen. Jyri Häkämies listasi Suomen tulevaisuuden menestyksen palikoita Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies piti huolestuttavana kehityssuuntana sitä, että Suomi on menettänyt vientimarkkinaosuuksia keskeisiin kilpailijamaihin kuten Saksaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin verrattuna 2000-luvulla, ja osittain jo 1980-luvulta lähtien. Tähän on vaikuttanut osaltaan kaksi suurta rakennemuutosta, ensin metsäteollisuudessa ja sitten Nokiassa. Korkean teknologian vienti on romahtanut, ja vienti painottuu hitaan kasvun markkinoille. Pelkällä suhdanteiden paranemisella Suomi ei selviä, vaan tarvitsemme myös omia kilpailukykyä parantavia toimia joista yksi hyvä esimerkki on hallituksen rohkea päätös alentaa yhteisövero 20 prosenttiin, Häkämies sanoi. Osaamiseen perustuvan kilpailukykymme kannalta positiivinen merkki on, että suomalainen insinööri on nousevassa kurssissa. Esimerkiksi Kiinassa monin paikoin insinöörien palkkavaatimukset alkavat olla jo korkeampia kuin Suomessa. Kasvun salaisuus on pk-yrityksissä Kasvuyritysten osuus on Suomessa vielä pieni, mutta hyvä merkki on yrittäjyysbuumin herääminen kampuksilla. Häkämies muistuttaa, 15
että suomalaisyritysten osuus Euroopan lupaavimmiksi arvioitujen teknologiayritysten joukossa on myös huomattava. Kun työllisten määrä kasvoi suomalaisissa yrityksissä vuosina 2001-11 yhteensä noin 120000:lla, niin tästä suuryritysten osuus oli alle 10000 ja pk-yritysten osuus 110000. Siellä se kasvun salaisuus on, ja siihen meidän pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota myös täällä EK:ssa. Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen piti esityksen suunnittelun vaikuttavuudesta. Suunnittelijoiden on mentävä keskusteluissa asiakkaiden kanssa yhä enemmän suunnittelun teknisen toteutuksen, hinnan ja laadun taakse, niihin vaikutuksiin ja hyötyihin joita suunnittelulla saadaan aikaan. Meidän on päästävä panostuotos ajattelusta asiakashyötyajatteluun. Moilanen korosti tutkimusten ja selvitysten osoittavan, että panostuksilla suunnitteluun ja projektin ohjaukseen on eniten vaikutusta rakennusprojektin tuottavuuteen. Tässä meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Meidän tulee viestiä, markkinoida ja lobata suunnittelua ja sen merkitystä enemmän, paremmin ja tehokkaammin sekä viettää enemmän aikaa asiakkaiden, virkamiesten, poliitikkojen, median ja muiden sidosryhmien kanssa. Meidän on kutsuttava myös asiakkaiden asiakkaat ja muut hyödyn saajat puhumaan puolestamme. Moilanen näkee, että asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa tarpeiden huomioiminen sekä elinkaariajattelu tarjoavat suunnittelualalle paljon mahdollisuuksia. Suunnittelijan aktiivinen mukanaolo toteutuksen riskienhallinnassa tuo positiivisia vaikutuksia hankkeen kustannuksiin, aikatauluun ja laatuun. Uudet yhteistyömallit kuten allianssimalli mahdollistavat suunnittelijoiden, tilaajan ja urakoitsijan yhteisen innovoinnin toteutusvaiheessa. Ylläpitovaihe tarjoaa suunnittelijoille uusia palvelumahdollisuuksia esimerkiksi korjausrakentamisessa. Teksti: Sampsa Heilä Vuorovaikutteiset, strategisiin kumppanuuksiin perustuvat hankintamenettelyt sekä tulokseen perustuva palkitseminen tuottavat eniten arvoa tilaajalle. Esimerkiksi Koskenkylä-Kotka välin E 18 vihreäksi moottoritieksi nimetty hanke vaikuttaa liikenteeseen niin, että ruuhkat poistuvat lähes kokonaan ja matka-aika tiellä lyhenee noin kahdeksalla minuutilla. Kymmenessä vuodessa vältytään arviolta noin 110:ltä henkilövahinkoon johtavalta onnettomuudelta, joissa kuolisi noin 30 ihmistä. Lisäksi hankkeella on laajoja positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Suunnittelijoiden kerrottava tuottavuuden paranemisesta Uudet KSE-ehdot lausuntokierroksella Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995:n uudistustyö on edennyt RAKLIn, SKOLin ja ATL:n edustajien muodostamassa johtoryhmässä, jonka työskentelyn tuloksena on saatu valmiiksi ehdotus KSE 2013, joka löytyy SKOLin, ATL:n ja RAKLIn kotisivuilta. Lausunnot sopimusehtoihin pyydetään lähettämään 15.10.2013 mennessä Rakennustietoon osoitteeseen rts@rakennustieto.fi Työryhmä käsittelee saamansa lausunnot marraskuun aikana ja korjaa ja täydentää ehdotustaan tarvittavilta osin. KSE 2013 on tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. 16
Konsulttinuoret ovat päässeet vauhtiin SKOLin jäsenyritysten nuorista asiantuntijoista koottu ryhmä sai viime vuoden lopulla tehtäväksi kehittää ja toteuttaa alan vetovoiman parantamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin liittyvän hankkeen. Konsulttinuoret järjestää tapahtumia, joissa nuoret voivat verkostoitua. Tällä hetkellä sellaiseen ei ole kunnon foorumia. Syksyllä järjestämme konsulttinuorten päivän, Kuisma Reinikainen kertoi kevään Konsulttipäivässä. Kesäkuun alussa Konsulttinuoret osallistuivat Pöryn, Rambollin, WSP:n, Siton ja FCG:n järjestämään nuorten konsulttien illanviettoon Torkkelinmäellä. Tiistai-iltana 11.6.2013 järjestettiin Konsulttinuorten ensimmäinen oma tapahtuma. SKOL:n tiloissa järjestettyyn Urailtaan osallistui parikymmentä nuorta konsulttia niin teollisuus-, talo- kuin infrasuunnitteluyrityksistä. Tilaisuudessa kuultiin haastaviin tehtäviin nousseiden nuorten kokemuksia sekä verkostoiduttiin muiden nuorten konsulttien kanssa. Toimintaa vetää SKOLin alaisuudessa toimiva 13 nuoren ryhmä, joista yksi on opiskelijajäsen. Puolet ryhmästä vaihtuu vuosittain. Perustoiminnan kuluista vastaa SKOL, joka on myöntänyt hankkeeseen 8000 euroa vuodelle 2013. Tapahtumat rahoitetaan sponsorituloilla. Jo ryhmän ensimmäisessä työpajatapaamisessa viime vuonna vallitsi innostunut ilmapiiri. Tämähän on todella kiinnostava ala, jossa pääsee nykyään nopeasti vastuullisiin tehtäviin miten voisimme viedä tätä viestiä nuorille ja vahvistaa myös nuorten osaamista ja pysymistä alalla, totesi silloin keskustelussa useampikin nuori konsultti. Konsulttinuorissa teollisuus, infra ja talopuoli toimivat yhdessä. Tämä on hyvä asia, Kuisma Reinikainen totesi. Konsulttinuorten rasti Torkkelinmäen illanvietossa Juho Siipo kertoo työtehtävistään ja urakehityksestään. Illan ohjelman avasi Matti Mannonen esittelemällä SKOLia sekä kertomalla alan kehitysnäkymistä. Matin esityksen jälkeen puheenvuoron sai Ramboll Oy:n Liikenneväylätyksikön vetäjä Juho Siipo. Juhon toimenkuvaan kuuluu lukuisia eri osa-alueita, muun muassa ihmisten johtamista, tuloksien seurantaa sekä projektijohtamista. Esityksen jälkeen yhdessä keskusteltiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtamiskoulutuksen vähyydestä. Illan esitykset päätti Toni Törmänen Finnmap Consulting Oy:stä. Toni työskentelee projektipäällikkönä kansainvälisissä hankkeissa pääasiassa Venäjällä. Tonin mukaan johtajan on tärkeää osata sosiaalisia ja esiintymistaitoja. Kuitenkin sekä Juhon että Tonin esityksissä tärkeimmäksi johtajan ominaisuudeksi nousi oikea asenne. Johtajaksi täytyy haluta eikä johtavaan asemaan pidä vain ajautua. 17