OSSI-MIKKO NIEMELÄ BETONIRAKENTEISTEN JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KORJAAMINEN TALVIOLOSUHTEISSA Diplomityö Ohjaaja: Prof. Matti Pentti Tampere 5.3.2008
II TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa Diplomityö s. 99, 12 liitesivua Toukokuu 2008 Pääaine: Rakennustuotanto Tarkastajat: Professori Matti Pentti, TkT, Tutkija Jussi Mattila, TkT, Aluejohtaja Ari Mielty, RI Rahoittajat: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Avainsanat: talvitoteutus, olosuhteidenhallinta, 2-ketainen suojaus, lämpöenergia TIIVISTELMÄ Korjausrakentaminen on tilanteessa, jossa vaippakorjausten tarve kasvaa jatkuvasti. Resurssipula ei ole enää ainoastaan pääkaupunkiseudun ongelma, sillä suurten asukaskeskittymien urakoitsijat, vuokralaite-, teline- ja materiaalitoimittajat eivät kykene vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Ajoittamalla lähes kaikki korjaushankkeet toukokuusta lokakuulle on yksinkertaisesti mahdotonta vastata seuraavien vuosikymmenten korjaustarpeen kasvuun. Tutkimuksen päätavoite oli löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen ja etsiä keinot talvitoteutushankkeiden määrän lisäämiseen sekä selvittää talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tutkimusmenetelmiksi valittiin henkilöhaastattelu ja havainnointi. Haastattelut suoritettiin Turussa, Tampereella ja Pääkaupunkiseudulle Henkilöhaastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja haastattelulajina käytettiin teemahaastattelua. Havainnointi tutkimus suoritettiin Oka Oy:n Tapiola Garden Hotel kohteella. Tutkimuksen teoriaosuus nojaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisemiin tutkimuksiin Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella sekä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteistyössä toteuttamaan teokseen JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, vain jos urakoitsijat tekevät laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Tutkimus osoitti, että talvitoteutusta kohtaan on ennakkoluuloja. Niiden poistamiseksi taloyhtiö on saatava motivoitua hankkeen ajoituksen muuttamiseen totutusta, jolloin urakoitsijat voivat osoittaa hallitsevansa myös talviolosuhteissa rakentamisen. Telineurakoitsijoiden menetelmien ja välineiden kehittyminen ovat mahdollistaneet julkisivu- ja parveketelineiden tiiviin suojauksen. Lämmittimet ovat kehittyneet ja vaihtoehtoisten menetelmien määrä on kasvanut. Tutkimuksen perusteella kuitenkin havaittiin, että urakoitsijoiden lämmityksen suunnittelussa on vielä kehitettävää. Talvella suoritettavan korjaustyön havaittiin nykyisillä menetelmillä aiheuttavan urakoitsijalle kustannuslisän suorien kustannusten osalta, mutta vähentävän asukkaille korjaustyöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ja parantavan korjaustyön laatua.
III TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Program in Construction Technology NIEMELÄ, OSSI-MIKKO: Renovation of concrete structured facades and balconies in winter conditions Master of Science Thesis, 99 pages April 2008 Major: Construction Industry Examiners: Professor Matti Pentti, PhD, Research Jussi Mattila, PhD, Area Manager Ari Mielty, C.E Financier: Julkisivuyhdistys Ry, Oka Oy Keywords: winter implementation, control over conditions, a double protection, heat energy ABSTRACT Renovation is on the situation, where the need of cover repair is constantly growing. A lack of resource is not a problem only in metropolitan area but also in well populated cities, where constructors, appliance, scaffold or material supplier can not respond to call. Time almost every renovation project from May to August is simply impossible to respond to next decade s call of repair. The main object of this research was: Find reasons to the exiguity of facade repair s winter implementation, search expedients to increase the amount of winter implementation projects and define how winter conditions effect on different repair modes. Interview study and observation was chosen for research methods. Interview was held in Turku, Tampere and Metropolitan area. Personal interview was held in private interview and theme interview was used on interview type. Observation study was made in OKA s Tapiola Garden Hotel construction site. The theory part of the research is based on research publication of Technical Research Centre of Finland Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen ja Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella and Tampere University of Technology and Technical Research Centre of Finland in concert implement research JUKO- ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. There was detected in research that other party of repair project could only be interested in winter timed project if constructors make qualitative and economically succeeded projects in winter. Research was also observed that there is prejudice against winter implementation. Housing organization must be motivated to change the project timing from accustomary otherwise contractors are not able to prove to handle winter time construction. Developments of scaffold contractors method and equipments have been enabled dense shielding of facade and balcony scaffolds. Warmer have been developed and the amount of alternative methods have increased. There are still development requirements in contractors heating planning showed by research. Repair work was observed on research to cause ancillary charges to contractor, but decreasing the injurious effect on inhabitants and proving the quality of repairwork.
IV ALKUSANAT Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa diplomityö tehtiin Tampereen teknisen yliopiston rakennetekniikan laitoksen ohjauksessa. Tutkimusraportin on laatinut tekniikan ylioppilas Ossi-Mikko Niemelä. Tutkimuksen rahoittivat Julkisivuyhdistys Ry ja Oka Oy. Tutkimukseen tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin korjausrakentamisen tehtäväkentässä toimivia ammattilaisia Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Tutkimukseen liittyi seurantakohde Tapiola Garden Hotell, jossa seurattiin kohteen julkisivu- ja parvekekorjausta. Kohteen toteuttamisesta vastaa Oka Oy:n Espoon yksikkö. Tutkimusta ohjasivat Tampereen teknillisen yliopiston professori Matti Pentti ja tutkija tekniikan tohtori Jussi Mattila sekä Oka Oy:n Tampereen ja Lahden yksikön aluejohtaja insinööri Ari Mielty. Seurantakohteen yhteyshenkilönä toimi julkisivukorjaustyön projektipäällikkö Arto Unga ja työnjohtaja Matti Rekola. Haluan kiittää Oka Oy:tä saamastani ohjauksesta ja tuesta. Erityiskiitoksen haluan osoittaa Oka Oy:n Ari Miellylle, Arto Ungalle ja Matti Rekolalle. Julkisivuyhdistys Ry:tä haluan kiittää tutkimuksen rahallisesta tuesta ja tutkimustavoitteiden suuntaamisesta. Julkisivuyhdistys Ry:n puheenjohtaja ja Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Jussi Mattilaa haluan kiittää tutkimukseni ammattitaitoisesta ja rehellisestä ohjaustyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös haastattelututkimukseen osallistuneet alansa ammattilaiset, jotka ottivat erityisen hyvin vastaan haastattelupyyntöni sekä olivat innostuneita ja motivoituneita jakamaan vuosien kokemuksen mukanaan tuomaa tietotaitoa tutkimusaiheeseen liittyen. Lisäksi haluan kiittää vanhempiani ja avovaimoani heidän antamastaan tuesta ja ymmärryksestä. Toivon työni muuttavan käsityksiä talvikorjaamista kohtaan ja ohjaavan urakoitsijoiden kehityspanoksia oikeaan suuntaan. 13.4.2008 Ossi-Mikko Niemelä
V SISÄLLYS 1. JOHDANTO...1 1.1 Tutkimuksen tausta...1 1.2 Tutkimuksen tavoitteet...2 1.3 Tutkimuksen rajaus...2 1.4 Tutkimuksen suoritus...2 1.5 Raportin rakenne...3 2. JULKISIVUKORJAAMINEN...4 2.1 Julkisivukorjaaminen Suomessa...4 2.2 Julkisivujen korjaustavat...6 2.2.1 Pinnoitus- ja paikkauskorjaus... 6 2.2.2 Verhouskorjaus... 7 2.2.3 Muuraus... 9 3 TALVITOTEUTUS...10 3.1 Talvikorjaamisen kehittämistarpeet...10 3.2 Sääolosuhteet Suomessa...11 3.3 Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen...14 4. TUTKIMUSMENETELMÄT...16 4.1 Tieteellinen tutkimus...16 4.2 Kvalitatiivinen tutkimus...16 4.2.1 Henkilökohtaiset haastattelut... 17 4.2.2 Havainnointi... 18 5. TUTKIMUKSEN SUORITUS...20 5.1 Kysymysten laatiminen...20 5.2 Haastatteluprofiili...21 5.3 Havainnointitutkimus...21 6. HAASTATTELUTUTKIMUSTULOKSET...23 6.1 Syyt julkisivukorjausten talvitoteutuksen vähäisyyteen...23 6.2 Keinot julkisivukorjausten talvitoteutuksen lisäämiseen...25 6.2.1 Talvikorjaamisen kehittyminen... 25 6.2.2 Korjausrakentamisen tahojen motivointi... 26 6.3 Talvikorjaushankkeen toteutus osapuolten silmin...28 6.3.1 Urakoitsijan näkökulma... 28 6.3.2 Talvitoteutuksen vaikutukset suunnittelijan ja valvojan työtehtäviin... 32 6.3.3 Talvitoteutus vaikutukset rakennuttajan työtehtäviin... 32 6.3.4 Talvitoteuttaminen materiaalitoimittajien näkökulmasta... 34 6.3.5 Talvitoteuttaminen tilaajan näkökulmasta... 35 6.4 Talvitoteutuksen ajoitusvaihtoehdot...37 6.5 Oikeanlaisten projektien ajoittaminen talvikuukausille...38 7. TALVIOLOSUHTEIDEN HALLINTA...39 7.1 Työtilan suojaaminen...39 7.2 Työtilan lämmittäminen...46 7.2.1 Lämmitinvaihtoehdot... 47
7.2.2 Lämmittimien soveltuvuus... 49 7.2.3 Lämmittimien kustannusvertailu... 51 7.3 Olosuhteiden hallinta...52 7.3.1 Lämpötilanhallinta ja -tarkkailu... 52 7.3.2 Työtilan osastointi... 53 7.3.3 Kosteudenhallinta ja tarkkailu... 55 7.3.4 Valaistus... 56 7.4 Talviolosuhteiden vaikutus korjaushankkeen kustannuksiin...56 8. SÄÄOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS KORJAUSTAPOIHIN...65 8.1 Pinnoitus- ja paikkauskorjaus...65 8.2 Verhouskorjaus...68 8.2.1 Eristerappaus... 68 8.2.2 Levyverhous... 69 8.2.3 Muuraus... 73 8.2.4 Ulkokuorenpurkaminen ja uudelleenverhous... 76 8.3 Ikkunoiden uusiminen...78 8.4 Parvekekorjaukset...79 8.4.1 Parvekkeen säilyttävä korjaaminen... 79 8.4.2 Parvekkeiden uusiminen... 79 8.4.3 Parvekelasitukset ja -kaiteet... 81 9. KOKEMUKSIA TALVIKORJAUSKOHTEESTA...83 9.1 Kohde...83 9.2 Lämmitys ja lämmöntarkkailu...84 9.3 Kosteudenhallinta ja valaistus...85 10. SEURANTAKOHDE...86 10.1 Rakennushanke ja toteuttajat...86 10.2 Julkisivukorjauksen toteutus...86 10.3 Kohteen kustannusseuranta...90 10.3.1 Teline- ja suojaustyökustannukset... 90 10.3.2 Lämmityskustannukset... 91 11. JOHTOPÄÄTÖKSET...92 11.1 Tutkimustulokset...92 11.2 Yhteenveto keinoista talvikorjaamisen lisäämiseen...92 11.3 Yhteenveto talvitoteutuksen kustannuksista...93 11.4 Tutkimuksen tarkastelu...94 11.4.1 Tutkimuksen onnistuminen... 94 11.4.2 Tutkimuksen rahoitus ja asetetun tavoiteaikataulun noudattaminen... 96 11.4.3 Tutkimuksen arvo... 96 11.4.4 Tulosten käyttökelpoisuus... 97 11.5 Jatkotutkimus- ja kehitystyötarpeet...97 LÄHTEET...98 LIITTEET...100 VI
VII KÄSITTEITÄ Volyymi Asuinrakennus Asunto-osakeyhtiö Korjausrakentaminen Talviolosuhde Tiivis suojaus Korjausvelka Hellepäivä Volyymi kuvaa talouden kehitystä. Kehitystä kuvaa tuotannon määrän ja hintojen kehitys. Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta (Rakennusluokitus). [32] Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. [32] Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassa olevan rakennuksen tai sen osien kuntoa. [32] Talviolosuhteiden katsotaan alkavan kun vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC. [33] Julkisivusuoja, jossa ei esiinny ulkopuolelta tulevia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Näköhavaintoihin perustuvassa tarkastelussa ei tiiviissä suojauksessa saa näkyä reikiä tai rakoja suojan liittyessä rajapintoihin. [6 s.88] Korjausvelka eli korjausvaje on se rahamäärä, mikä rakennettuun omaisuuteen tulisi investoida, jotta olemassa oleva rakennuskanta voitaisiin säilyttää. Kesäpäivä luokitellaan Pohjoismaissa hellepäiväksi, jos päivän ylin lämpötila on yli 25 C. [26] Talvikuukaudet Kuukaudet, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle 0 ºC ainakin yhtenä päivänä kuukaudessa. Käytännössä lokakuun ja huhtikuun välinen aika SWOT analyysi Engl. strengths, weaknesses, opportunities, threats. Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT analyysi on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian
VIII laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. SWOT - analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon sisäiset asiat. [30] Hankkeen osapuoli Rakennushanke sitoo suuren joukon rakennusalanammattilaisia, joiden tehtävät hankkeen aikana on määritelty. Esimerkiksi hankkeen tilaaja, rakennuttaja, suunnittelija, urakoitsija tai valvoja. Konstruoida Hahmotella, suunnitella. Tässä tutkimuksessa käytetään tarkoituksessa muodostaa.
1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Korjausrakentamisen volyymin kasvu tulee 2000-luvun aikana olemaan 2,5-3 prosenttia vuodessa, jolloin vuoteen 2010 mennessä volyymi tulee kasvamaan 25 30 prosenttia. [3 s. 3] Volyymin kasvuun ei voida vastata ajoittamalla lähes kaikki korjaukset huhtikuulta lokakuulle. Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Urakoitsijoillakin on toistaiseksi vain vähän kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Jos urakoitsijat näyttävät osaamattomuutensa talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. VTT on julkaissut vuonna 2000 tämän tutkimuksen aiheeseen liittyen teoksen Julkisivukorjauksen talvitoteutuksen kehittäminen. Teoksen päätavoitteena oli kehittää julkisivukorjausten taloudellisen talvitoteuttamisen kalusto- ja materiaaliratkaisuja sekä työtapoja. Tutkimus oli rajattu käsittelemään asuinkerrostalojen parvekkeiden betonipintojen korjauksia, julkisivujen ulkokuoren purkamista sekä julkisivun lisälämmöneristämistä ja muurausta. VTT julkaisi vuonna 2003 aiheeseen liittyen tutkimuksen Kerrostalon muuraus- ja rappaustyöt talvella. Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa muuraus- ja rappaustöiden toteutettavuutta talviolosuhteissa sekä poistaa töiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää epävarmuutta. Pientalorakentamisen Koulutuskeskus Oy on tuottanut DVD:n Parvekkeiden peruskorjaus talvella. Siinä seurataan talvella toteutetun parvekekorjauksen etenemistä. Petri Silvennoinen Tremco Illbruck Oy:stä on pitänyt julkisivuyhdistyksen seminaarin julkisivu 2007 messuilla 26.1.2007 aiheesta julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaaminen. Diplomityön aiheena on betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa. Tutkimuksessa käsitellään talviolosuhteiden vaikutukset kaikkiin yleisimpiin betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Tarkoitus on tutkia, mitkä tekijät pitävät julkisivukorjausten talvitoteuttamisen volyymin alhaisena verrattuna kesätoteuttamiseen ja millä keinoin volyymia voidaan lisätä. Talvitoteutukseen kiinteästi liittyvässä olosuhteiden hallinnassa on vielä kehitettävää, joten teline-, suojaus- ja lämmitystyön menetelmien, laitteiden ja järjestelmien selvittäminen nähtiin olevan oleellinen osa tätä tutkimusta. Olosuhteiden hallintaan ja
2 laadunvarmistukseen liittyvien yksittäisten ohjeiden luominen ja kokoaminen katsottiin olevan edellytys urakoitsijoiden talvitoteutuksen kehittymiselle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Työni päätavoitteena on tutkia talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen sekä etsiä keinot talvitoteuttamisen lisäämiseen. Alatavoitteena on saada tilaajille ja rakennuttajille lisätietoa talvella suoritettavien julkisivukorjaushankkeen eroavaisuuksista kesällä toteutettavaan korjaushankkeeseen. Toisena alatavoitteena on rohkaista rakennuttajia ajoittamaan korjaushankkeita myös talvelle, kartoittamalla talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden osapuolten kokemuksia. Työn sivutavoitteena on etsiä uusia ratkaisumalleja julkisivu- ja parvekesuojauksen sekä lämmityksen toteuttamiseen. 1.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen tarkoitus on käsitellä talvikorjaamista siinä laajuudessa, että korjaushankkeiden osapuolet saavat kokonaiskuvan talviolosuhteiden vaikutuksista korjaushankkeen kustannuksiin, laatuun ja toteuttamiseen. Tutkimus talviolosuhteiden vaikutuksista korjaustyöhön on rajattu käsittelemään ainoastaan betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamista. Tutkimuksen kustannustekniikka keskittyy lämmitys-, teline ja suojaustyön kustannuksiin vaikuttaviin yksittäisiin tekijöihin. Haastattelututkimus on rajattu Etelä-Suomen väkiluvultaan suurimpien kaupunkien korjausrakentamisen parissa työskentelevien ammattilaisten sekä talvikorjaamisen puolestapuhujien tietojen ja kokemusten kartoittamiseen. Havainnointi tutkimus rajattiin Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen julkisivukorjauksen seuraamiseen ja analysointiin. 1.4 Tutkimuksen suoritus Tutkimus alussa tehtiin tutkimussuunnitelma, joka toimi samalla diplomityöstipendihakemuksena julkisivuyhdistys Ry:lle. Stipendihakemuksen myöntävän päätöksen jälkeen kartoitettiin rahoittajien julkisivuyhdistys Ry:n ja Oka Oy:n Tampereen yksikön toiveita ja tavoitteita diplomityön sisällön suhteen. Rahoittajien esittämät tavoitteet yhdistettiin tutkimussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimusta jatkettiin selvittämällä aiheeseen liittyvä aikaisempi suomalaisen ja ulkomainen tutkimusmateriaali. Tutkimusaineiston kartoittamiseen käytettiin Tampereen Teknillisen Yliopiston kirjaston tarjoamia tiedonhankinta
3 palveluja. Tämän lisäksi etsittiin esimerkiksi Valtion Teknisen Tutkimuskeskuksen diplomityön tutkimuskenttään liittyviä julkaisuja. Kirjallisuustutkimuksen rinnalla hahmoteltiin haastattelututkimuksenmuoto ja sisältö, sekä tehtiin yhtenäinen kysymyspatteri. Tutkija suunnitteli kysymykset aihepiiriin liittyvän kirjallisuuden antaman teoriapohjan sekä aiheeseen liittyvän työmaakokemuksen pohjalta. Kysymyspatteria kehitetään tutkimuksen aikana, koska aihetta on toistaiseksi käsitelty vain muutamassa tutkimuksessa ja seminaarissa. Tästä johtuen tutkijan tiedon karttuminen haastattelujen edetessä oli erittäin todennäköistä, jolloin kysymysten kehittymiselle oli syytä jättää mahdollisuus. Haastattelututkimuksella etsitään suurimmat yksittäiset tekijät, jotka hidastavat julkisivukorjausten talvitoteuttamisen yleistymistä sekä mahdollisuudet talviolosuhteiden hyödyntämisestä korjausvajeen kasvun hidastamiseen. Korjausrakentamisen asiantuntijoilta pyritään löytämään ideoita talvikorjaamisen volyymin kasvattamiseen. Tämän lisäksi haastattelemalla erikoisurakoitsijoita sekä tuotetoimittajia selvitetään miten talviolosuhteet vaikuttavat betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin. Haastatteluista saatava kokemusperäinen tieto analysoidaan ja verrataan aikaisempaan aiheesta tehtyyn tutkimusaineistoon. Talvella toteutettujen kohteiden toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden kokemukset viestittävät talvitoteuttamisen tämän hetken tilan. Kokemukset esitetään ja analysoidaan tutkimuksessa. Tutkimuksessa seurataan Oka Oy:n Espoon yksikön Tapiola Garden Hotel kohteen teline- ja kalustosuunnittelua, työtilan lämmittämistä, olosuhteidenhallintaa, työvaiheen edellyttämien lämpötilojen saavuttamista sekä työnjohdon tehtäviä. Kohteeseen tehdään vierailuja haastattelututkimuksen yhteydessä, jonka lisäksi kohteen kustannuksia seurataan. Havainnointitutkimuksessa kerätty tieto esitetään, analysoidaan sekä yhdistetään ja vertaillaan muihin tutkimustuloksiin. Lopuksi tutkimustulokset tuodaan yhteen, tehdään johtopäätökset ja arvioidaan tutkimuksen tieteellisyyttä ja onnistumista. 1.5 Raportin rakenne Raportti muodostuu 11 kappaleesta, jotka muodostavat raportin kuusi osaa. Ensimmäinen osa on johdanto, jossa selvitetään työn taustat, tavoitteet sekä rajataan tutkimuksen sisältö ja kuvaillaan työn suoritus. Toinen osa, luvut 2 ja 3, ovat tutkimuksen teoriaosuus. Kolmas osa, luvut 4-5, käsittelevät tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen suorittamista. Neljäs osa, luvut 6-8, on tutkimuksen empiriaosuus, joka analysoi tutkimustuloksia ja selvittää talviolosuhteiden vaikutuksesta betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaamiseen. Viides osa, luvut 9-10, käsittelee kokemuksia todellisista talvella toteutetuista kohteista. Kuudennessa osassa, luku 11, tehdään johtopäätökset sekä esitetään ja analysoidaan tulokset.
4 2. JULKISIVUKORJAAMINEN 2.1 Julkisivukorjaaminen Suomessa Suomi on siirtymässä muun Euroopan tavoin tilanteeseen, jossa korjausrakentamisen volyymi ohittaa uudisrakentamisen. Ympäristöministeriö laati heinäkuussa 2007 vuoteen 2017 ulottuvan korjausrakentamisen strategian. Strategiallaan ympäristöministeriö haluaa varmistaa, että korjausrakentamisen haasteisiin pystytään vastaamaan. [2 s.13] Korjausrakentamisen tahot ovat mahdottoman haasteen edessä, jos rakentamisen kausivaihtelut pysyvät nykyisellään. Suurin osa korjaushankkeista ajoittuu tällä hetkellä huhtikuusta ja syyskuulle. Joulu- ja helmikuun välisenä aikana käynnissä olevien korjaushankkeiden määrä laskee dramaattisesti. Mikäli vuodesta jätetään neljäsosa hyödyntämättä, on haasteisiin mahdotonta vastata. 2010 luvulla tullaan korjaamaan rakennusten julkisivuja noin 20 miljoonaa asuntoneliömetriä, kun 2000 luvulla vaippakorjausten määrä on noin 12 miljoonaa asunto m 2 (KUVA2.1). Julkisivukorjausten suuri määrä selittyy suurimpien asuinkerrostalorakentamisen vuosikymmenten 1970 1980 lukujen rakennusten julkisivujen korjausajankohdalla. [2, s. 13] Korjausrakentamisen volyymin kasvutahti on hidastunut ja tulee hidastumaan vuosien 2000 2010 välisenä aikana. Vuotuinen kasvu tulee olemaan noin 2,5 3,5 prosenttia vuodessa, kun se edellisen vuosikymmenen aikana on ollut 3-4 % vuodessa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymi lisääntyy toimitilakorjauksia enemmän asuinrakennusten ikärakenteen ja korjausaktiivisuuden takia. [3 s. 3] Kuva 2.1. Korjausrakentamisen markkinoiden kehittyminen Suomessa [25 s. 11]
5 Talonrakentamistoiminnassa korjausrakentaminen on jo lähes saavuttanut uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen arvo vuonna 2006 oli 7 miljardia euroa. Tästä huolimatta korjausrakentamisen osuudet tutkimuksesta, kehityksestä ja koulutuksesta ovat hälyttävän pieniä. [2 s.13]. Panostamalla korjausrakentamisen laadun kasvuun, voidaan korjausten pitkäaikaiskestävyyttä parantaa. Kehitystoiminnalla voidaan parantaa korjausten tuotantoteknistä toteutusta, jolloin korjaaminen sujuvuuden ansiosta saadaan kustannuksellista ja laadullista etua. Tutkimalla, kehittymällä ja kouluttamalla on mahdollisuus vastata jossain määrin korjaustarpeen kasvuun. Hyödyntämällä ainoastaan ¾ käytössä olevasta korjausajasta, ei pelkästään kehittämällä nopeampia tuotantoteknisiä ratkaisuja, voida vastata kysyntään. Talvitoteuttamisen tutkimista, kehittämistä ja kouluttamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, jotta korjausrakentamisen resurssit saadaan ympärivuotiseen käyttöön. Asuinkerrostalo ja toimitilakorjaamishankkeet voidaan jakaa korjaustyön laajuuden ja kustannusten perusteella alle 50 /m² osakorjauksista aina superraskaiden yli 1200 /m² korjauksiin. 2000-luvun, kiintein hinnoin mitattuna, edellisen vuosikymmenen aikana osa- ja kevytkorjaukset kasvattivat markkinoitaan, muiden pysyessä ennallaan. [3 s.44] Osakorjauksilla saadaan siirrettyä rakennusten peruskorjaustarvetta ja jaettua osakorjausten aiheuttamia kustannuksia tasaisesti vuosikymmenten ajalle. Raskaiden korjausten yleistyminen olisi toivottavaa ja hyödyllistä niin tilaajan kuin urakoitsijankin kannalta. Kun mahdollisimman monta vauriotekijää poistetaan tai niiden haittavaikutusta hidastetaan samassa korjaushankkeessa, vältytään lähes jatkuvan tuntuiselta korjaamiselta ja monen erillisen hankkeen läpiviemisen aiheuttamilta kustannuksilta. Vesikatto-, julkisivu-, ikkuna- ja parvekekorjausten tarve tulee kasvamaan kaksinkertaisesti 2000-luvulla ja nelinkertaiseksi 2010-luvulla verrattuna 1990-luvun korjauksiin. Resurssipulan vuoksi osa 2000-luvulle kaavaillusta korjaushankkeiden kokonaismäärästä tulee siirtymään seuraavalle vuosikymmenelle. Tämän lisäksi seuraavaa vuosikymmentä tulee kuormittamaan 1990-luvulla osakorjattujen julkisivujen seuraava korjaussykli. [22 s.11]. Huoltomaalausten korjaussykli on 15 20 vuotta, joten 1995 vuodesta eteenpäin huoltomaalattujen julkisivujen ja parvekkeiden korjausajankohta ajoittuu jo 2010-luvun alkupuolelle. Julkisivuja tulisi korjata siis nelinkertaisesti verrattuna 1990-lukuun, jotta korjausvajetta saataisiin pienennettyä ennen 2010- lukua, jolloin edessä on 1990-luvulla korjattujen julkisivujen uudelleen korjaaminen. Korjausten siirtyminen 2010-luvulle resurssipulasta johtuen on vaikea mieltää, kun talvella korjausrakentamisen ammattilaisia samanaikaisesti lomautetaan. Lisäämällä talvitoteutusta on mahdollisuus nostaa julkisivukorjaamisen määrää nykyisestä lähes 1,25-kertaiseksi.
6 2.2 Julkisivujen korjaustavat 2.2.1 Pinnoitus- ja paikkauskorjaus Pinnoitus- ja paikkauskorjaus on korjaustapa, jossa laastipaikkaustekniikkaa käyttämällä uusitaan rakenteen vaurioitunut kohta. Laastipaikkaustyön jälkeen korjattu pinta voidaan pinnoittaa. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen työvaiheita ovat hiekkapuhallus, laastipaikkaus, ylitasoitus. Pinnoitus- ja paikkauskorjaus voi olla myös huoltomaalaustyyppinen korjaus. Pinnoitus- ja paikkauskorjauksen yhteydessä rakenteen kosteusrasitusta voidaan alentaa uusimalla elementtien saumat. [1] Huoltomaalauksessa vanhan pinnoitteen päälle tehdään uusi pinnoitus, mutta tällöin vanhan ja uuden pinnoitteen yhteensopivuus on varmistettava. Pinnoitettavassa alustassa ei saa olla irtonaista maalia tai pölyä. Huoltomaalaukseen liittyy usein korkeapainepesu. Vanha pinnoite voidaan vaihtoehtoisesti poistaa hiekkapuhaltamalla. Kosteusrasituksen alentamiseksi betonielementtirakenteisissa julkisivuissa uusitaan elementtien saumat. Korroosiovaurioisten terästen laastipaikkauksella ja korroosiosuojauksella lisätään julkisivujen pitkäaikaiskestävyyttä. Mikäli betonirakenne oletetaan hiekkapuhalluskäsittelyn jälkeen epätasaiseksi, tulee korjausselosteeseen kirjata hiekkapuhallettujen pintojen ylitasoitus yhdeksi urakkaan kuuluvaksi työvaiheeksi. [1] Pinnoitus- ja paikkauskorjausten onnistuminen riippuu voimakkaasti työnaikaisista olosuhteista. Sääolosuhteet on huomioitava sekä asennuksen aikana että sen jälkeen jälkihoitoajan puitteissa. Erityisesti sementtipohjaisilla tuotteilla myös asennuksen jälkeisillä olosuhteilla on suuri vaikutus korjauksen onnistumiseen. Pinnoitus- ja paikkauskorjaukset tulisi aina tehdä suojatuilta telineiltä, jotta vältyttäisiin sateen, tuulen ja suoran auringonpaisteen työstövaiheessa olevaan materiaaliin aiheuttamilta vaurioilta Mikäli korjaukset tehdään ilman sääsuojausta, on olosuhteiden hallita erittäin vaikeaa. Jos julkisivuun tehdään ainoastaan saumauskorjaus, eivät kiintotelineet ole kustannustehokas ratkaisu. [1] Alhainen lämpötila hidastaa materiaalien sitoutumista. Vettä sisältävät tuotteet on lisäksi suojattava jäätymiseltä. Korkeissa lämpötiloissa kosteuden haihtuminen on nopeaa, mikä voi aiheuttaa halkeilua ja lujuuden heikkenemistä. Kosteus vaikuttaa sementtipohjaisten korjaustuotteiden lujuuden kehitykseen ja materiaalien tartuntaominaisuuksiin. Pinnoitteilla kosteus ja erityisesti alustan kosteusvaihtelut vaikuttavat myös lopullisiin värisävyihin. [1] Saumauskorjauksella käsitetään julkisivuelementtien välisen saumojen korjaamista tai uusimista. Tyypillisin saumarakenne on elastisella saumausmassalla tiivistetty sauma.
7 Muut vaihtoehdot ovat paisuvat saumanauhat tai profiilitiivistenauhat. Saumaukseen elastisella saumausmassalla sisältyy kolme keskeistä tuotetta: pohjatäytenauha, pohjusteaine ja saumausmassa. Nykyisin käytettävät saumausmassat ovat polyuretaanipohjaisia. Ne ovat joko yksi- tai kaksikomponenttisia. Yksikomponenttiset massat ovat valmiiksi värjättyjä saumausmassoja. Kaksikomponenttisiin massoihin sekoitetaan ennen asennusta kovetin sekä väriainepasta. Saumaukset on suoritettava sateettomalla ilmalla. Sateen jälkeen pintojen on annettava kuivua ennen saumaustyön aloittamista. [1] 2.2.2 Verhouskorjaus Verhouskorjauksessa ulkoseinä verhoillaan uudella pintarakenteella, jolloin vanha, vaurioitunut ulkokuori jää sellaisiin olosuhteisiin, joissa vauriot eivät enää etene. Vaurioiden pysähtyminen perustuu käytännössä kosteusrasituksen alentumiseen sekä lisälämmöneristyksen ja verhousrakenteen aikaansaamaan vanhojen rakenteiden lämpötilan nousuun. Vanhan rakenteen lämpötilan nousu nopeuttaa myös rakenteen kuivumista, ja rakenteen kuivuttua myös muiden vaurioiden eteneminen käytännössä pysähtyy. Rakenteen kuivuttua myös olemassa olevien rakenteiden lämmöneristävyys paranee. Lisälämmöneristeen ensisijainen tarkoitus on vanhan rakenteen suojaaminen lisävaurioilta. Lisälämmöneristys parantaa myös rakennuksen energiataloutta ja asumisviihtyvyyttä tiiviyden parantuessa. Verhouskorjauksia voidaan tehdä joko tuulettuvina rakenteina tai tuulettumattomina rakenteina. [1] 2.2.2.1 Eristerappaus Eristerappauksessa vanhan ulkokuoren päälle asennetaan uusi lämmöneristekerros, joka toimii rappausalustana. Eristerappaus tehdään joko kolmikerros- tai ohutrappauksena. Kolmikerrosrappaus koostuu kolmesta eri rappauskerroksesta: pohjarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Kolmikerrosrappauksen alimmassa kerroksessa, lämmöneristeen ulkopinnassa on metalliverkko, joka on kiinnitetty lisälämmöneristeen läpi menevin kiinnikkein vanhaan ulkokuoreen. Kolmikerrosrappausjärjestelmä kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat kalkkisementtipohjaiset rappauslaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, rappausverkko ja kiinnikkeet. Ohutrappauksessa rappauskerroksia on kaksi. Pohjarappaukseen asennetaan muovipinnoitettu lasikuituverkko. Lasikuituverkkoa ei yleensä kiinnitetä erikseen mekaanisesti, paitsi korkeiden rakennuksien yläosissa, jossa on suositeltavaa käyttää myös verkon läpi meneviä kiinnikkeitä. Lämmöneristeenä ohutrappauksissa voidaan käyttää joko kivivillaa tai EPS -levyjä, jotka kiinnitetään liimalaasteilla tai mekaanisin
8 kiinnikkein. Käytettävää lämmöneristetuotetta ei voida valita vapaasti, vaan se kuuluu olennaisena osana eristerappaustuoteperheeseen. Ohutrappausmenetelmän haltijan /materiaalitoimittajan tulee antaa ohjeet lämmöneristetuotteen valinnasta. Kiinnikkeiden määrä määräytyy käytettävän kiinnikkeen ominaisuuksien sekä vanhan betonin lujuuden mukaan. Ohutrappausjärjestelmätoimittajan tulee antaa tarkemmat ohjeet kiinnikkeiden sijoittelusta ja määrän laskemisesta. Ohutrappauksessa tiettyyn järjestelmään kuuluvia yksittäisiä tuotteita ovat rappauslaastit, liimalaastit, pinnoitteet, lämmöneriste, primeri, rappausverkko, kiinnikkeet. [1] 2.2.2.2 Ulkokuorien purku ja uudelleen verhous Ulkokuorien purussa ja uudelleen verhouksessa vaurioitunut ulkoseinäelementti tai ulkokuorielementti puretaan ja uusitaan joko uudella elementillä tai jollakin muulla verhouskorjaustavalla. Rakennusten ulkokuoret puretaan yleensä piikkaamalla tai murskaamalla paikanpäällä, kun kannatusrakenteina on käytetty ansasteräksiä tai vastaavia kannatusrakenteita. Jos kyseessä on kuorielementit, joiden kiinnitys on tehty pistemäisesti rakenteen yläreunoista, voi kokonaisena purkaminenkin tulla kyseeseen. Urakoitsija ehdottaa suunnittelijalle kyseessä olevaan kohteeseen parhaiten soveltuvaa purkuperiaatetta, jonka suunnittelija hyväksyy. Urakoitsija valitsee varsinaisen kaluston sekä tarkemmat purkumenetelmät. [1] Betonisandwich-elementtien ulkokuori voidaan purkaa koneellisesti piikkaamalla. Piikkaamalla purettaessa käytetään käsityökaluja tai purkukoneeseen kiinnitettyä iskuvasaraa. Piikkaus soveltuu käytettäväksi parhaiten kohteissa, joissa betonisisäkuori on ohut, sillä piikkaus ei mainittavasti rasita sisäkuorta. Murskauksessa betoniulkokuori rikotaan taivuttamalla betonista palasia irti voimakkailla hydraulisilla tarraimilla tai murskaamalla betoni tarraimen leuoilla. Jos betonia murretaan taivuttamalla, on jäljelle jäävä sisäkuoren oltava riittävän luja ottamaan vastaan taivutuksesta syntyvät rasitukset. Ohut betoninen sisäkuori ei välttämättä kestä betonin taivutuksesta syntyviä rasituksia. Ulkokuorien kannatusrakenteesta riippuen rakenne voidaan purkaa myös kokonaisina. Kokonaisena purkaminen onnistuu lähinnä sellaisten kuori- tai sandwich-elementtien yhteydessä, joissa ulkokuoret on ripustettu pistemäisesti elementtien yläreunoista. Nostotyynymenetelmä on ulkokuorien purkamiseen kehitetty erikoismenetelmä, jossa betoninen ulkokuori puretaan pienissä osissa ulkokuoren ja sisäkuoren väliin asennettavien pienien nostotyynyjen avulla. [1] 2.2.2.3 Levyverhous Yksi verhouskorjausvaihtoehto on vuorata julkisivu rankajärjestelmään kiinnitettävällä levyllä. Markkinoilla julkisivulevytyyppivaihtoehdot ovat kuitusementti-,
9 polymeeribetoni-, kalsiumsilikaatti-, korkeapainelaminaatti- ja sementtilastulevyt, tietyt metallilevyt sekä eräät laattamaiset tuotteet. Rankarakenne voidaan tehdä kyllästämättömästä puutavarasta, alumiinista, sinkitystä teräksestä tai edellisten yhdistelmästä. Betoniset ulkokuoret lisäkiinnitetään levyverhoustyön yhteydessä, millä verhouslevyjen aiheuttama lisäkuorma siirretään rakennuksen kantavaan sisäkuoreen. Lisäkiinnitys tehdään ulkokuoren läpi sisäkuoreen kiila-, lyönti- tai kemiallisilla ankkureilla. Alustan mittapoikkeamat tasataan rankarakennejärjestelmään liittyvillä säätökiinnikkeillä, jotka ovat alumiinista tai sinkitystä teräksestä valmistettuja L- kulmarautoja. [1] Levyverhouskorjaukseen suositellaan aina liitettäväksi lisälämmöneristystä, jolla nostetaan rakennuksen energiatehokkuutta ja estetään lähes täysin vanhan ulkokuoren vaurioiden eteneminen. Kuitusementti-, komposiitti-, korkeapainelaminaatti-, kalsiumsilikaatti- sekä sementtilastulevyissä on kustannustehokasta käyttää valmistajakohtaisia vakiomittoja. Valmistajien vakioleveydet ovat luokkaa 1190 1200mm ja käytetyin korkeus on kerroskorkeus 2790mm. Levyverhous kiinnitetään yleisimmin ruuvikiinnityksin. 2.2.3 Muuraus Kuorimuureissa käytetään yleisesti poltettuja tai kalkkihiekkatiiliä. Julkisivumuurauksessa käytetään vähintään 85 mm leveitä tiiliä ja korkeissa rakennuksissa tai muulla tapaa viistosateelle alttiissa julkisivussa suositellaan käytettävän 130 mm leveää tiiltä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää olemassa olevan rakennuksen kantavaan ulkoseinään kolmella eri menetelmällä. Kuorimuuri voidaan kiinnittää rakennuksen sisäkuoreen levyverhouskiinnitystä vastaavilla ankkureilla ja L- kulmaraudoilla, joihin tiiliverhouksen muuraussiteet kiinnitetään. Kuorimuuria varten voidaan myös rakentaa oma perustus. Kolmas vaihtoehto on siirtää kuorimuurin aiheuttamat kuormat kantavaan rakenteeseen sokkeliin kiinnitetyllä kannatuskonsolilla. Mikäli kuorimuuri tehdään puretun ulkokuoren tilalle, voidaan tiilimuuri tukea olemassa olevaan sokkeliin. Muuratuissa julkisivuissa käytetään lämmöneristeenä mineraalivillaa Lämmöneristeet ja tuulensuojapinnat kiinnitetään mekaanisin kiinnikkein alustaan [1]. Tiilien muurauslaastina käytetään yleisesti tehdasvalmisteisia värjättyjä kuivalaasteja, jolloin saadaan sekä lujuuden että värisävyjen suhteen tasaisin lopputulos. Käytetyin laastityyppi on M100/600. Muurauslaasti valmistetaan työmaalla sekoittamalla tehdasvalmisteiseen kuivalaastiin vettä. Laastit ja tiilet tulee varastoida työmaalla kosteudelta, lialta ja pölyltä suojattuna. Laastit voidaan varastoida suoraan laastisiiloihin. [1]
10 3 TALVITOTEUTUS 3.1 Talvikorjaamisen kehittämistarpeet Ajoittamalla julkisivukorjaukset ainoastaan kesäajalle aiheutetaan urakoitsijoille huomattava resurssipula, joka aiheuttaa välillisiä kustannuksia kaikille hankkeen osapuolille. Resurssipulaa on lisännyt uudisrakentamisen suuri volyymi. Urakoitsijoiden on vaikea saada tarpeeksi ammattitaitoisia työntekijöitä, jolloin joudutaan turvautumaan aliurakoitsijoihin tai vuokratyöntekijöihin. Urakoitsijoiden aliurakoidessa työsuorituksiaan, syntyy tilanne, jossa aliurakoitsijatkin ylikuormittuvat. Ylikuormituksen seurauksena tulee aikatauluviivästyksiä, laatu heikkenee ja syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Resurssipula ei koske ainoastaan urakoitsijoita, sillä materiaali ja vuokrakonetoimittajilla on jo nyt vaikeuksia vastata lisääntyneeseen kysyntään. Toimitusajat pitenevät ja joudutaan kieltäytymään toimituksista resurssipulaan vedoten. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian pääpaino on asukas- ja käyttäjälähtöisyys [17 s. 13]. Tämän korostaa asukastyytyväisyyden merkitystä toteutettavissa korjaushankkeissa. Talvitoteutuksessa on asukkaiden kannalta runsaasti hyötynäkökohtia. Parvekkeita käyttöaste on talvella huomattavasti pienempi kuin kesällä, jolloin käyttökiellot eivät rasita asukkaita samalla tapaa. Hiekkapuhallus ja muut pölyttävät työvaiheet rajoittavat asuinhuoneistojen tuuletettavuutta, jolloin lämpötilan nousu ja ilmanvaihdon hidastuminen aiheuttavat asukkaille epäedulliset olosuhteet, jotka korostuvat kesän kuumuudessa. Työtilan suojaaminen rajoittaa auringon valon kulkeutumista asuntoihin, mitä pidetään haittaavana tekijänä eritoten kesäaikana. Ainoastaan osalla korjausrakentamiseen erikoistuneilla urakoitsijalla on kokemuksia talvelle ajoitetuista julkisivu- ja parvekekorjauksista, joten lämmityksen, valaistuksen, telineiden ja suojauksen kehitystyölle on tarvetta. Peräkkäiset korjausten tekniikka tulee nykyisellä matalahkolla korkotasolla kalliimmaksi kuin kerralla tehtävät korjaukset [17, s. 13]. Kustannusten lisäksi betonijulkisivujen pitkäaikaiskestävyyteen voidaan vaikuttaa myös minimoimalla mahdollisimman monta vauriokohtaa ja tyyppiä yhdellä kertaa. Julkisivukorjausten yhteydessä voidaan esimerkiksi jatkaa räystästä, uusia parvekkeet, lisälämmöneristää julkisivu sekä uusia ikkunat ja ovet. Hyödyntämällä vaipan lisälämmöneristämisen energiataloudellisuus vaurioituneiden rakenteiden korjaamisen yhteydessä, saadaan myönteinen vaikutus myös vaurioprosessien hidastumiseen [17, s. 13]. Kun korjaukset sisältävät paljon työvaiheita, korjaushankkeiden ajoittaminen pelkästään kesä- tai talviaikaan on mahdotonta, sillä urakka-ajat ovat jopa yli 12 kuukauden mittaisia. Tämän lisäksi 1970 luvulla
11 rakennettujen kerrostalojen hankekoot ovat suurempia kuin esimerkiksi 1960- luvulla rakennetuissa, jolloin hankkeiden kestot ovat entistä pidempiä [3 s. 18]. Tästä johtuen jokaisella urakoitsijalla tulee olla taito suorittaa julkisivukorjauksia myös talviolosuhteissa. Jotta tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voisivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista, pitää urakoitsijoiden tehdä laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita. Mikäli urakoitsijat eivät näytä osaamistaan talviolosuhteissa suoritettavissa korjaushankkeissa, ei tarvittavaa kulttuurin muutosta voida saavuttaa. Talvella korjataan julkisivuja jatkuvasti muun muassa pääkaupunkiseudulla, missä resurssipula on ajanut rakennuttajat ja tilaajat tilanteeseen, jossa ainoa mahdollisuus on hyödyntää korjaustyössä myös talvikuukaudet. Miksi julkisivuja sitten korjataan talvella ainoastaan pakon edessä, vaikka tekniset edellytykset talvella korjaamiseen on olemassa. Syytä talvella toteutettujen julkisivukorjaushankkeiden määrän vähyyteen ei ole aikaisemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa vaikuttimien selvittäminen nähtiin olevan edellytys, julkisivujen talvitoteutus hankkeiden määrän kasvattamiseen. 3.2 Sääolosuhteet Suomessa 2000 luvulla mitatuista vuorokauden alimmista lämpötiloista voidaan päätellä (TAULUKKO 2.2), että lokakuun ja toukokuun alun välinen aikajakso estää osan betonijulkisivujen korjaustapojen käytön ilman julkisivusuojausta ja työtilan lämmittämistä. Tämän lisäksi 2000 2007 välisenä aikana vuorokauden alin lämpötila on keskimäärin laskenut alle -20 ºC, 10 vuorokautena vuodessa. Kuva 2.2. Hellepäivien määrä. [13]
12 Kesäkuukausina hellepäivien määrä 1990-luvulta lähtien on ollut keskimäärin 38 hellepäivää vuodessa (KUVA 2.1). Kun julkisivu on suojattu 1-kertaisella julkisivusuojalla, saattaa 20 ºC ja 25 ºC ulkolämpötilassa aiheutua suojattuun tilaan yli 30 ºC lämpötila [6 s. 44]. Taulukko2.1. Vuorokauden alimpien lämpötilojen keskiarvot vuorokautta kuukaudessa vuosina 2000 2007. Mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla. [12] Lämpötilaväli syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko >+5 C 29 18 6 4 2 11 28 +5 C +0 C 1 9 11 7 5 2 9 14 3 +0 C...-5 C 4 10 11 14 12 10 4-5 C -10 C 1 2 6 5 5 6-10 C -15 C 1 3 4 6 4-15 C -20 C 1 1 2 <-20 C 3 1 Vuosikeskilämpötilat ovat nousseet 150 vuoden aikana asteen verran, kun tulkitaan tasaista muutosta. Kevään lämpötilat ovat kohonneet voimakkaimmin. Maalis-, huhti-, ja toukokuun lämpötilat ovat nousseet noin 2 astetta samalla, kun talven lämpötilat ovat kohonneet asteen. Kesän ja syksyn lämpötilat ovat muuttuneet noin 0,5 astetta. Suomen lämpötilat (KUVA 2.3) kuvastavat koko maapallon keskilämpötilan muutosta, jotka ovat kohonneet selvästi 1970-luvun puolivälistä lähtien. [28] Kuva 2.3. Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson 1961 1990 keskiarvosta [ºC], 1847 2006. Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla 1961 90.[28]