S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja tavoitteet Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden, alue- ja paikallishallinnon sekä aluekehityksen ministeriö, joka huolehtii aluehallinnon, valtion paikallishallinnon sekä väestökirjanpidon yleisestä kehittämisestä huolehtii kansalaisten itsehallintoon perustuvien kuntien toiminnan lainsäädännöllisistä ja taloudellisista edellytyksistä edistää maan eri osien tasapainoista kehitystä ja tukee alueiden omaehtoista kehittämistä vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä vastaa pelastustoimen ohjaamisesta vastaa suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevista asioista vastaa rajavalvonnasta sekä henkilöiden rajatarkastuksista. Hallinto, kunnat ja aluekehitys Osallistutaan valtiovarainministeriön johtamaan keskushallintohankkeeseen ja uudistetaan omaa ministeriötä hajauttamalla tehtäviä ja toimivaltaa niin, että keskushallinto oleellisesti kevenee ja ministeriön tehtäväksi jäävät poliittisen päätöksenteon esikuntatehtävät. Valtion palvelujen saatavuus ja laatu turvataan tehostamalla paikallis- ja aluetason viranomaisten yhteistoimintaa, laajentamalla yhteispalvelua sekä viemällä soveltuvat palvelut sähköisiin verkkoihin. Seutukuntayhteistyötä laajennetaan ja syvennetään toteuttamalla erityislainsäädäntöön nojautuvia kokeiluja sekä paikallistason aluejakoja selkeytetään ja yhtenäistetään. Kuntien toimintakykyä ja selviytymistä peruspalvelutehtävistä sekä kuntaverkostojen luomista edistetään saattamalla voimaan valtionosuusjärjestelmän tarkistukset vuoden 2002 alusta. Edistetään seudullisen palvelurakenteen ja johtamisjärjestelyjen kehittämistä. Kehitetään arviointitoiminnan hyväksikäyttöä peruspalvelujen tilan seurannassa. Arvioidaan osallisuushankkeen tulokset. Kannusteita kuntien yhdistymiseen parannetaan ja menettelyä kuntien vapaaehtoiseksi yhdistymiseksi tuetaan. Aluekehityslaki uudistetaan sekä tarkistetaan aluepoliittisia tavoitteita ja tehostetaan kansallista aluepolitiikkaa nykyisellä rakennerahastokaudella. Osaamiskeskusten alueellista vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla niiden ja ympäröivän alueen vuorovaikutusta ja yhteistyötä huippuosaamisen aloilla. Sisäinen turvallisuus Huumausainerikollisuuden kasvu pysäytetään ja sen tuottaman rikoshyödyn jäljittämistä tehostetaan. Hälytyspalvelujen saatavuus pidetään vuoden 1999 tasolla. Viranomaisyhteistyön ja rikoshyödyn jäljittämisen kehittämistoimenpiteitä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi jatketaan. Toteutetaan tiivistä EU-poliisiyhteistyötä kansainvälisen, ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Valmistellaan pelastustoimen järjestelmän uudistamista siten, että pelastustoimen järjestämisvastuu voidaan siirtää yksittäisiltä kunnilta noin 20 alueelliselle pelastustoimelle ja laaditaan tähän liittyvä hallituksen esitys pelastustoimilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Tehostetaan pelastustoimen valmiutta osallistua kansainväliseen avustustoimintaan ja siviilikriisinhallintaan. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus valmistellaan. Kansalaisuuslain kokonaisuudistus toteutetaan. Osallistutaan aktiivisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Samalla jatketaan ja kehitetään yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Rajavalvonta painottuu Schengenin alueen ulkorajoina oleville Suomen rajoille. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään ja rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan. Meripelastustoimen vaaratilanteiden radioviestintä ja siihen liittyvä valmiuden ylläpito siirretään rajavartiolaitoksen vastuulle. Rajavalvontaa ja rajatarkastustoimintaa kehitetään palvelemaan entistä paremmin myös rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 euroa v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 euroa v. 2002 esitys 1000 euroa Muutos 2001 2002 1000 euroa % 01. Sisäasiainministeriö 19 502 19 965 25 361 5 396 27 02. Ulkomaalaisvirasto 6 199 6 685 8 157 1 472 22 05. Lääninhallitukset 44 292 44 880 48 382 3 502 8 06. Rekisterihallinto 26 916 27 360 26 731-629 - 2 07. Kihlakunnat 39 660 39 426 40 494 1 068 3 75. Poliisitoimi 536 862 542 592 533 037-9 555-2 80. Pelastustoimi 22 003 26 398 36 094 9 696 37 90. Rajavartiolaitos 174 993 172 390 185 208 12 818 7 97. Avustukset kunnille 244 642 238 961 226 802-12 159-5 98. Alueiden kehittäminen 61 268 153 230 165 897 12 667 8 Yhteensä 1 176 337 1 271 888 1 296 163 24 275 2 Henkilöstön kokonaismäärä 16 569 16 824 17 150 01. Sisäasiainministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 249 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 20 367 000 Maksullisen palvelutoiminnan erillismenot 67 000 Muut toimintamenot 20 300 000 Bruttotulot 118 000 Maksullisen toiminnan tulot 67 000 julkisoikeudelliset suoritteet 51 000 muut suoritteet 16 000 Muut tulot 51 000 Nettomenot 20 249 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 134 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 504 000 euroa siirtona momentilta 26.06.21 seutukuntakokeiluun. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 430 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
2002 talousarvio 20 249 000 2001 talousarvio 19 964 916 2001 lisätalousarvio 792 165 2000 tilinpäätös 19 502 063 22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 112 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahasta on hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtoa 1 430 000 euroa momentilta 26.01.21, 252 000 euroa momentilta 26.05.21, 504 000 euroa momentilta 26.06.21, 2 422 000 euroa momentilta 26.07.21, 336 000 euroa momentilta 26.75.21, 84 000 euroa momentilta 26.80.21 ja 84 000 euroa momentilta 26.90.21. 2002 talousarvio 5 112 000 02. Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisvirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Ulkomaalaisvirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä ja tuottaa viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille näiden tarvitsemaa tietoa. Ulkomaalaisvirasto toteuttaa Suomen virallista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa, jonka keskeisenä periaatteena on hallitun maahanmuuton edistäminen. Tämä tarkoittaa toisaalta avoimuuden, kansainvälisyyden, ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteiden korostamista sekä toisaalta maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämistä. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ulkomaalaisviraston asiakaspalvelun tavoitteena on sujuva päätöksenteko, aktiivinen tiedottaminen ja selkeä neuvonta. Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet: Päätöksenteko on oikeusvarmaa ja nopeaa. Päätösten määrä ylittää vireille tulleiden asioiden määrän ja käsittelemättömien asioiden määrä on saatu hallintaan. Vireille tulleiden turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten läpivientiaikoja hakemuksesta päätökseen nopeutetaan heikentämättä oikeusturvaa käyttämällä sekä henkilö- että teknisiä resursseja joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia, oikeita ja mahdollisimman yksinkertaisia. Päätösten perusteluissa käytettävä maatiedon määrä ja laatu on riittävää ja oikeaa. Ulkomaalaisrekisteriin talletetut tiedot ovat oikeita, eheitä ja luotettavia. Turvapaikkakuulustelut suoritetaan ulkomaalaisviraston toimesta osana turvapaikkaa koskevaa päätöksentekoa. Panostietoja 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 talousarvio esitys Nettomenot (teuroa) 4 036 4 351 4 670 5 059 6 199 6 685 8 352 Tulot (teuroa) 378 481 1 391 1 826 1 614 1 346 2 355 Bruttomenot (teuroa) 4 414 4 832 6 061 6 885 7 813 8 031 10 707 Henkilötyövuodet 91 104 120 130 148 158 188 Hakemusasiat Kysyntä Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen 13 410 15 259 16 592 20 649 19 845 22 700 21 000 Pakolaisuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
turvapaikka- ja pakolaisasiat, matkustusasiakirjat 3 438 4 481 4 993 8 107 8 230 7 000 7 000 Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut 4 070 5 006 5 216 5 391 5 076 5 600 9 000 Yhteensä 20 918 24 746 26 801 34 147 33 151 35 300 37 000 Ratkaisut Maahanmuutto oleskelu- ja työluvat, lausunnot lupa-asioissa, maastapoistaminen 12 442 14 157 15 220 16 729 19 486 26 000 22 000 Pakolaisuus turvapaikka- ja pakolaisasiat, matkustusasiakirjat 3 826 3 615 4 487 5 539 8 266 10 000 7 500 Kansalaisuus hakemukset, ilmoitukset, selvitykset ja tiedustelut 2 418 2 829 6 580 7 431 5 441 5 600 15 000 Yhteensä 18 686 20 601 26 287 29 699 33 193 41 600 44 500 Ratkaistu vireille tulleista (%) -11-17 -2-13 0 18 17 Vireillä 22 522 16 222 8 222 Maahanmuutto 10 352 7 052 5 052 Pakolaisuus 6 194 3 194 2 194 Kansalaisuus 5 976 5 976 976 Ratkaisut/htv 205 198 219 228 224 263 237 Ratkaisut euroa/nettomenot 216 211 178 170 187 161 188 Henkilöresurssien käyttö % Maahanmuutto 22 20 18 18 27 23 22 Pakolaisuus 22 20 18 18 25 31 25 Kansalaisuus 14 17 28 26 13 13 28 Tieto- ja tukipalvelut 42 43 36 38 35 33 25 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 157 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 10 512 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 3 045 000 Muut toimintamenot 7 467 000 Bruttotulot 2 355 000 Maksullisen toiminnan tulot, julkisoikeudelliset tulot 2 321 000 Muut tulot 34 000 Nettomenot 8 157 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 38 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 673 000 euroa uusien toimitilojen vuokraamiseen sekä 500 000 euroa kansalaisuusasioiden hoitamiseksi. 2002 talousarvio 8 157 000 2001 talousarvio 6 684 629 2001 lisätalousarvio 502 041 2000 tilinpäätös 6 199 239 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantuntijavirasto, jolle valtion keskushallinto osoittaa tehtäviään. Sinne on koottu alueellisia asiantuntija-, turvallisuus- ja hallintotehtäviä. Lääninhallitus luo osaltaan myös edellytyksiä alueen elinkeinojen kehittämiselle. Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallituksen poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Lääninhallitusten toiminnan yleiset painopisteet vuonna 2002: Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään. Nuorten ja riskiryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseksi edistetään aktiivista sosiaalipolitiikkaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Lääninhallitukset kartoittavat peruspalvelujen tarjontaa ja tarvetta läänin alueella ja arvioivat palveluverkkojen riittävyyttä. Eri asteisiin poikkeusoloihin varautumista tehostetaan ja alueellista ja seudullista hyvinvointipolitiikkaa parannetaan kehittämällä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa. Lisäksi lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat määrittäneet vuodelle 2002 seuraavat toimialakohtaiset tulostavoitteet: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat Selvitetään alueellisilla markkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia keskittyen erityisesti julkiseen tuotantotoimintaan sekä kaupan ja teollisuuden hinnoittelu- ja logistiikkajärjestelyihin. Kuluttajien kannalta merkittävät, riskialttiit, tuoteturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvat palvelut kartoitetaan. Kuluttajapalveluiden turvallisuustasoa kohotetaan. Euron käyttöönoton vaikutuksia hintoihin ja pakkauskokoihin seurataan yhdessä Kuluttajaviraston kanssa. Lisäksi tehdään valtakunnallisia ja alueellisia hintavertailuja, joiden tulokset saatetaan läänin asukkaiden tietoon. Hintamerkintöjen valvonnassa keskitytään euromääräisten hintamerkintöjen lisäksi erityisesti ongelmallisille alueille. Varaudutaan kuluttaja-asioiden ja tuoteturvallisuuden edellyttämiin kiireellisiin valvontaja tarkastustehtäviin. Yhdessä kuluttaja-asiamiehen kanssa kartoitetaan markkinointia koskevien pelisääntöjen noudattamista sähköisessä kaupassa. Valvotaan, että läänin alueella vain valmismatkarekisteriin merkityt elinkeinonharjoittajat harjoittavat valmismatkaliiketoimintaa. Liikennehallinto Lääninhallitukset turvaavat julkisen liikenteen palvelut alueellaan taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Lääninhallitukset pyrkivät sekä rahoituksen että kehittämistoimien avulla lisäämään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja esteettömyyttä ja niitä kehitetään esteettömyyden alueellisiksi asiantuntijoiksi. Lääninhallitukset tehostavat yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henkilöliikenteen logistista osaamista liikenteenhoidon tehostamiseksi. Lisäksi lääninhallitukset toimivat kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Läänin alueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ja aktivoidaan. Sivistystoimi Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluokkien koulutuskysyntä. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella edistetään elinikäistä oppimista. Valtakunnallisissa yhteishakujärjestelmissä kiinnitetään erityistä huomiota neuvontapalveluihin. Opetustoimen henkilöstökoulutusta toteutetaan ottaen huomioon koululainsäädännön uudistuksesta johtuvat tarpeet. Kuntien kirjasto- ja tietopalveluja seurataan ja arvioidaan painoalueena lasten ja nuorten kirjastopalvelut. Lääninhallitus tukee ja kehittää yhteistyössä kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa koululaisten iltapäivätoimintaa. Lasten ja nuorten liikunnan sekä terveysliikunnan kehittämiseksi tuetaan erityisesti lähiliikuntapaikkojen kehittämistä. Nuorisotoimessa on keskeistä alueellisen nuorten elinoloindikaattorijärjestelmän tunnetuksi tekeminen ja hyödyntäminen, kunnallisen nuorisotyön arviointi ja kehittäminen sekä nuorten työpajatoiminnan kehittäminen. Lääninhallitukset hyödyntävät rakennerahasto-ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman täysimääräisesti ja laadukkaasti ohjatessaan ja rahoittaessaan opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen hankkeita. Lääninhallitukset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen alueilla osana alueiden Euroopan kehitystä. Sosiaali- ja terveystoimi Lääninhallitukset tukevat kuntia hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisesti tasapainoinen kehittäminen. Kehittämisalueita ovat lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys, ikääntyvän väestön terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen saatavuus sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, laaja-alainen mielenterveystyö, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja saatavuuden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä syrjäytymiskehityksen katkaisu. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Lääninhallitukset varautuvat hoitamaan alkoholilupahallinnon uudistuksessa niille siirtyvät uudet tehtävät. Tupakkalain uudistamisen tehokkaasta toimeenpanosta huolehditaan. Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lainmukaisuus, saatavuus ja laatu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta (mukaan lukien saumattomien palveluketjujen toteutuminen) seurataan ja edistetään ottaen erityisesti huomioon ikäihmisten, lasten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden palvelut sekä yksityiset palvelut. Ympäristöterveydenhuollossa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja tasapuolisesti. Eläinlääkintä Lääninhallitukset valvovat hyvän eläinlääkintäkäytännön mukaista lääkkeiden käyttöä alueellaan. Valmiuksia tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisyyn ja vastustukseen tehostetaan entisestään koko maan kattavasti. Parannetaan eläinten hyvinvointia koskevien säädösten noudattamisen valvontaa eläintenpitoyksiköissä. Varmistetaan kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen saatavuus koko maassa. Elintarvikevalvonta Kuntien elintarvikevalvontaa ja -tarkastusta arvioidaan ja tehostetaan kehittämällä kuntien yhteistyötä ja tekemällä kuntakäyntejä yhdessä Elintarvikeviraston kanssa. Kuntien elintarvikevalvonnan laatujärjestelmien kehittämistä jatketaan Elintarvikeviraston kanssa laatimalla ohjeita ja asiakirjamalleja. Pelastustoimi Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat kuntien palvelutasopäätösten toimeenpanoa ja kehittämistä. Erityisesti kiinnitetään huomiota tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn sekä riskien mukaisiin palokuntien toimintavalmiuksiin ja pelastustoiminnan johtamisjärjestelyihin. Lääninhallitukset tukevat hätäkeskusjärjestelmän ja alueellisen pelastustoimen suunnittelua ja toteuttamista sekä sovittavat yhteen poikkeusoloihin varautumista läänissään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Poliisitoimi Lääninhallitukset varmistavat suunnittelulla ja resurssiohjauksella hälytyspalvelujen saatavuuden läänin alueella. Ne varmistavat myös kansallisen huumeohjelman toteuttamisen poliisin osalta selkeyttämällä läänin alueella toimivien poliisiyksiköiden roolia ja lisäämällä niiden välistä yhteistoimintaa. Oikeushallinto Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla ulosottopiirien tarkastamisesta ja kouluttamisesta sekä tulosohjauksesta. Vuonna 2002 painopistealueet ovat maaliskuussa 2003 voimaan tulevan ulosottolain kokonaisuudistuksen ja käyttöön otettavan ulosoton uuden tietojärjestelmän edellyttämän koulutuksen järjestäminen läänin ulosottopiirien henkilöstölle. Hallinto Toteutetaan hallituksen selonteossa eduskunnalle todettuja lääninhallitusten kehittämisen linjauksia. Kehitetään lääninhallitusten tietohallintoa hallinnonalan strategian mukaisesti. Aluehallinnon keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan verkostoyhteistyön strategiset tavoitteet ja luodaan menettelytavat yhteisten tehtäväalueiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 382 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 53 942 000 Maksullisen palvelutoiminnan erillismenot 3 950 000 Muut toimintamenot 49 992 000 Bruttotulot 5 560 000 Maksullisen toiminnan tulot 5 460 000 06. Rekisterihallinto Muut tulot 100 000 Nettomenot 48 382 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 319 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 321 000 euroa peruskorjauksista aiheutuviin kalustusmenoihin sekä 340 000 euroa säädösmuutoksista aiheutuvien lisätehtävien johdosta lääninhallitusten sivistysosastoihin palkattavien seitsemän henkilön palkkaus- ja muina toimintamenoina sekä 146 000 euroa viiden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 252 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22. 2002 talousarvio 48 382 000 2001 talousarvio 44 880 444 2001 lisätalousarvio 1 406 892 2000 tilinpäätös 44 292 459 S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä ja eräitä yleishallintotehtäviä sekä holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisterikeskukselle erikseen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: 2000 2001 2002 toteutuma ennakoitu arvio Yhteinen tulostavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta (%) 98,5 98,5 98,5 Väestörekisterikeskus Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon kautta (%) 50 50 55 Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti (%) 38 42 45 Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun ja varmennepalvelujen kokonaistulot (milj. euroa) 8,2 8,4 9,0 Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet: Maistraatit suorittavat aktiivisesti laadunparannustoimenpiteitä tekemällä kohdennettuja tarkistuksia väestötietojärjestelmän henkilö-, kiinteistö- ja rakennustietoihin. Tarkistuksia tehdään vähintään kolmeen puutteelliseksi osoittautuneeseen tietoryhmään (tietoryhmällä tarkoitetaan esimerkiksi äidinkielitietoa, osoitetietoa, rakennuksen koordinaattitietoa ja rakennuslupatietoja). Suoritetuista toimenpiteistä raportoidaan väestörekisterikeskukselle vuoden 2001 marraskuussa. Taloyhtiöyhteistyötä kehitetään siten, että 30 % (noin 540 kpl) suurimmista taloyhtiöistä tai isännöintiä harjoittavista yrityksistä on väestökirjahallinnon asiakkaina. Maistraatti huolehtii markkinoinnista, myynnistä ja sopimuksista. Maistraatille saapuneet lupahakemukset sekä edunvalvojan ja edunvalvojan sijaisen määräämistä koskevat asiat käsitellään sekä päätöstilit tarkastetaan viipymättä ja vuositilit kohtuullisessa ajassa holhoustoimen hallintoa varten kehitettyä asiankäsittelyjärjestelmää hyväksi käyttäen. Ote valtakunnallisesta holhousasioiden rekisteristä annetaan asiakkaalle pyydettäessä tai viimeistään tilausta seuraavana päivänä. Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin alle 0,5 kuukautta. Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa. Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokaisessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita. Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneistotietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat julkisoikeudelliseen ja liiketaloudelliseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat neuvontaa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden muita kuin asunto-osakeyhtiöitä koskevia kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat ilmoitusten ja rekisteröintipäätösten välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen notaarin palvelut, kaupanvahvistajan palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen, venerekisterin ylläpitoja tietopalvelutehtävät sekä nimenmuutosasiat. Holhousviranomaisina maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lupien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioiden rekisterin ylläpito. Lisäksi holhousviranomainen voi eräissä tapauksissa määrätä henkilölle edunvalvojan. Edunvalvontapalvelun tuottajalle maksetaan korvaus sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Asiaa on selvitetty tarkemmin momentin 26.97.35 perusteluissa. Sähköinen asiointi lisääntyy huomattavasti hallinnossa ja yksityissektorilla. Väestörekisterikeskuksen valtion hallinnon tarpeisiin luoman varmennepalvelujärjestelmän kehittäminen jatkuu mm. siten, että palveluita voidaan tarjota myös kunnallishallintoon ja yksityiselle sektorille. Järjestelmää kehitetään lisäksi siten, että kansalaisvarmenteet sijaitsevat useilla eri alustoilla ja ovat käytettävissä DigiTV:n kautta. VRK:n palvelut ja tuotteet ovat käytettävissä myös virkamiesten ja viranhaltijoiden asiointikorteissa mahdollistaen kansalaisille kohdistuvan ja hallinnon sisäisen sähköisen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
asioinnin. Turvallisen asioinnin edellytykset luodaan varmennepalveluiden avulla, jotka mahdollistavat asioivien henkilöiden tunnistamisen, sähköisen allekirjoituksen ja asiakirjojen salauksen. Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: Bruttomenot Tulot 2000 2001 2002 2002 2002 2002 toteutuma ennakoitu arvio teuroa teuroa htv Väestötietojärjestelmä 24 338 10 041 361 Ylläpito VRK (tallennetut ilm.) 60 200 8 000 8 000 Maistraatit (tallennetut ilm.) 244 600 222 500 2 157 000 Konekielisesti (tietoyks. lkm) 840 000 935 000 1 100 000 Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (milj. kpl) 181 220 220 Maistraatit 678 800 644 000 698 800 Kaupparekisteri 2 467 1 128 58 asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 17 430 16 760 16 870 muut ilmoitukset 27 440 21 950 19 890 tietopalvelu (otteiden lkm) 47 230 38 190 33 150 Yhdistysrekisteri 369 169 9 ilmoitukset 6 840 6 570 6 420 tietopalvelu (otteiden lkm) 9 960 8 910 8 620 Holhous (julk.oik.suoritteet) 6 796 1 867 161 holhousrekisteristä annetut otteet 11 170 10 630 10 640 lupapäätökset 5 380 5 470 5 560 tilintarkastukset 24 910 25 380 26 320 edunvalvojan määrääminen 3 200 3 210 3 320 hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi 4 630 4 190 3 900 Yleishallinto (todistajapalvelut) 2 524 2 072 59 kaupanvahvistukset 12 440 11 790 11 750 julkisen notaarin tehtävät 103 360 100 900 101 420 venerekisteristä annettavat otteet 18 410 18 000 17 940 nimenmuutosasiat 4 170 4 100 4 150 vihkimiset 7 560 7 570 7 710 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 euroa): 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma ennakoitu arvio TUOTOT Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Julkisoikeudelliset suoritteet 9 459 11 028 10 428 10 260 Liiketaloudelliset suoritteet 4 450 5 255 4 541 4 709 Tuotot yhteensä 13 909 16 283 14 969 14 969 KUSTANNUKSET Julkisoikeudelliset suoritteet 12 620 16 389 15 978 16 314 Liiketaloudelliset suoritteet 2 770 3 760 3 027 3 027 Kustannukset yhteensä 15 390 20 149 19 005 19 341 YLIJÄÄMÄ Julkisoikeudelliset suoritteet -3 161-5 361-5 550-6 055 % tuotoista -33,4-48,6-53,2-59,0 Liiketaloudelliset suoritteet 1 680 1 495 1 514 1 682 % tuotoista 37,8 28,4 33,3 35,7 Ylijäämä yhteensä -1 481-3 866-4 036-4 373 % tuotoista -10,6-23,7-27,0-29,2 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 731 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 41 784 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 18 417 000 Muut toimintamenot 23 367 000 Bruttotulot 15 053 000 Maksullisen toiminnan tulot 14 969 000 julkisoikeudelliset suoritteet 10 260 000 muut suoritteet 4 709 000 Muut tulot 84 000 Nettomenot 26 731 000 momentille 25.01.21, 504 000 euroa siirtona momentille 26.01.21 ja 504 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22 sekä lisäyksenä 197 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 30 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (442/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. 2002 talousarvio 26 731 000 2001 talousarvio 27 359 971 2001 lisätalousarvio 275 828 2000 tilinpäätös 26 916 291 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 43 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona 07. Kihlakunnat S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Yhtenäisvirastojen kokonaishenkilöstö vuonna 2000 oli noin 6 120. Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Kehitetään yhteispalvelua tarkoituksenmukaisen palveluverkon aikaansaamiseksi eri toimijoiden kanssa. Edistetään verkkopalveluja lisäämällä rakennettavien kotisivujen palvelutarjontaa. Kehitetään viraston sisäistä toimivuutta parantamalla johtamistoimintoja, huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista ja lisäämällä kustannustietoisuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 40 494 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja muihin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 30 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 3 140 000 euroa kihlakunnanvirastojen toimitilojen perusparantamisesta ja uudistamisesta aiheutuvina toimitilakustannuksina sekä 27 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 30.61.21 sekä vähennyksenä 2 422 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22. 2002 talousarvio 40 494 000 2001 talousarvio 39 426 277 2001 lisätalousarvio 1 144 014 2000 tilinpäätös 39 659 890 S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 75. Poliisitoimi Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tietoon tullut rikollisuus on ollut selvässä kasvussa. Erityisesti huumausainerikollisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Rikollisuuden monimutkaistuminen ja ammattimaistuminen lisäävät poliisin työmäärää tehtävämäärien kasvun lisäksi. Liikennesuoritteiden määrä kasvaa tasaisesti. Poliisin hälytystehtävät ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävät ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Poliisipalvelujen kysyntä ja saatavuus sekä toiminnan laajuus: 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Hälytystehtävät, lkm 863 700 909 114 920 000 940 000 Rikoslakirikokset, lkm 508 483 528 583 530 000 540 000 Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, lkm 284 673 306 742 310 000 320 000 Keskeiset lupapalvelut, lkm (passit, ajokortit, henkilökortit, aseluvat) 882 978 874 266 900 000 900 000 Toimipaikat, lkm 256 250 250 225 joista avoinna joka arkipäivä 246 240 240 220 Toimintalinjat ja tavoitteet Poliisin palvelutaso ja turvallisuuden taso pidetään vähintään 1990-luvun lopun tasolla. Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan pyritään säilyttämään edelleen korkeana. Tavoitteena on, ettei kansalaisten turvattomuuden tunne lisäänny. Kansalaiset ja paikalliset toimijat otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön. Toteutetaan alueellisesti ja paikallisesti laadittuja turvallisuussuunnitelmia. Hälytyspalvelujen saatavuus pidetään vuoden 1999 tasolla. Varmistetaan hälytyspäivystysten palvelukyky poliisitoiminnassa hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. Huumerikollisuuden kasvun estämiseksi toteutetaan poliisin huumausaineiden vastaista strategiaa ja valtioneuvoston tekemää päätöstä huumausainepolitiikan tehostamisesta. Huumausainerikoksilla saadun taloudellisen hyödyn jäljitystä ja pois saamista parannetaan. Talousrikollisuus ja harmaa talous vähentyy. Toteutetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Torjutaan rahanpesua. Torjutaan euron käyttöönottoon liittyviä turvallisuusuhkia. Rikosten selvitystaso ei laske. Poliisin toimintaa kehitetään ulkoisen ja sisäisen arvioinnin, mm. poliisitoiminnan arviointi ja toimintaedellytysten turvaaminen -hankkeen tuloksia hyväksikäyttäen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Sisäasiainministeriö on asettanut poliisille seuraavat tavoitteet: 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keskimäärin min. 13,4 11,9 13 12 Toimintavalmiusaika 70 %:ssa kiireellisissä A-luokan hälytystehtävissä, keskimäärin enintään min. 11 13 13 Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset 958 740 950 980 Rikosten selvitystaso, % törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 81,6 79,7 80 80 Takaisin saatu rikoshyöty talousrikoksissa % ilmoitetuista rikosvahingoista 23 38 15 15 milj. euroa 172 246 Vakavat tieliikenneonnettomuudet 6 988 6 607 6 800 6 800 Toimintamenomomentilta palkattu henkilöstö, htv Poliisimiehet, keskimäärin 7 960 8 030 8 202 8 389 Muu henkilöstö, keskimäärin 2 543 2 623 2 647 2 647 Yhteensä 10 503 10 653 10 849 11 036 Poliisikoulussa aloittaneet 312 426 360 360 Poliisikoulusta valmistuneet 312 195 314 314 Toimintamenomomentin rahoitus, milj. euroa Edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 19,5 15,3 12,0 7,7 Talousarviovuoden rahoitus 466,0 483,0 512,8 499,4 Nettobudjettitulot 6,2 5,0 4,2 35,3 Yhteensä 491,8 503,3 529,0 542,4./. Menot 476,5 491,3 521,3 532,2 Siirtyy seuraavaan vuoteen 15,3 12,0 7,7 10,2 Poliisitoimen taloudellisuus kustannukset euroa/asukas v. 2000 tasossa 103 102 106 107 Julkisten menojen hintaindeksin osaindeksi: poliisi ja rajavartiolaitos 108,9 114,0 116,3 119,8 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 493 837 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 529 156 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 32 292 000 Muut toimintamenot 496 864 000 Bruttotulot 35 319 000 Maksullisen toiminnan tulot ulkopuolisilta (muut kuin lupapalvelujen suoritteet) 32 292 000 Muut tulot 3 027 000 Nettomenot 493 837 000 Momentille on nettobudjetoitu 31 115 000 euroa lupahallinnon tuloina, jotka on aiemmin tuloutettu momentille 12.26.(75). Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 501 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin, 8 027 000 euroa poliisimiesten määrän lisä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
yksestä aiheutuvina menoina, 87 000 euroa kolmen henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21 sekä 53 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 21.02.21. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 381 000 euroa hätäkeskustoiminnan menojen siirtona momentille 26.80.21, 5 550 000 euroa siirtona momentille 33.33.63 oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoina sekä 336 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22. 2002 talousarvio 493 837 000 2001 talousarvio 498 358 822 2001 lisätalousarvio 14 423 797 2000 tilinpäätös 483 041 443 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja käyttö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 39 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon rakentamiseen ja rakentamisen aikaisten käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään seitsemän henkilötyövuoden palkkaamiseen projektitehtäviä varten. Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään viranomaisradioverkon toteuttamiseen liittyviä sopimuksia vuonna 2002 siten, että valtuuden käytöstä aiheutuvat menot saavat olla vuonna 2003 enintään 19 500 000 euroa, josta rakentamiseen 2 000 000 euroa ja käyttöön 17 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Viranomaisradioverkko on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyttöön tarkoitettu radioverkko, jota voidaan joustavasti käyttää myös viranomaisten keskinäisenä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toiminnallisen ikääntymisen takia. Määrärahasta 23 200 000 euroa on varattu Lapin verkon rakentamiseen ja 16 000 000 euroa vuoden 2002 rakentamisen aikaisiin verkon käyttömenoihin. Kiinteän perusverkon veroton kustannusarvio on 134 550 000 euroa. 2002 talousarvio 39 200 000 2001 talousarvio 44 233 425 2001 lisätalousarvio 2000 tilinpäätös 53 820 136 S e l v i t y s o s a : Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset 80. Pelastustoimi Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Kunnat huolehtivat palvelujen paikallisesta tuottamisesta. Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan noin 20 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta. Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa. Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Alueilla, jotka eivät vielä kuulu hätäkeskuslaitokseen, toiminnasta vastaa kunta ja kihlakunnan poliisilaitos. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Toimintalinjat ja tavoitteet Sisäasiainministeriön pelastusosaston toiminta-ajatuksena on, että se vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteenaan hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö. Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle seuraavat tulostavoitteet: Pelastusopiston laadulliset tulostavoitteet Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pelastusopiston määrälliset tulostavoitteet: 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Tutkinnot päällystö AMK päällystö 39 40 alipäällystö 29 28 29 15 pelastaja 88 116 118 120 hätäkeskuspäivystäjä - 21 24 24 Yhteensä 156 205 171 159 Koulutettavapäivät yhteensä 72 848 68 259 70 965 71 460 ammatillinen peruskoulutus 50 293 48 183 51 965 53 960 ammatillinen lisäkoulutus 22 555 20 076 19 000 17 500 Koulutettavapäivän hinta (euroa) 125 131 120 122 Pelastusopiston henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): 1999 2000 2001 2002 toteutuma toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet 86 84 84 85 Bruttomenot 8 600 8 412 8 507 8 777 Tulot 600 679 977 1 682 Sisäasiainministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tulostavoitteet: Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla. Lapin, Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstöä koulutetaan niin, että toiminnan laatu ja varmuus taataan käynnistysvaiheessa kansalaisten ja yhteistoimintaviranomaisten kannalta. Valmistellaan Satakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hätäkeskusten perustamista huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta ja kouluttamalla henkilöstöä keskusten tarpeisiin. Aloitetaan toimitilojen suunnittelu Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan hätäkeskuksia varten. Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä koskevat tavoitteet: 1999 2000 2001 2002 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
toteutuma 1) toteutuma ennakoitu arvio 90 %:ssa hätäpuheluista vastausaika on alle sek. (keskimääräinen vastausaika) 7 6,7 10 10 90 %:ssa tehtäväksiantoa edellyttävistä hätäilmoituksista aika ilmoituksesta tehtäväksiantoon, enintään sek. 2) 60 60 90 90 Hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa/asukas/vuosi 47 52 50 50 Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuodet ja kustannukset (1 000 euroa): 1999 2000 2001 2002 toteutuma 3) toteutuma ennakoitu arvio Henkilötyövuodet 107 107 130 230 Bruttomenot 5 154 5 187 10 893 20 553 Tulot 17 50 143 143 Muulle pelastustoimelle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet: Valtioneuvoston päättämän aluejaon mukaisesti kunnat valmistelevat pelastustoimen alueen hallintoa ja rahoitusta sekä muuta toteuttamista koskevat sopimukset vuoden 2002 loppuun mennessä. 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 054 000 euroa. Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 404 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 31 879 000 Pelastusopiston hintatuetun koulutuksen menot 757 000 Muut toimintamenot 31 122 000 Pelastusopiston koulutuksen menot 8 020 000 Hätäkeskustoiminnan toimintamenot 20 553 000 Muut pelastustoimen toimintamenot 2 549 000 Bruttotulot 1 825 000 Hintatuetun koulutustoiminnan tulot 354 000 Pelastusopiston koulutuksen tulot 1 328 000 Hätäkeskustoiminnan tulot 143 000 Nettomenot 30 054 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina 497 000 euroa sekä muina tuloina 1 328 000 euroa, jossa on huomioitu 1 110 000 euroa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 824 000 euroa siirtona momentille 29.20.30 pelastusalan päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois- Savon ammattikorkeakoulun kanssa sekä lisäyksenä 68 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 143 000 euroa pelastusopiston harjoitusalueen lisärakennuksen rakentamista varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 381 000 euroa hätäkeskustoiminnan toimintamenojen siirtona momentilta 26.75.21 ja 5 803 000 euroa siirtona momentilta 26.97.31. Muiden pelastustoimen menojen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 286 000 euroa siirtona momentille 33.10.21 säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyvalvonnan järjestämisestä ja 84 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22. 1) Valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet. 2) Ennen vuotta 2001 tavoitteena oli: Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskimäärin alle (sek). 3) Vuosien 1999 ja 2000 sekä 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskusten henkilötyövuodet ja kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
2002 talousarvio 30 054 000 2001 talousarvio 20 965 466 2001 lisätalousarvio 251 441 2000 tilinpäätös 16 496 208 22. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 650 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain (561/1999) 75 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, pelastushelikopteritoiminnan järjestämisestä, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UNDAC), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: euroa Ilma-alusten käyttö pelastuspalveluun 1 080 000 Metsäpalojen tähystystoiminta 286 000 Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen 168 000 varautuminen Pelastustoimilain 86 :n 2 momentin mukaiset tutkimukset 32 000 Pelastustoimilain 75 :n mukaiset korvaukset 84 000 Yhteensä 1 650 000 2002 talousarvio 1 650 000 2001 talousarvio 1 210 953 2000 tilinpäätös 1 621 172 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 390 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 :n mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: euroa Valtionosuus kunnallisten hätäkeskusten perustamiskustannuksiin 168 000 Valtionosuus pelastustoimen kalustohankintoihin 3 868 000 Pelastustoimilain 74 :n mukaiset avustukset 354 000 Yhteensä 4 390 000 Pelastustoimen kalustohankintoihin tarkoitetun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien päätelaitteiden hankintaan myönnettävä valtionosuus 1 009 000 euroa ja paloautoihin 2 859 000 euroa, jolla arvioidaan tuettavan noin 40 paloauton hankintaa. 2002 talousarvio 4 390 000 2001 talousarvio 4 221 517 2000 tilinpäätös 3 885 141 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos kuuluu Suomen sisäiseen turvallisuusjärjestelmään ja on samalla myös ulkoisen turvallisuusjärjestelmän osa. Rajavartiolaitos huolehtii Suomen rajojen rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista sekä niiden yhteydessä hoidettavista muista valvontatehtävistä. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalvelun suunnittelusta, johtamisesta, valvonnasta, hätäradioviestinnästä ja suorittaa meripelastuspalvelua. Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalveluun osallistuvien toiminnan sekä meripelastuskoulutuksen yhteensovittamisesta. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen, antaa sotilaskoulutusta ja kehittää puolustusvalmiutta. Rajavartiolaitos suorittaa tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä poliisin pyynnöstä eräitä poliisin tehtäviä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Rajavartiolaitoksen voimavarojen käytön painopisteet ovat Kaakkois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Rajavalvonnan painopiste on Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään Venäjän rajavartiopalvelun vähentäessä joukkojaan. Rajanylitysliikenne vilkastuu edelleen. Rajavartiolaitoksen henkilöstön määrää lisätään ja rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan, jotta sujuva rajanylitysliikenne kyetään turvaamaan. Meripelastuslainsäädännössä tapahtuvien muutosten edellyttämät toimenpiteet pannaan rajavartiolaitoksen osalta täytäntöön. Panostietoja 4) 1996 1998 2000 2002 Toimintamenot (milj. euroa) 147 147 151 155 Henkilötyövuodet (htv) 3 231 3 130 3 065 3 150 Sisäasiainministeriö on asettanut rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet: Rajavalvonta Päätöksentekijöille välitetään ajantasainen ja rajatilannetta vastaava rajatilannekuva. Rajavalvonnan määrää Suomen itärajalla lisätään. Rajavalvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muut merkittävät rajatapahtumat selvitetään viipymättä rajavaltuutettujen käsittelyä ja muita jatkotoimenpiteitä varten. Perustietoja 5) 1996 1998 2000 2002 Rajatarkastukset Partiointi (tuntia) 630 000 523 000 429 000 440 000 Kiinteä valvonta (tuntia) 529 000 617 000 715 000 740 000 Tarkastukset (kpl) 78 408 68 114 79 647 80 000 Havaittu rajatapahtuma (kpl) 6) 117 89 73 80 Havaitut rikkomukset (kpl) 1 417 2 669 2 437 2 500 Jatkotoimenpiteet (kpl) 7) 1 887 2 499 2 415 2 500 Toimintamenot (milj. euroa) 102,4 93,3 87,1 87,5 Henkilötyövuodet (htv) 2 250 1 989 1 762 1 775 Kaikki Schengenin alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA:n kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengenin sisärajoilla rajatarkastuksia ei toimeenpanna, mutta valmius niiden aloittamiseen ylläpidetään. Rajatarkastukset toteutetaan laadukkaasti turvaten sujuva rajanylikulkuliikenne. Rajatarkastuksissa ja niihin liittyvissä tutkinnoissa ja hallintopäätöksissä huolehditaan henkilön oikeusturvasta. Rajanylityspaikkojen läpäisykykyä parannetaan ja rajatarkastushenkilöstön määrää lisätään liikenteen kasvua vastaavasti. Perustietoja 8) 1996 1998 2000 2002 Rajatarkastukset ulkorajalla (milj.) 8,9 10,9 13,9 15,5 Tarkastusprosentti ulkorajalla (%) 98 94 98 98 Ulkomaalaislain rikkomukset (kpl) 9) 2 130 2 020 2 690 3 000 4) Vuosien 1996 2000 tiedot ovat toteutumia ja vuoden 2002 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995 = 100). 5) Vuosien 1996 2000 tiedot ovat toteutumia ja vuoden 2002 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995 = 100). 6) Henkilön, ilma-aluksen tai aluksen luvaton rajanylitys tai muu rajatapahtuma. 7) Rikosilmoitukset, rangaistusvaatimusilmoitukset, huomautukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17