Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja ovat muun muassa ongelmaperustainen oppiminen, tutkiva oppiminen, ilmiöoppiminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen. Projektioppiminen on eri oppiaineita yhdistävää toiminnallista oppimista, jossa tutustutaan reaalimaailman ongelmiin ja yritetään ratkoa niitä. Oppilaat tekevät yhteistyötä, arvioivat omaa ja muiden työskentelyä sekä valmistavat lopputuotoksen. Ei ole mielekästä, että oppilaat näyttävät omaa osaamistaan projektin lopuksi kokeessa tai pelkkä projektin tuotos arvioidaan, vaan tärkeintä on koko prosessi itsessään. Miksi projekteja? Oppilaiden motivointi Valmistautuminen tuleviin opintoihin, työelämään ja aktiiviseen Projektioppimisen kansalaisuuteen roolit lyhyesti o ongelmanratkaisukyky o vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot o esiintymistaito o tiedonkäsittelytaito o tietotekniset taidot o kriittinen ajattelu Opettajien innostus työtään kohtaan Yhteistyö koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä Syvempi ymmärrys ja kyky soveltaa oppimaansa muissa konteksteissa
Projektioppiminen tiivistetysti Projekti: - melko pitkäkestoinen - rakentuu oppilaiden arkeen tai tulevaan työelämään liittyvien ongelmien ympärille - valmistetaan tuotos, kuten raportti, esitys tai fyysinen tuote - voi olla oppiainerajat ylittävä - mahdollinen yritysyhteistyö Oppilaat: - aktiivisia - työskentelevät (yleensä) ryhmissä - organisoivat omaa työskentelyään ja ottavat vastuuta - mukana arvioimassa työskentelyä (itsearviointi, vertaisarviointi) Opettaja: - oppimisen organisoija, ohjaaja, fasilitaattori, ammatillinen neuvonantaja - huolehtii tasapuolisesta työnjaosta ja sopivasta vaikeustasosta - ohjaa sekä yksilöitä että ryhmiä - tiimiopettajuus
Buck Institute for Education on tehnyt mallin siitä, mitä projektioppiminen on parhaimmillaan. Mitkä ovat välttämättömät elementit projektityöskentelyssä, jotta opetusmenetelmällä saavutetaan halutut hyödyt? Välttämättömät projektielementit Haastava ongelma Julkinen tuote Pitkäkestoinen tutkimuksellisuus Palaute - Tieto ja ymmärrys oppiaineesta - Menestymisen taidot Autenttisuus Reflektio Oppilaan ääni Kaavio: Mukaillen Buck Institute for Education järjestön välttämättömien projektielementtien mallia.
Mallin keskiössä on oppilaan oppimistavoitteet: tieto ja ymmärrys oppianeesta sekä menestymisen taidot. Projekteissa opiskellaan opetussuunnitelman perusteissa mainittuja sisältö sekä kehitetään oppilaiden nykypäivänä tarvitsemia metataitoja, kuten ongelmaratkaisu-, vuorovaikutus-, tiedonkäsittely- ja esiintymistaitoja. Projektioppimisessa alkutilanteena on jokin haastava ongelma, joka oppilaiden tulee ratkaista tai kysymys, johon tulee etsiä vastaus. Ongelma voi olla joko konkreettinen tai abstrakti. Ongelman tarkoituksena on sitouttaa oppilaat ja tehdä oppimisesta merkityksellisempää. Opiskeltavaa tietoa tarvitaan oikeastikin. Projekti on monivaiheinen ja kestää kauemmin kuin pari päivää. Projektityöskentely jatkuu, kunnes alun ongelmaan on saatu jonkinlainen ratkaisu. Projektien autenttisuudella pyritään motivoimaan oppilaita. Autenttisuus voidaan saavuttaa useilla eri tavoilla. Konteksti voi olla autenttinen eli ongelmaa ratkotaan samalla tavalla kuin ihmiset luokkahuoneen ulkopuolella vastaavia ongelmia ratkoisivat. Projektit voivat sisältää todellisen elämän työkaluja ja prosesseja. Toisaalta projektituotoksella voi olla todellista vaikutusta muihin toimijoihin, kuten esimerkiksi kirjaston käyttäjätutkimus tai koulun pihan suunnitteluun liittyvä mielipidekysely. Projektit voivat olla myös omakohtaisesti autenttisia eli ne nousevat oppilaiden henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista. Projektityöskentelyssä oppilailla on perinteiseen luokkahuoneopetukseen nähden enemmän vapautta suunnitella omaa opiskeluaan. Projektituotosten tulee olla tekijöidensä näköisiä. Reflektion tulisi olla osa luokkahuonetyöskentelyä ja olennainen osa koko projektia. Reflektointi auttaa oppilaita vahvistamaan oppimaansa ja parantaa heidän kykyä löytää sille sovelluskohteita luokkahuoneen ulkopuolella. Reflektoimalla itse projektityöskentelyä oppilaat löytävät uusia strategioita tulevia projekteja varten ja reflektoimalla omia menestymisen taitojaan (esiintymiskyky, vuorovaikutustaidot, pitkäjänteisyys yms.) oppilaat löytävät kehityskohteita itsestään. Projekteissa oppilaiden tulee oppia palautteen antamista ja palautteen vastaanottamista. Projektioppimisessa oppilaat eivät saa palautetta vain opettajalta, vaan myös vertaisarvioita muilta luokkakaverilta.
Optimitilanteessa projektin tuotos esitellään myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaat motivoituvat paremmin, mikäli kuulijoina on muitakin kuin oma opettaja ja luokkatoverit. Lisäksi tuotosten julkinen esittely lisää kommunikaatiota koulun, oppilaiden vanhempien ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Lähteet: Buck Institute for Education. (2015). Gold Standard PBL: Essential Project Design Elements. Saatavissa: http://www.bie.org/object/document/gold_standard_pbl_essential_project_desig n_elements. Larmer, J., Mergendoller, J., Boss, S. (2015). Setting the Standard for Project Based Learning: A Proven Approach to Rigorous Classroom Instruction. Wolpert-Gawron, H. (2015). What the Heck is Project Based Learning? Saatavissa: https://www.edutopia.org/blog/what-heck-project-based-learningheather-wolpert-gawron.