Medical Humanities verkkoresurssit ja opiskelijoiden asennoituminen verkkoopetukseen

Asklepios V Projektityö/ Raportti Jenni Meriläinen, 55687 Medical Humanities verkkoresurssit ja opiskelijoiden asennoituminen verkkoopetukseen Asklepios-opintojen projektityöni lähti liikkeelle kiinnostuksesta Medical Humanities aiheesta löytyviä verkkoresursseja ja niiden mahdollista opetuskäyttöä kohtaan. Asklepios-kokonaisuuden www-sivuilla (http://asklepios.utu.fi/) löytyy muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä. Projektityöni koostuu kahdesta osasta: Ensimmäinen osa käsittelee sitä, millaisia Medical Humanities aiheeseen liittyviä ja mahdollisesti Asklepios-opetuksessa hyödynnettäviä resursseja internetistä löytyy. Toinen osa taas käsittelee Asklepios-kurssille osallistuneiden opiskelijoiden asenteita verkko-opetukseen ja sitä, miten he ovat hyödyntäneet www-resursseja Asklepiosopinnoissaan. Selvittääkseni opiskelijoiden asenteita teetin Asklepios-kurssin opiskelijoilla kyselyn (Liite 1). Medical Humanities opintokokonaisuuksia on erityisesti USA:ssa ja Britanniassa ja joissakin ohjelmissa on mahdollista jopa suorittaa aiheesta tohtorintutkinto. Kartoitin Medical Humanities aiheeseen liittyviä sivustoja ja tietokantoja, joiden taustalla on yleensä opintokokonaisuus. Tarkoitukseni on selvittää, millaisia Medical Humanities aiheeseen liittyviä resursseja opintokokonaisuuksien www-sivuilta löytyy ja millaisille kohderyhmille ne on suunnattu. Miten näitä www-sivustoja voisi hyödyntää Asklepios-kokonaisuuden opetuksessa? Analysoin näitä kysymyksiä muutaman esimerkkitapauksen kautta. 1. Medical Humanities opintokokonaisuuksiin liittyvät verkkoresurssit Internetistä löytyy Medical Humanities opintokokonaisuuksien sivustoja ja niihin liittyen esimerkiksi tieto- ja kuva-arkistoja. Medical Humanities aihetta käsitteleviä nettisivustoista olen valinnut muutamia esimerkkisivustoja, New York Universityn ylläpitämän verkkosivuston, University College London n ylläpitämän tietokannan sekä kanadalaisen University of Manitoban 1

Medical Humanities Program n sivut ja opiskelijoiden toimittaman verkkolehden, jota julkaisee the Department of Medical Education at the University of Illinois College of Medicine. Näiden sivustojen lisäksi on luonnollisesti useita muita vastaavia kokonaisuuksia. Olen valinnut nämä esimerkit, koska ne edustavat useamman eri maan Medical Humanities kokonaisuuksia ja kaikkiin niihin liittyy mahdollisesti Asklepios-opetuksessa hyödynnettäviä resursseja. Yksi keskeisimpiä aiheeseen liittyvistä verkkosivustoista on New York University School of Medicine n ylläpitämät verkkoresurssit (http://endeavor.med.nyu.edu/lit-med/medhum.html) ja erityisesti Literature, Arts and Medicine Database (http://endeavor.med.nyu.edu/lit-med/lit-meddb/index.html). Tämä tietokanta on syntynyt useiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Tietokanta sisältää kuvauksia ja arviointeja koskien medical humanities -aiheeseen liittyvää taidetta, kirjallisuutta ja esittäviä taiteita. Hakuvaihtoehtoina on mm. vapaasanahaku, tekijähaku, otsikko, tyylilaji ja aikakausi. Tietokannassa on runsaasti sisäisiä linkkejä, joiden kautta pystyy hakemaan vaivattomasti lisätietoja. Tietokantaan sisältyy tekstien lisäksi myös kuva- ja audiotiedostoja. Hyvät ja kattavat hakuvaihtoehdot ovat tämän tietokannan hyvä puoli, samoin tietokannan monipuolisuus ja laajuus. Tämä tosin myös asettaa käyttäjälle vaatimuksia, koska tiedonpaljouteen on helppo eksyä. Toimittajien tarkoituksena on ollut koota tietoa Medical Humanities aiheen opettamisen kannalta käyttökelpoisista teoksista yhteen tietokantaan. Teoksia myös esitellään opetustarkoituksia silmälläpitäen. Tietokanta soveltuu hyvin aihetta koskevien hakujen lähtökohdaksi ja tietopankiksi niin opettajille kuin opiskelijoillekin. NYU:n ilmeisen kattavaan tietokantaan onkin viitattu useimmilla muilla Medical Humanities nettisivustoilla. Lisäksi NYU School of Medicine julkaisee medical humanities aiheeseen liittyvää sähköpostilistaa, jonka keskusteluja on mahdollista lukea, vaikka ei itse kuuluisi listalle. NYU myös ylläpitää tietokantaa Medical Humanities asiantuntijoista, jotka on listattu maanosan mukaan. Lisäksi sivustoon kuuluu tietokanta opintokokonaisuuksista, joista voi hakea tietoa instituution, aiheen ja vapaasanahaun avulla. Molemmat viimeksi mainitut tietokannat kuitenkin keskittyvät lähinnä pohjoisamerikkalaisiin asiantuntijoihin ja instituutioihin. Medical Humanities Resource Database, University College London (http://www.mhrd.ucl.ac.uk/) on tarkoitettu resurssiksi kaikille taiteiden ja humanismin käytöstä lääketieteen tutkimuksessa ja koulutuksessa kiinnostuneille. Tietokannan taustalla olevat instituutiot ovat v. 1998 perustettu The Centre of Medical Humanities ja The UCL Centre for Health Informatics and Multiprofessional Education. Tietokanta on tekijöiden mukaan saanut inspiraationsa NYU:n tietokannasta. 2

Tietokannassa on kaksi osaa: opintokokonaisuuksien tietokanta ja resurssitietokanta. Resurssitietokannasta voi etsiä tekijän, otsikon ja avainsanojen avulla lyhyitä kuvauksia valikoiduista teoksista, mm. kirjallisuudesta ja elokuvista. Idea siis on sama kuin NYU:n tietokannassa, mutta brittiläinen tietokanta ei ole yhtä monipuolinen. Opintokokonaisuuksien tietokannasta voi hakea kursseja Brintannian eri yliopistoissa järjestettävistä medical humanities kursseista. Hakuja voi tehdä hakusanan, otsikon, tason (undergraduate, postgraduate, continuing professional development) ja kohdeyleisön mukaan. Vaihtoehtoisina kohdeyleisöinä ovat lääkärit, sairaanhoitajat, lääketieteen opiskelijat ja moniammatilliset asiantuntijat. Muille kuin lääketieteen opiskelijoille suunnattuja kursseja löytyy vain vähän. Ilmeisesti tietokantakin on suunnattu pääasiassa lääketieteen opiskelijoille, mutta toisaalta muille ryhmille on epäilemättä vähän aihepiiriin liittyvää koulutusta. Body Electric on University of Illinois n opiskelijoiden toimittama verkkojulkaisu (http://www.uic.edu/com/mcme/body/main.htm). Se poikkeaa edellä esitellyistä tietokannoista, koska siinä julkaistaan lääketieteen opiskelijoiden sekä collegen ja yhteistyöinstituutioiden henkilökunnan itse tuottamia tekstejä, runoja, valokuvia ja taidetta. Lehteä on julkaistu vuodesta 1984 alkaen ja sen arkistot löytyvät internetistä. Body Electric julkaisulle löytyisi hyvinkin monipuolisia käyttömahdollisuuksia Asklepios-opetuksessa. Se voisi toimia seminaarien ja kurssitöiden lähteenä sekä vastaavantyyppisten omien julkaisujen tai kokoelmien innoittajana. Body Electric julkaisu liittyy yliopiston Medical Humanities ohjelmaan (http://www.uic.edu/com/mcme/humanities.htm). Medical Humanities -opetus terveystieteiden keskukselle on University of Illinois ssa alkanut jo vuonna 1978. Nykyinen ohjelma tarjoaa opetusta lääketieteen opiskelijoille neljän ensimmäisen opiskeluvuoden ajan kliinisen opetuksen yhteydessä. Medical Humanities Program (MPH) järjestää lyhyitä kursseja esimerkiksi vaihtoehtolääkinnästä ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi ohjelman puitteissa järjestetään koko yliopistoyhteisölle avoimia kursseja kliinisen etiikan ja lääketieteen historian kaltaisista aiheista. Tämä ohjelma siis pyrkii suuntaamaan opetustaan myös lääketieteellisen tiedekunnan ulkopuolelle, vaikka pääpaino onkin lääketieteilijöiden opetuksessa. Kanadalaisen University of Manitoban Medical Humanities Program (http://www.umanitoba.ca/faculties/medicine/medical_humanities/) tarjoaa opetusta sekä kandivaiheen lääketieteen opiskelijoille että muille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lääketieteen 3

opiskelijoille on tarjolla kursseja kliinisestä etiikasta, lääketieteen historiasta, inhimillisistä arvoista, oikeustieteestä, vaihtoehtolääkinnästä ja lievittävästä hoidosta. Muille on tarjolla vain kolme ensin mainittua kokonaisuutta. Tämän opintokokonaisuuden sivuilta löytyy linkkejä mm. valikoiduille lääketieteen etiikan sivustoille Kanadassa ja Yhdysvalloissa sekä lääketieteen historian sivustoille. Lääketieteen historian opetukseen liittyy Hippocrates on the web -sivusto (http://www.umanitoba.ca/faculties/medicine/units/history/), jolla on tiivistelmiä Manitoban yliopiston lääketieteen historian kurssien sisällöistä sekä aiheeseen liittyviä linkkejä. Linkkien kautta pääsee mm. Manitoban yliopiston Health Sciences kirjastoihin (http://www.umanitoba.ca/libraries/health/internet/histlink.shtml), joiden verkkosivuilta löytyy monipuolisia linkkejä muidenkin kuin pohjoisamerikkalaisten organisaatioiden sivuille. Kirjaston sivuilta löytyy myös linkki USA:n National Library of Medicine ja Wellcome Library for the History and Understanding of Medicine -sivuille. Näiltä sivustoilta löytyy myös vapaasti käytettävissä olevia tekstejä ja kuvia. Tästä syystä Manitoban yliopiston Health Sciences kirjastojen sivusto on erittäin hyvä lähtökohta esimerkiksi Asklepios-opiskelijoille, jotka etsivät materiaalia ja aiheita kurssitöihin. Kaikille esimerkkeinä käsittelemilleni sivustoille tuntuu olevan ominaista englanninkieliseen maailmaan keskittyminen. Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että vastaavia opintokokonaisuuksia ei kovin paljon edes ole maailmalla, mutta ainakin etiikkaan, lääketieteen historiaan ym. medical humanities aihepiireihin liittyvistä aiheista varmasti löytyisi enemmänkin aineistoa, jota olisi tarpeellista hyödyntää myös opetuskäytössä. 2. Opiskelijoiden verkkoresurssien käyttö ja asennoituminen verkko-opetukseen 2.1. Tietoverkkojen hyödyntäminen Asklepios-opinnoissa Opiskelijoille lähetetyn kyselyn tarkoituksena oli selvittää Asklepios-opiskelijoiden tämänhetkistä www-resurssien käyttöä sekä asennoitumista verkko-opetukseen. Kysely koski sekä Asklepioskokonaisuuden sivujen hyödyntämistä että yleisemmin internet-resurssien käyttöä Asklepiosopinnoissa. Asenteita verkko-opetukseen kartoitin sekä yleisemmällä tasolla että koskien mahdollista tulevan Asklepios-kurssin osittaista verkkototeutusta. 4

Lähetin kyselyn sähköpostitse kolme kertaa, ensin kahdesti Asklepios-kurssin sähköpostilistalle (medhum02@utu.fi) ja sitten niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet. Sain vastauksia 11 kpl. Vastauksia tuli siis kohtuullisesti ottaen huomioon, että kurssilta on jäänyt pois opiskelijoita ja osan yhteystiedot olivat vanhentuneita. Syksyllä 20020 aloittaneita opiskelijoita oli kaikkiaan 21. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista viisi oli humanisteja, kuusi lääketieteilijöitä, kahdeksan naisia ja kolme miehiä. Kuusi oli jättänyt Asklepios-kokonaisuuden jossain vaiheessa kesken. Teettämäni kysely (ks. liite) käsitteli sitä, miten paljon opiskelijat ovat hyödyntäneet wwwresursseja ja erityisesti Asklepios-ohjelman nettisivuja Asklepios-opinnoissaan. Lisäksi selvitin asenteita verkko-opetusta kohtaan. Lähdin tarkoituksella hyvin väljästä www-resurssin määritelmästä, koska tavoitteenani oli saada tuntumaa siihen, miten opiskelijat itse ymmärtävät tietoverkkojen hyödyntämisen opiskelussa. Opiskelijoiden asenoitumisen ja lähtötilanteen selvittäminen on eduksi suunniteltaessa mahdollista opetuksen osittaista siirtämistä verkkoon. Verkko-opetuksella tarkoitan opetusta ja opiskelua, jota tuetaan tai jonka jokin osa perustuu tietoverkkojen kautta saataviin tai siellä oleviin aineistoihin ja palveluihin. Verkkopedagogisia käsitteitä on suuri määrä verkko-opetuksen moninaisuudesta johtuen. 1 Tästä syystä voidaan pitää perusteltuna käyttää lähtökohtana hyvin väljää verkko-opiskelun määritelmää. Asklepios-kokonaisuuden verkkosivuja olivat hyödyntäneet melkein kaikki vastaajat kurssiohjelman ja aikataulun katsomiseen (taulukko 2). Tämä selittyy luonnollisesti sillä, että kokonaisuuden ohjelma löytyi ainoastaan verkosta, joten opiskelijoiden olisi ollut vaikeaa hyödyntää lähiopetusta katsomatta ohjelmaa verkosta. Tällä kurssilla www-sivuja hyödynnettiin opintokokonaisuuden sisältöä ja suorittamista koskevan tiedon välittämisessä. Taulukko 2. Miten paljon olet hyödyntänyt Asklepios-kokonaisuuden nettisivuja opiskelussasi ja mihin tarkoitukseen? Kurssiohjelman ja aikataulun katsominen Linkkilista lähtökohtana Hankkiakseni opintokokonaisuudesta tietoa Muu tarkoitus tiedonhaussa ennen sen alkua 10 2 10-1 Tella et al. 2001, 21. 5

Myös ennen opintokokonaisuuden alkua tieto kurssin www-sivuista näyttää tavoittaneen opiskelijoita hyvin, koska 10 vastanneista oli käynyt sivuilla ennen kokonaisuuden alkua syksyllä 2002. Yhden opiskelijan mielestä www-sivujen merkityksestä kurssiohjelman suhteen olisi saanut tiedottaa enemmänkin opintojen aikana. Seuraava kysymys koski Asklepios-sivujen käytettävyyteen liittyviä seikkoja. Valtaosa vastaajista arvioi sivujen helppolukuisuuden, informatiivisuuden ja ulkonäön hyväksi (taulukko 3). Taulukko 3. Mitä mieltä olet Asklepios-sivuista? Hyvä Kohtalainen Huono Helppolukuisuus 8 2 - Informatiivisuus 7 3 - Ulkonäkö 8 1 1 Käytettävyyteen liittyvät tekijät ovat ensiarvoisen tärkeitä www-sivustoja suunniteltaessa. 2 Informatiivisuuden kohdalla yksi vastaaja nosti esiin sen, että tietojen päivitystä ei tapahdu tarpeeksi usein eivätkä tiedot ole kovin yksityiskohtaisia. Asklepios-kokonaisuuden www-sivut toimivat lähinnä kurssien sisällön ja ajankohdan tiedotusvälineenä, ja tässä tarkoituksessa ne näyttävät toimineen vastaajien mielestä varsin hyvin. Suurin osa vastaajista arvioi käyttäneensä www-aineistoja ja palveluita ainakin jossain määrin Asklepios-opinnoissaan hyödyksi (taulukko 4). Eniten www:tä oli käytetty tiedonhakuun, muutamat olivat myös löytäneet sen kautta lähdeaineistoja tai lähtökohtia kurssitöiden ideoinnille (taulukko 5). Kysymyksen 5 vastausvaihtoehdoksi olin liittänyt myös aiheeseen liittyvät keskusteluryhmät, koska ainakin NYU:n The Lit-med Archives tarjoaa mahdollisuuden keskusteluryhmän seuraamiseen. Lisäksi olin kiinnostunut siitä, kuuluvatko opiskelijat sähköpostilistoille tai keskusteluryhmiin, joissa mahdollisesti keskusteltaisiin myös humanistis-lääketieteellisistä ongelmista. Tällaista toimintaa kukaan ei kuitenkaan ilmoittanut. 2 Ks. esim. Nielsen 2000, 10-15. 6

Paljon Jonkin verran Vähän En lainkaan 1 3 4 2 Taulukko 5. Jos olet käyttänyt www:tä Asklepios-opinnoissasi, mihin tarkoitukseen olet sitä hyödyntänyt? Taulukko 4. Miten paljon olet hyödyntänyt www-aineistoja tai palveluja Asklepiosopinnoissasi? Tiedonhaku Tiedonhaku wwwdokumentteja, Liittymällä Ideoinnin Muu hakukoneilla tietokannoista - julkaisuja tai sivustoja lähdeaineistona postitus-listoille, keskusteluryhmiin tms. apuna tai lähtökohtana projekti- ja kurssitöissä 7 6 5-4 - Kysymyksen 5 vastausvaihtoehdoissa oli tarkoituksella lueteltu tiedonhaun lisäksi www-aineistot lähteinä sekä ideoinnin apuna. Tiedonhaku erilaisilla hakukoneilla ja kirjastotietokannoista on varmasti monille nykyopiskelijoille rutiininomainen tapa lähteä etsimään tietoa uudesta aiheesta. Tämä näyttäisi olleen myös kyselyyn vastanneille tyypillisin internetin käyttötapa opiskelussa. Tämän lisäksi on tarpeen nostaa internet-julkaisujen ym. www-aineistojen lähteenä käyttämisen omaksi vaihtoehdokseen. Ideointia koskeva vastausvaihtoehto menee päällekkäin muiden vaihtoehtojen kanssa, mutta koin sen nostamisen omaksi vaihtoehdokseen perusteluksi, koska se tuo pelkän tiedonhaun lisäksi hieman syvällisempään käyttötarkoitukseen viittaavan aspektin. Täysin toisensa poissulkevien vaihtoehtojen laatiminen ei olisi ollut mielekästä eikä edes mahdollista. 2.2. Asenteet mahdollista verkko-opetusta kohtaan Aiemmissa tutkimuksissa opiskelijat ovat nimenneet verkko-opiskelun parhaiksi puoliksi joustavuuden suhteessa aikaan ja paikkaan, verkkokeskustelut ja ohjaajan palautteen. 3 Kyselyssäni 3 Mannisenmäki&Manninen 2004, 21. 7

yleisin verkko-opiskelun hyväksi puoleksi mainittu ominaisuus oli ajasta ja paikasta riippumattomuus. Tämän oli maininnut myönteisenä asiana viisi opiskelijaa. Kaksi vastaajaa arvioi myös ajasta ja paikasta riippumattomuuden aiheuttavan mahdollisesti motivaation puutetta ja opintojen jäämistä roikkumaan. Verkko-opiskelun myönteisinä puolina mainittiin myös helppous ja käytännöllisyys Verkko-opetusta suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava, että ajasta ja paikasta riippumattomuuskin on suhteellista. Opiskelijoiden näkemyksiä verkkokursseista tutkinut Anne Nevgi korostaa, että opiskelu tapahtuu aina jossain ajassa ja paikassa. Tosiasiallinen vapaus riippuu kurssista: voi olla tiukastikin aikataulutettuja verkkokursseja. Siinä tapauksessa, että verkkokurssilla on hyvin joustava aikataulu, on kurssin ohessa oltava opintojen suunnittelua tukevia elementtejä, kuten malliaikatauluja. Näin tehostetaan verkkokurssin suorittamista. Verkkokurssilla opiskelijat tarvitsevat tukea opintojen suunnitteluun jo siitäkin syystä, että uusi oppimisympäristö voi aiheuttaa vierauden tunnetta ja epätietoisuutta. 4 Verkko-opiskelijalle ajankäytön hallinta on hyvin keskeistä: vaikka verkko-opiskelussa suoritusten ajankohdasta voidaan joustaa, vaatii opiskelu aina aikaa ja työtä. 5 Verkko-opintojen yhteydessä erilaisten tuki- ja ohjausjärjestelyiden merkitys korostuu. 6 Vaikka tietoverkot tarjoavat mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomalle vuorovaikutukselle, ne tarjoavat kasvoista kasvoihin tapahtuvaan kommunikaatioon verrattuna hyvin rajalliset vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollisuudet. 7 Tämä näyttää olevan tässä kyselyssä opiskelijoiden verkko-opetukseen yleisimmin liittämä negatiivinen mielleyhtymä. Neljä vastaajaa mainitsi verkko-opetuksen negatiivisena puolena vuorovaikutuksen puutteen. Muina verkko-opetuksen haittapuolina mainittiin mm. tietokoneiden puute, netistä riippuvuus ja se, että näytöltä on hankala lukea pitkiä tekstejä. Vuorovaikutuksen vähäisyys tai jopa sen puuttuminen kokonaan näyttäisi tähän kyselyyn vastanneiden joukossa olevan keskeisin verkko-opetukseen yhdistetty haittapuoli. Vuorovaikutus on melko yleisluontoinen käsite. Yleensä sillä tarkoitetaan, että ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 8 Jouni Immonen jakaa etäopetuksessa tapahtuvan vuorovaikutuksen kolmeen lajiin: 4 Nevgi 2001, 196-197. 5 Mannisenmäki&Manninen 2004, 21-22. 6 Ks. esim. Kiviniemi 2001, 78, 86. 7 Hakkarainen 2001, 19; Mannisenmäki&Manninen 2004, 22. 8 Matikainen 2001, 55. 8

oppijan ja opettajan, oppijan ja oppijan sekä oppijan ja oppimateriaalin väliseen. Hänen mukaansa tietoverkot ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia kaikille vuorovaikutuksen lajeille. 9 Tietoverkkojen käytön sosiaalipsykologiaa tutkineen Janne Matikaisen mukaan tietoverkkovälitteiselle viestinnälle on ominaista sosiaalinen vihjeettömyys. Sosiaalisen läsnäolon teorian mukaan kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus perustuu suurempaan sosiaaliseen läsnäoloon kuin yksipuolisempi tietoverkkovälitteinen viestintä. Tällöin kuitenkin olennainen kysymys on se, tuntevatko ihmiset toisensa entuudestaan. Mikäli he tuntevat toisensa entuudestaan, tietokone on vain yksi väline. 10 Tästä syystä verkko-opetuksen soveltaminen yhtenä opetusmuotona perinteisen luento- ja pienryhmäopetuksen ohessa ei automaattisesti johda vuorovaikutuksen puutteellisuuteen tai vaikeutumiseen. Lisäksi on huomattava, että aivan kuten ajasta ja paikasta riippumattomuus, myös vuorovaikutuksen aste voi vaihdella verkkokurssista ja opintokokonaisuudesta riippuen. Joillakin vastaajilla näyttäisi olevan liian yksipuolinen kuva verkko-opiskelusta yksinäisenä ja esimerkiksi perinteiselle luento-opetukselle vastakkaisena. Tietoverkkoja hyödyntävä opetus on kuitenkin opetuksen toteuttamista erilaisia välineitä, esimerkiksi videoluentoja ja verkkopohjaisia keskustelualueita käyttäen. Vastaajista kahdeksan suhtautui mahdolliseen Asklepios-kurssien osittaiseen verkko-opetukseen ainakin varovaisen myönteisesti. Yksi ei vastannut tähän kysymykseen mitään, yksi ei ottanut kantaa ja yksi suhtautui verkko-opetukseen Asklepios-opintojen kohdalla kielteisesti. Suurin osa vastaajista siis piti verkko-opetusta ainakin harkitsemisen arvoisena mahdollisuutena. Verkkoopetukseen liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista näyttäisi vastaajilla olevan keskeisiä uhkia ja mahdollisuuksia huomioiva, joskin hieman yksipuolinen kuva. 3. Pohdinta Asklepios-kokonaisuuden opetuksessa voitaisiin jatkossa pyrkiä hyödyntämään olemassaolevia verkkoresursseja enemmän. Internetistä löytyvät Medical Humanities sivustot voisivat toimia tiedonhaun ja kurssitöiden suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana. Opiskelijoiden ennakkoodotusten ja taitojen huomioiminen ja laajempi kartoittaminen olisi hyödyllistä esimerkiksi ohjauksen kohdentamisessa, etenkin jos Asklepios-opetusta aiotaan jatkossa toteuttaa osittain myös 9 Immonen 2001, 23. 10 Matikainen 2001, 56. 9

verkko-opintoina. Kurssin aikataulutus ja sosiaalisen ryhmän aikaansaaminen vaikuttaa opiskelua edistävästi verkko-opinnoissa. 11 Projektityöni kyselylomakkeessa olin muotoillut verkko-opetukseen asennoitumista koskevat kysymykset tarkoituksella väljästi, koska nykyisiin Asklepios-opintoihin ei sisältynyt verkkokursseja, joihin liittyviä yksityiskohtaisempia mielipiteitä olisi voinut kysyä suoraan. Jälkeenpäin ajatellen olisi kuitenkin pitänyt kysyä tarkemmin esimerkiksi muiden opintojen yhteydessä saaduista verkko-opiskelukokemuksista. Muutamat vastaajat kyllä viittasivat aikaisempiin kokemuksiin tai niiden puuttumiseen verkko-opiskelua koskevissa vastauksissaan. Tämä kysely on muutenkin vain suuntaa antava jo vastaajajoukon pienuudesta johtuen. Kaiken kaikkiaan tämän kyselyn perusteella muodostuu se kuva, että opiskelijoiden tietoverkkojen hyödyntämistä Asklepios-opinnoissa voitaisiin monipuolistaa ja suurin osa suhtautuu verkkoopetuksen mahdollisuuteen ainakin periaatteessa myönteisesti. Opiskelijat myös tunnistavat verkkoopetuksessa sekä mahdollisuuksia että ongelmia. LÄHTEET WWW-lähteet Body Electric. A Literary Arts Magazine - the Department of Medical Education at the University of Illinois College of Medicine Chicago. http://www.uic.edu/com/mcme/body/main.htm [Ref. 6.6.2004] The Medical Humanities Program, University of Illinois, Chicago. http://www.uic.edu/com/mcme/humanities.htm [Ref. 6.6.2004] Medical Humanities Resources at the NYU School of Medicine. http://endeavor.med.nyu.edu/lit-med/medhum.html [Ref. 6.6.2004] The Medical Humanities Program, University of Manitoba http://www.umanitoba.ca/faculties/medicine/medical_humanities/ [Ref. 6.6.2004] 11 Nevgi 2001, 196-197. 10

Hippocrates on the web History of Medicine, Faculty of Medicine, University of Manitoba. http://www.umanitoba.ca/faculties/medicine/units/history/ [Ref. 6.6.2004] Health Sciences Libraries, University of Manitoba. http://www.umanitoba.ca/libraries/health/internet/histlink.shtml [Ref. 6.6.2004] The UCL Medical Humanities Resource Database http://www.mhrd.ucl.ac.uk/ [Ref. 6.6.2004] Kirjallisuus Hakkarainen, Kai 2001. Aikuisen oppiminen verkossa. - Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. 2001. Toim. Pekka Sallila ja Pekka Kalli. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. Immonen, Jouni 2001. Kirjeopetuksesta verkko-opiskeluun Etäopetuksen neljä sukupolvea. - Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. 2001. Toim. Janne Matikainen & Jyri Manninen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Kiviniemi, Kari 2001. Autonomian ja ohjauksen suhde verkko-opetuksessa. - Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena. 2001. Toim. Pekka Sallila ja Pekka Kalli. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy. Mannisenmäki, Eija & Manninen, Jyri 2004. Avoimen yliopiston verkko-opiskelijan muotokuva. Tutkimus opetuksesta, opiskelusta ja opiskelijoista verkossa. Raportteja ja selvityksiä 44. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia: Palmenia-kustannus. Mannisenmäki, Eija 2001. Oppija verkossa yksin ja yhdessä. - Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. 2001. Toim. Janne Matikainen & Jyri Manninen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Matikainen, Janne 2001. Tietoverkkojen käytön sosiaalipsykologiaa. - Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. 2001. Toim. Janne Matikainen & Jyri Manninen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. 11

Nevgi, Anne 2001. Yksin vai yhdessä Opiskelijoiden kokemuksia verkkokursseilta. - Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. 2001. Toim. Janne Matikainen & Jyri Manninen. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Nielsen, Jakob 2000. Www-suunittelu. Alkuteos: Designing Web Usability. Suom. Timo Haanpää. Helsinki: IT Press. Tella, Seppo; Vahtivuori, Sanna; Vuorento, Anu; Wager, Petra & Oksanen, Ulla 2001. Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki: Edita. LIITE Kysely opiskelijoille 12