Kunnanhallitus 157 12.09.2016 VAALIJALAN KEHYSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2019 175/05.01/2016 Perusturvalautakunta 31.8.2016 81 Palvelualuepäällikkö Riitta Mentula-Hyvärinen, puh. 040-580 5210 Vaalijalan kuntayhtymä pyytää 31.8.2016 mennessä jäsenkuntien lau sun toa kehyssuunnitelmastaan vuosille 2017 2019. Vaalijalan yh ty mä ko kous on hyväksynyt kehyssuunnitelman kesäkuussa 2016. Eri tyi ses ti seuraavista asioista pyydetään kannanottoa: 1.Onko jäsenkunnalla halukkuutta osallistua omistajana osa ke yh tiöön, jolle siirrettäisiin Vaalijalan kuntayhtymän kiinteä omaisuus ja nii tä vastaavat velat ennen sosiaali- ja terveydenhuollon ko ko nais uudis tuk sen toimeenpanoa? Yhtiö vuokraisi toimitilat Vaalijalan pal ve lutoi min nal le ja asunnot asukkaille. 2.Mikäli Vaalijalan toiminta yhtiöitetään, osakeyhtiön omistajana voi si olla useampia maakuntia. Vaalijalan palveluja myytiin 1.1. 30.4.2016 välisellä ajalla 11 eri maakuntaan. Suurin osa Vaalijalan pal ve luis ta kohdistuu tulevalle Itä-Suomen yhteistyöalueelle. Kolme suu rin ta ostajamaakuntaa ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Keski-Suo mi. Mikä on lausunnonantajan näkemys asiasta? 3.Vaalijala on rakentanut vuodesta 2007 alkaen palvelukoteja eniten tu kea tarvitseville vammaisille henkilöille. Erityisasumista voidaan jär jes tää myös kevyemmin palveluin mm. hyödyntäen olemassa olevaa asuntokantaa tai rakentamalla pienempiä asuntokohteita. Onko kun nas sa tarvetta erityisasumisen lisäämiseen tai mo ni puo lis ta miseen? Varkaus ja Joroinen ovat muodostaneet vuoden 2013 alusta lukien so si aa li- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja antavat näin ollen Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta pal ve lu tuo tan non osalta yhteisen lausunnon. Lausunnon kehyssuunnitelmassa esi tetty jen yhtiöittämistä koskevien asioiden osalta antaa Varkauden osalta Varkauden kaupunginhallitus, Joroisten osalta Joroisten kun nanhal li tus. Kehitysvammaisten laitoshoitoa on purettu suunnitelmallisesti useam man vuoden ajan yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yh teistyön avulla laitoshoidosta siirtyville asiakkaille on saatu heidän pal velu tar peen sa mukaisia asumisratkaisuja. Määräaikaiset kun tou tus jak-
sot tukevat palveluasumisen onnistumista, ja painopisteen muut ta minen pitkäaikaisesta laitoshoidosta lyhytaikaiseen on val ta kun nal li sen linjan mukainen. Kehyssuunnitelmansa mukaisesti Vaalijala aikoo panostaa avo- ja lai tos pal ve lui den rajan häivyttämiseen ja liikkuvien kun tou tus pal ve lujen kehittämiseen. Tavoitteena on ennakoivien ja konsultatiivisten oh jaus pal ve lui den kehittäminen ja toimenpiteiden ajoituksen ai kaista mi nen. Liikkuvien kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja kun tou tuksen tuominen tarvittaessa asiakkaiden koteihin saakka on nopea tapa tuoda ratkaisuja ja tukea suoraan siihen arjen ympäristöön, jossa elä mi sen tulee jatkossakin sujua. Kuntoutuspalveluita kehitettäessä on kuitenkin tärkeää, että kuntayhtymä tekee yhteistyötä kuntien kans sa, joissa avohuollon ohjaajilla on näkemys kehitysvammaisten asiak kai den palvelu- ja kuntoutustarpeista. Lisäksi sekä Var kau dessa että Joroisissa on tavoitteena kehittää myös omaa pal ve lu oh jaustoi min taa kotona asuvien asiakkaiden tueksi; yhteisillä keskusteluilla kun ta yh ty män kanssa on mahdollista luoda asiakasystävällisiä ja kus tan nus te hok kai ta palvelukokonaisuuksia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkamäärä on tällä hetkellä alu eel la tarpeen mukainen. Vuonna 2015 valmistunut Muurinkosken pal ve lu ko ti vastaa joroislaisten kehitysvammaisten palveluasumisen tar pei siin ja myös Varkaudessa on tällä hetkellä ym pä ri vuo ro kau tisen palveluasumisen paikkoja tarpeeseen nähden riittävästi. Asumis pal ve lu jen palvelutarjonnan monipuolistaminen on tällä hetkellä ajan koh tai sem paa, kuin uusien tehostetun palveluasumisen paik kojen lisääminen. Kuntayhtymän kanssa on jo käyty keskusteluja kehys suun ni tel mas sa kin esiin nostetusta palvelukotien mah dol li suudes ta tukea ympärillään olevaa kevyempää asumista. Pal ve lu tar peiden ja -tarjonnan laajentuessa palveluiden hinnoittelua on tar peel lista myös kehittää. Tässä on jo aloitettu kehitystyötä hinnoittelun muut ta mi sek si asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan määräytyväksi. Kuntakohtaiset neuvottelut ovat tärkeä ja vakiintunut osa kuntien ja Vaa li ja lan yhteistyötä. Niissä voidaan tarkentaa kunnan mah dol lisuuk sia palvelujen hankintaan sekä yhteisesti etsiä palvelujen uuden lai sia järjestämis- ja toimintatapoja. Vuosittaista ta lous suun nit telua tehtäessä tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää ra kenteel lis ten ja toimintatapamuutosten arviointia myös vam mais pal ve luiden ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta niin Varkaudessa kuin Joroisissakin. Vaalijalan tavoite pitää avopalvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyisellä tasolla suhteessa muihin toimijoihin on kun ta talou den näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Kiinteä yhteistyö ja sään nöl li set kuntakohtaiset neuvottelut mahdollistavat myös kus tannus ten avoimen tarkastelun.
Sosiaali- ja terveysjohtaja: Kehyssuunnitelma on esityslistan liitteenä. Liite 81/ 81. Perusturvalautakunta antaa Varkauden kaupunginhallitukselle ja Jorois ten kunnanhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon Vaa lija lan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta vuosille 2017 2019. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. KH 12.09.2016 157 Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt 31.8.2016 mennessä jä sen kuntien lausuntoa kehyssuunnitelmastaan vuosille 2017 2019. Vaa li jalan yhtymäkokous on hyväksynyt kehyssuunnitelman kesäkuussa 2016. Kokousaikatauluista johtuen lausunnon antaminen mää rä aikaan mennessä ei ole ollut mahdollista, jonka johdosta lausunnon an ta mi sel le on pyydetty jatkoaikaa, joka Vaalijalan toimesta on myön net ty. Erityisesti seuraavista asioista pyydetään kannanottoa: 1. Onko jäsenkunnalla halukkuutta osallistua omistajana osa ke yh tiöön, jolle siirrettäisiin Vaalijalan kuntayhtymän kiinteä omaisuus ja nii tä vastaavat velat ennen sosiaali- ja terveydenhuollon ko ko nais uudis tuk sen toimeenpanoa? Yhtiö vuokraisi toimitilat Vaalijalan pal ve lutoi min nal le ja asunnot asukkaille. 2. Mikäli Vaalijalan toiminta yhtiöitetään, osakeyhtiön omistajana voisi olla useampia maakuntia. Vaalijalan palveluja myytiin 1.1. 30.4.2016 välisellä ajalla 11 eri maakuntaan. Suurin osa Vaalijalan pal ve luis ta kohdistuu tulevalle Itä-Suomen yhteistyöalueelle. Kolme suu rin ta ostajamaakuntaa ovat Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Keski-Suo mi. Mikä on lausunnonantajan näkemys asiasta? 3. Vaalijala on rakentanut vuodesta 2007 alkaen palvelukoteja eni ten tukea tarvitseville vammaisille henkilöille. Erityisasumista voi daan järjestää myös kevyemmin palveluin mm. hyödyntäen ole mas sa olevaa asuntokantaa tai rakentamalla pienempiä asuntokohteita. Onko kunnassa tarvetta erityisasumisen lisäämiseen tai mo ni puo lis tami seen? Varkaus ja Joroinen ovat muodostaneet vuoden 2013 alusta lukien so si aa li- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja antavat näin ol-
len Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelmasta pal ve lu tuo tan non osalta yhteisen lausunnon. Perusturvalautakunta hyväksyi pal ve lutuo tan toa koskevan lausunnon kokouksessaan 31.8.2016. Lausunnon kehyssuunnitelmassa esitettyjen yhtiöittämistä kos ke vien asioiden osalta antaa Varkauden osalta Varkauden kau pun gin hal litus, Joroisten osalta Joroisten kunnanhallitus. Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä perusturvalautakunnan 31.8.2016 an ta man lausunnon Vaalijalan kuntayhtymän kehyssuunnitelman pal ve lu tuo tan toa koskevasta osasta tiedoksi. Vaalijalan kuntayhtymän kiinteän omaisuuden yhtiöittämiseen liittyen Jo rois ten kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaali- ja ter veys palve lui den järjestämisvastuu on määrä siirtää kunnilta uudistuksessa pe rus tet ta vil le maakunnille. Kunnille ei olla osoittamassa suoraa järjes tä mis vas tuu ta uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Myös palveluiden järjestämiseksi välttämättömän kiinteän omai suuden kohtalo on vielä osittain avoin, erityisesti kuntien suoraan tai välil li ses ti omistaman kiinteän omaisuuden osalta. Uudistukseen liittyvässä Maakuntien muodostaminen ja vä li ai kais hallin to -lakiluonnoksen omaisuusjärjestelyjä koskevassa osiossa esi tetään seuraavaa: 18 Sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen siir tä mi nen maakuntiin Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :ssä tarkoitetut sai raan hoi topii rien kuntayhtymät, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n 1 momentissa tarkoitetut erityishuoltopiirit se kä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hal lin noin nis ta annetun lain (7/2014) 5 :n 2 momentissa tarkoitetut maa kun nan liitot siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakun tiin 1 päivänä tammikuuta 2019. Sen sijaan kuntien osalta todetaan seuraavaa: 20 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, eri kois sai raan hoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, so si aa li toi men ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät
maa kun nan hallintaan 1. päivänä tammikuuta 2019. Maakunnan ja kunnan välillä solmitaan toimitilojen hallinnasta vuokra so pi mus siten, että se on voimassa vähintään 31 päivään jou lukuu ta 2021 saakka. Maakunnalla on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella. Maakunnan tu lee ilmoittaa oikeuden käyttämisestä kunnalle viimeistään 12 kuu kaut ta ennen vuokrasopimuksen voimassaolon päättymistä. Kuntien omistamien kiinteistöjen käytön jatkuvuudesta ei ole täten ta kei ta, vaan kunnille uudistuksessa syntyy suuri kiin teän omai suuden käytön riski. Nykyisessä kuntien taloustilanteessa tämän riskin oma eh toi nen kasvattaminen ei ole perusteltua. Sen sijaan eri tyishuol los ta annetun lain mukaiset erityishuoltopiirit siirtyvät varoineen ja velkoineen maakuntiin 1.1.2019, jolloin myös Savon eri tyis huol topii riin kuuluva Vaalijalan kuntayhtymä on määrä siirtyä varoineen ja vel koi neen maakunnalle. Edellä mainitun perusteella Joroisten kunta katsoo, että Vaalijalan kun ta yh ty män kiinteän omaisuuden yhtiöittäminen kuntien omis tukseen ei vastaa sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteita eikä ole yksit täi sen kunnan kannalta kannatettava vaihtoehto. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.