Järjestöbarometri 2014 Juha Peltosalmi, Tyyne Hakkarainen, Pia Londén, Vertti Kiukas, Riitta Särkelä
Järjestöbarometrin taustaa
Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006 Järjestöbarometri 2014 järjestyksessään yhdeksäs, jatkossa toteutetaan joka toinen vuosi Tavoitteena kerätä ja välittää vuosittain ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta, toimintaedellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niiden muutoksista Tutkimusaineisto koostuu tuoreista kyselyaineistoista ja keskeisimmistä tilastotiedoista Järjestöbarometri 2014.
Järjestöbarometri 2014 -aineistot Kyselyaineistot, joissa vastaajina: 98 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (65 %) 1 077 paikallisyhdistystä (47 %) Kolmen järjestösektorin yhteinen kysely: yhteensä 166 liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöä (53 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot: RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri Valviran yksityisiä sosiaalipalveluja koskevat tilastot Järjestöbarometri 2014.
Paikallisyhdistysten toiminta
Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.
Yhdistysten huolen ja tyytyväisyyden aiheita Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.
Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.
Toiminnan erityiset uhkat tai riskit Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen
Kuntaliitosten vaikutukset Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa Kuuleminen kunnan päätöksenteossa Yhteistyön määrä kunnan kanssa Toiminnan kysyntä Toiminnan arvostus kunnassa Toiminnan määrä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 3.
Paikallisyhdistykset (n=244) henkilöstömäärän mukaan 100 Yhdistysten lukumäärä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2-5 6-20 21-99 100 tai enemmän Järjestöbarometri 2014, kuvio 4.
Yhdistysten henkilöstömuutokset Työllistämistuilla työllistetyt 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Määräaikaiset työsuhteet 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Vakinaiset työsuhteet 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kokonaishenkilöstömäärä 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 5. Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt
Yhdistykset (n=830) vuoden 2014 talousarvion koon mukaan 400 Yhdistysten lukumäärä 350 300 250 200 150 100 50 0 alle 2 000 euroa 2 000-9999 euroa 10 000-19 999 euroa 20 000-49 999 euroa 50 000-99 999 euroa 100 000-299 999 euroa 300 000 euroa tai enemmän Järjestöbarometri 2014, kuvio 6. Talousarvio v. 2014
Yhdistysten kunnilta saamat toiminta-avustukset Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja viidellä prosentilla loppunut kokonaan Noin kaksi kolmasosaa (65 %) yhdistyksistä ilmoittaa kunnan valvovan avustusten käyttöä Järjestöbarometri 2014.
Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt ja purkautuneet sote-yhdistykset 200 Yhdistysten lukumäärä 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Järjestöbarometri 2014, kuvio 7. Rekisteröidyt Purkautuneet
Yhdistysten lkm. Vuosina 2005-2013 rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain 200 180 160 140 120 100 80 60 Kansanterveysyhd. Lastensuojeluyhd. Vanhusyhd. Päihdeyhd. Nuorisokasvatusyhd. Vammaisyhd. Pelastusyhd. Lomayhd. 40 20 0 2005 2006 Järjestöbarometri 2014, kuvio 8. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Yhdistysten lkm. Vuosina 2005-2013 purkautuneet yhdistykset toimialoittain 80 70 60 50 40 30 20 vanhusyhd. vammaisyhd. lastensuojeluyhd. päihdeyhd. nuorisokasvatusyhd. lomayhd. pelastusyhd. 10 0 2005 2006 Järjestöbarometri 2013, kuvio 9. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Yhdistysten lkm. Vuonna 2013 purkautuneet yhdistykset rek.vuoden mukaan 30 25 20 15 10 5 0 1940-1949 1950-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2013 Järjestöbarometri 2014, kuvio 10. Rek.vuosi
Valtakunnalliset järjestöt
Järjestöjen arvio toimintaansa koskevan muutoksen voimakkuudesta 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 0% 20% 40% 60% 80% 100% Voimakas Kohtalainen Vähäinen/ei muutosta Järjestöbarometri 2014, kuvio 11.
Järjestöjen arvio toimintaansa koskevan muutoksen suunnasta 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 0% 20% 40% 60% 80% 100% Laajentaminen Pysyminen ennallaan Supistaminen Järjestöbarometri 2014, kuvio 12.
Eri osa-alueiden painoarvo järjestöjen toiminnassa Asiantuntijuus Vaikuttamistoiminta Ehkäisevä työ Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Palveluntuottaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 13.
Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 14.
Järjestöjen huolenaiheet Yleisimmät huolet rahoituksen riittävyys henkilöstön jaksaminen hankintalaki ja kilpailutukset huono-osaisuuden lisääntyminen yleinen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja arvojen koventuminen Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen tyytyväisyydenaiheet Yleisimmät tyytyväisyydenaiheet osaava ja sitoutunut henkilökunta jäsenten ja vapaaehtoisten määrän kasvu toiminnan arvostus onnistunut yhteistyö eri tahojen kanssa onnistunut vaikuttamistoiminta. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöt v. 2012 toiminnan kokonaiskulujen mukaan 40 Järjestöjen lukumäärä 35 30 25 20 15 10 5 0 alle 100 000 100 000-499 000 500 000-999 999 1-1,9 miljoonaa 2-5,9 miljoonaa 6-9,9 miljoonaa vähintään 10 miljoonaa Järjestöbarometri 2014, kuvio 15. Kokonaiskulut v. 2012 Lähde: RAY:n avustustilastot.
Järjestöjen v. 2012 toiminnan kokonaiskulujen keskiarvo Vammaisjärjestöt (n=26) Lomajärjestöt (n=4) Lastensuojelujärjestöt (n=19) Kansanterveysjärjestöt (n=52) Päihdejärjestöt (n=16) Nuorisokasvatusjärjestöt (n=6) Vanhusjärjestöt (n=16) Kaikki järjestöt (n=139) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Kokonaiskulut v. 2012 (miljoonaa euroa) Järjestöbarometri 2014, kuvio 16.
RAY-avustusta saaneiden järjestöjen yhteenlasketut kokonaiskulut 1 200 000 000 1 000 000 000 800 000 000 600 000 000 400 000 000 200 000 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Järjestöbarometri 2014, kuvio 17. Lähde: RAY:n avustustilastot.
Eri rahoituslähteiden osuus järjestöjen kokonaistuotoista Osuus vuoden 2012 kokonaistuotoista (yht. 100%) Asiakas-/ Vars. Muut palvelu- toim. Sijoitus-/ Muut RAY julk. maksut, muut Varain- rahoitus- (satunn. Ay Ak C avust. vuokrat tuotot hankinta toiminta erät) % % % % % % % % % n Toimiala Kansanterveysjärj. 6 8 3 11 21 36 9 4 2 52 Lastensuojelujärj. 5 10 7 10 35 10 18 4 2 19 Vanhusjärjestöt 19 11 11 1 27 13 9 3 7 16 Vammaisjärjestöt 3 5 1 2 61 21 3 3 1 26 Nuorisokasv.järj. 6 5 3 3 51 28 0 3 1 6 Lomajärjestöt 0 40 0 0 11 46 0 3 0 4 Päihdejärjestöt 7 10 5 2 72 3 0 0 0 16 Järjestöbarometri 2014, taulukko 27. Lähde: RAY:n avustustilastot.
Eri rahoituslähteiden osuus järjestöjen kokonaistuotoista Osuus vuoden 2012 kokonaistuotoista (yht. 100%) Asiakas-/ Vars. Muut palvelu- toim. Sijoitus-/ Muut RAY julk. maksut, muut Varain- rahoitus- (satunn. Ay Ak C avust. vuokrat tuotot hankinta toiminta erät) % % % % % % % % % n Kokonaiskulut v. 2012 Alle 500 000 46 13 8 6 3 11 10 2 0 43 500 000 5 milj. 20 18 11 5 21 10 9 2 3 56 Yli 5 miljoonaa 3 7 2 5 47 26 6 3 1 40 Yhteensä 5 8 3 5 44 24 6 3 1 139 Järjestöbarometri 2014, taulukko 27. Lähde: RAY:n avustustilastot.
Järjestöjen arvio taloudellisesta tilanteestaan Ennakko 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2008 2009 2007 2006 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Huono Järjestöbarometri 2014, kuvio 18.
Järjestöjen arvio taloustilanteensa muutoksesta 12 kk:n kuluessa 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 0% 20% 40% 60% 80% 100% Huononee Ennallaan Paranee Järjestöbarometri 2014, kuvio 19.
Talouden kannalta erityisen suuret riskitekijät 61 prosenttia järjestöistä tunnistaa, että niiden talouden kannalta on tällä hetkellä olemassa joitakin erityisen suuria riskitekijöitä (5 prosenttiyksikköä suurempi osa kuin vuosi sitten) toiminta-avustukset, erityisesti riippuvuus RAY:stä palvelu- ja liiketoiminnan uhkat, esim. Kelan ja kuntien ostamat ja kilpailuttamat palvelut hankintalain soveltamiseen liittyvät kysymykset verottajan tulkinnat Järjestöbarometri 2014.
Järjestöt v. 2012 henkilöstömäärän mukaan 50 Järjestöjen lukumäärä 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Järjestöbarometri 2014, kuvio 20. 1-2 3-9 10-19 20-49 50-99 100-299 300 tai enemmän
RAY-avustusta saaneiden järjestöjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Järjestöbarometri 2014, kuvio 21. Lähde: RAY:n avustustilastot.
Järjestöjen arvio kokonaishenkilöstömäärän muutoksesta 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Järjestöbarometri 2014, kuvio 22.
Järjestöjen arvio henkilöstömäärän muutoksista vuoden 2014 aikana Keskustoimisto Aluetyöntekijät Vakinaiset Määräaikaiset Työllistämistuilla 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Ei henkilökuntaa Järjestöbarometri 2014, kuvio 23.
Järjestöjen palvelutoiminnan muutokset Käynnistetty palvelu 2007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lopetettu palvelu 2007 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhtiöitetty palvelutoimintaa 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 24. Toteutettu edellisvuonna Suunnitteilla Ei
Toimintayksiköiden muutokset taloudellisista syistä Toimintaa supistetaan 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintayksiköitä lakkautetaan 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintayksiköitä haetaan konkurssiin 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 25. Toteutetaan ko. vuonna Suunnitteilla Ei
Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat ja toimintayksiköt Yritykset Järjestöt Muut Tuntematon Yhteensä Palveluntuottajia 2011 2525 775 7 455 3762 2012 2680 789 7 375 3851 2013 2770 777 7 356 3910 Toimintayksiköitä 2011 3683 1640 9 509 5841 2012 4282 1699 9 418 6408 2013 5401 2010 10 418 7839 Järjestöbarometri 2014, taulukko 32. Lähde: Valvira.
Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat palvelualoittain Palvelu Yritykset Järjestöt Muut Tuntematon Yht. Ympärivuorokautiset eli luvanvaraiset palvelut Asumispalvelut 571 255 1 11 838 Laitoshoito 254 48 1 1 304 Muut luvanvaraiset palvelut 280 36-1 317 Järjestöbarometri 2014, taulukko 33. Lähde: Valvira.
Yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat palvelualoittain Palvelu Yritykset Järjestöt Muut Tuntematon Yht. Ei-ympärivuorokautiset eli ilmoituksenvaraiset palvelut Asumispalvelut 301 168 1 13 483 Kotipalvelu 1039 116-105 1260 Lasten päivähoito 270 229 4 99 602 Päivätoiminta 176 178 1 19 374 Sosiaalialan muut palvelut Muut rekisteröitävät palvelut Järjestöbarometri 2014, taulukko 33. 365 74-6 445 386 107 2 31 526 Lähde: Valvira.
Yksityiset sosiaalipalvelujen toimintayksiköt palvelualoittain Palvelu Yritykset Järjestöt Muut Tuntematon Yht. Ympärivuorokautiset eli luvanvaraiset palvelut Asumispalvelut 1081 456 1 11 1549 Laitoshoito 383 94 1 1 479 Muut luvanvaraiset palvelut 300 51-1 352 Järjestöbarometri 2014, taulukko 34. Lähde: Valvira.
Yksityiset sosiaalipalvelujen toimintayksiköt palvelualoittain Palvelu Yritykset Järjestöt Muut Tuntematon Yht. Ei-ympärivuorokautiset eli ilmoituksenvaraiset palvelut Asumispalvelut 514 279 1 14 808 Kotipalvelu 1143 128-111 1382 Lasten päivähoito 506 285 4 109 904 Päivätoiminta 262 309 1 23 595 Sosiaalialan muut palvelut Muut rekisteröitävät palvelut 451 143-6 600 423 147 2 35 607 Järjestöbarometri 2014, taulukko 34. Lähde: Valvira.
Yksityisten sos.palvelujen tuottajien ja yksiköiden määrän muutos Lukumäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2013 Palvelu Yritykset Järjestöt Ympärivuorokautiset eli luvanvaraiset palvelut tuottajia yksiköitä tuottajia yksiköitä Asumispalvelut -21 +249-29 -52 Laitoshoito -16 +16-5 +2 Muut luvanvaraiset palvelut -5-4 +5 +14 Järjestöbarometri 2014, taulukko 35. Lähde: Valvira.
Yksityisten sos.palvelujen tuottajien ja yksiköiden määrän muutos Lukumäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2013 Palvelu Yritykset Järjestöt Ei-ympärivuorokautiset eli ilmoituksenvaraiset palvelut tuottajia yksiköitä tuottajia yksiköitä Asumispalvelut +10 +91-5 +15 Kotipalvelu +156 +198-6 -16 Lasten päivähoito +23 +70 +2 +6 Päivätoiminta +13 +34 +7 +4 Sosiaalialan muut palvelut +124 +175 +19 +44 Muut rekisteröitävät palvelut +65 +79 +5 +3 Järjestöbarometri 2014, taulukko 35. Lähde: Valvira.
Vaikuttamistoiminta
Järjestöjen hallinnollisen työn kuormittavuus ja vapaaehtoistoiminnan tilanne (liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt)
Eri asioihin liittyvän hallinnollisen työn kuormittavuus Valvontakäytännöt ja niiden tiedonkeruu Hankintalain soveltam inen Työnantajavelvoitteet Yhdistys- tai säätiölain soveltam inen Järjestöjen verotus Vapaaehtoistoim innan organisointi Siviilioikeudelliset prosessit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon Jonkin verran Ei lainkaan/vain vähän Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 26.
Järjestösektoreiden välisiä eroja Järjestöön kohdistuviin valvontakäytäntöihin ja niiden tiedonkeruuseen liittyvä hallinnollinen työ kuormittaa paljon tai erittäin paljon 53 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä 36 prosenttia nuorisojärjestöistä 17 prosenttia liikuntajärjestöistä Hankintalain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen työ 49 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä 27 prosenttia nuorisojärjestöistä 5 prosenttia liikuntajärjestöistä Järjestöbarometri 2014.
Arviot hallinnollisessa työssä tukevien ratkaisujen hyödystä Valvonnan ja sen tiedonkeruun yksinkertaistaminen Valtioneuvostotasoinen kans.järj.toim. strategia Hankintalain asiantuntija- ja neuvontapalvelu Palkatun työvoim. käytön as.tunt.- ja neuvontapalv Verotuksen asiantuntija- ja neuvontapalvelu 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon/erittäin paljon hyötyä Jonkin verran hyötyä Ei lainkaan/vain vähän hyötyä Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 27.
Vapaaehtoistoiminnan kehitys kahden viime vuoden aikana Vapaaehtoistoimijoiden tarve Vapaaehtoistoimijoiden osaaminen Vapaaehtoistoiminnan kokonaismäärä Vapaaehtoistoimijoiden koulutus Uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi Vapaaehtoistoimijoiden määrä Vapaaehtoistoimijoiden muu tuki kuin koulutus Resurssit vapaaehtoistoiminnan organisoimiseksi Vapaaehtoistoimijoiden sitoutuneisuus 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 28.
Arvio vapaaehtoistoiminnan kehityksestä tulevien kahden vuoden aikana Vapaaehtoistoimijoiden tarve Uusien vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi Vapaaehtoistoimijoiden osaaminen Vapaaehtoistoimijoiden koulutus Vapaaehtoistoiminnan kokonaismäärä Vapaaehtoistoimijoiden määrä Vapaaehtoistoimijoiden muu tuki kuin koulutus Vapaaehtoistoimijoiden sitoutuneisuus Resurssit vapaaehtoistoiminnan organisoimiseksi 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähentyy Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 29.
Vapaaehtoistoiminnan erityiset huolenaiheet 64 prosentilla järjestöistä on vapaaehtoistoimintaansa liittyviä erityisiä huolenaiheita, liittyvät yleisimmin Resursointiin organisointiin kokonaisuudessaan tai erityisesti vapaaehtoisten ohjaukseen, tukeen ja palkitsemiseen Vapaaehtoisten riittävyyteen vapaaehtoisten määrä ja sitoutuminen tai erityisesti nuorten tai luottamushenkilöiden saaminen mukaan Järjestöbarometri 2014.
Vapaaehtoistoiminnan erityiset ilonaiheet 73 prosentilla järjestöistä on vapaaehtoistoimintaansa liittyviä erityisiä ilonaiheita vapaaehtoisten riittävyys, sitoutuminen ja osaaminen - pitkään mukana olleiden kokemustieto on saatu välittymään uusille vapaaehtoisille resurssit (hyvät, uudet, kohentuneet) vapaaehtoistoimintaan, vapaaehtoisten tukemiseen, koulutukseen ja ohjaamiseen Järjestöbarometri 2014.
Vaikuttamistoiminta
Vaikuttamistoiminnan merkitys järjestöjen toiminnan painopisteenä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3-5v kuluttua 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 30.
Eri vaikuttamiskohteiden merkitys järjestöjen vaikuttamistoiminnassa Yhteiskunnallinen ilmapiiri Tiedon saanti Palvelujen laatu Palvelujen saatavuus Lainsäädäntö Valtakunnalliset ohjelmat ja strategiat Ihmisten terveys- tms käyt. vaikuttaminen Ihmisten taloudellinen toimeentulo Esteettömyys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 31. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä
Mihin tahoihin järjestöt pyrkivät erityisesti vaikuttamaan Yleinen mielipide Ministeriöiden viranhaltijat Kansanedustajat/ministerit Kuntien viranhaltijat Vaaliehdokkaat Kela Kuntien luottamushenkilöt Sairaanhoitopiirit Maakuntaliitot 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 32.
Arviot keinoista, joita järjestöjen kannattaisi erityisesti käyttää vaikuttamistoiminnassaan Kontaktit päätöksentekijöihin Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt) Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus Aloitteet, lausunnot ja kannanotot Tutkimukset ja muu tiedontuotanto Sosiaalisen median keinot Kampanjat ja tempaukset Valitukset, kantelut tms. Mielenosoitukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 33. Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan
Uudet vaikuttamiskeinot 56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: Sosiaalinen media Sähköinen viestintä Kuntavaikuttaminen Poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen Järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet Viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen Kokemusasiantuntijat Tiedonkeruu, tutkimus Järjestöbarometri 2014.
Vaikuttamistoiminnan tehostaminen 76 prosentilla valtakunnallisista järjestöistä suunnitelmia, joilla ne pyrkivät tehostamaan omaa vaikuttamistoimintaansa: viestinnän lisääminen yhteistyön lisääminen uusi strategia/vaikuttamissuunnitelma poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisen vahvistaminen kampanjat ja tapahtumat Järjestöbarometri 2014.
Arviot järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksien muutoksesta Valtakunnan tasolla 2010 2014 Kuntatasolla 2010 2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Parantuneet Pysyneet ennallaan Huonontuneet Järjestöbarometri 2014, kuvio 34.
Arviot vaikuttamistoiminnan onnistumisesta Järjestön vaikuttamistoiminta 2010 2014 Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta 2010 2014 0% 20% 40% 60% 80% 100% Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan Järjestöbarometri 2014, kuvio 35.
Arviot oman vaikuttamistoiminnan onnistumisesta Noin kaksi kolmasosaa tyytyväisiä vaikuttamistoiminnan onnistumiseen, kohennusta verrattuna v. 2010 Onnistumisia: päästy kuultavaksi, tehty yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa, koulutettu ammattilaisia, onnistuneita kampanjoita, muutettu asenteita, vaikutettu Käypä hoito -suosituksiin. Epäonnistumisia: ei poliittisia kontakteja, ei resursseja vaikuttamistoimintaan, huonoa näkyvyyttä, omia tavoitteita ei saatu hallitusohjelmaan Järjestöbarometri 2014.
Mihin järjestöjen pitäisi yhdessä vaikuttaa Suunnata vaikuttamistoimintaa erityisesti kansanedustajiin, kuntapäättäjiin, ministereihin, ministeriöihin, mediaan ja kansalaisiin. 1. Järjestöjen asema ja toimintaedellytykset 2. Tuloerojen, köyhyyden, terveyserojen ja syrjäytymisen vähentäminen 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden saatavuus 4. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvinvointi 5. Hankintalaki Järjestöbarometri 2014.
Eri vaikuttamiskohteiden merkitys yhdistysten vaikuttamistoiminnassa Tiedon saanti Terveys- tms käyt. vaikuttaminen Esteettömyys Palvelujen laatu Yhteiskunnallinen ilmapiiri Ihmisten osallistumismahd. kohentuminen Palvelujen saatavuus Kunnallinen päätöksenteko Ihmisten taloudellinen toimeentulo Työllistymismahdollisuudet 0% 20% 40% 60% 80% 100% Merkitys suuri Merkitys kohtalainen Merkitys pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 36.
Minkä verran yhdistys käyttää eri keinoja vaikuttamistoiminnassaan Järjestöjen yhteinen vaikuttamistoiminta Henk. koht. kontaktit päätöksentekijöihin Kuntien yhteistyöryhmiin osallistuminen Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus Kampanjat ja tempaukset Aloitteet, lausunnot ja kannanotot Kuulemistilaisuudet Eri tahojen monialaiset työryhmät Koulutusten ja seminaarien järjestäminen Tutkimukset ja muu tiedontuotanto Yhteistyö TE-hallinnon kanssa Valitukset, kantelut tms. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 37. Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan
Mihin tahoihin yhdistykset pyrkivät vaikuttamaan Yleinen mielipide Kuntien luottamushenkilöt Kuntien viranhaltijat Vaaliehdokkaat Sairaanhoitopiirit Kansanedustajat/ministerit Kela Maakuntaliitot Ministeriöiden viranhaltijat 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 38.
Uudet vaikuttamiskeinot 22 prosenttia yhdistyksistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: vammais- tai vanhusneuvostoon osallistuminen internetin käyttö vaikuttamisessa, esim. kotisivut sosiaalinen media yhteistyö muiden tahojen kanssa - yleisimmin muiden yhdistysten kanssa tiedottaminen, lehtikirjoitukset suorat kontaktit päättäjiin kampanjat, tilaisuudet, tempaukset Järjestöbarometri 2014.
Vaikuttamistoiminnan tehostaminen 27 prosentilla yhdistyksistä suunnitelmia, joilla ne pyrkivät tehostamaan omaa vaikuttamistoimintaansa: tiedottamisen lisääminen näkyvyyden lisääminen yhteistyön vahvistaminen, mm. kuntayhteistyön Jäsenhankinnan lisääminen Järjestöbarometri 2014.
Arviot oman vaikuttamistoiminnan onnistumisesta 31 prosenttia yhdistyksistä arvioi vaikuttamistoimintansa onnistuneen hyvin, 23 prosenttia kohtalaisesti, 39 prosenttia huonosti ja 7 prosenttia ei lainkaan Onnistumisia: yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, vanhus- tai vammaisneuvostoon osallistuminen, kunnalta saataviin avustuksiin ja tiloihin vaikuttaminen Epäonnistumisia: huono näkyvyys, kunnan toimintaavustusten ja -tilojen saanti Järjestöbarometri 2014.
Johtopäätökset ja suosituksia
Vapaaehtoisten sitoutuminen huolestuttaa tukemiseen tarvitaan lisäresursseja ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (1/2): 1. Laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös. kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoiminnan edistämisestä 2. Laaditaan yhdessä eri kattojärjestöjen ja Kuntaliiton kanssa suositus kunnille ja järjestöille hyvästä kumppanuudesta. Järjestöbarometri 2014.
Vapaaehtoisten sitoutuminen huolestuttaa tukemiseen tarvitaan lisäresursseja ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (2/2): 3. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja tukemiseen turvataan riittävät avustusresurssit. 4. Järjestöille tarjotaan nykyistä enemmän kohtuuhintaista koulutusta ja muita välineitä toimintansa arviointiin ja kehittämiseen. Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (1/5): 1. Asianmukainen hallinto edellyttää asiantuntevaa henkilökuntaa. Varmistetaan, että järjestöjen perusrahoitus riittää myös niiltä vaadittuun hallinnolliseen työhön. 2. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan johdolla tehdään toimenpideohjelma kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvan sääntelyn vähentämiseksi. Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (2/5): 3. Eri ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten järjestöille myöntämien avustusten hakumenettelyjä ja valvontaa yhdenmukaistetaan parhaiden käytäntöjen pohjalta. 4. Avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Valvonnan on aina oltava järkevässä suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (3/5): 5. Kehitetään viranomaisyhteydenpitoon selkeää kielenkäyttöä ja ymmärrettäviä lomakkeita yhdessä järjestöjen kanssa. 6. Järjestöiltä ei vaadita muutoin kuin poikkeustapauksissa voimassa olevaa lainsäädäntöä tiukempia menettelyjä tai raportointeja. Lisäksi tietoja pyydettäessä pyritään keräämään vain välttämätöntä tietoa. Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (4/5): 7. Vapautetaan alle 10 000 euron vuosiliikevaihdolla toimivat yhdistykset kokonaan velvollisuudesta tehdä eräitä viranomaisilmoituksia, kuten ilmoittaa verottajalle vapaaehtoisille maksetut kilometrikorvaukset. 8. Huolehditaan pienten järjestöjen työnantajavelvoitteita koskevasta riittävästä koulutuksesta. Järjestöbarometri 2014.
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä ALLIANSSI, SOSTE ja VALO suosittelevat (5/5): 9. Perustetaan kansalaisjärjestöjen yhteinen hankintakeskus antamaan neuvontaa hankintojen kilpailuttamisessa ja tekemään yhteishankintoja. Hankintoja keskittämällä saadaan skaalahyötyjä ja varmistetaan osto-osaaminen. 10. Nimenkirjoittajien muutosilmoituksista tehdään maksuttomia. 11. Väljennetään vapaaehtoistoiminnassa tarvittavia lupia, kuten hygieniapasseja ja liikenteenohjauskortteja. Järjestöbarometri 2014.
Vaikuttaminen onnistunutta yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää SOSTE suosittelee (1/2): 1. Lisätään järjestöjen perusrahoitusta vaikuttamistoimintaan ja sitä tukevaan toimintaan, kuten tiedontuotantoon ja viestintään. 2. Luodaan säännölliset vuorovaikutuskanavat eri alojen järjestöjen välille. Järjestöbarometri 2014.
Vaikuttaminen onnistunutta yhteisessä vaikuttamisessa on kehitettävää SOSTE suosittelee (2/2): 3. Vahvistetaan järjestöjen vaikuttamisosaamista kotimaisessa, erityisesti kuntavaikuttamisessa ja EUvaikuttamisessa. 4. Lisätään järjestöjen yhteistyötä vaikuttamista tukevassa tiedontuotannossa ja viestinnässä. Järjestöbarometri 2014.
Yhä useampi järjestö laajentaa toimintaansa toisten toimintaa supistaa riittämätön rahoitus SOSTE suosittelee (1/3): 1. Järjestöt otetaan resurssiksi yhteiskunnallisia uudistuksia, esimerkiksi sote-uudistusta, toteutettaessa. 2. RAY- avustuksiin tarvitaan tasokorotuksia. Niiden tulisi vastata vähintään kustannustason nousua. Näin ehkäistään järjestöjen toimintaedellytysten heikkenemistä. Järjestöbarometri 2014.
Yhä useampi järjestö laajentaa toimintaansa toisten toimintaa supistaa riittämätön rahoitus SOSTE suosittelee (2/3): 3. Yhteiskunnan nopea muutos edellyttää järjestöiltä oman toiminnan tavoitteellista uudistamista ja jatkuvaa arviointia, mikä on oman järjestön perustehtävä muuttuneessa tilanteessa. 4. Järjestöjä tuetaan rakentamaan kumppanuuksia muiden toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa. Järjestöbarometri 2014.
Yhä useampi järjestö laajentaa toimintaansa toisten toimintaa supistaa riittämätön rahoitus SOSTE suosittelee (3/3): 5. Järjestöjen houkuttelevuutta työpaikkoina vahvistetaan ja järjestöjen johtamisosaamista tuetaan. Järjestöt joutuvat tulevaisuudessa kamppailemaan muiden työnantajien kanssa työntekijöistä. 6. Luodaan edellytyksiä järjestöjen keskinäiselle oppimiselle ja hyvien käytäntöjen levittämiselle. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava SOSTE suosittelee (1/5): 1. Järjestöjen mahdollisuudet toimia yleishyödyllisinä palvelujen tuottajina turvataan tulevaisuudessakin. 2. Hankintalakia uudistettaessa otetaan käyttöön kaikki direktiivin antamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisen luonteen huomioon ottamiseksi. Järjestöjen ja pienten hoivayritysten tasapuoliset mahdollisuudet ja tasapuolinen kohtelu palveluntuottajana turvataan hankintalaissa. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava SOSTE suosittelee (2/5): 3. Kuntien hankintaosaamista kehitetään ja innovatiivisten hankintojen käyttöä lisätään. 4. Järjestöt kehittävät oman palvelutoimintansa vaikuttavuuden arviointia ja sen yhteiskunnallisen merkityksen osoittamista päätöksentekijöille. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava SOSTE suosittelee (3/5): 5. Järjestöt kehittävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä palveluyritysten kanssa palvelukonsortioiden rakentamiseksi. 6. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tilastointikäytäntöjä kehitetään siten, että virallisista tilastoista on saatavissa tieto, miten yksityinen palvelujen tuotanto jakautuu järjestöjen ja yritysten kesken. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava SOSTE suosittelee (4/5): 7. Kuntien, järjestöjen ja yritysten keskinäisten suhteiden muutos palvelujen tuottamisessa voi merkitä sitä, että osa asiakkaista jää ilman palveluja ja että syntyy palveluaukkoja. Tilastoimalla asiakasmäärät erikseen kuntien, järjestöjen ja yritysten tuottamissa palveluissa tätä kehitystä pysytään arvioimaan. Järjestöbarometri 2014.
Järjestöjen palvelutoiminta vaikeuksissa yleishyödyllisten palveluntuottajien asema turvattava SOSTE suosittelee (5/5): 8. Yrityksissä yleensä voitto tulee omistajille. Yleishyödyllisten toimijoiden omistamissa yrityksissä se palautuu toiminnan kehittämiseen ja asiakkaiden hyödyksi. Tilastoinnissa on tärkeää erotella yritykset niiden omistuksen mukaan. Järjestöbarometri 2014.
Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa SOSTE suosittelee (1/3): 1. Paikallista ja alueellista paikallisyhdistyksiä tukevaa koulutusta lisätään. 2. Valtakunnalliset järjestöt lisäävät tukeaan paikallisyhdistyksille, jotta ne pystyvät uudistamaan toimintaansa uusia toimijoita ja jäseniä houkuttelevaksi. Järjestöbarometri 2014.
Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa SOSTE suosittelee (2/3): 3. Järjestöt kehittävät yhteistyössä toimintatapoja ja välineitä, jotka tekevät kiinnostuneille ihmisille mahdolliseksi tulla heitä itseä kiinnostavalla tavalla yhdistysten toimintaan mukaan. 4. Oppilaitokset eri tasoilla sisällyttävät opetussuunnitelmiinsa kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja toteuttavat niitä yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöbarometri 2014.
Paikallisyhdistyksiä arvostetaan yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava kuntien muutoksessa SOSTE suosittelee (3/3): 5. Laaditaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa suositus kunnille nykyistä yhtenäisempien ja pitkäjänteisempien järjestöavustuskäytäntöjen kehittämiseksi. 6. Kehitetään käytäntöjä, jotka parantavat järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kuntien ja syntyvien sote-alueiden päätöksentekoon. Tätä kautta saadaan ihmisten ääni kuulumaan nykyistä paremmin päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Järjestöbarometri 2014.