Yhdistystoimintaa, kylätoimintaa, paikallista kehittämistä, uusia toimijoita? Yhteistyötä ja verkostoitumista..

Transkriptio

1 Yhdistystoimintaa, kylätoimintaa, paikallista kehittämistä, uusia toimijoita? Yhteistyötä ja verkostoitumista..

2 Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta tarjoaa hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita kuulluksi tuleminen ja kokemus omasta tarpeellisuudesta Yhdistysten kautta ihmiset pääsevät kantamaan kortensa kekoon itselle tärkeiden asioiden edistämiseksi Oiva paikka tutustua uusiin ihmisiin, asuinpaikkaan ja oppia työelämässäkin tarvittavia taitoja Suomessa noin rekisteröityä yhdistystä, lisää tulee koko ajan Kyliä Suomessa noin 4200, joista rekisteröityneitä kyläyhdistyksiä Kyläsuunnitelmia noin 2200.

3 Vuosina rekisteröidyt ja purkautuneet sote-yhdistykset 200 Yhdistysten lukumäärä Järjestöbarometri 2014, kuvio 7. Rekisteröidyt Purkautuneet

4 Kylien yhdistystoiminta Jokainen kylä ja kylällä toimiva yhdistys on omannäköisensä Toiminta perustuu paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin Kylätoiminta on kylän asukkaiden omaehtoista toimintaa asuinalueen hyväksi Kylien toiminta on moninaista ja elävää Tavoitteena kylätoiminnalla kylän elinvoimaisuuden, kyläläisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäminen Kyläyhdistys toimii usein kylätoiminnan sydämenä, mutta vastaavista roolin on voinut ottaa jokin muu kylällä toimiva yhdistys

5 Kylien toimintaa Järjestävät harrastus-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa kesäteatterit, tapahtumat, liikuntamahdollisuudet, kurssit, retket ja kulttuuritoiminta Kylätalo / seurantalo ylläpito (mahdollistaa toiminnan järjestämisen) Ympäristönhoitotyöt, maisemanhoito, asuinalueen viihtyvyys Kylissä jätekimppoja, tieosuuskuntia, vesiosuuskuntia.. tonttimarkkinoita Kylät pitävät yllä rakenteita ja infraa: latupohjat, kodat, laavut, uimarannat, rantautumispaikat, näkötornit Kylillä myös palvelutuotantoa ja liiketoimintaa: pitopalvelua, majoituspalvelua, ruokahuolto, kyläkahvila, matkailupalvelut, tavaroiden vuokraus, astiat, teltat, kokouspalvelut, koulutusta, tiloja vuokralle, kylätalkkaria tai avustaja Pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen ja vielä paljon paljon muuta.. jokaisella kylällä omat toiminnot ja erityispiirteet

6 Miksi tarvitaan paikallista kehittämistä? Isot keskukset kasvavat maalta muutto? Keskitytään suuriin organisaatioihin ja suuriin hallintorakenteisiin Palvelut siirtyvät kauemmas, etääntyvät Kunta koot suurenevat, hallinnollinen keskus kauempana kuuluuko kuntalaisen ääni keskuksen ulkopuolelta? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat myllerryksessä Vanhusväestö lisääntyy, huoltosuhde vinoutuu Pitkät välimatkat Päätösvalta keskittyy ja siirtyy, syntyy demokratia vajetta väestö- ja aluetasolla Edustuksellinen demokratia entistä harvempien käsissä

7 Kuva: Kampa-mallivihko Käytännön esimerkkejä kansalaisosallistumisesta ja yhteisöllisyydestä maaseudun hyvinvointipalveluissa. kansikuva. Kampa-hanke, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Linkki julkaisuun.

8 Voiko paikallinen kehittäminen vastata haasteisiin? Osallisuutta ja osallistumista kuulutetaan kaikilla tasoilla, johon paikallinen toiminta vastaa Paikallistasolta saadaan kokemus- ja käyttäjätietoa, tarpeet paikallisia, asukkaista lähteviä Demokratian ohenemisen myötä tarvitaan maaseudun asiantuntijuutta, paikallisten erityisolosuhteiden tuntemista ja voimavarojen tunnistamista Julkinen sektori ei pysty tarjoamaan kaikkia palveluita, tarvitaan lähipalveluita, joita tuotetaan paikallisesti (kolmas sektori, yrittäjät, kunta - yhteistyö) Myös maalle muuttoa tapahtuu (Linkki uutinen) uusi maalle muutto sukupolvi tulossa, haetaan rauhaa, yhteisöllisyyttä, etätyöt mahdollisuus

9 Voiko paikallinen kehittäminen vastata haasteisiin? Kylä- ja paikallistoiminnan tarve kasvaa, kun välimatkat pitenevät hallinnollisiin keskuksiin Demokratiavaje synnyttää tarvetta lähidemokratialle ja paikallistoiminnalle Siirrytään paikallistasolla edunvalvonnasta eduntekemiseen Paikallistasoa tarvitaan alkutuotanto, tilat, metsät, energiavarat eivät sijaitse kasvukeskuksissa Arja Huovisen mielestä maaseudun profiilin nostaminen on jokaisen yksittäisen ihmisen tehtävä. Hän uskoo, että maalla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia kuin osaamme ajatella. Maitokin tulee yhä maaseudulta ja sellun raaka-aine tulee maaseudulta. Vilja tulee maaseudulta, sillä en ole vielä nähnyt asfaltilla kasvavaa ruista. Lue koko juttu Maaseudun tulevaisuus; Suomen virallinen kylähullu puhuu asiaa.

10 Arviot keinoista, joita järjestöjen kannattaisi erityisesti käyttää vaikuttamistoiminnassaan Kontaktit päätöksentekijöihin Asiantuntijatyöryhmiin osallistuminen Kuulemistilaisuudet (eduskunta,ministeriöt) Lehtikirjoitukset ja muu mediajulkisuus Aloitteet, lausunnot ja kannanotot Tutkimukset ja muu tiedontuotanto Sosiaalisen median keinot Kampanjat ja tempaukset Valitukset, kantelut tms. Mielenosoitukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Järjestöbarometri 2014, kuvio 33. Paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan

11 Uudet vaikuttamiskeinot 56 prosenttia valtakunnallisista järjestöistä ottanut käyttöön uusia vaikuttamisen keinoja kahden viime vuoden aikana: sosiaalinen media sähköinen viestintä kuntavaikuttaminen poliitikkoihin ja vaaliehdokkaisiin vaikuttaminen järjestöjen yhteiset hankkeet ja muut kumppanuudet viestinnän/tiedottamisen vahvistaminen kokemusasiantuntijat tiedonkeruu, tutkimus Järjestöbarometri 2014.

12 Ketkä tekevät paikallista kehittämistä?

13 Ketkä tekevät paikallista kehittämistä? Kylätoimijat, asukastoimijat, paikalliset yhdistykset Leader-ryhmät Seudulliset, kunnalliset, kunnan osa-alueen kyläyhdistykset ja yhteenliittymät Kunnat Maakunnallinen kyläyhdistys Muut maaseudun toimijat Yrittäjät Ketä muita? Ja tekevätkö nämä kaikki paikallista kehittämistä?

14 Tapahtumat, osallistujat Yhteisöllisyys Lähipalvelut Kylä Kylätalo, harrastuspaikka, kauppa, koulu, päiväkoti, hoiva-apu, kahvila, kioski, parturi, lumityöt Kylä Paikallinen kehittäminen Sosiaalinen pääoma Kylätoimintaa, asukastoimintaa, Leadertoimintaa, kyläparlamenttia, kyläneuvosto, paikalliset yhdistykset, yrittäjät yhdessä ja yhteistyössä Elinvoimaa, luottamusta, kykyä toimia, naapuriapua, verkostot, yhteistoiminta, yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi

15 Miten mukaan uusia toimijoita? Kuva:

16 Uuvutetaanko yksi toimija vai tehdäänkö porukalla? Monesti vireänkin kylän hankkeita ja toimintaa toteuttaa pieni aktiivinen joukko Tarvetta uusille tekijöille ja toimijoille on kaikissa yhdistyksissä Yhdistystoiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen, miten mukaan uusia? Muistakaa toiminnassa, että toiminnan tulisi antaa enemmän kuin ottaa! Ja vanhojakin tekijöitä ja pitkään mukana olleita pitäisi muistaa ja pitää tyytyväisinä? Resurssit pitää selvittää ja miettiä, mitä niillä voidaan tehdä?

17 Yhdistysten huolen- ja tyytyväisyydenaiheita Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.

18 Toiminnan erityiset uhkat tai riskit Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen

19 Kaksi viimeistä kysymystä.. Voisiko niillä kuvailla toimintaa uusille tulijoille? Mitä ideoita teillä on uusien toimijoiden saamiseen? Ota naapuri / ystävä mukaan Esittele omat taitosi kylän tapahtumassa Tuo oma osaamisen koko kylän hyväksi Haastekisa Jäsenhankinta Nuoria mukaan (nuorille raha millä saavat tehdä oman näköistä toimintaa, nuorisojaos päättää esim. Saloisista Raahesta). Muita ideoita?

20 Miten mukaan uusia toimijoita? Yhdistyksessä oltava hyvä ja avoin ilmapiiri ja tiedon kulku, tarjotaan erilaisia osallistumisen paikkoja. Nykyajan kiireen keskellä pitäisi pystyä tarjoamaan myös vähäisesti sitovaa, kertaluonteista tai kiinnostuksen mukaista toimintaa? Toimintaa eri kohderyhmille: Kotiäidit = vertaistukea ja pääsyä neljän seinän sisältä ulkomaailmaan, äitiryhmät, perhekahvila Työssäkäyvät, perheelliset = kertaluonteista, lapset mukana olevaa toimintaa Miehet = eräilyä, äijäjumppaa, puutöitä miehille omaa toimintaa, kansalaisopiston tarjontaa Naiset= jumppaa, liikkumista, kansalaisopiston, ruokakursseja (martat, maa- ja kotitalousnaiset) Vanhukset = jutustelua, kylähistorian muistelua, ruoka hetkeä kerran viikossa, mahd. kuljetuksilla, vanhojen kuvien katselua, käsitöitä Lapsille kerhoja : 4H, seurakunta, eräkerho, Terhokerho, liikuntaa salilla, yleinen salivuoro talvella energian purkuun (perheille) Nuorille: leffailtaa, nuorten kahvilaa, disco, retkiä, tyttöjen iltaa, yönutaa yms.. Mopomiittiä.. Kaikille yhteistä: perhetapahtumia, liikuntatapahtumia yms..