asvu TEOLLISUUSSIJOITUS 3/2012 Suomi kiinnostaa kansainvälisiä rahastoja Ilpo Kokkila sijoittaa pitkäjänteisesti Sotkamo Silver Helsingin pörssiin
Pääkirjoitus Hyvä aika sijoittaa Talouden kasvunäkymä on kansainvälisellä tasolla epävarma. Etelä-Euroopan maiden valtiontalouksien tasapainottaminen vaatii merkittäviä sopeutustoimia samalla, kun näiden valtioiden lainojen jälleenrahoituksen korkotasoa yritetään pitää kohtuullisena erilaisilla EU:n tukioperaatioilla. Pankkien tila kytkeytyy valtiontalouksiin. Riski rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriöstä on otettava vakavasti. EVCA:n pääsihteeri Dörte Höppner uskoo pääomasijoitustoimialan käänteeseen, kun talousahdingossa olevien valtioiden uudistukset alkavat tuottaa tulosta. Välttämätön reunaehto käänteelle on uskottava reaalitalouden vakaus ja mielellään myös kasvunäkymä, vaikka loivakin. Institutionaaliset sijoittajat ovat katsoneet varautuneesti sijoitusmahdollisuuksia venture capital -kasvurahastoihin, kun allokaation tuottotaso on ollut heikko. Markkinat kuitenkin toimivat rationaalisesti. Epäonnistumisten myötä tiimejä poistuu markkinoilta, uutta osaamista ohjautuu toimialalle ja uudenlaisia rahastoja syntyy. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvu tuottaa nopeimmin työpaikkoja. Teollisuussijoituksen tavoitteena on lisätä riskirahoituksen tarjontaa suomalaisille pk-yrityksille. Teollisuussijoitus hallinnoi työeläkeyhtiöiden kanssa yhdessä perustettua Kasvurahastojen Rahastoa, jonka 135 miljoonan euron pääoma tulee kohta sijoitetuksi. Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti arvioi rahaston toimintaa tämän lehden haastattelussa. Kuluvan syksyn aikana on tarkoitus selvittää samalla periaatteella toimivan kakkosrahaston perustamisen edellytyksiä. Rahastosijoitusten ohella Teollisuussijoitus sijoittaa myös suoraan kohdeyrityksiin. Sijoitukset tehdään aina markkinaehtoisesti yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Yksityistä rahaa pitää olla vähintään puolet sijoituksen määrästä. Merkittävissä teollisissa investoinneissa tai yritysjärjestelyissä tarvitaan kymmeniä miljoonia riskirahaa. Sijoittajista ja riskin jakajista on usein pulaa. Ilpo Kokkila on sijoitusyhtiönsä Pontoksen kautta Teollisuussijoituksen kumppanina Valmet Automotive ja Finnproteinhankkeissa. Hän kertoo näkemyksiään lehtemme haastattelussa. Tässä numerossa kerromme lisäksi ruotsalaisen Creandumin uudesta rahastosta, HR Housen yritysjärjestelyistä sekä Sotkamo Silverin listautumisesta Helsingin pörssiin. PS. Teollisuussijoituksen entiset ja nykyiset salkkuyritykset niittävät mainetta maailmalla: The Switch, Eniram ja Forchem nousivat ainoina suomalaisyrityksinä Global Cleantech Later Stage Award -kilpailun TOP 30 -listalle 4 500 kilpailijan joukosta. Onnittelut! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuvitus: Eero Pitkänen SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY, MANNERHEIMINTIE 14 A, PL 685, 00101 HELSINKI, PUH. (09) 680 3680, ETUNIMI.SUKUNIMI@TEOLLISUUS- SIJOITUS.FI, WWW.TEOLLISUUSSIJOITUS.FI PÄÄTOIMITTAJAT JUHA MARJOSOLA, ANNA KILPELÄINEN KUSTANTAJA SANOMA MAGAZINES FINLAND OY TOIMI- TUS MARTTI RISTIMÄKI ULKOASU ANU PYYKKÖ PAINO PAINOYHTYMÄ OY 2012 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET TESI@TEOLLISUUSSIJOITUS.FI 2
4 Kasvu 2 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Susanna kekkonen Kuva: Robert Lindström Kuva: istockphoto Kuva: EVCA 6 14 16 4 5 6 8 9 11 12-13 14 15 16 17 18 18-19 PÄÄOMASIJOITUSALAN ROOLI VAHVISTUU EUROOPASSA EVCA:n Dörte Höppner arvioi, että pääomasijoitusalalla on hyvät kasvunäkymät, kunhan Eurooppa pääsee talouskriisistä. SUOMESTA ENTISTÄ KIINNOSTAVAMPI Teollisuussijoitus sijoitti Creandumin rahastoon houkutellakseen ulkomaista pääomaa Suomeen. PALVELUYRITYKSILLE LISÄÄ KOKOA Henkilöstöpalveluyhtiö HR House vauhdittaa kasvuaan yritysjärjestelyillä. Isommat yrityskokonaisuudet ovat eduksi palvelualojen kehitykselle. KASVURAHOITUS LUO TYÖPAIKKOJA Kasvurahoitus on erittäin tärkeää uudelle yritystoiminnalle, korostaa Ilmarisen Esko Torsti. UUSI KAIVOSYHTIÖ PÖRSSIIN Sotkamo Silverin rinnakkaislistautuminen tuo kotimaista kaivosalaa Helsingin pörssiin. PITKÄJÄNTEINEN SIJOITTAJA Vuorineuvos Ilpo Kokkila suosii sijoittamisessa pitkäjänteisyyttä. Sijoituskohteiden pitää sopia omaan ajatusmaailmaan. KOLUMNI Nyt kannattaa panostaa pk-yritysten kasvuun, korostaa Antti Kummu. AJANKOHTAISTA Osakeanti vauhdittaa Keliberin litiumhanketta Keski-Pohjanmaalla. 14 3
Markkinat Maailmantalouden epävarmuus vähentää institutionaalisten sijoittajien mielenkiintoa pääomasijoitustoimialaa kohtaan. Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen pääsihteeri Dörte Höppner arvioi silti alan kasvunäkymät myönteisiksi. Eurooppa oikealla polulla Te k s t i N i n a G a r l o K u v a E V C A euroopan talous ei elvy nopeasti, mutta Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen EVCA:n pääsihteeri Dörte Höppner uskoo edustamansa toimialan käänteeseen, kunhan talousahdingossa olevien valtioiden uudistukset alkavat tuottaa tulosta. Vaikka kukaan ei voi ennustaa, mihin suuntaan maailmantalous on menossa, sektorin tiedetään kiinnostavan vaikeissakin taloudellisissa oloissa. Pääomasijoittamisessahan on kyse nimenomaan sellaisten yritysten tunnistamisesta, joilla on kasvupotentiaalia. Tulevaisuuden mahdollisia menestyjiä on aina, aivan kuten it-kuplan puhkeamisen jälkeen. Nyt on itse asiassa paras aika sijoittaa yrityksiin tai ostaa yrityksiä, sillä hinnat ovat alhaiset, Höppner sanoo. Höppner on haluton syyttämään yksinomaan euroalueen kriisiä pääomasijoitustoimialan tämän hetkisistä vaikeuksista. Maailmanlaajuinen talouskriisi vaimentaa institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta pääomasijoittamiseen. Höppnerin mielestä Euroopan hallitukset ovat jo ryhtyneet oikeanlaisiin toimiin palauttaakseen sijoittajien luottamusta alueeseen. Nämä säästötoimet ja talousreformit tulevatkin ajan myötä näkymään myös pääomasijoitustoimialan virkistymisenä Euroopassa. Euroopan hallitukset ja euroalueen maat antavat erittäin selkeitä viestejä siitä, että ne ymmärtävät, että niiden täytyy tehdä kotiläksynsä ja toteuttaa talousuudistuksia. Elämme kovia aikoja juuri nyt, mutta kipeät uudistukset tulevat lopulta maksamaan itsensä takaisin. Kymmenisen vuotta sitten Saksa oli Euroopan sairas potilas, mutta maa teki useita työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksia, jotka nyt alkavat kantaa hedelmää. REAALITALOUDEN VAUHDITTAJIA Höppnerin mukaan pääomasijoitustoimialalla voi olla merkittävä rooli eurokriisistä toipumisessa. Vaikka pelot pankkien vakavaraisuudesta ovatkin voimissaan erityisesti monissa Etelä-Euroopan maissa, pääomasijoittajat voivat tarjota paljon kaivattuja varoja yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Alan yritykset voivat tarjota 42 68%
pääomaa yrityksille, joista voi tulla kansallisia tai kansainvälisiä menestystarinoita. Pääomasijoitusyhtiöt ovat toisaalta hyvin valikoivia. Ne sijoittavat vain sellaisiin yrityksiin, joilla on merkittävä kasvupotentiaali. Tämä on oikeastaan paras seikka talouskasvun kannalta, sillä juuri nämä yritykset todella ansaitsevat pääomaa ja niillä on kyky menestyä. TIUKENNUKSET HUOLESTUTTAVAT Puhuttaessa Euroopan unionin suunnitelmista tiukentaa otettaan alan yrittäjiin Höppner on varovaisen optimistinen. Jotkut suunnitelluista säännöksistä - erityisesti sellaiset, jotka eivät suoranaisesti liity pääomasijoitustoimialaan - voivat kuitenkin saada aikaan tahattomia kielteisiä vaikutuksia talouteen. Esimerkiksi AIFM-direktiivi (Directive on Alternative Investment Fund Managers) lisää alan yhtiöiden kustannuksia sekä tarkoittaa byrokratian lisääntymistä. Toisaalta tiukempaa sääntelyä tarvitaan ajoittain, kuten nykyisessä taloustilanteessa. On kuitenkin olemassa muita suunniteltuja rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn liittyviä tiukennuksia, jotka huolestuttavat. Tiukennukset kohdistuvat etenkin institutionaalisiin sijoittajiin, kuten vakuutusyhtiöihin ja eläkerahastoihin. Höppner sanoo, että erityisesti pienet vakuutusyhtiöt kokevat Solvenssi II -direktiivin säännöksiin suunniteltujen muutosten rajoittavan toimintaansa, sillä muutokset voivat rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia sijoittaa vaihtoehtoisiin sijoitusinstrumentteihin. Jos EU toteuttaa suunnitelmansa ensi kesäkuussa, vakuutusyhtiöiden riskiluokitus kasvaa, mikäli ne sijoittavat esimerkiksi listaamattomiin yhtiöihin. Kyseiset yritykset voivat välttää korkeamman riskiluokituksen vain, mikäli ne perustavat oman sisäisen riskiluokitusmallin. Tämä olisi kuitenkin hyvin kallis toteutettavaksi kenties liian kallis pienemmille vakuutusyhtiöille. Tämä huolestuttaa meitä, sillä jos vakuutusyhtiöt pystyvät investoimaan aikaisempaa vähemmän listaamattomiin yrityksiin, reaalitalouteen olisi käytettävissä vähemmän pääomaa. EU suunnittelee asettavansa samankaltaisia vaatimuksia myös eläkerahastojen toimintaan tämä olisi selkeästi Pääomasijoitustoimialalla voi olla merkittävä rooli eurokriisistä toipumisessa. epäasianmukaista, koska ne ovat hyvin erilaisia kuin vakuutusyhtiöt. Toisaalta, EU:n suunnittelema niin sanottu Horizon 2020 -aloite osoittaa halua auttaa pk-yrityksiä rahoituksen saannissa, ja tämä on erittäin myönteinen asia myös meidän alamme kannalta, Höppner sanoo. Noin 85 prosenttia kaikista niistä Euroopan yrityksistä, jotka saavat pääomasijoituksen, on pk-yrityksiä, joten pidämme tätä aloitetta erittäin hyödyllisenä. Julkisen riskipääomarahoituksen lisääminen ei saisi olla kuitenkaan alan pitkän aikavälin ratkaisu. Meidän täytyy pyrkiä lisäämään erityisesti yksityisen pääomarahoituksen määrää, sillä nyt jo 40 prosenttia riskipääomarahoituksesta tulee jo julkisilta tahoilta ja tämän tulisi muuttua ajan myötä. Pääomasijoitusten jakauma Suomessa SUOMESSA KASVUYRI- TYSTEN pääomasijoituksista oli viime vuonna lähes puolet peräisin julkisista lähteistä. Pääomasijoitustoimiala on luonteeltaan syklistä ja julkisen sektorin tavoitteena on tasoittaa suhdanteiden aiheuttamaa vaihtelua kasvuyritysten pääomarahoituksen tarjonnassa. Pidemmällä aikavälillä pyrkimyksenä on siirtää painopistettä markkinaehtoisen ja yksityisen pääoman johdolla toimivan pääomasijoitusmarkkinan suuntaan. 100% 80 60 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 Yksityinen (milj. ) Julkinen (milj. ) Lähde: FVCA 5
Case 6
UUTTA KANSAINVÄLISTÄ PÄÄOMAA Teollisuussijoitus sijoitti Creandum III -rahastoon houkutellakseen kansainvälistä pääomaa Suomeen. Te k s t i R a n d e l W e l l s K u v a t A i t o j a i S t o c k p h o t o teollisuussijoitus jatkaa sijoitustoimintaansa myös haastavina aikoina. Se sitoutuu sijoituskohteisiinsa pitkäksi aikaa suhdanteista riippumatta. Kasvuvaiheen pääomasijoituksien osuus sijoituksistamme on melko suuri moniin institutionaalisiin sijoittajiin verrattuna, sanoo rahastosijoituksista vastaava johtaja Anne Riekki. Olemme valtion omistama yhtiö, ja tehtävämme on edistää suomalaista liiketoimintaa. Siksi olemme eri asemassa kuin monet muut sijoittajat, mikä vaikuttaa toimintaamme, Riekki lisää. Teollisuussijoituksen erityistehtävä on tärkeä etenkin silloin, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne ei ole suotuisa uusille rahastoille. Teollisuussijoitukselle annetun tehtävän kannalta on yhtä lailla tärkeää, että se voi sijoittaa myös ulkomaisiin rahastoihin. Yhtiö on sijoittanut muun muassa ruotsalaisen Creandumin hallinnoimiin rahastoihin houkutellakseen kansainvälistä pääomaa Suomeen. Teollisuussijoitus antoi toukokuussa 7,5 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Creandum III -rahastoon. Edellisen sijoituksensa Creandumin rahastoihin Teollisuussijoitus teki viitisen vuotta sitten. Olemme tulleet siihen tulokseen, että meidän pitää panostaa myös kansainvälisiin tiimeihin, jotka toimivat aktiivisesti Suomen markkinoilla, Riekki sanoo. Haluamme kannustaa niitä jatkamaan toimintaansa Suomessa ja tuomaan tänne osaamista ja uutta pääomaa. UUSIA KYKYJÄ Creandum ei aseta erityisiä maantieteellisiä tavoitteita, koska on mahdotonta ennustaa, missä päin avautuu parhaita mahdollisuuksia, sanoo Creandumin partneri Staffan Helgesson. Suomen kiinnostavuus on mielestämme kasvanut merkittävästi parin, kolmen viime vuoden aikana. Tähän on kaksi syytä. Suomessa on yhä enemmän yrittäjiä, jotka ovat huomanneet, että heillä on mahdollisuus luoda kansainvälinen yritys kotimaassa. Suurin syy on varmaankin Nokia. Pienen maan markkinoita hallitseva korkean teknologian yhtiö on luonnollinen valinta koulutusjärjestelmästä valmistuville uusille kyvyille. Tämä tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Nyt Suomen tilanne on muuttunut: Nokia ei enää ole johtava toimija. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki vaihtoehtojaan pohtivat työntekijät valitsevat startup-yrityksen. Yrityksille on kuitenkin tarjolla selvästi enemmän kyvykkäitä työnhakijoita kuin muutama vuosi sitten. Ruotsalaisille tilanne on tuttu. Ruotsin teknologiateollisuutta aiemmin hallinnut Ericsson supisti viime vuosikymmenen alussa merkittävästi toimintaansa. It-jätin henkilöstömäärä pieneni nopeasti 160 000 työntekijästä 60 000 työntekijään. Tilannetta pidettiin tuolloin katastrofina, mutta siitä oli tosiasiassa hyötyä Ruotsille, aloitteleville yrityksille ja pääomasijoittajille. Muutos synnytti spin-off-yrityksiä, uusia yrityksiä ja paljon muuta toimintaa, Helgesson kertoo. 7
Staffan Helgesson Nokian tilanne voi tuntua suomalaisista pahalta. Mielestäni siitä on kuitenkin hyötyä Suomen taloudelle ajan mittaan. Monipuolinen teknologiateollisuus on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin yksi suuri toimija, Helgesson korostaa. Creandumilla on kokenut tiimi, joka on toiminut jo kauan aktiivisesti Pohjoismaiden markkinoilla. Heillä on myös kiinnostava kansainvälinen suhdeverkosto, Anne Riekki sanoo. Se on tärkeä osa lisäarvoa, jota sijoitustiimit voivat tuoda suomalaisille yrityksille. Nykyään useimmat uudet teknologiat ja palvelut ovat maailmanlaajuisia. Uusien tuotteiden on toimittava myös niiden alkuperämaan ulkopuolella. Teollisuuden kehityksen ja sijoitusten seuraaminen laajasta näkökulmasta etenkin Pohjoismaissa hyödyttää Suomea ennen pitkää. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Creandum keskittyy edelleen IT-sektoriin. Yhtiö etsii uusia mahdollisuuksia kuluttajapalveluissa (noin 40 prosenttia sijoituksista), ohjelmistoissa (40 prosenttia) ja laitteissa (20 prosenttia). Ruotsalainen Creandum on sijoittanut muun muassa suomalaiseen Aito Technologiesiin, joka kehittää ohjelmistoja asiakkuuden hallintaan ja asiakkaiden analysointiin. Creandum III -rahaston on tarkoitus tehdä 20 25 sijoitusta viiden vuoden aikana. Suomi on ollut perinteisesti melko vahva ohjelmistokehityksessä. Creandum näkee kuitenkin kiinnostavia mahdollisuuksia kuluttajamarkkinoilla, jotka ovat aiemmin olleet Ruotsin vahvaa aluetta. Etenkin pelimarkkinat vaikuttavat mielenkiintoisilta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kiinnostavilta vaikuttavista alueista ei välttämättä tule meille painopistealueita, Helgesson sanoo. Mahdollisuuksia voi olla muuallakin, joten pidämme korvat auki, jotta varmasti kuulemme niistä ennen muita. SUOTUISA SIJOITUSILMASTO Creandumin edustajat käyvät Suomessa viikoittain. Suomessa on nyt hankevirtaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Siksi olemmekin päivittäneet Suomea koskevaa ennustettamme, Helgesson kertoo. Rahastot, joiden neuvonantajina toimimme, ovat tehneet tänä vuonna jo kaksi sijoitusta, joista toisen Suomeen. Pääoman lisäksi Creandum tarjoaa suomalaisille yrityksille niiden kipeästi kaipaamaa kansainvälistä näkökulmaa. Yhtiö auttaa yrityksiä selviämään alkuvaiheen ongelmista vahvan kansainvälisen verkostonsa avulla. Tiimissämme on lujaa osaamista. Olemme tehneet vuosien myötä yhteistyötä erittäin monen kansainvälisesti laajentuneen yrityksen kanssa, Helgesson sanoo. Olemme myös löytäneet oikeat ihmiset auttamaan yrityksiä ja hankkineet niille jatkosijoittajia. Ruotsin ulkopuolella yhtiö ei toimi koskaan yksin. Creandum-rahastot sijoittavat aina paikallisen kumppanin kanssa, Helgesson kertoo. Näin Creandumilla on aina edustaja paikan päällä. Paikallisen kumppanin näkemykset auttavat varmistamaan, että Creandum tekee järkeviä sijoituksia. Yhtiöllä on hyvät suhteet myös moniin suomalaisiin pääomasijoittajiin. Kannustamme paikallisia sijoittajia tutustumaan yhteistyömahdollisuuksiin, koska Creandum ei tee omin päin sijoituspäätöksiä Suomessa. Teollisuussijoitus on meille merkittävä kumppani, Helgesson sanoo. Arvostamme todella paljon heidän ainutlaatuista pitkän ajan näkemystään. Heillä on pitkä kokemus, ja he ymmärtävät, että menestyvien yritysten rakentaminen vie aikaa. Kun lähtee mukaan pitkäaikaisilla sijoituksilla, pääsee hyötymään myös tuloksista, Helgesson painottaa. 8
ase Henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistunut HR House haluaa rakentaa suuremman yrityskokonaisuuden. Se osti hiljattain valmennusyhtiö Spring Housen. Uudet osakkaat, Teollisuussijoitus ja Etera edistävät kasvutavoitteen saavuttamista. Te k s t i O l l i M a n n i n e n K u v i t u s i S t o c k p h o t o HR HOUSE tähtää markkinoita nopeampaan kasvuun FAKTA HR HOUSE Perustettu 1997 Liikevaihto 28 milj. euroa (2011) Henkilöstö 50 ja lisäksi 2200 vuokratyöntekijää Toimipisteet Helsinki, Kotka, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Tampere 9
Palvelut keskeinen sijoituskohde Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen pitää henkilöstöpalvelualaa kiinnostavana sijoituskohteena, sillä alalla on paljon kasvun mahdollisuuksia. Palvelusektori on yksi keskeisiä sijoitustoimintamme painopistealueita. Salkkuyhtiöistämme viidennes toimii palvelusektorilla, Vesterinen sanoo. Henkilöstöpalvelualalle on odotettavissa keskittymistä lähivuosina ja haluamme olla edistämässä tätä rakennemuutosta. Lainsäädännön ja yhteiskuntavastuukysymysten vuoksi hän uskoo alalla menestyvän parhaiten isot toimijat, joilla on riittävät rahkeet tarjota työnantajille laadukkaita palvelukokonaisuuksia työntekijöiden välityksestä koulutukseen ja valmennukseen. Alan kasvua kiihdyttävät työnantajien muuttuvat työvoimatarpeet ja toiminnan tehostaminen, mutta myös työntekijöiden halu tehdä joustavammin töitä. Henkilöstöpalveluala helpottaa myös sesonkiluonteisten toimialojen työvoiman saatavuutta, Vesterinen sanoo. suomen Teollisuussijoitus Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ostivat 40 prosentin osuuden HR House Group Oysta aiemmin tänä vuonna. HR Housen hallituksen puheenjohtaja Martti Kiuru sanoo, että uudet omistajat mahdollistavat HR Housen kasvutavoitteet ja tuovat samalla uskottavuutta koko toimialalle. Kiurun mukaan toimiala on maturoimaton ja saturoimaton, eli kehittymiselle ja kasvulle on vielä paljon tilaa. Hän uskoo toimialan keskittyvän lähivuosina ja asiakaskunnan laajentuvan, kun työnantajat tarvitsevat nopeita ja joustavia keinoja voidakseen reagoida muuttuviin työvoimatarpeisiinsa. Henkilöstöpalvelutoimiala on Suomessa hyvin sirpaleinen. Toimialalla on noin puoli tusinaa suurempaa ja 400-500 pienempää yritystä. Pienemmillä yrityksillä ei ole välttämättä riittävästi resursseja tai ymmärrystä toimialan lainsäädännöllisistä vaatimuksista tai yhteiskuntavastuuseen liittyvistä kysymyksistä. Haluamme olla aktiivisesti kehittämässä toimialaa ja parantaa siten myös sen mainetta vastuullisena työllistäjänä. Toiminnan pitkäjänteisyys on tärkeää niin työnantajille kuin työntekijöille, Kiuru sanoo. Hän haluaa korostaa erityisesti toimialan yhteiskunnallista merkitystä. Tarjoamme työtä suomalaiselle yhteiskunnalle ja olemme mukana estämässä syrjäytymistä. Henkilövuok- Haluamme olla aktiivisesti kehittämässä toimialaa ja parantaa siten sen mainetta vastuullisena työllistäjänä. Martti Kiuru 10
Yritysostolla 60 valmentamisen ammattilaista Spring Housen varatoimitusjohtaja Anu Ahokas uskoo, että yrityskaupan ansiosta sekä Spring House että HR House voivat palvella asiakkaitaan nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Meitä molempia yhdistää asiakaslähtöinen tapa toimia. Henkilöstöpalveluala tulee uudistumaan Suomessa ja haluamme olla alan suunnannäyttäjä, Ahokas sanoo. Hänen mukaansa työnantajat haluavat nyt rinnalleen pitkäjänteistä kehittäjää, joka tuo lisäarvoa palveluillaan. Spring House työllistää 60 valmentamisen ammattilaista. Tarjoamme valmennuksen keinoin ratkaisuja muutostilanteisiin, myynnin kehittämiseen ja työilon herättämiseen. Valmennuksissamme syntyy konkreettisia työvälineitä arjen kehittämiseen ja valmennusmenetelmämme kiihdyttävät asiakkaittemme liiketoimintaa, Ahokas lupaa. Hänen mukaansa hyvällä henkilöstöpalveluyrityksellä on onnistumisen nälkä. Onnistuminen mitataan kyvyllä tuottaa asiakkaalleen arvoa. Arvoa voi tuottaa vain ymmärtämällä laaja-alaisesti asiakasorganisaation tilanne ja tarjoamalla ratkaisuja kumppanina, Ahokas luonnehtii Spring Housen toimintatapaa. rauspalvelut madaltavat työllistymiskynnystä, nopeuttavat työllistymistä ja kerryttävät vero- ja eläketuloja, Kiuru sanoo. Henkilöstöpalvelutoimiala on kasvanut koko 2000-luvun noin 20 prosentin vuosivauhtia. Sen arvioitu liikevaihto oli viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja se työllistää nyt noin prosentin Suomen työvoimasta. YRITYSOSTOJA KOLMELLA LOHKOLLA Kiurun mukaan Suomessa ollaan henkilöpalvelumarkkinan kehityksessä muutama vuosi jäljessä muusta Länsi- Euroopasta. EU-alueella henkilöpalveluiden kautta työllistyy noin 2,5 prosenttia työväestöstä. Joissakin maissa tai toimialoilla osuus on jo 5 prosenttia, Kiuru sanoo. HR House välittää nyt työvoimaa hotelli-, ravintola- ja catering-toimintoihin, kaupalle, teollisuudelle sekä tietoliikenne- ja toimistotehtäviin. Tämän lisäksi HR House on kehittänyt henkilöstöasioiden ja -tietojen hallintaan sähköisiä HR-prosesseja, joita hyödyntävät useat suuret kotimaiset työnantajat. Kiurun mukaan HR Housen tavoitteena on laajentaa edelleen osaamistaan ja tarjota asiakkailleen enemmän lisäarvopalveluja, jolloin työnantajat saavat avaimet käteen -periaatteella työntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi koulutus-, rekrytointi-, soveltuvuus- ja arviointipalveluja. Yhtiön osaamista vahvistetaan strategisin yritysjärjestelyin. Valmennusyhtiö Spring Housen osto toi taloon laadukasta henkilöstö- ja työvoimakoulutusosaamista. Uusia yritysostoja harkitaan koko ajan. Haemme aktiivisesti sellaisia ostokohteita, jotka täydentävät toimintaamme. Ensinnäkin meitä kiinnostavat sellaiset henkilöstöpalveluyritykset, jotka tarjoavat palveluja toimialoille, joilla emme vielä itse ole. Toiseksi haluamme laajentaa maantieteellistä läsnäoloamme työmarkkinoilla. Kolmanneksi haemme yrityksiä, joilla on oman yhtiömme kaltainen palveluvalikoima. Luomalla yritysjärjestelyin isompia kokonaisuuksia syntyy kustannussäästöjä ja tehokkuutta, Kiuru sanoo. 11
Yhteistyö Kasvurahoitus on elintärkeää uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle. Kasvurahastojen Rahasto puolestaan on ollut viime vuosina rahastojen peruskivi. Te k s t i R i s t o P e n n a n e n K u v a I l m a r i n e n Puolen miljardin kasvusykäys FAKTA Mikä KRR? Kasvurahastojen Rahasto Ky sijoittaa kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Rahaston pääoma on 135 miljoonaa euroa, joista työeläkeyhtiöiden sitoumukset ovat 60 ja Teollisuussijoituksen 40 prosenttia. Sijoitukset ovat mahdollisia kaikille toimialoille kiinteistöjä lukuun ottamatta. KRR on antanut sijoitussitoumuksia kohderahastoihin noin 100 miljoonalla eurolla. Sijoituskausi päättyy joulukuussa 2013. KRR:n taustavoimat harkitsevat kakkosrahaston perustamista. suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus on parhaiten turvattu, kun syntyy yritystoimintaa ja intohimoa viedä asioita eteenpäin. Siinä kasvurahoitus on erittäin tärkeää, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti. Torsti on myös nelisen vuotta sitten perustetun Kasvurahastojen Rahaston sijoitusneuvoston puheenjohtaja. Nuo neljä vuotta ovat olleet kansainvälisen finanssikriisin vuoksi niukan rahan aikaa, jolloin erityisesti aloitusvaiheessa olevilla yrityksillä on ollut suuria haasteita pääoman hankinnassa. Tuona aikana Kasvurahastojen Rahasto (KRR) on antanut merkittävän sykäyksen uuden syntymiselle. Se on antanut sijoitussitoumuksia noin sadalla miljoonalla eurolla rahastoille, jotka ovat keränneet pääomia kaikkiaan 530 miljoonaa euroa. KRR on ollut ankkurisijoittaja yhdeksässä uudessa rahastossa, joista osa on venture- ja osa buyout-rahastoja. Venture-rahastojen sijoitusfokus vaihtelee peli- ja viihdemaailman hankkeista kasvuvaiheen cleantechhankkeisiin. Buyout-rahastot puolestaan vauhdittavat talouskasvua rahoittamalla yritysjärjestelyitä, jotka ovat usein välttämättömiä kilpailukyvyn lisäämiseksi. KRR:n salkku on erittäin kattava ja tasapainoinen etenkin, kun muistaa, että finanssikriisi on myllertänyt ympärillä koko rahaston toiminta-ajan, sanoo Torsti. Sijoittajien huoli hyvien sijoituskohteiden puutteesta on siis osoittautunut aiheettomaksi. KRR:llä on ollut jopa varaa valita kriittisellä otteella kiinnostavimmat kohteet. KANSAINVÄLISTÄ PÄÄOMAA SUOMEEN KRR ja valtion omistama Teollisuussijoitus ovat olleet uusissa rahastoissa katalyyttejä, jotka ovat vetäneet muita sijoittajia mukaan. Suomen kannalta on ollut erityisen tärkeää, että osa rahastoista on saanut ankkurisijoittajien mukaantulon jälkeen myös kansainvälisiä sijoittajia. Riskiraha on Suomelle erityisen tärkeää nyt, kun meneillään on merkittävä ict-alan rakennemuutos. Nokia-klusterista katoaa noin 13 000 työpaikkaa lyhyessä ajassa. Suuri osa irtisanottavista on ict-alan ammattilaisia, joista monilla on kiinnostusta ja osaamista yrittämiseen. Suomen kannalta olisi onnettomuus, jos uusien yritysten synty kaatuisi riskirahan puutteeseen. Eurooppa on aktiiviselle riskirahoittajalle kaiken kaikkiaan kiinnostava toimialue, sillä vanhalla mantereella on virinnyt etenkin uusien teknologiayritysten perustamisinto. Euroopassa on syntynyt esimerkiksi KRR tarjosi mahdollisuuden tehdä sijoitus asiantuntevan tahon kautta. Samalla saatoimme itse keskittyä omaan leipälajiimme, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti. 12
monia internetliiketoimintaratkaisuja, joita on kopioitu USA:ssa. Amerikkalaiset riskirahoittajat ja kaupallistajat ovat kuitenkin usein eurooppalaisia aggressiivisempia. VAUHTIA MONELLA SARALLA Työeläkeyhtiöille Teollisuussijoituksen hallinnoima KRR tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa pienemmän kokoluokan rahastoihin, joihin niiden voisi olla muuten vaikea sijoittaa. Pääosin KRR on sijoittanut vakiintuneiden toimijoiden kriittisen massan omaaviin rahastoihin. Lisäksi KRR:n vahvuutena on ollut uusien tiimien tukeminen ja erikoistuminen. KRR:n salkkuun on valikoitunut sijoituksia myös tarkan fokuksen omaaviin rahastoihin, jotka sijoittavat lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin. KRR:n kautta suuret sijoittajat voivat hajauttaa varojaan ja riskiään tehokkaasti uusiin rahastoihin. Suurilla sijoittajilla on aina haaste sijoittaa parhaalla mahdolliselle tavalla sekä aloittaviin että kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin. KRR tarjosi mahdollisuuden tehdä sijoitus asiantuntevan tahon kautta. Samalla saatoimme itse keskittyä omaan leipälajiimme, sanoo Esko Torsti. Yhteiskunnan tulevaisuus on parhaiten turvattu, kun syntyy yritystoimintaa ja intohimoa. Esko Torsti 13
Case Uusi kaivosyhtiö HELSINGIN PÖRSSIIN Sotkamo Silverin listautuminen tuo kotimaista kaivosalaa Helsingin pörssiin. Ennestään yhtiö on listattuna Tukholman NGM-pörssissä. Te k s t i Ve l i - P e k k a L e s k e l ä K u v a t R o b e r t L i n d s t r ö m TUKHOLMAN MALLIIN Pohjoismaiset kaivosyhtiöt listautuvat perinteisesti Tukholmaan, koska siellä on pitkä perinne ja sen tuoma tietämys kaivosten omistamisesta. Sotkamo Silver pääsi sinne fuusioitumalla ruotsalaisen kaivosyhtiön kanssa. Suomalaisille sijoittajille kaivosala on vielä uutta. Kaivoksiin sijoitettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, kun Outokumpu oli vielä myös kaivosyhtiö. Kaivosyhtiöt listautuvat moniin kansainvälisiin pörsseihin. Niistä ostaminen on työläämpää suurempien kustannusten takia, Teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola pohtii. Lindborg painottaa yhtiön suomalaisuutta: johto ja hallitus puhuvat suomea, ja pääkonttori sijaitsee Oulussa, minne on muodostumassa suomalainen kaivososaamisen keskus. Tekninen konttori on Sotkamossa, jonka Nikkelilaakso jatkaa kasvuaan. Kaivokset vetävät kaivoss otkamo Silverin heinäkuinen rinnakkaislistautuminen antaa suomalaisille entistä paremman mahdollisuuden omistaa kotimaista kaivosteollisuutta. Ruotsissa tällä on pitkät perinteet ja sijoittajia paljon. Sotkamo Silver AB:n kotipaikka sijaitsee Tukholmassa, mutta suomalaiset omistavat yhtiöstä 70 prosenttia. Yhtiöllä on Suomessa useita hankkeita, joista pisimmällä on Sotkamon Taivaljärvellä sijaitseva hopeakaivoshanke. Toimintaa hoitaa tytäryhtiö, jonka päämaja on Oulussa ja kenttätoimisto Sotkamossa. Suomalaisella omistuksellaan Sotkamo Silverin listautuminen virkistää Helsingin pörssiä ja parantaa kaivosalan tunnettuutta sijoittajien keskuudessa. Sotkamo Silver on omassa luokassaan Talvivaaran nikkelikaivoksen kanssa. Silveriä omistavat eniten Teollisuussijoitus, Teknoventure, Ilmarinen ja yhtiön kolme perustajaa. Toimitusjohtaja Timo Lindborg omistaa yhtiöstä kymmenen prosenttia. Haluamme pitää yhtiön suomalaisena, ja siksi listauduimme myös Helsingin pörssiin. Haluamme saada myös suomalaista pääomaa tulevissa osakeanneissa, joissa keräämme pääomaa kaivoksen avaamista varten, Lindborg toteaa. 14
jilta ja pankeista. Työpaikkoja tulee noin 100. Kaivos toiminee pitempään, yleensä vähintään kolme kertaa kauemmin kuin alussa on varmasti tiedetty. Alan kansainvälisten sääntöjen mukaan emme voi kuitenkaan ilmoittaa muuta kuin sen, mitä tiedämme varmasti tähänastisten tutkimusten perusteella, Lindborg kertoo. Haluamme pitää yhtiön suomalaisena, ja siksi listauduimme myös Helsinkiin, kertoo Timo Lindborg (kuudes vas.) ympärillään johtoa ja hallitusjäseniä. Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl (oik.) toivottaa Sotkamo Silverin ja toimitusjohtaja Timo Lindborgin tervetulleiksi pörssiin. alaa palvelevia yrityksiä, joita kaikki seudun kaivokset tarvitsevat. Kun palveluita on paljon, on mistä valita, Viertola painottaa. Kaivoksen avaaminen varmistuu vuodenvaihteeseen mennessä. Hanke näytti kannattavalta tutkimuksessa, jota Teollisuussijoitus rahoitti osakeannin kautta. Malmia riittää ainakin yhdeksäksi vuodeksi. Avaamiseen kerätään 40 miljoonaa euroa: osa pörssistä ja loput rahoituspaketilla yksityisiltä ja julkisilta sijoitta- JALOMETALLIT HYÖTYVÄT KRIISISTÄ Euron kriisi tai Kiinan kysynnän hiipuminen eivät Lindborgia hirvitä, eivät edes Australian vaikeudet. Kiinan kysynnän hiipuminen koskee eniten rautaa, jota Australia tuottaa paljon. Samaan aikaan maa sääti mittavan kaivosveron. Jalometallit sen sijaan hyötyvät jopa euron kriisistä: ne toimivat turvasatamina silloin, kun lama uhkaa muuta taloutta, pankkeja ja dollaria. Kulta säilyttää arvoa vanhastaan, hopea nousi sen rinnalle taas muutama vuosi sitten. Hopea tuo tulevasta liikevaihdostamme 80 prosenttia, kulta 10 prosenttia, Lindborg kertoo. Hän ei usko Talvivaaran ympäristöhaasteiden haittaavan hopeakaivoksen avaamista. Kriteerit toki nousevat aina, mutta on hyvä, että ympäristönormeista pidetään kiinni. Meidänkin 31 miljoonan laiteinvestoinneistamme 13 prosenttia menee ympäristönsuojeluun, Lindborg painottaa. Yhtiön hallitusta on vahvistettu lisäämällä vastuullisen toimintaympäristön osaamista. VAKAAT NÄKYMÄT Teollisuussijoitus pitää Sotkamo Silverin listautumista hienona seikkana: se virkistää pörssiä ja parantaa kaivosalan tunnettuutta sijoittajien keskuudessa. Kimmo Viertola uskoo listautumisia tulevan enemmänkin. Hän ei myöskään usko kaivosalan taantuvan 15 vuoden taakse, jolloin kaivokset katsottiin menneisyyden alaksi Suomessa. Ei missään nimessä! Jos hinnat laskevat Kiinan ja Intian hiipumisen takia, se voi lykätä joitakin hankkeita. Mutta syvää sukellusta ei tule, koska kehittyvissä maissa yhä useammat ihmiset tarvitsevat metallista valmistettuja tuotteita. Se turvaa metallien kysynnän ja hinnan, jota tukee myös kustannusten nousu kehittyvässä maailmassa. Pitkäaikainen näkymä on vakaa, Viertola toteaa. Teollisuussijoitus jatkossakin sijoittaa hankkeisiin, joiden kehitysvaiheiden rahoittaminen poikii liikevaihtoa ja työpaikkoja harvaanasutuille alueille vuosikymmeniksi. Yrityksiä kehitetään myös hallitustyöskentelyn kautta. Kaivosalan koulutus mahdollistaa teollisen työn erämaiden keskellä. Samalla kaivokset työllistävät jalostuslaitoksia ja kaupunkien yrityksiä myös ympäristötekniikassa. Kotimaistakin työvoimaa on riittänyt: moni palaa yhä mielellään pohjoiseen luonnonläheisten harrastusten pariin, Viertola iloitsee. 15
Henkilö KUKA Ilpo Kokkila Syntynyt 1947. Diplomi-insinööri, vuorineuvos. Perusti kumppaneidensa kanssa rakennusyhtiö SRV Viitoset vuonna 1987. Pörssinoteeratun SRV Yhtiöt Oyj:n ja sijoitusyhtiö Pontoksen pääomistaja sekä molempien yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Vuorineuvos Ilpo Kokkilan mielestä toisaalta suomalaisten pitäisi lisätä työntekoa ja toisaalta varakkaiden pitää laittaa enemmän varojaan yhteiseen pesään. Pontos Group Perustettu 2001. Yhtiöön siirrettiin SRV:n kiinteistöomistuksia ennen SRV:n listautumista. Toimii täysin erillään SRV:stä. Nykyisin omistaa kiinteistöjä sekä tekee sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Yksittäiset sijoitukset yleensä 2-10 milj. euroa. Keskipitkä tai pitkä sijoitustähtäin. 16
r Pitkäjänteinen sijoittaja akennusalan konkarin Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiö Pontos aloitti kiinteistöjen omistajana, mutta sijoittaa nykyisin myös listaamattomiin yhtiöihin Suomessa ja lähialueilla. Muissa kuin kiinteistöyhtiöissä Pontos on usein vähemmistöomistajana. Tälle yhteisölle sopiva sijoituskohde on sellainen, jossa pääomistajan kanssa pääsemme kehittämään firman rakennetta tai tehostamaan yhtiön toimintaa, Kokkila kertoo. Kokkilan mukaan yhtiö ei halua olla osto- ja myyntiliike. Emme halua olla sellaisessa roolissa, että niitä firmoja koko ajan ostetaan tai myydään. Minun mielestäni helposti häiritsee yhtiöiden toimintaa, jos ne ovat koko ajan omistusmuutosten kohteena. Sijoituksen tuotto on Pontoksen päätavoite. Toinen kriteeri jo sijoituskohteita valikoitaessa on yleiskuva. Sijoituksen pitää sopia ajatusmaailmaamme, Kokkila tähdentää. UUTTA LUOMASSA Pontos tuntee hyvin hotelli- ja kauppakeskuskiinteistöt. Pontoksen sijoitustoiminnalla ei ole varsinaisia toimialarajoituksia. Jos johonkin lähdetään, täytyy siinä tiimissä olla mukana sellaisia, jotka ymmärtävät yhtiön liiketoimintaa ja alaa. Valtiollisen pääomasijoittajan Teollisuussijoituksen kanssa Pontos meni osakkaaksi Valmet Automotiveen ja Finnproteiniin. Pontoksen salkusta löytyy näiden ohella muitakin teknologia- ja ympäristötekniikkayhtiöitä. Ne ovat sijoituksina mielenkiintoisia, Kokkila toteaa. Kokkilalle mielenkiintoisuus tarkoittaa tuottoodotusten lisäksi myös osallistumista uuden teollisen toiminnan ja uusien työpaikkojen luomiseen, kuten Vuorineuvos Ilpo Kokkila suosii sijoittamisessaan pitkäjänteisyyttä, koska se on hänen kokemuksensa mukaan parasta yritysten kannalta. Te k s t i M a r t t i R i s t i m ä k i K u v a t S u s a n n a K e k k o n e n soijaproteiinin valmistaja Finnproteinin tehdashankkeessa. Valmet Automotiven autotehdas on uuden kehitysvaiheen alussa. Nämä kohteet olisivat meidän mittakaavassa olleet ilman valtion osuutta liian suuria. On hieno asia, että valtio on mukana tuollaisessa. Myös valtion takaukset ovat Kokkilan arvion mukaan kustannustehokas tapa edistää yritystoimintaa, etenkin vientikauppojen syntymistä. Samoin julkinen tuki yritysten tutkimus- ja Sijoituksen pitää sopia ajatusmaailmaamme. Ilpo Kokkila kehityshankkeisiin saa Kokkilalta kehua, mutta hän toivoo lisää rohkeutta t&k-politiikkaan ja myös pääomasijoittamiseen: Valtio voisi ottaa todellista riskiä. Jos ei synny lainkaan tappiota, valtio on silloin ollut liian varovainen. Kokkilan mukaan kasvollista omistamista olisi hyvä olla Suomessa nykyistä enemmän. Siksi sukupolvenvaihdoksia ja perheyritysten kasvua ei kannata vaikeuttaa ankaralla verotuksella. Kokkila korostaa, että yrittäjät ovat hyvin sitoutuneita Suomeen. ENEMMÄN TYÖNTEKOA Kokkilan pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta korostavat periaatteet heijastuvat myös hänen talouslinjauksistaan. Hänen mielestään toisaalta suomalaisten pitäisi lisätä työntekoa ja toisaalta varakkaiden pitää laittaa enemmän varojaan yhteiseen pesään. Syrjäisessä maassa kuljetuskustannukset ja energian hinta eivät saa nousta liikaa. Yhteiskunnan kustannusrasitteen on pysyttävä kohtuullisena hallintoa ja terveydenhoitojärjestelmää uudistamalla. Venäjän markkinoiden merkitys on Suomen tulevallekin menestykselle keskeinen. Kokkila muistuttaa, että suomalaisilla on idässä etulyöntiasema läntisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Suomalaiset kuitenkin herkästi liioittelevat Venäjälle investoimisen riskejä. 17
Ajankohtaista KOLUMNI Susa Junnola Antti Kummu on Teollisuussijoituksen yritysjärjestelyistä vastaava johtaja Panokset pk-yritysten kasvuun Suomen talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana finanssikriisin jälkeen. Teollisuustuotanto ja vienti ovat taantuneet vuoden 2005 tasolle. Erityisesti kotimaisen valmistuksen määrä on ollut voimakkaassa laskussa Suomen johtavien teollisuusyritysten siirtäessä tuotantoaan lähemmäksi markkinoita. Näiden omalla alallaan johtavien globaalien yritysten menestys on edelleen Suomen kannalta hyvin tärkeää. Suomen tuotannon ja erityisesti työllisyyden kasvu tulee jatkossa kuitenkin pääosin pk-yrityksistä. Meillä on muutamia talouden kokoon nähden todella suuria yhtiöitä, mutta suhteellisen vähän keskisuuria 100 200 miljoonan euron liikevaihdon vientiyrityksiä. Talouselämä 500 -listan mukaan Suomessa on vain noin 180 tämän kokoluokan yritystä, ja näistä vain puolet eli noin 90 on teollisia yhtiöitä. Keskikokoisten yhtiöiden merkitys työllisyydelle on hyvin suuri, koska ne ovat riippuvaisia kotimaan osaamisesta. Esimerkiksi Saksassa 98 prosenttia teollisuuden työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on alle 500 työntekijää. Suomessa on merkittävä joukko pieniä yrityksiä, joilla on potentiaalia ottaa riskejä ja kasvaa seuraavalle tasolle. Kasvu vaatii kykyä investoida tuotekehitykseen ja tuotantoon. Orgaanisen kasvun lisäksi pienet yritykset voisivat toimia aktiivisemmin yritysjärjestelyrintamalla. Haasteelliset ajat luovat tarvetta ja mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin. Pienillä yhtiöillä olisi usein selvästi paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa yhdistämällä henkiset ja taloudelliset voimavarat. Suurempi koko mahdollistaa toimimisen useammilla markkinoilla yhtä aikaa ja suurempien riskien ottamisen. Teollisuussijoituksessa yritysjärjestelyt ymmärretään laajana valikoimana keinoja, joilla mahdollistetaan pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa suoraa oman pääoman ehtoista rahoitusta kasvuyhtiöiden tuotannollisiin investointeihin tai yrityskauppoihin. Joissain tilanteissa yhtiön omistusrakennetta pitää muuttaa tai vahvistaa tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi sukupolven vaihdoksen kautta. Olemme olleet mukana käynnistämässä myös kokonaan uusia teollisia tuotantolaitoksia. Kaikkia näitä keinoja tarvitaan pienten yritysten matkalla keskisuuriksi ja aikanaan suuriksi yrityksiksi. Pk-yrityksillä on keskeinen merkitys uusien innovaatioiden kaupallistamisessa. Aina ei tarvitse rakentaa uutta yhtiötä uutta innovaatiota varten. Onnistuminen voi olla helpompaa osana jo toimivaa yritysrakennetta, jolla on resursseja tukea uusien innovaatioiden kehittämistä osana muuta toimintaa. Pk-yrityksissä syntyneiden innovaatioiden rahoittaminen on keskeinen osa Teollisuussijoituksen sijoitustoimintaa. Teollisuussijoituksella on pitkä kokemus ja osaamista teollisuuden ja palvelusektorin yritysjärjestelyiden rahoittamisessa. Keskisuurten yritysten investointien rahoittaminen vaatii merkittäviä taloudellisia resursseja, ja on paljon tilanteita, joissa yksityisen rahoituksen tarjonta tai riskinottokyky ei yksin riitä. Teollisuussijoitus tekee yhteistyötä yksityisten sijoittajien kanssa ja jakaa näiden kanssa markkinaehtoisesti riskiä. Tämä yhteistoiminta on mahdollistanut monille yhtiöille kasvun ja kansainvälistymisen. Taloudellisesti haastavina aikoina on kaikista resursseista pulaa. Silloin joudutaan tekemään valintoja mihin resursseja suunnataan. Valtio on viime vuosina panostanut merkittävästi alkavien yritysten siemenrahoitukseen, ja tämä tärkeä alkuvaiheen rahoitus on jo hyvällä tasolla. Pitäisin tärkeänä nyt panostaa pk-yritysten kasvuun ja sitä kautta paranevaan työllisyyteen. Rahoituspaketti vauhdittaa Keliberin litiumhanketta Kaivosyhtiö Nordic Miningin omistama Keliber Oy on kerännyt neljän miljoonan euron rahoituksen suomalaisilta sijoittajilta suunnatulla osakeannilla. Keliber käyttää annissa kerättyä rahoitusta uusien litiumesiintymien hankkimiseen sekä jatkokairauksiin, testeihin ja kannattavuusselvityksiin Keski-Pohjanmaalla. Keliberin tavoitteena on tulla Euroopan ensimmäiseksi korkealaatuisen litiumkarbonaatin valmistajaksi. Litiumin kysyntä kasvaa akkuteollisuudessa. Rahoituspaketin avulla Keliber jatkaa litiumesiintymien tutkimista Kokkolan ja Kaustisen alueilla ja suunnittelee teollisen toiminnan käynnistystä. Suunnatun osakeannin jälkeen Keliberin suurimmat osakkaat ovat Nordic Mining (38,0%), Teollisuussijoitus (15,6%) ja Ilmarinen (13,0%). Näiden yhtiöiden lisäksi sijoittajaryhmään kuuluu 12 suomalaista yksityishenkilöä ja sijoitusyhtiötä. Valtion pääomasijoitusyhtiölle luonteva rooli on pyrkiä vauhdittamaan korkean riskin kaivosprojekteja rahoituksen keinoin ja edistää kotimaista omistusta, elinkeinoministeri Jyri Häkämies (vas.) korostaa. Oikealla Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola. 18
Kaivosklusterille lisärahoitusta Valtio pääomitti lisäbudjetistaan Suomen Teollisuussijoitusta 30 miljoonalla eurolla edistääkseen kaivosklusterin investointeja ja kansainvälistymistä. Pääomituksen ansiosta Teollisuussijoitus lisää rahoituksen tarjontaa kehitysvaiheen kaivosyhtiöille. Samalla se laajentaa kaivosrahoitusohjelmansa käsittämään myös kaivoksille tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies muistuttaa, että Suomi tarvitsee useita uusia kasvun lähteitä ja työpaikkojen luojia. Näistä yksi on kaivosala ja sen ympärille kehittyneen klusterin muut yritykset. Kaivoshankkeilla on alueellisesti suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys, Häkämies sanoi. Kaivokset työllistävät nyt noin 4000 henkilöä. Työllisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tästä vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi alan koneita ja laitteita toimittavissa yrityksissä työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän tuhansilla. Uusien kaivosten lisäksi hallitus haluaa edistää muun muassa kaivosklusterin teknologiatoimittajien kansainvälistymistä. Alan pk-yhtiöt ovat tähyämässä Pohjoismaiden ulkopuolisille markkinoille. Johtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta sanoo lisäpääomistuksen vauhdittavan uusien kaivoshankkeiden toteutumista. Varsinaisen kaivostoiminnan aloittamista edeltää yleensä useiden vuosien tutkimus- ja rakennusvaihe. Mersujen valmistus alkaa Uudessakaupungissa Valmet Automotiven autotehdas Uudessakaupungissa alkaa valmistaa Mercedes-Benz A-sarjan henkilöautoja. Saksalainen Daimler AG ja Valmet Automotive viimeistelevät sopimuksensa syksyllä, mutta autotehdas aloitti projektin jo loppukesästä. Nopeutemme tuotannon aloittamisessa perustuu prosessisuunnittelutaitoomme ja kokemukseemme vaativista valmistusprojekteista. Sillä oli keskeinen merkitys Daimler-yhteistyön syntymisessä, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Suunnitelman mukaan Uudenkaupungin tehdas valmistaa yhteensä yli 100 000 A-sarjan autoa Toimitusjohtaja Ilpo Korhosen vuosina 2013 2016. Daimler mukaan tuotannon käynnistämisen rivakkuus oli Valmet Au- odottaa kompaktiautojensa kovan tomotiven ratkaisevia valtteja kysynnän vaativan kahden sen A-sarjan Mersun valmistuksen oman tehtaan koko kapasiteetin. saamisessa Uuteenkaupunkiin. Siksi yhtiö tarvitsee tehokasta kumppania ottamaan osan A-sarjan autonsa tuotannosta hoitaakseen. A-sarjan uusi malli tuli myyntiin alkusyksystä. Arvion mukaan A-sarjan Mersujen valmistus työllistää nyt lomautettuna olleet 300 400 työntekijää ensi vuoden aikana. Vuodesta 2014 alkaen uusia työpaikkoja voi syntyä jopa muutamia satoja, jos tuotantovolyymit kehittyvät suotuisasti. Metso-konserniin kuuluvan Valmet Automotiven vähemmistöosakkaita ovat Teollisuussijoitus ja Pontos. Teollisuussijoitukselle Green Office -merkki Kimmo Brandt WWF Suomi on myöntänyt Teollisuussijoitukselle Green Office -merkin. Green Office -ohjelma tähtää toimiston ekologisen jalanjäljen pienentämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Lue lisää: www.wwf.fi 19
ENTERPRISE FINLAND VENTURE FORUM January 24, 2013 Espoo, Finland Showcasing the most promising growth companies in Finland. Mendor, Zen Robotics, Epicrystals, Ozics, DealDash and Eniram - these are just a few names of the almost 60 companies that have presented in the previous editions of the Enterprise Finland Venture Forum. Finnish Industry Investment, Tekes and Finnvera in collaboration with Technopolis are pleased to announce that the next annual event will be organized on January 24, 2013 in Otaniemi, Espoo, Finland. The countdown has started! The annual investor event showcases the stars of Finnish growth companies to a wide audience of international and local investors. The two previous events have attracted more than 75 financiers representing venture capital investors in the fields of ICT, Industry, Cleantech and Life Sciences. Enterprise Finland Venture Forum enables countless opportunities for creating connections between a hand-picked group of Finland s most promising growth companies and venture capital investors across Europe. The event offers a vivid combination of keynote speeches, company pitches, pre-booked one-to-one meetings and an informal networking over cocktails at the end of the day. Based on the feedback from the past events, Enterprise Finland Venture Forum has succeeded in building a true networking platform to serve the needs of Finnish companies looking for growth financing and investors looking for new success stories. For more details, and to get a feel of the event s atmosphere, check out the short introduction video at www.efvf.fi. Enterprise Finland Venture Forum was a VERY good event. I would love to participate to future events like this. Cédric Latessa, Aster Capital The Enterprise Finland Venture Forum allowed us to meet up with some of the most relevant VCs in Europe, all in one afternoon. William Wolfram, DealDash Usually the people that you meet in these events are the ones that are going to finance you in the next round. Auvo Kaikkonen, Ozics Powered by: