Etelä-Savon. Suomen GPS-Mittaus Oy Sammonkatu 12, 70500 KUOPIO Puh. 0400-675 621, fax 017-263 2464 MIKKELIN KAUPUNKI



Samankaltaiset tiedostot
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Kun nuori tulee töihin

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut työnantajille Toimisto Otsikko

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

BE STRONGER WITH BE.

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Pyhäjoen kunta tukee työllisyyttä käyttämällä työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattua määrärahaa uusien työpaikkojen luomiseen alueelle

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

TE-palvelut ja validointi

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.

Hyvät eväät ETEENPÄIN

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Töihin Verohallintoon

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Palvelukonsepti suurasiakkaille

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Työmaapalvelut. Timanttiporaus Vaijerisahaus Roilot. Hionnat Jyrsinnät Betonin purku. Brokk-työt Konetyöt

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.

Henkilöstön palkkaaminen on monimutkainen palapeli.

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä.

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Mahdollisuudet työvoiman palkkaamiseen

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Monikulttuuriset yritykset

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Transkriptio:

Etelä-Savon YRITYSMAAILMA 1 Lokakuu 3/2013 Mittaukset, maaperätutkimukset, kiviaineslaboratoriopalvelut MAAPERÄTUTKIMUKSET - maastotutkimukset - paino-, täry-, porakone- ja heijarikairaus - siipikairaus - routa-avaukset ja kallion varmistukset - näytteenotto - pohjavesiputkien asennus ja seuranta - pohjatutkimukset - ympäristönäytteenotot, (Pima) MIKKELIN KAUPUNKI TYÖLLISYYSPALVELUT MAA- JA KIVIAINESLABORATORIO Laboratoriomme on PANK ry:n hyväksymä sekä INSPECTA:n sertifi oima maa- ja kiviainestestauksiin erikoistunut laboratorio. Tarjoamme SFS-normien mukaiset maa- ja kiviaines-testit (mm. kuulamylly-, Los Angeles- ja Micro- Deval-testit) sekä sitomattomille kiviaineksille että päällyste-, raidesepeli- ja betonikiviaineksille. Suoritamme myös kiviainesten CE-merkintään liittyvät palvelut. Lisää tietoa netistä: www.sgmconsulting.fi Suomen GPS-Mittaus Oy Sammonkatu 12, 70500 KUOPIO Puh. 0400-675 621, fax 017-263 2464 TYÖNANTAJA! Kiinnostaako sinua, mitä mahdollisuuksia alueella oleva työvoimareservi voisi Sinulle antaa? OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272 www.tyollisyysmikkeli.fi Mikkelin Työllisyyspalvelut ovat mukana valtakunnallisessa kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on edistää pitkään työttömyysetuutta saaneiden henkilöiden työllistymistä. Hankkeen rahoittaa Työ- ja Elinkeinoministeriö. Uusimmat kohteemme As Oy Juvan Kruunuhovi As Oy Mikkelin Satukirja

2 YRITYSMAAILMA Yhä useammin maatilayritykset toimivat myös työnantajina ja palkkaavat maataloustyöntekijöitä, karjanhoitajia, lomittajia, tallityöntekijöitä, ratsastuksenopettajia, metsureita ja muita näiden alojen ammattiihmisiä. Kauppapuutarhat, viherrakentajat ja taimistot tarjoavat työtä sekä vakinaisille että isolle joukolle kausityöntekijöitä. Ulkomaisia kausityöntekijöitä sadonkorjuutöissä on vuosittain toistakymmentä tuhatta henkilöä. -Tuotantoaan laajentavat kotieläinyritykset palkkaavat uusia työntekijöitä. Yrittäjän siirtyessä työnantajan rooliin tulevat hänelle eteen työsopimukseen, palkkaan ja työaikaan sekä lakisääteisiin maksuihin liittyvät kysymykset. Myös ulkomaiseen työvoimaan liittyvät säännökset aiheuttavat työnantajille tiedontarvetta, kertoo Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola. -Tavoitteenamme on toimia työnantajan tukena kaikissa työsuhdeasioissa. Maaseutuyrityksissä työtä tarjolla! Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola tutustumassa hevostallin toimintaan. Maatalousalalla oma työehtosopimus Nykyinen Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on voimassa tammikuuhun 2014. Työehtosopimus on yleissitova eli se koskee alan kaikkia työnantajia. -MTA:n jäsenet saavat jäsentiedotteet uusista palkoista ja muista sopimukseen tulevista muutoksista. Ajan tasalla oleva ja yhdestä paikasta saatava tieto työsuhdeasioista on tärkein hyöty työnantajaliiton jäsenyydestä, Rekola toteaa. -Uudelle jäsentyönantajalle lähetämme työsuhdekansion, MTA 4 2013 joka sisältää työehtosopimuksen ja muut voimassa olevat säännökset. Tiedotteet ja erilaiset työsuhdeasioiden lomakkeet ovat extranet -jäsensivuilla vapaasti jäsentyönantajien käytettävissä. MTA:n lakimiehiin työnantaja voi aina ottaa yhteyttä työelämän kysymyksissä. Tee aina kirjallinen työsopimus Kirjallisessa työsopimuksessa työehdot tulevat selkeästi sovituiksi. MTA:n jäsenet voivat käyttää valmista lomaketta, joka on ulkomaisia työntekijöitä varten myös englannin, viron ja venäjän kielellä. Koeajan käyttö työsuhteen alussa on aina suositeltavaa ja sekin edellyttää kirjallista työsopimusta. Työsuhteen aikana työpaikalla syntyy joskus tulkinta- tai erimielisyystapauksia. Liiton lakimiesten hoitama neuvontapalvelu on jäsenille ilmaista. MTA:n jäseniksi ovat tervetulleita sekä vakinaisesti että kausiluonteisesti työnantajina toimivat yrittäjät. Vaativuus ja pätevyys palkan perusteina Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen. -Vaativammasta työstä parempi palkka ja myös hyvästä työsuorituksesta parempi palkka kuin välttävästä; nämä ovat yleisesti hyväksyttyjä palkkauksen periaatteita, selvittää Rekola. -Töiden vaativuuden arviointi on perusteltua, koska erilaiset työt eroavat toisistaan koulutuksen, vastuun ja kuormituksen osalta. Alin taulukkopalkka on tällä hetkellä 8,04 euroa/tunti. Työehtosopimus mahdollistaa työaikajoustot -Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työaikajärjestelyjen osalta melkoisen joustava, myöntää Rekola. -Työpaikalla voidaan käyttää kiireaikana yhdeksän tai kymmenen tunnin työpäivää ja tasoittaa pitkät työpäivät hiljaisempana aikana. Ylityökorvauksia ei silloin muodostu. Säännöllisen työajan tasoittumisjakso voi olla vuoden pituinen. Näin saadaan arvokkaita työtunteja kohdistettua kiireimpiin työkausiin. Työnantajalta tämä edellyttää työajan suunnittelua ja myös tiedottamista työajan jaksotuksista työntekijöille. -Tämän tapaiset joustavat työaikamallit sopivat nimeen omaan kausiluontoisille maaseutualoille ja omalta osaltaan edesauttavat palkatun työvoiman käyttöä yrityksissä, Rekola uskoo. Tarvitsemme työvoimaa sekä kotimaasta että ulkomailta -Maa- ja puutarhatilat työllistivät viime vuonna n. 12 000 ulkomaalaista. Kotimaan työmarkkinoilta ei enää löydy riittävästi väkeä esim. marja- ja vihannestilojen kausiluonteisiin töihin. Työnantajan kannalta ulkomaista työvoimaa käytettäessä pelisäännöt ovat selvät eli työehdot ovat samat kuin kotimaan työntekijöille. Työsuhteessa ulkomainen työntekijä vaatii työnantajalta enemmän panostusta asuntojärjestelyjen ja työnopastuksen muodossa, toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola uskoo. MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu 31-33 C 48 Puh. 09-7250 4500 00100 Helsinki www.tyonantajat.fi Tarkkaa työtä rennolla ilmapiirillä! Elina Jaana Elisa Suvi-Tuuli TAITOA TAHTOA TUNNETTA Graanintie 7 (3. krs), MIKKELI, puh. 044 033 8917, www.laskentavalio.fi

ASIANAJOTOIMISTO RÖNKÄ asianajaja Petteri Rönkä Vahingonkorvaukset Perintöasiat, perunkirjoitukset Testamentit, lahjakirjat, avioehdot Rikosasiat Saatavien perintä Asianajotoimisto Rönkä Maaherrankatu 22 A 1, 50100 Mikkeli Puh. (015) 211 929, fax (015) 366 648 petteri.ronka@laki.inet.fi YRITYSMAAILMA 3 Työnantaja, työllistä ja saat palkkion! Mikkelin työllisyyspalvelut on mukana valtakunnallisessa kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on edistää pitkään työttömyysetuutta saaneiden henkilöiden työllistymistä. Työllisyyspalveluiden toiminnan ydinajatus on mahdollistaa yrityksille ja työnantajille riskitön pitkäaikaistyöttömän rekrytointi ja tukea sitä rahallisesti (palkkatuki, työllistämispalkkio). Hankkeen rahoittaa Työ- ja Elinkeinoministeriö. Työllisyyspalveluissa hankkeesta vastaa palvelupäällikkö Pekka Patama. Kuvassa vasemmalla työnsuunnittelija Kaija Väisänen, keskellä projektisihteeri Mira Myyryläinen ja työnsuunnittelija Ari Myyryläinen -Kartoitamme alueen työnantajien tarpeita ja mahdollisuuksia hyödyntää tarjolla olevaa työvoimareserviä. Asiakastuntemuksemme luo edellytykset hyvään lopputulokseen erilaisissa rekrytointitilanteissa, Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden työnsuunnittelija Kaija Väisänen toteaa. -Yrityksen rekrytointitarpeiden selvittäminen ja työllisyyspalveluista kertominen ovat lähtökohdat, kun Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen työntekijä ottaa yhteyttä yritykseen. -Tapaamisissa työntekijä kertoo yrittäjille työllisyyspalveluiden tarjoamista palveluista, tiedossa olevasta työntekijäreservistä ja työntekijän palkkaamiseen saatavasta palkkatuesta. Lähes aina yrittäjän tietämys palkkatuella palkkaamisesta täsmentyy ja syvenee. Yrityskontaktien tavoitteena onkin työntekijätarpeen ja -tarjonnan kohtaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. -Ensimmäisellä tapaamisella selvitetään yrittäjälle, miten häntä voidaan palvella rekrytoinneissa. Parhaassa tapauksessa puheeksi tulee työ, johon yritys tarvitsee tekijän. Tällöin yritykselle ryhdytään etsimään työhön sopivia ehdokkaita niistä työllisyyspalvelujen asiakkaina olevista työnhakijoista, joiden tämänhetkisistä työelämävalmiuksista on saatu sellaista palautetta, että heitä voidaan esitellä yrityksiin. Esittelyssä voidaan käyttää apuna työllisyyspalveluissa kehiteltyä työnhakijan esittelykorttia, jonka aktiivisimmat avoimille työmarkkinoille haluavat työnhakijat ovat halunneet työnhakunsa tueksi työllisyyspalveluissa teettää. Kortissa kerrotaan työnhakijan koulutus, työkokemus, vahvuudet ja mahdollisesti muitakin työnhaun kannalta oleellisia asioita. Yrityksiin esiteltäviä työnhakijoita kartoitetaan koko työllisyyspalvelujen henkilöstön toimesta, Väisänen kertoo. -Yrityksiin esiteltävät henkilöt voivat löytyä työpajoille, liikuntatoimeen, päiväkotiin tai muuhun kaupungin yksikköön työllistetyistä henkilöistä, Etelä-Savon TE toimiston työnhakijoista tai eri järjestöistä. Toimintatapamme on otettu yrityksissä hyvin vastaan, koska se nopeuttaa rekrytointia. Yritys haastattelee haluamansa ehdokkaat ja päättää työntekijän palkkaamisesta. Jos työntekijän palkkaaminen palkkatuen avulla ei ole yrittäjälle tuttua, työllisyyspalvelut auttaa selvittämään palkkatuen määrän, keston ja hakumenettelyn, Kaija Väisänen selvittää. -Kaupunginhallitus teki kesäkuussa päätöksen, että yrityksille maksetaan palkkio sellaisen henkilön työllistämisestä, josta kaupunki maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. -Yritys voi työllistää työntekijän myös tekemällä kaupungin kanssa ns. edelleensijoitussopimuksen. Siinä tapauksessa työ tehdään yrityksessä mutta työsuhde on kaupunkiin. Edelleensijoituksen aikana työntekijä pääsee näyttämään osaamistaan ja oppimishalujaan. Edelleensijoituksen avulla yritys voi riskittömästi selvittää työntekijän sopivuuden tarjottavaan työhön. Se voi olla myös joustava ratkaisu tilapäiseen työvoiman tarpeeseen, kuten kausivaihteluihin tai pitempiin sijaisuuksiin. Tämä Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen toiminta ei korvaa TE -toimistojen tekemää työnvälitystä, vaan tukee sitä, kun vaaditaan yksilöllisempiä ratkaisuja, Kaija Väisänen mainitsee. Mikkelin työllisyyspalvelujen työntekijän soitto yrittäjälle on yrityskontaktin ensimmäinen vaihe Työllisyyspalveluiden työnsuunnittelija Ari Myyryläinen kertoo pari esimerkkiä työllisyyspalveluiden käytännön toiminnasta pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä. -Pitkäaikaistyötön eli työttömyysetuutta yli 12 kk saanut työnhakija ohjautuu työ- ja elinkeinotoimistosta työllisyyspalveluiden asiakkaaksi. Asiakkaalle tehdään työhaastattelun kaltainen alkuhaastattelu, jossa todetaan hänen ammatillisten valmiuksien vastaavan tämän hetken avointen työmarkkinoiden vaatimuksia, Myyryläinen kertoo. -Asiakas palkataan palkkatuella esim. Mikkelin kaupungin liikuntatoimeen kentänhoitajaksi. Työsuhteen aikana hänestä saadaan yksikön esimieheltä ja työtovereilta palautetta työssä suoriutumisesta ja hänen vahvuuksista ja mahdollisista kehittämistä vaativista osaalueista. -Työllisyyspalveluiden yrityskontaktien kautta tietoon tulleiden rekrytointitarpeiden tiimoilta lähdemme esittelemään asiakasta sopivaksi katsomallemme työnantajalle. Tällöin meillä on käytettävissä asiakkaasta työ- ja elinkeinotoimiston tiedot, omat havaintomme ja näkemykset sekä palaute hänen esimieheltään, Myyryläinen sanoo. -Haastateltuaan hakijan työnantaja on valmis kokeilemaan työntekijää, mutta ei vielä halua välttämättä sitoutua tekemään työsopimusta, vaan haluaa varmistua hänen sopivuudesta kyseiseen työpaikkaan. Tällöin työnantajan ja kaupungin välille tehdään edelleensijoitussopimus, jossa kaupunki on edelleen varsinainen työnantaja velvoitteineen mutta työntekijä työskentelee yrityksessä, joka vastaa työhön ohjauksesta, työturvallisuudesta jne.. (kaupunki laskuttaa yritystä työntekijän työpanoksesta). Kun edelleensijoituksen aikana työntekijän sopivuus työtehtäviin todentuu, päätetään edelleensijoitus ja työntekijä siirtyy työsopimuksella työnantajan palvelukseen, Ari Myyryläinen kertoo. Työnantajan tarve työntekijästä Toinen esimerkki on tilanteesta kun työnantaja/ yritys ottaa yhteyttä rekrytoidakseen työntekijän. -Aluksi selvitetään työnantajalta tehtävään vaadittava koulutus / ei koulutusta, tehtävän kuvaus, työn alkamisajankohta, työaika, arvioitu kesto ja sopimusmuoto (yrittäjän palkkaama vai edelleensijoitus). Sen jälkeen kartoitetaan mahdolliset työhön sopivat ehdokkaat joko palkkatukityössä olevista tai työttömistä työnhakija-asiakkaistamme. Ko. ehdokkaiden kanssa keskustellaan avoinna olevasta työstä, johon heitä on ajateltu esitellä, koska periaatteena on, että asiakkaamme tietävät,! Mikä? Työllistämispalkkio on Mikkelin kaupungin maksama palkkio yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta. Miksi? Mikkelin kaupunki on mukana valtakunnallisessa kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on edistää pitkään työttömyysetuutta saaneiden henkilöiden työllistymistä. Työllistymistä edistetään mm. esittelemällä haastateltuja työntekijöistä suoraan yrityksiin, tarjoamalla mahdollisuutta palkata työntekijöitä yrityksiin palkkatuella, palkkaamalla työntekijöitä palkkatuella kaupungin yksiköihin ja ns. edelleensijoittamalla heidän työpanoksensa yritysten käyttöön. Uusi keino on Mikkelin kaupunginhallituksen päätös maksaa yrityksille työllistämispalkkiota siihen oikeuttavien henkilöiden työllistämisestä. Kenelle? Yritykselle, jolla ei ole esteitä työllistämiselle. Esteenä voi olla esim. lomauttaminen. Paljonko? Tällä hetkellä työllistämispalkkion suuruus on 320 kuukaudessa tai vajaalta kuukaudelta 15 arkipäivältä. Lisäksi yritys voi saada palkkatukea, jonka myöntää aina TE -toimisto. Palkkatuen suuruus määräytyy työnhakijan tilanteen mukaan, alimmillaan se on n. 700 kuukaudessa. Työllistämispalkkioon oikeuttavan henkilön palkkaamisessa palkkatuki voi olla alussa enemmän, jopa n. 1325. Työllistämispalkkio maksetaan aina palkkatuen lisäksi. Työllistämispalkkio katsotaan yritykselle palkkatukeen rinnastettavaksi satunnaiseksi tueksi, tuotoksi tai palkkausmenojen oikaisuksi. Miltä ajalta? Ajanjakso ja summa määräytyvät työntekijän työsuhteen alkamispäivän ja työssäoloehdon täyttymisen välisestä ajasta. Työllistämispalkkio maksetaan takautuvasti kertasuorituksena, n. 2 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Miten asia vireille? Työllistämispalkkion saamisen edellytyksenä on yhteydenotto työllisyyspalveluihin, kun yrityksellä on rekrytointitarve. Työllisyyspalveluista tarjotaan työntekijäehdokkaita, joista yritys valitsee sopivimmat ja haastattelee heidät. Sopivan työntekijän löydyttyä Mikkelin kaupunki sitoutuu maksamaan työllistämispalkkion työssäoloehdon täytyttyä. Sitoumuslomake täytetään ennen työllistämisjakson alkamista. Yrityksen velvollisuudet Työntekijöiden haastattelut, valinnat ja muut työnantajan velvoitteet Yrityksen edut Rekrytoimalla työllisyyspalvelujen kautta, yritys saa taloudellisia etuja ja hyötyjä mm. asiakastuntemuksemme kautta sopivat työnhakijaehdokkaat palkkatuki (TE toimisto myöntää) tarvittaessa apua palkkatukihakemusten tekemisessä työllistämispalkkio Lisätietoja: Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut Kaija Väisänen, työnsuunnittelija, p. 044 794 5728 kaija.vaisanen@mikkeli.fi Ari Myyryläinen, työnsuunnittelija, työllisyyspalvelut, p. 044 794 5726 ari.myyrylainen@mikkeli.fi Mira Myyryläinen, asiakaspalvelu, p. 040 129 4272 mira.myyrylainen@mikkeli.fi mihin heitä esitellään ja millä sopimusmuodolla. Sen jälkeen käydään yrityksessä esittelemässä tai esitellään puhelimitse ehdokkaat, joista yrittäjä valitsee työnhakijat haastatteluun. Kun yrittäjä valitsee työntekijän, selvitetään palkkatuki ja tarvittaessa sen hakeminen, edelleensijoitukseen liittyvät tiedot ja kun palkkatuki on myönnetty, tehdään sopimukset ja allekirjoitetaan ne, Ari Myyryläinen opastaa. Hormitiilet, seinätiilet, takkatiilet, käsin lyödyt tiilet EDULLISESTI Tiilitehdas POTILA Hämeenkyrö p./f. 03-371 5081 0400 766 148

4 YRITYSMAAILMA Terveystalo Mikkeli on monipuolinen lääkärikeskussairaala, jonka käytössä on vankka asiantuntemus ja laaja 109 henkilön osaaja verkosto. Lääkärikeskus-sairaalan monipuoliseen palvelutarjontaan sisältyvät jatkossa kahdessa yksikössä kaikki yleis- ja erikoislääkäripalvelut, leikkaukset ja toimenpiteet, työterveyspalvelut sekä uusinta teknologiaa hyödyntävät kuvantamispalvelut ja oma laboratorio. Tarjoamme palveluja sekä Maaherrankadulla että Vilhonkadulla Marskissa. Asiantuntija organisaatio on vahvistunut Olemme kesän ja syksyn aikana rekrytoineet Mikkeliin 11 eri alan asiantuntijaa ja lääkäriä vahvistamaan olemassa olevia resursseja ja asiantuntemusta asiakkaiden, sekä eri kokoisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kehitämme jatkuvasti ammattitaitoamme ja otamme käyttöön uusia menetelmiä asiakaspalveluun ja työterveyshuoltoon. Esimerkiksi molempiin toimipaikkoihin asennetaan syksyn aikana itsepalveluautomaatit helpottamaan asiointia henkilökohtaisen asiakaspalvelun rinnalle, kertoo Mikkelin Terveystalon johtaja Harri Turunen. Mikkelin Terveystalo toimii lähellä asiakkaitaan Usein ajatellaan, että ole- Mikkelin Terveystalo työterveyshuollon asiantuntija ja yritysten yhteistyökumppani Terveystalo julkaisi verojalanjälkensä Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys, joka tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja yli 60 paikkakunnalla runsaassa 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalossa työskentelee 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalo on maan johtava työterveyspalvelujen tuottaja. Yritys tarjoaa monipuolisia työterveyspalveluja yrityksille, yhteisöille ja julkiselle sektorille. Koko Suomessa vastuulla on yli 500 000 työntekijän työterveys. Lisäksi yhtiö toimii aktiivisessa yhteistyössä julkisen sektorin, sairaus- ja vakuutuskassojen sekä vakuutusyhtiöiden kanssa. malla osa isoa konsernia, paikallisuus katoaa. Terveystalo on vahva valtakunnallinen toimija, joka haluaa kehittää palveluita paikallisesti myös maakunnissa. Suomen suurimpana terveyspalveluyrityksenä olemme investoineet erityisesti asiakaslähtöiseen palvelukehitykseen ja laadun kehittämiseen. Olemme alan edelläkävijänä tuoneet asiakkaillemme verkko- ja mobiiliajanvarauskanavat sekä sähköisen Oma Terveys palvelun, jossa asiakas voi seurata omia terveystietojaan. Kuuntelemme jatkuvasti asiakkaidemme palautteita ja rakennamme, sekä kehitämme palvelutarjontaamme sen mukaan. Voidaan perustellusti sanoa, että Mikkelin Terveystalo toimii lähellä asiakkaita, sanoo yksikönjohtaja Harri Turunen Terveystalo julkaisi verojalanjälkensä, vastuullisena toimijana verot kotimaahan Verojalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Välittömien ja välillisten verojen lisäksi Terveystalon verojalanjäljessä on avattu henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset. Terveystalon verojalanjälki vuonna 2012 oli yhteensä 71,9 miljoonaa euroa. Tästä verojen osuus oli 15,6 miljoonaa Mikkelin Terveystalon johtaja Harri Turunen euroa, henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli 25,4 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä yli 30,8 miljoonaa euroa. Lisäksi ammatinharjoittajille tilitettiin palkkioita yhteensä 149,1 miljoonaa euroa, joista jokainen ammatinharjoittaja tilittää veronsa itse Mikkelin Terveystalo ostaa tuotteita ja palveluja paikallisesti esimerkiksi apteekeilta ja paikalliselta terveystuotteita valmistavalta yritykseltä, lisäksi maksamme välillisesti ison määrän veroluontoisia maksuja mm. palkkojen ja palkkioiden ennakkopidätyksinä maakuntaan, Harri Turunen painottaa. Monipuoliset työterveyspalvelut Terveystalon työterveyspalvelut sisältävät lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä palveluja, työterveyspainotteista sairaanhoitoa, tutkimus- ja toimenpidepalveluja sekä muuta terveydenhuoltoa. Asiakasyritykset voivat tarjota Terveystalosta työtekijöilleen myös erikoislääkäripalveluita. Laadukas työterveyshuolto lähtee työpaikan tilanteen kartoituksesta ja toiminnan suunnittelusta. Teemme työpaikkaselvityksen, tarvittavat terveystarkastukset ja määrittelemme yhdessä asiakkaan kanssa toiminnan sisällön ja muodot. Asiakkaat arvostavat nykyään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvät kysymykset, tapaturmien ennalta ehkäisy, työergonomia, sairauspoissaolojen hallinta ja työssä jaksaminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joita yhdessä pohdimme. Osallistava ja ennakoiva työterveyshuolto on Terveystalon kehittämä yhteistyön muoto Harri Turunen toteaa, että Mikkelin Terveystalo on mukana rakentamassa toimialueensa yritysten ja yhteisöjen työhyvinvointia. Hyvin toimiva, kehittyvä ja kehittävä työterveyshuolto on yritysten voimavara ja menestystekijä. Terveystalon tavoitteena on yhteistyössä asiakasyritysten kanssa edistää työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta. Olemme osaltamme vaikuttamassa työyhteisöjen kehittämiseen ja kehittymiseen. Keskeistä on, millä keinoin työterveyshuolto voi auttaa yrityksiä siinä, että ihmiset pysyvät terveinä töissä pitempään. Terveystalo on nimenomaan yritysten yhteistyökumppani. Asiantuntijamme voivat keskustella työyhteisöjen kehittämisestä niin, että saavutetaan pysyviä tuloksia. Työterveyden rooli on muuttunut, emme ole enää pelkästään terveyden ammattilaisia vaan pystymme vaikuttamaan työyhteisöihin laajemminkin. Nykyään ymmärretään, että työterveys ei ole yrityksille menoerä vaan pitkäjänteinen investointi tulevaisuuteen. Osallistavan työterveyshuollon tavoitteena on, että työyhteisöt reagoivat omaan toimintaansa ja kehittävät ennakoivasti työympäristöään. Työterveyshuollon tehtävä tällaisessa yhteistyössä on tukea yritystä, antaa vinkkejä ja kokemusperäistä tietoa. Säännöllinen yhteydenpito auttaa ennakoivassa työterveyshuollossa. Parhaimmillaan yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan välillä on vuosien kumppanuutta, jolloin mahdollistuu sitoutuminen pitkäjänteisiin tavoitteisiin, vaikuttavuuden arviointiin sovituilla mittareilla ja toimintojen oikea kohdistaminen. Terveystalo tarjoaa asiantuntemusta myös esimieskoulutukseen Esimiestyö on tärkeä osa yritysten työhyvinvointia ja se on muuttunut vaativammaksi. Terveystalolla on koulutettuja esimiestyön ammattilaisia, esimerkiksi esimiesvalmennukseen perehtyneitä työterveyspsykologeja, jotka voivat tarjota esimiestehtävissä työskenteleville kohdennettua apua ja tukea. Muuttuvassa työelämässä esimiestaidoilla on kasvava merkitys. Toisaalta on syytä nostaa esille myös työntekijätaidot yritysten hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hyvät työyhteisö- ja esimiestaidot luovat yhdessä toimivan, terveellisen ja tuottavan työyhteisön. Työterveyspsykologit Markku Hokkanen ja Suvi Ikonen ovat erikoistuneet johdon coachaukseen, joka tarkoittaa yrityksen avainhenkilöiden henkistä valmennusta joko henkilökohtaisesti tai ryhmässä. Valmennukseen kuuluva voimavaraistava työtapa tarjoaa tilaisuuden vahvistaa ammatillista identiteettiä ja löytää uusia johtamisen, vaikuttamisen ja tekemisen tapoja. Ainoa tapa varmistaa tuottavuus ja menestys pitkällä tähtäimellä on pitää huolta, että työntekijät ovat innostuneita ja uskovat siihen, mitä tekevät. Kun esimies voi hyvin ja toimii tavoitteellisesti, heijastuu tämä myönteisesti yhteisöön ja päinvastoin. On kiinnostavaa tehdä työtä yhdessä näkyväksi ja ymmärtää sitä, miten tällainen hyvä vuorovaikutus, luottamus, innostus ja usko saadaan aikaan, Harri Turunen toteaa. Työterveyspsykologit työyhteisöjen tukena Työterveyspsykologit toimivat sekä yksittäisten työntekijöiden että työyhteisöjen apuna. Työterveyspsykologia on yksilötyötä ja monenlaista työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Yksittäisten asiakkaiden kanssa tehtävä työ on neuvontaa ja ohjausta, joissa käytetään erilaisia menetelmiä ja harjoituksia. Työntekijät kääntyvät neuvonta- ja ohjauskäynneillä työterveyspsykologin puoleen erilaisissa stressi-, uupumus- ja masennustilanteissa tai elämän kriiseissä. Myös ennaltaehkäisevä työ on erittäin tärkeä osa työpsykologiaa. Tavoitteena on puuttua ongelmiin ennen kuin ne syvenevät ja laajenevat ja johtavat sairastumiseen. Työ on usein ryhmätyötä Työ on yhä useammin asiantuntijatyötä, joka toteutuu niin tietotyössä kuin yhtä lailla suorittavissakin tehtävissä. Organisaatiot ovat madaltuneet ja vastuu tuloksesta on usein lähellä tuotantoa ja asiakasrajapintaa. Työntekijät toimivat moniosaamista edellyttävissä monitehtäväympäristöissä. Työn keskeisiä ominaisuuksia ovat tietointensiivisyys, aika- ja tulossidonnaisuus, vastuullisuus, itsenäisyys, usein monikulttuurisuus ja/tai kansainvälisyys, reaaliaikaisuus ja virtuaalisuus. Työ on yhä vähemmän ns. paikka- ja aikasidonnaista. Monissa tehtävissä on tyypillistä työajattomuus ja kuormitushuiput. Työ on prosessi, joka tapahtuu ja edistyy aina ja vain ihmisten välisissä suhteissa. Työ on siis vuorovaikutteista ja edellyttää tavalla tai toisella ihmisten välisiä kohtaamisia ja keskusteluja, Harri Turunen sanoo. Työn vaatimukset ja inhimilliset voimavarat Terveystalon tehtävä on osaltaan auttaa johtoa ja työntekijöitä tunnistamaan työn ominaisuudet ja säätämään toimintaa hyvinvointia, terveyttä ja hallinnantunnetta edistäväksi. Yhteistyön menetelmiä johdon ja HR:n tukena ovat muun muassa työkykyriskien varhainen tunnistaminen, arvostavan puheeksioton ja yhteistyön käytänteiden ylläpitäminen ja monet työurien pidentämisen keinot. Työelämähaaste onkin suunnitella työ siten, että työn vaatimukset kohtaavat viisaalla tavalla yrityksen inhimilliset voimavarat. Työn jatkuva suunnittelu ja toteutumisen arviointi on johdon ja työntekijöiden yhteinen asia: kun yhteistyössä varmistetaan osaaminen ja työn sujumista tukevat hyvät työkäytännöt seuraa menestys ja tuottavuus väistämättä. Ns. hyvän työn kriteerit tulee olla yhdessä ymmärrettyjä, Harri Turunen ajattelee. Terveystalo Mikkeli Maaherrankatu 19, 50100 Mikkeli ma-to 8-17 pe 8-16 Terveystalo Mikkeli Marski Vilhonkatu 13, 50100 Mikkeli ma-to 7.30-20 pe 7.30-18 ja la 10-14 www.terveystalo.com

Hyvän saunan sisustus alkaa lauteista Lumisaunat on laaturatkaisu nautinnollisiin löylyhetkiin YRITYSMAAILMA 5 Sauna on olennainen osa suomalaisten arkipäivää ja identiteettiä. Suomessa on runsas 3 miljoonaa saunaa. Niiden joukossa on pieniä huoneistosaunoja, rantasaunoja, uimahallisaunoja, edustussaunoja ja nykyään jopa pyörien päällä kulkevia saunoja. Suomalainen on kekseliäs myös saunansa suhteen. on helppoa. Saunan lauteet ja paneelit kannattaa Käräjäojan mukana tilata samalta toimittajalta. -Näin välytytään materiaalien sävyeroilta, jotka voivat olla suuriakin vaikka kyseessä olisikin sama puulaji, Jarno Käräjäoja selvittää. Nykyisin saunojakin sisustettaessa pyritään löytämään yksilöllisiä ja esteettisiä ratkaisuja. Omasta saunasta halutaan paikka, jossa myös mieli ja silmä lepäävät. Tällaista tarkoitusta palvelemaan perustettiin LS Lumisaunat Oy. LS Lumisaunat valmistaa, myy sekä asentaa saunanlauteita. Yrityksen tuotantotilat sijaitsevat Lumijoella. Kempeleellä sijaitsevassa myyntija suunnittelutoimistossa on esillä esimerkkejä ratkaisuista, jotka sopivat niin kotien kuin mökkien sekä yritysten edustussaunatiloihin. -Suomalaisen saunan ikiaikainen lämpö yhdistettynä nykyaikaiseen, yksilölliseen tunnelmaan ja viihtyvyyteen saunassa, ovat synnyttäneet uuden upean Lumisaunat-mallistomme. Mallisto koostuu 5 erilaisesta laudemallista retrosta trendiin. Jokaiseen malliin löytyy jopa kuuttakin eri puulaatua. Puumateriaaleista suositumpia ovat lämpömänty, haapa, lämpöhaapa, radiata sekä jättiläistuija, yrittäjä, toimitusjohtaja Jarno Käräjäoja kertoo. -Lumitähti-lauteet tarjoavat tyylikkään ja viimeistellyn ilmeen tämän päivän saunoihin. Lumiretro-lauteet henkivät puolestaan selkeälinjaista ja aavistuksen menneisiin aikoihin viittaavaa tyyliä, kuitenkin nykyaikaisella tavalla. Lumitrendi-lauteet ovat ylistys yksinkertaiselle minimalismille. Lumitrendi-lauteet on saatava- Lauteet Lumiretro, materiaali haapa ja lämpöhaapa. Paneeli haapaa. na sekä 140 mm leveästä, että huippumodernista 185 mm leveästä laudepuusta, Käräjänoja esittelee. -Lisäksi mallistoomme kuuluu myös Luminormi-lauteet, joissa parhaat materiaalit ja ammattitaitoinen työnjälki yhdistyvät kilpailukykyiseen hintaan. -Piristystä lauteisiin sekä seiniin haetaan myös voimakkailla tehosteilla. Esimerkiksi katajalevyllä saadaan saunaan tyylikkäitä yksityiskohtia, Käräjäoja kuvailee. Lauderatkaisujen lisäksi yrityksen valikoimiin kuuluvat seinä- ja kattopaneelit, verhoilukivet, lasiseinät, kiukaat, erilaiset valaistusratkaisut ja myös kylpytynnyrit. -Lumisauna toimittaa saunoja omakotitaloihin, sekä kerrosettä rivitaloihin, Toimitamme saunoja myös rakennusyhtiöille. Mallistomme laajuus ja hyvät muuntelumahdollisuudet ovat saaneet paljon kiitosta. Lumisaunat panostaa kustannustehokkuuteen, huolellisesti valikoituihin materiaaleihin ja tinkimättömään työn laatuun. Suora ja välitön yhteys asiakkaisiin mahdollistaa mutkattoman palautteen ja joustavan toimintatavan, Käräjäoja määrittelee. Lauteet Lumitrendi 140, materiaali radiata. Paneeli radiata 185 mm. Lauteet Lumitähti, materiaali terveleppä. Paneeli tervaleppä Uudenajan saunaratkaisut Lumisaunat Oy:n lauteet edustavat perinteistä ja tinkimätöntä puusepäntyötä parhaimmillaan, joilla luodaan tyyliä ja tunnelmaa niin kotisaunaan kuin edustustiloihin. -Sekä laude-että muut saunaratkaisut räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaisesti. Laudepaketin voi asentaa itse tai asennuksen voi myös tilata meiltä. Laudetoimitus perustuu pääsääntöisesti kokonaissuunnitelmaan, jossa otetaan kaikki saunan elementit huomioon. Valitsemme rakenneratkaisut niin, että kokonaisuuden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Käytämme ainoastaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kiinnikkeitä, jotka pidentävät merkittävästi lauteiden elinikää. Irrotettavien osien johdosta saunan puhdistaminen Kauniit saunatilat viimeistelee hyvin harkittu ja asianmukainen valaistus. -Useimmat asiakkaat haluavat valaistuksella lisäviihtyvyyttä saunaan. Parhaimmillaan valaistus tuo rauhallisesti korostaen saunan yksityiskohtia. Valaistuksessa käytetään joko kuitu- tai ledivaloja. Valokuituvalaistus on jo pitkään ollut saunavalaistuksessa yleistyvä valaistustapa. Valokuitujen käyttö mahdollisuudet saunatilojen valaisemiseksi ovat rajattomat, tilan ja lauteiden muotoja voidaan korostaa tyylikkäästi tai valaistuksella voidaan tuoda esiin jokin tilan erikoinen yksityiskohta, kuten kiuas, verhoilukivet, lämpömittari tms. tai valaista esim. löylyvesiastia. Lasiseinä luo kokonaisvaltaisen saunomiskokemuksen ja kylpylämäisen tunnelman -Sauna ja kylpyhuone yhdistyvät lasiseinällä yhtenäiseksi ja avaraksi tunnelmalliseksi tilaksi. Lasiseinän mitoitusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Saunan lasiseinä suunnitellaan asiakkaan omien toiveiden mukaisesti. Lasiseinän eri elementit voidaan mitoittaa ja sijoittaa yksilöllisesti koko kylpytilan tavoiteltu toimivuus huomioiden. Ovivaihtoehtoina ovat yksi- ja kaksilehtiset ovet tai liukuovi. Samat vaihtoehdot sopivat myös pukuhuoneen ja pesuhuoneen väliseksi kostean tilan oveksi, Jarno Käräjäoja kuvailee.

6 YRITYSMAAILMA Asumaan ja yrittämään Pieksämäelle Pieksämäen kaupungin laajasta valikoimasta löydät tontit Asumiseen: Metosniemen ja Vangasjärven asuinalueilla hyviä, tilavia tontteja rantamaisemissa Hiekanpäähän nousevan palvelukeskuksen läheisellä, Pappilan alueella tontit soveltuvat rinneratkaisujen toteuttamiseen rakentamisessasi Haja-asutusalueella Niskajärvellä ja Tihusniemessä on tarjolla omarantaisia asuinrakennuspaikkoja keskeltä luonnonrauhaa Yrittämiseen: Pieksämäen ydinkeskustassa sijaitseva Vanha varikkoalue on avattu liikerakentamiseen tarjolla myös muita oivallisia teollisuus- ja liiketontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Lisätietoja: Anssi Tarkiainen / p. 0400 855 597 / anssi.tarkiainen@pieksamaki.fi Nahka Pekka suojapalkeet korjaukset pressut erilaiset suojakankaat ym. NahkaPekka T:mi Lumijoentie 1206, 91980 LUMIJOKI Puh. 0400 80 36 05 Sähköposti: nahkapekka@gmail.com www.nahkapekka.fi Nyt kannattaa ostaa Polarstonelta! ELEMENTIN ASENNUSPALAT Raskaille kuormille 10 000 kg Koko 80x120mm - paksuudet 3,5,8ja 10 m Koko 50x80mm - paksuudet 3,5,10 ja 15mm Ontelolaatat kuormille 4000 kg 50x80 mm - paksuudet 3,5,10 ja 15mm MP-Plast Oy Polarstone Oy Allan Ruotsalainen Sahakuja 6, 58300 Savonranta Puh: 015 679 320, 040 5528182. Fax: 015 679322 allan.ruotsalainen@polarstone.fi www.polarstone.fi MP-Plast oy Ratastie 10 40950 Muurame Puh. 040-732 1212 045-235 1051 045-117 5170 matti.parkki@mp-plast.fi www.mp-plast.fi

YRITYSMAAILMA 7 Nahka Pekka teollisuuden nahkaja suojatuotteita käsityönä Lumijoella toimiva Nahka Pekka on nahka- ja suojatuotteisiin erikoistunut yritys. Pekka Pietilä on tehnyt nahkatöitä vuodesta 1974 saakka. Nahka Pekan hän perusti 2005. Ammatti on isän peruja. Hän toimi aikanaan Åströmin nahkatehtaalla Oulussa työnjohtajana ja näin tulin itsekin alaan tutustuneeksi. Nahka Pekka tekee monenlaisia nahkatuotteita, esimerkiksi suojapalkeita, laukkuja ja koteloita sekä suojapeitteitä ja pressuja. Nahkan lisäksi materiaaleina käytetään muovikankaita, keraamisia ja lasikuituisia kankaita. Pyöreät palkeet, jotka venyvät tarpeen mukaan ovat keskeisiä tuotteitamme. Niitä tehdään mittatilaustyönä. Harjoitamme myös korjaustoimintaa. Verstaassa on yli 20 erityyppistä konetta ja laitetta, joten pystymme tekemään tuotteita laidasta laitaan. Verstaan yhteydessä on myös leikkaamo, jossa teemme itse esimerkiksi rautatyöt. Käsityö on Nahka Pekalla arvossaan Pekka Pietilä kertoo, että nahka- ja suojatuotteiden valmistus on pitkälle käsityötä. Tästä hommasta yli 90 prosenttia on käsityötä, jossa tarvitaan kokemusta ja hyvää ammattitaitoa. Täällä kävi viime vuonna ELY-keskuksesta mies, joka katseli työtämme silmät pyöreinä ja ihmetteli, vieläkö tällaisiakin yrityksiä on olemassa. Pitkäjänteisiä asiakassuhteita Nahka Pekan asiakaskuntaan kuuluu suuryrityksiä kuten Rautaruukki ja Outokumpu sekä elektroniikkateollisuutta, esimerkiksi paikannukseen ja telemetrialaitteisiin erikoistunut Tracker Oy sekä langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunut Ultracom. Meillä on pitkäjänteisiä asiakassuhteita. Esimerkiksi Rautaruukille olemme toimittaneet sylinterien varsien suojapalkeita yli 20 vuotta. Tuotteita kaivosteollisuuden tarpeisiin Nahka Pekan uusi toimintamuoto ovat kaivosteollisuuden tarvitsemat tuotteet. Yritys valmistaa mm. suojapalkeita kaivosteollisuuden eri tarkoituksiin. Voimme valmistaa tuotteita esimerkiksi maansiirto- ja kaivosteollisuuden työkoneiden suojaukseen. Kaivosteollisuus on kehittyvä ala, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Minulla on yli 30 vuoden kokemus alalta, monipuoliset koneet ja laitteet sekä hyvä materiaalien tuntemus, joten voimme vastata myös näihin tarpeisiin. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs 70100 Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: joensuun.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Toimittajat: Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Toni Valha puh. 050 531 4745 Ilmoitukset: Veijo Partanen Puh. 010 820 5725 Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy

8 YRITYSMAAILMA Suomen Putkilaser Oy Ylivoimainen putkilaser soveltuu monenlaisiin työstötarpeisiin Riihimäellä putkilaserleikkauksia alihankintatyönä tekevä Suomen Putkilaser Oy laajensi keväällä 2011 toimintaansa Lahteen, nyt toiminta on laajentunut edelleen Sastamalan suunnalle. Laajennuksen myötä yhtiö on vahvistanut asemiaan alihankintapuolella Pohjoismaiden, mutta myös koko Euroopan mittapuulla. -Meille on tullut uusi kone Sastamalaan ja avajaisia vietettiin tammikuussa. Kone on varusteltu 3D-päällä, joten nyt saadaan tehtyä entistäkin vaativampia leikkeitä, esimerkiksi hitsausviisteitä. 3D-päällä saadaan tehtyä tarkempia sovitteita, kuin perinteisellä 2Dleikkuupäällä. Uuden koneen myötä olemme saaneet lisää kapasiteettia, jolloin vanhemman ja uudemman konekannan välillä voidaan katsoa kustannustehokkain ratkaisu asiakkaalle, lupaa toimitusjohtaja Janne Niemi. Vanhemmalla konekannalla voidaan tehdä nyt helpompia kappaleita, jolloin hintakin saadaan katsottua järkeväksi. Kun on kapasiteettia on paljon, saadaan toimitusaika sovitettua asiakkaalle sopivaksi. Yhtiöllä on Riihimäellä kaksi konetta, Lahdessa ja Sastamalassa molemmissa yksi kone. Yhtiö hankki ensimmäisen koneensa vuonna 2005, jolloin yhtiö perustettiin. -Vastaavia koneita on koko Suomessa vain vähän yli toistakymmentä, joista meillä on neljä. Olemme vahva tekijä tällä kyseisellä työstön osa-alueella. Olemme ainut suomalainen yritys, joka on keskittynyt pelkästään putkien laserleikkuuseen muilla toimijoilla putkilaserit ovat apukoneita, meille ne ovat pääkoneita. Niemi kertoo, että putkilaser on vielä toistaiseksi melko kapean sektorin osaamista, verrattuna tasolaseriin, joka on yleisesti käytetty työstömenetelmä. Monta työstön osa-aluetta yhdellä kiinnityksellä Niemen mukaan putkilaser päihittää perinteisemmät työstömenetelmät erityisen tarkkuutensa ja kustannustehokkuutensa ansiosta. Erikseen tehtävät poraukset, sorvaukset, lävistykset, jyrsinnät, sahaukset sekä purseenpoistot jäävät pois. Nyt tuote valmistuu yhdellä kiinnityksellä ja yhdessä vaiheessa. -Putkilaser soveltuu monenlaisiin materiaaleihin aina ruostumattomasta teräksestä mustaan rautaan ja jopa alumiiniinkin. Putken muotokaan ei aseta rajoitteita, vaan menetelmä soveltuu monimuotoisten aukkojen leikkaamiseen sekä putkien päiden, liitospintojen ja läpivientiaukkojen muotoiluun. Putkilaser mahdollistaa monimutkaiset kiinnitykset, kohdistukset ja lukitukset. Piensarjatkin onnistuvat kustannustehokkaasti, Niemi kuvailee. Putkilaserleikkaus mahdollistaa sellaisen muotojen leikkauksen, joissa on yhtenevä sisä- ja ulkopinta. Jos aine vahvenee, kuten esim. alumiiniprofiileissa, niihin menetelmä ei sovellu. -Pystymme leikkaamaan pyöreitä, neliöitä, suorakaiteita, ellipsejä ja ovaaleja. Sisäänpäin kääntyviä kulmia, joita esim. alumiiniprofiileissa voi olla, emme pysty leikkaamaan. Kappaleet voivat olla maksimihalkaisijaltaan 250 mm ja seinämävahvuudeltaan, aineesta riippuen, 4-8 mm. Niemen mukaan asiakaskunnasta isoin osa muodostuu erilaisista kalustevalmistajista. Sarjakoko voi olla 500-1000 kappaletta, mutta tarvittaessa saadaan tehtyä yksittäiskappaleitakin. -Isoin hyöty saavutetaan kappaleissa, joita tehdään muutama sata tai tuhat. Jos sarjat menevät huomattavasti isommiksi, täytyy alkaa miettimään muita menetelmiä. Monipuolinen kumppani -Laserleikkauksen lisäksi teemme myös pienimuotoista hitsausalihankintaa sekä kokoonpanotyötä. Yhteistyökumppanimme pystyvät myös taivuttamaan putkea, joten saamme toimitettua taivutettua putkeakin asiakkaille. Kauttamme onnistuvat myös putkien pintakäsittelyt, Niemi listaa. Suomen Putkilaser Oy:llä on riittävästi ammattitaitoa, vaikka kyseessä olisi vaativampaakin leikkuuta. -Vahva ammattitaitomme tulee esille juuri tässä putkilaserleikkauksessa. Jos leikkuu on tehtävissä tällä menetelmällä, osaamme sen myös tehdä ja hintakin saadaan varmasti kohdalleen. Palvelut lähelle asiakasta -Vaikka tässä on jonkinlaista taantumaakin ollut ilmoilla, olemme päässeet niistä yli ja tälläkin hetkellä toimintamme on selvässä kasvussa. Kuuntelemme asiakkaidemme tarpeita ja mm. tästä johtuen olemme avanneet toimipisteitä heidän lähelleen, siinä tilanteessa, kun volyymit ovat kasvaneet tiettyyn pisteeseen, Niemi muistuttaa. Suomen Putkilaserin asiakkaat ovat teollisuuden kone- ja laitevalmistajia, mutta joukkoon mahtuu myös hoitoalan laitevalmistajia, peräkärryjen, urheilu- ja kuntoiluvälineiden sekä toimistokalusteiden ja huonekalujen valmistajia. Suomen Putkilaserin tarjoamia palveluita hyödyntävät myös lämmittimiä, kuljettimia ja ilmanvaihtokoneita valmistavat yritykset. -Tuotteemme menevät joko suoraan asiakkaalle tai toiselle alihankkijalle jatkojalostettaviksi. Kattava yhteistyökumppaniverkosto, luja suunnittelu- ja valmistusosaaminen sekä vahva laserteknologian tuntemus tekevät meistä luotettavan kumppanin, toteaa Niemi loppuun. Suomen Putkilaser Oy Riihimäen toimipiste: Islanninkatu 4 11130 RIIHIMÄKI Lahden toimipiste: Ala-Okeroistentie 23 15700 LAHTI Sastamalan toimipiste: Putajantie 42 38200 SASTAMALA Puh. 010 778 3100 Fax. 010 778 3110 info@putkilaser.fi www.putkilaser.fi

YRITYSMAAILMA 9 Teknologiateollisuus haluaa resursseja uudistumiseen ja kasvuun Kilpailukyvyn merkitys, myös hyvinvointivaltion rahoituksessa kannalta, ymmärretään jo laajalti. Kasvun edistäminen ja työllisyyden parantaminen luovat kestävää rahoituspohjaa yhteiskunnan palveluille. Teknologiateollisuus odottaa budjettiriiheltä panostuksia uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Teknologiateollisuus edellyttää, että hallitus pitää kiinni linjauksestaan, jonka mukaan teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelyn taakkaa ei lisätä. - Budjettiriihessä resursseja tulee kohdistaa ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka tukevat vientiteollisuuden uudistumista, pk-yritysten kansainvälistymistä, yritysten innovaatiotoimintaa, kasvuyrittäjyyttä ja korkean jalostusasteen työpaikkojen synnyttämistä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo. - Ilman näitä toimenpiteitä tavoite 200 000 uuden yksityis- sektorin työpaikan luomisesta vuoteen 2019 mennessä jää haaveeksi. - Kehysriihessä keväällä sovittu yritysveroratkaisu yhteisöveron laskuineen on vientiteollisuutta tukevien uudistusten ohella hyvä pohja ensi vuoden budjetille. Tehdyistä kasvua ja uudistumista tukevista päätöksistä on pidettävä kiinni, Turunen jatkaa. Turunen pelkää, että taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisten investointien poistojen muutos hyödykekohtaiseksi syö yhteisöveron positiivisen hyödyn. Muutos pakottaa yritykset nopeuttamaan poistojaan, kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa juuri joustoille on tarvetta. Turunen painottaa, että hallinnollisen taakan lisäämisestä tulisi päästä hallinnollisen taakan vähentämiseen. Näin yrityksille jäisi enemmän resursseja oman toimintansa kehittämiseen. Ympäristölainsäädäntö vääristää markkinoita Ns. windfall-verosta on tulossa yleinen voimalaitosvero, jolloin se ei vastaa alkuperäistä tarkoitustaan ja koituu kaikkien veronmaksajien taakaksi turhana lisäverona. Vientiteollisuuden erityishuolena on Itämeren alueella vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi. Se aiheuttaa suomalaiselle elinkeinoelämälle noin 600 miljoonan euron vuosittaisen lisäkustannuksen. - Annamme kilpailijoillemme etumatkan, jota on yritysten omatoimisesti mahdoton saavuttaa. Investointituki LNGterminaalin rakentamiseen on hyvä alku, mutta rinnalle tarvitaan muita keinoja kuten väylämaksun alennus tai kokonainen poisto, vaatii Turunen. Kasvuun pitää panostaa nyt Samalla kun mietitään, mistä voidaan säästää, pitää miettiä, mihin pitää panostaa. Mistä nousevat tulevaisuuden menestyjät? - Pitkäaikaisen kasvun rahoittamiseksi Suomen Teollisuussijoitusta tulee varautua pääomittamaan vuosittain 30-40 miljoonalla eurolla. Myös Finnveran suorien sijoitusten pääomittamiseen tulee varata vuosittain 5-10 miljoonaa euroa, Turunen painottaa. On tärkeää, että Tekesin määrärahoja ei pienennetä vaan päinvastoin lisätään. Lisäksi SHOK-yhtiöiden, VTT:n ja Finpron julkinen rahoitus tulee varmistaa myös ensi vuonna. - Euroopan komission selvityksessä Suomi sijoittui 27 jäsenmaan joukossa sijalle 15 arvioitaessa kyvykkyyttä muuntaa uusin tutkimustieto kaupallisiksi innovaatioiksi. Toteutetut evaluoinnit tarjoavat lähtökohdan julkisen t&krahoituksen vaikuttavuuden parantamiselle. Uusien t&k-rahoituksen instrumenttien luomiselle ei sen sijaan ole tarvetta. Keskusteluissa olleet strategisen tutkimuksen instrumentti tai ammattikorkeakoulujen t&ktoiminnan erillisrahoitus eivät saa Turuselta vihreää valoa. - Selviä positiivisia talousvaikutuksia voidaan saada hyvitysmaksujärjestelmän kokonaisuudistuksesta, toteaa Turunen. Osaaminen on investointi tulevaisuuteen Korkea osaaminen ja yliopistojen rahoituksen varmistaminen pitkäjänteisesti ovat osa kansallisen pääoman kehittämistä. Yliopistoindeksin jäädyttämisestä ja muista yliopistojen määrärahoihin kohdistuvista leikkauksista tulee luopua ja Aalto-yliopiston lisämääräraha tulee säilyttää nykytasollaan. Aiemmista kehysriihipäätöksistä periytyvä 20 miljoonan euron leikkaus yliopistojen määrärahoihin mitätöisi toteutuessaan kevään kehysriihessä tehdyn erinomaisen päätöksen luopua yliopistoindeksin jäädyttämisestä. Vientiteollisuuden huoli teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen laadusta ja tulevaisuuden ammattiosaajien saatavuudesta on kasvanut. - Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että ammatillista koulutusta ja sitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään järjestämismuodosta riippumatta kokonaisuutena, jotta koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen, Turunen toteaa. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaistarkastelu ja uudistaminen tulee käynnistää nopeasti ja kevään 2013 kehysriihessä ammatilliseen koulutukseen esitetyt lisäresurssit tulee toteuttaa. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus tulee maksaa suoraan koulutuksen järjestäjille. - Valtiovarainministeriön esitys alentaa konesalien sähköveroa on kannatettava. VM:n ehdotus toiseksi lisätalousarvioksi sisältää hyviä asioita, muun muassa Tekesin ja Finnveran toiminnan tukeminen luovat pohjaa myönteiselle kehitykselle, toteaa Turunen. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 0500 445 444 ja vaikuttamisen ryhmäpäällikkö Sanna Rauhansalo, puh. 050 340 6174, Teknologiateollisuus ry. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Toimialalla tehdään 80 % koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala vastaa 55 % Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta yli 70 % kertyy globaaleilta markkinoilta. Teknologiateollisuus ry:n runsaat 1 600 jäsenyritystä edustavat lähes 90 % Suomen koko teknologiateollisuudesta. PITKIEN KAPPALEIDEN TARKKUUSKONEISTUSTA OTAVAN METALLI OY MIKKELI Ostamme / noudamme kaikki metalli-, teräs- ja peltiromut! Myös romuautot, rekisteristäpoistot, romutustodistukset! Kaikki metalliromu käy, myös akut. Jalometalliromusta huippuhinta!!!! SOITA 040 194 9863 JA SOVITAAN NOUDOSTA! RST-PELTI AY RAKENNUSPELTITYÖT KONESAUMAKATOT KATTOPOHJIEN TEKO 0400 376 751 0400 376 752 Cnc ja manuaalikoneistukset Tig ja Mig -hitsaukset Teollisuuden kunnossapito 0400 852 515 Timanttisahaukset Timanttiporaukset Purkutyöt 0400 934 001 Hitsauksen laatujärjestelmät Tarkastus suunnitelmat Asennusvalvonta Koulutukset Lead auditor Valmistuksen valvonta www.pro-tot.fi info@pro-tot.fi EXPERT WELDING ENGINEER OY Petkelniementie 41 78710 VARKAUS www.ewe.fi

10 YRITYSMAAILMA Savonlinnan Metalli Ky Heikki Behm Teräsovet ja ikkunat Teräsrakenteet Peltityöt Puh. 015-557 565, 0500 153 292 Fax 015-557 450 sln.metalli@kolumbus.fi www.savonlinnanmetalli.com Valmistamme hyvälaatuisesta raaka-aineesta mittatarkkoja arkkeja. Nopeat toimitukset niin vakio-, kuin määrämitta-arkeille. Kuuma-, kylmä-, sinkitty-, ja sähkösinkitty teräs 0,50-3,00 mm paksuusalueella, leveydet 600-1500 mm. Muoviteollisuus menee säästöllä ja laadulla eteenpäin Muovituotteita valmistaa Suomessa noin 580 yritystä. Teollisessa mittakaavassa toimivia, eli vähintään viisi henkilöä työllistäviä, yrityksiä on runsas 200. Kokonaishenkilöstön määrä on luokkaa 11 000. Suuri osa meillä valmistettavista muovituotteista viedään Suomesta tuotteiden osina ja niiden pakkauksina. Ihmiskunnan nykyinen pyrkimys tuottaa enemmän vähemmällä kulutuksella on parantanut muovien markkina-asemaa, AKAA STEEL Akaa Steel Oy Jokitie 4, 37800 Toijala puh. 029 000 9040 fax 03 543 4199 etunimi.sukunimi@ akaasteel.fi www.akaasteel.fi myös Suomessa. Kasvavat markkinat houkuttelevat monenlaisia tuotteita ja niiden tarjoajia. Muoviteollisuus ry ponnistelee sen puolesta, että ihmiset voivat hankkia toimivia ja laadukkaita muovituotteita käyttöönsä. Laatumerkki muoviputkiin Muoviteollisuus ry:n putkijaosto on tehnyt voimakkaasti töitä saadakseen muoviputkiin CE-merkin hämmentämille rakennustuotemarkkinoille todellisen laatumerkin. Keväällä 2013 tämän työn hedelmänä voitiin markkinoille esitellä Nordic Poly Mark -merkki, lyhyemmin NPM-merkki. Kaikki NPM-merkityt tuotteet on testattu ja tarkistettu pohjoismaisiin olosuhteisiin soveltuviksi. Muoviputkissa se tarkoittaa muun muassa sitä, että putket kestävät pakkasen ja roudan eikä niistä irtoa haitallisia aineita juomaveteen. Muoviputkivalmistaja voi hakea tuotteilleen oikeuden käyttää NPM-merkintää. Jo nyt NPM-merkki on suurimpien muoviputkivalmistajien tuotteissa laajalti käytössä. Täten NPM-vaatimustaso voidaan asettaa myös tarjouspyyntöihin kriteeriksi. Vaatimalla NPM-merkittyjä tuotteita viranomaiset, suunnittelijat, asentajat ja loppukäyttäjät voivat varmistua siitä, että tuote on asianmukainen. NPMmerkittyjä putkituotteita on markkinoilla hyvin saatavilla. Todellisen laatumerkkimallin toivoisi leviävän muihinkin tuoteryhmiin. Nordic Poly Mark on riippumattoman pohjoismaisen INSTA-CERT -ryhmän luoma avoin sertifiointimenettely. INSTA-CERTin työryhmissä ovat mukana kaikki merkittävimmät pohjoismaiset muoviputkialan valmistajat. Kaikki sertifiointimenettelyn laatuvaatimukset täyttävät yritykset voivat saada tuotteilleen NPM -merkin käyttöoikeuden. Muoviteollisuus ry on muoviteollisuuden, muovia raakaaineenaan käyttävien ja sitä jalostavien yritysten yhteenliittymä elinkeino- ja työmarkkinapoliittisissa asioissa. Muoviteollisuus ry tuottaa ja toteuttaa muovialan yhteisiä hankkeita jäsenistönsä päätösten mukaisesti. Joihinkin tiettyihin tuoteryhmiin keskittyvät hankkeet voidaan tehdä erityisissä jaostoissa tai ryhmissä. Työmarkkina-alueella painopiste on ollut muovituote- ja kemiantuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen jatkuvassa parantamisessa. Toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuus ry www.plastics.fi KUPARI- JA MESSINKIKAUPPAA VUODESTA 1900 Kuparikattonauhat Kuparinauhat ja -levyt Kupariputket Kuparilangat Happivapaat kuparitangot Vasaroidut ja patinoidut kuparilevyt Messinkinauhat ja -levyt Messinkiputket Messinkitangot ja -langat Messinkikulmat ja -lattatangot Alumiinilatat Tinapronssinauhat ja -levyt Uushopealevyt Punametallitangot ja -putket Messinkiharkot TEOLLISTA TOIMINTAA VUODESTA 1850 KOSKENSAAREN TEHTAAN TUOTANTO-OHJELMA: Vakionaulat Lanka- ja dyckertnaulat Huopanaulat Lankatuotteet Harjateräkset 6-12 mm Hehkutetut langat 0,6-6 mm Kirkkaaksi vedetyt langat 0,6-10 mm Vedetyt pyöröteräkset 2-12 mm Ruostumattomat harjalangat ja -tangot Erikoisnaulat Ankkurinaulat Bitumi- ja kipsilevynaulat Kampa- ja kierrenaulat Kuormalava- ja irtokonenaulat Kuparinaulat Kupariset venenaulat ja aluslevyt Lastulevynaulat Messinkinaulat Paineilmanaulat 21 O ja 34 O Sähkösinkitystä rumpulinjalla www.ramo.fi PÄÄKONTTORI JA KESKUSVARASTO: Muonamiehentie 10 00390 HELSINKI Puh: 09-6859 400 Fax: 09-5622 220 ALUEKONTTORI JA TEHDAS: KOSKENSAAREN TEHDAS 41920 KINTAUS Puh: 014-4151 200 Fax: 014-4151 256 ALUEKONTTORIT JA VARASTOT: Vihiojantie 24 33800 TAMPERE Puh: 03-2235 666 Fax: 03-2227 666 Juhana Herttuan puistokatu 16 20100 TURKU Puh: 02-2535 400 Fax: 02-2304 232 e-mail: etunimi.sukunimi@helsinginrauta.fi

Mateko Oy - voimaa joka lähtöön YRITYSMAAILMA 11 Koneurakoinneissa tehokkaat ja toimivat koneet lisälaitteineen muodostavat tuotantoyksikön, joka tuottaa tehokkaasti ja laadukkaan lopputuotteen. Suomen vaativissa olosuhteissa, jatkuvasti kehittyvien konemallien ja asiakkaiden erityistarpeiden vuoksi koneiden huolto- ja varustelu ovat keskeisessä asemassa Mateko Oy toimii maanrakennuskonekaupan alalla merkkituotteiden maahantuojana, avannut Mikkeliin ja Seinäjoelle toimipisteen sekä rakennuttanut Pirkkalaan uudet toimitilat vuonna 2010. - Matekon toiminta lähtee aina asiakkaan tarpeesta. Kun asiakkaan koneet ovat kunnossa, yrityksen toiminta jatkuu häiriöttömänä, ja tuottavuus paranee. Ammattitaitoinen huolto ehkäisee yllättäviä, ylimääräisiä seisokki- ja korjauskuluja. Edustamamme JCB:n tuotteet ovat tehokkaita ja varmatoimisia ja soveltuvat hyvin Suomen vaativiin olosuhteisiin. Pitkä yhteistyö konevalmistajien kanssa ja toimialalla on opettanut näkemään työn vaatimat tilanteet asiakkaidemme näkökulmasta ja siksi uudet JCB maarakennuskoneet edustavat alansa huippua -JCB on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin maarakennuskoneiden valmistaja. Tuotevalikoima kattaa lähes 300 eri tuotetta, joita ovat mm. kattavat tela-ja pyöräalustaiset kaivukoneet, maantiivistysjyrät, pyöräkuormaajat, kurottajat, kaivurikuormaajat, liukuohjatut kuormaajat ja kurottavat teletrukit. -Tela-alustaisissa kaivinkoneissa pienin kokoluokka on 800 kg ja suurin on 52 tonnia painava kaivinkone, pyöräalustaisissa kaivinkoneissa pienin on 14 tn ja suurin 20 tn kaivinkone. Kaivurikuormaajia on kolmea eri kokoa, 6,0-8,5 tonniin. Pyöräkuormaajia löytyy 2000 kg -22 000 kg. Kurottajia on työpainoltaan 3000 kilosta 10 000 kiloon. Lisäksi valikoimissa on liukuohjatut pienkuormaajat, kurottavat teletrukit, jyrät, maastotrukit ja dumpperit, Tero Sihvo luettelee. markkinointi - ja jälleenmyyntiyhtiönä. Yhtiön pääedustuksia ovat Euroopan suurimman maansiirtokoneiden valmistajan JCB:n merkkituotteet. Agri tuotelinjan päätuotteena on JCB Fastrac maatalous- ja tieliikennetraktorit ja maatalousmallin kurottajat. Yritys on perustettu 1996. Yritys on yksityisessä omistuksessa ja voimakkaasti yrittäjävetoinen. Alunperin Jyväskylästä alkanut JCB -maarakennuskoneiden maahantuonti ja kauppa on laajentunut viidelle paikkakunnalle kattaen Suomen Uudeltamaalta pohjoisimpaan Lappiin. Mateko Oy on tehnyt viimeisien vuosien aikana erittäin merkittäviä investointeja asiakaspalveluun. Investointiohjelma alkoi Espoon kiinteistön rakentamisesta vuonna 2006, jonka jälkeen yritys on koneemme räätälöidään aina asiakkaidemme yksilöllisten tarpeiden mukaan, Mikkelin konemyynnistä vastaava Tero Sihvo luonnehtii yrityksen toimintaa. Jälkimarkkinointiin panostetaan entistä enemmän Matekon huoltoverkosto kattaa koko Suomen. - Maahantuojan tekninen osaaminen ja dokumentit yhdessä oikeiden työkalujen kanssa takaavat oikein suoritetun varustelun. Erikoisosaaminen ja palvelukyky raskaiden koneiden huollossa perustuvat pitkään kokemukseen ja nykyaikaiseen toimintatapaan, Sihvo toteaa. Kun haet tuottavuutta valintasi on JCB mateko Konemyynti Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Päijät-Häme, Kymenlaakso Pirkanmaa ja Satakunta Keski- ja Itä-Suomi Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Lappi ja Kainuu -Kattava huoltoverkostomme ja ammattitaitoinen henkilökuntamme varmistaa tuotteidemme tehokkaan ja huolettoman käytön. Matekon omat huoltokorjaamot palvelevat Espoossa, Pirkkalassa, Seinäjoella, Oulussa ja Muuramessa palvelee hyvin varustettu huolto-auto keskisuomen asiakkaita. Lisäksi omien huoltokorjaamoiden lisäksi asiakkaitamme palvelee koko maan kattava, hyvin koulutettu sopimushuoltoverkosto. Pohjois-Savon talousalueen pitkäaikaisista sopimushuoltajista Tero Sihvo mainitsee Varpaisjärveläisen JRJ-Pajan ja Iisalmessa toimivan Iisalmen huoltokolmoset. - Lisäksi hyvin varustellut huoltoautomme ovat liikkeellä kutsusta. Menemme sinne, missä apua ja ammattitaitoa tarvitaan. Petteri Sirva, Espoo Asko Inkala, Lahti Petteri Sirva, Espoo Asko Inkala, Lahti Veijo Repo, Pirkkala Tero Sihvo, Mikkeli Pasi Kivelä, Seinäjoki Harri Leppälä, Oulu -Varaosamyyntimme palvelee alkuperäisissä JCB osissa sekä laajalla valikoimalla tarvikkeita ja tarvittavia tuotteita. Varaosakaupan globaali kilpailu vaatii meitä panostamaan voimakkaammin varaosakauppaan, joten panostus omiin varaosa- ja huoltopisteisiin tukee pitkän linjan strategiaamme panostaessamme jälkimarkkinointiin Suomessa, Tero Sihvo määrittelee. 040 9010 713 040 9010 706 040 9010 713 040 9010 706 040 9010 719 040 9010 707 0400 541 061 040 9010 701 JCB - voimaa Ja luotettavuutta JoKa lähtöön Edustamamme JCB on Euroopan suurin maarakennuskoneiden valmistaja, jonka tuotteet kattavat tela-ja pyöräalustaiset kaivukoneet, maantiivistysjyrät, pyöräkuormaajat, kurottajat, kaivurikuormaajat, liukuohjatut kuormaajat ja kurottavat teletrukit. JCB maarakennuskoneet edustavat alansa huippua. Laadukkaat ja luotettavat koneet ovat varma ja turvallinen valinta Suomen olosuhteisiin. mateko.fi FinanCe Rahoituksemme sisältää uuden, merkittävän edun konehankintaan. Kysy lisää myyjiltämme!

12 YRITYSMAAILMA Sertifioidulla koulutuksella kunnallisteknisten muoviputkien valvontaja hitsauspätevyys Savon ammattiopiston tekniikan ja liikenteen järjestämät muoviputkien pusku- ja sähköhitsauskoulutukset on suunnattu kunnallisteknisten muoviputkien hitsausten parissa työskenteleville henkilöille. -Koulutus sopii hyvin kunnallistekniikan rakentajille, esimerkiksi maanrakennuksen sekä vesi- ja viemärilaitosten työntekijöille, muovialan vastaava kouluttaja Janne Lukkarinen kertoo. Muoviputkien pusku- ja sähköhitsaus ovat ne menetelmät, joilla kunnallistekniikkaa rakennetaan Nykyään hitsaustyötä voi kentällä tehdä kuka hyvänsä ilman minkäänlaista koulutusta. Asiaan on puuttunut Muoviteollisuus ry, jonka asiamies Aulis Nikkola on kar- toittanut mahdollisia kouluttajia ympäri valtakuntaa. -Koulutusten aloittamisen tavoitteena on ollut, että tulevaisuudessa tällaisia hitsauksia kentällä tekevät koulutuksen saaneet, pätevät hitsaajat, Lukkarinen toteaa. -Koulutuksen aikana perehdytään muoviputkien teknisiin ominaisuuksiin,kuten puskuja sähkömuhvihitsausmenetelmiin, hitsien merkintään, koestusmenetelmiin ja hitsauslaitteiden vaatimuksiin Neljän päivän koulutukseen kuuluu teoriaopintoja, käytännön harjoituksia, tietopuolinen koe sekä koehitsaukset. Opiskelijat hitsaavat putkiin koesaumat kahdella eri menetelmällä. Sen jälkeen putki paineistetaan ja hitsauksen laatu tarkastetaan, Lukkarinen selvittää. Sertifioitu kouluttaja Pohjois-Euroopan johtava tarkastus-, testaus-, sertifiointi-, konsultointi- ja koulutusalan palveluyritys Inspecta Oy on myöntänyt Savon ammatti- ja aikuisopistolle sertifikaatin sähkö- ja puskuhitsauskoulutuksiin. -Koulutimme henkilökuntaamme tällaisiin hitsauksiin, Inspecta auditoi koulutuksemme ja sertifiointi myönnettiin viime keväänä. -Suomessa on tällä hetkellä kolme kouluttajaa, jotka voivat tällaisia koulutuksia järjestää eli meidän lisäksemme Hyria Koulutus Oy Hyvinkäällä, Ylä-Savon Ammattiopisto ja JAKK Jalasjärvellä. Olemme yhdessä pohtineet, että on järkevää järjestää koulutuksia niin, että Savon ammatti- ja aikuisopisto hoitaa koulutukset, Itä- ja Pohjois-Suomessa, Hyria Etelä-Suomessa ja JAKK Länsi-Suomessa. meidän toimintaalueeseemme kuuluvat siis Pohjois- ja Etelä-Savo, PohjoisKarjala, Kainuu ja Lappi. Mobiilikoulutusta sinne missä tarvitaan -Koulutuksia järjestetään Savon ammatti- ja aikuisopiston Pääskyniemenpolku 9 57230 Savonlinna Jouni Terävä Puh. 044 065 8003 kaivujakuljetus@teravaoy.fi www.teravaoy.fi tiloissa Kuopiossa. Lisäksi meillä on käytössä liikkuva koulutusyksikköä. Auto on varustettu koulutuksen edellyttämillä laitteilla kuten hitsaus- ja koestuslaitteet. Kouluttajamme lähtevät sinne, missä ryhmät koulutuksia tarvitsevat. Tämä on asiakkaiden kannalta järkevä ja edullinen ratkaisu. On halvempaa lähettää yksi kouluttaja Rovaniemelle kuin tuoda 10 opiskelijan ryhmä neljäksi päiväksi Kuopioon, Lukkarinen toteaa. - Vuoden aikana olemme järjestäneet noin 10 koulutusta. Meillä on koko ajan haku päällä ja järjestämme koulutuksia tarpeen mukaan. Kun ryhmään on ilmoittautunut 10 opiskelijaa, aloitamme koulutuksen. Seuraava neljän päivän koulutus alkaa elokuussa viikolla 34. Koulutuksiin voi ilmoittautua Savon ammatti- ja aikuisopiston Internet-sivuilla www. sakky.fi/aikuiskoulutus/puu- ja muoviteollisuus, Janne Lukkarinen opastaa. Sähkö- ja televerkkojen maa- ja ilmakaapelointityöt Kaivu- ja kuormaustyöt Henkilönostokorityöt Katujen talvihoitotyöt Maa-aines- ja tavarakuljetukset Erikoiskuljetukset Liikenteenohjauspalvelut Soita ja kysy lisää palveluistamme! KONEHUOL TO ONEHUOLT KONEHUOLTO Seppo Mäenluoma Seppo Mäenluoma Korjaamo 03-676 5848 Korjaamo Hämeenlinna Korjaamo Hämeenlinna 03-633 2114 03-633 Autopuh. 0400 8162114 690 SAME-TRAKTORIN SAMEAutopuh. 0400 816 690 OMISTAJAT! Telefax 03-676 5033 TRAKTORIN Varaosat toimitetaan Telefax 03-676 5033 www.konehuoltomaenluoma.fi traktoreihinne OMISTAJAT! m a e n l u owww.konehuoltomaenluoma.fi ma@konehuoltomaenluoma.fi edullisesti Varaosat toimitetaan maenluoma@konehuoltomaenluoma.fi Leikkaa talteen! asiantuntemuksella! traktoreihinne edullisesti asiantuntemuksella! Leikkaa talteen!

YRITYSMAAILMA 13 VTT:n tuoreen selvityksen mukaan infran kunnossapidon määrä on vähentynyt Suomessa. Vuoden 2002 tasosta on tultu alas roimat 13 prosenttia. Samanaikaisesti euron ostovoima on laskenut öljyn ja energian hinnannoususta riippuvaisella alalla. RT, INFRA ja Rakennusliitto ovat esittäneet hallituksen kehysriiheen lisärahoitusta perusväylänpitoon sekä pidemmällä aikavälillä väyläpanostusten nostamista yhteen prosenttiin bkt:sta. - Kehityssuunta on hyvin huolestuttava. Samaan aikaan kun rakenteet rapistuvat ja vaativat entistä enemmän ylläpitoa, infran kunnosta huolehditaan vuosi vuodelta vähemmän, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Työnantajaliitto RT, infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry sekä työntekijäpuolta edustava Rakennusliitto ry vetoavat yhdessä hallitukseen, jotta kehityskulku otettaisiin vakavasti ja panostus infraan vakiinnutettaisiin viimeinkin riittävälle tasolle. - Ehdotamme, että etenkin väyläinfran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettäisiin jatkossa prosentti bruttokansantuotteesta vuosittain. Tällä noin kahden miljardin panoksella rapistumisen kierre saadaan pysäytettyä ja Suomen infrarakenteiden kunto palaa lähelle kilpailijamaiden tasoa, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lupaa. Miljoonalla eurolla 15 työpaikkaa Ensiavuksi vielä tämän hallituskauden aikana tarvitaan 200 miljoonan euron panostus väyläinfraan. Puolet menisi kun- Työnantajat ja työntekijät: prosentti bkt:sta infraan INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö. nossapidon vuosittaiseen tasokorotukseen, puolet elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeimpiin täsmäinvestointeihin. Infrarakenteita ovat muun muassa tiet, kadut ja radat sekä vesi- ja energiahuoltoverkostot. Miljoonan euron panostus infra-alalle luo jopa 15 työpaikkaa vuodeksi. Luku on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi teknologia- tai metsäteollisuudessa. - Infra-ala luo työpaikkoja joustavasti ja tasa-arvoisesti ympäri Suomen. Selvitysten mukaan peräti joka kolmas infraan sijoitettu euro palaa kansantalouden kiertoon talouskasvua lisäämään, joten tällä alalla liikkuvasta rahasta pääsee hyötymään todella moni suomalainen, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vertaa. Perinteisen maarakentamisen (väylät ja kunnallistekniikka) määrä päätyi viime vuonna prosentin verran plussalle, vaikka kustannusten nousu oli kaksinkertainen inflaatioon nähden. Työllisten määrä kasvoi viisi prosenttia ja tehdyt työtunnit seitsemän prosenttia. Infra-alan yritysten toimintaa haittaa eniten alhainen hintataso. Yhdistettynä korkeaan kustannustasoon se aiheuttaa kannattavuusongelmia. Sen sijaan rahoitusongelmia yrityksillä ei merkittävämmin ole. Vähäinen työkanta huolettaa joka neljättä alan yritystä, kireät aikataulut vaivaavat joka viidettä. Pula ammattihenkilöstöstä on helpottunut mutta se on edelleen joka neljännen yrityksen huolena etelässä, Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Valtionavustukset riittävät ensi vuonna vain kriittisimpiin yksityisteiden parantamiskohteisiin ELY-keskukset myöntävät vuosittain tiekunnille yksityistielain mukaista harkinnanvaraista valtionavustusta, joka on tarkoitettu yksityisteiden parantamishankkeisiin ja erityiskohteiden kuten lossien ylläpitoon. Valtion talousarvioesityksen mukaan nämä yksityisteiden valtionavustukset ovat pienenemässä merkittävästi. Valtion talousarvioesityksessä esitetään yksityisteiden valtionavustuksiin 5 miljoonaa euroa. Määrärahataso on putoamassa oleellisesti viime vuosien tasosta: vuonna 2013 määräraha on 9 miljoonaa euroa ja esimerkiksi vuonna 2011 se oli 23 miljoonaa euroa. Nykyiselläkin määrärahatasolla avustushakemusten kysyntä ylittää huomattavasti käytettävissä olevan rahoituksen. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2014 yksityisteiden parantamiseen kohdistetun määrärahan niukkuus tarkoittaa sitä, että huomattava osa tiekuntien teiden parantamishankkeista jää ilman valtionavustusta. Tämä koskee erityisesti tyypillisiä tien parantamisia, kuten kuivatuksen ja kantavuuden parantamista tai tien siirtoa. Määrärahojen vähäisyydestä johtuen vuonna 2014 ELY-keskukset kohdentavat avustusta ensisijaisesti tien liikennöitävyyden kannalta kriittisimpiin parantamishankkeisiin. Tällaisia ovat ennalta arvioiden: siltojen, putkisiltojen ja suurien rumpukohteiden parantaminen ja tulvavauriot ja erittäin pahat kelirikkokohdat. Harkinnanvaraista valtionavustusta voidaan myöntää valtionavustuskelpoisille yksityisteille. Avustuksen hakijana tulee olla tien tiekunta tai kunta. Parantamisavustusta myönnetään pääasiassa sillan ja tien vaurioiden tai rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskukset arvioivat hankkeiden kiireellisyyttä ja vaikuttavuutta ja päättävät alueillaan avustusten myöntämisestä. Infrarakentajat haluavat joustoa julkisiin hankintoihin Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan INFRA ry:n liittopäivillä kannettiin huolta julkisen sektorin hankintaosaamisesta ja kankeista, infra-alalle sopimattomista hankintamenettelyistä. Urakoitsijan vapautta lisäävät hankintamallit voisivat säästää! Infra ry on maa- ja vesirakennusalan sekä asfaltti- ja kiviaines-alan yritysten etujärjestö. Alan yritykset pitävät huolta Suomen perusinfrastruktuurista: teistä, radoista, vesiväylistä ja elintärkeistä teknisistä verkostoista. Ala työllistää noin 45 000 ihmistä. Suomen infrarakenteiden arvo on arviolta 10 % maamme kansallisvarallisuudesta jopa 77 mrd. miljoonia veroeuroja. Julkisen sektorin kuntien ja valtion työntekijämäärä ja taloudellinen liikkumavara vähenevät lähivuosina väestön ikääntyessä. Tulevaisuudessa on ylläpidettävä nykyistä laihemmalla veropohjalla suurin piirtein nykyinen määrä väyliä, siltoja, teknisiä verkostoja ja viheralueita. Infrarakentajat näkevät tilanteen silti valoisaksi. On vielä lukuisia toistaiseksi vähällä käytöllä olevia keinoja, joilla julkista infrarakentamista voidaan tehostaa veroeuroja säästäen. Esimerkiksi suunnittelupalvelujen ostamisessa ja ohjaamisessa on vielä paljon parannettavaa. -Kitsastelu infratyön suunnitteluvaiheessa kostautuu toteutusvaiheessa jopa moninkertaisina kustannuksina, kun työmaalla joudutaan tulkitsemaan epäselviä ja puutteellisia suunnitelmia. Urakoitsijoiden kuuleminen jo suunnitteluvaiheessa säästäisi työmaan monelta kustannuksia nostavalta yllätykseltä, Tampereella Liittopäiviään viettävä INFRA ry muistuttaa. Kankea lainsäädäntö jarruttaa muutoksia Myös nykyinen hankintalainsäädäntö tukee heikosti innovointia ja kokonaistaloudellisuutta infrakilpailutuksissa. Usein urakoitsija näkee jo tarjouspyynnön saatuaan, että tilattu työ voitaisiin tehdä halvemmalla ja fiksummin. Vaihtoehtoisten tarjousten tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Työmaavaiheessa innovointi hukkuu jälleen byrokratiaan, koska konsulttivetoisen hankkeen päätöksentekoketju on liian raskas. -Monet nykykäytännöistä soveltuvat huonosti infra-alalle. Yhteistyötä korostavat ja urakoitsijan toimintavapautta lisäävät käytännöt toisivat innovaatiot joustavasti käyttöön niin tarjousvaiheessa kuin työn aikanakin, INFRAn puheenjohtaja Jukka Juola summaa. Jousto toisi myös veronmaksajille selvää säästöä. -Esimerkiksi Tampereen Rantaväylän hankkeessa kustannusarviosta saatiin nipistettyä lähes 20 prosenttia hyödyntämällä yhteistyöhön ja innovaatioihin panostavaa allianssimallia, Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Harri Kailasalo kertoo. Lisätietoja: Jukka Juola, puheenjohtaja INFRA ry, jukka.juola@ andament.fi, 0400 586 010 Paavo Syrjö, toimitusjohtaja INFRA ry, paavo.syrjo@ infra.fi, 040 560 1803 Harri Kailasalo, toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy, harri.kailasalo@lemminkainen.com, 0400 401 538 Rakennusten pohjien kaivutyöt Kivien iskuvasaratyöt Teiden rakentaminen/kunnostus www.maanrakennuspalvelutkoponen.fi Lammintauksentie 121, 79100 LEPPÄVIRTA Puh. 0400 273 715 Alitukset 500 metriin saakka Putkikoko O 40 mm-315 mm Alueena koko Suomi Kinnasviikki Ky www.kinnasviikki.fi esa.alanen@kinnasviikki.fi 0400-656 052, 802 172

14 YRITYSMAAILMA LUOTETTAVA SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin ojan maksimisyvyys 1450 mm koneen kokopituus 3400 mm koneen kokonaiskorkeus 2000 mm tilava sorasuppilo 850 x 1750 putkenlaskuteline sorakerroksensäätö 0-1400 mm laskettavan putken koko 50-80 mm koneen paino 1050 kg Hinta (sis. alv 24%) 5800 + toimituskulut JYKEVÄ HYDRO takalanasovituksella Hinta (sis. alv 24%) 4500 + toimituskulut SALAOJAKONE kertavedolla maahan oja, putki sekä sora tilavan sorakaukalon ja kätevän säätöluukun ansiosta soran laskeminen on vaivatonta pyörivä putkikela helpottaa salaojaputken syöttämistä tarkka syvyyden ja kaadon säätö helppoa jämerällä säätösylinterillä toimiva myös erilaisten kaapeleiden laskussa Hinta (sis. alv 24%) SALAOJA-AURA on oiva apu sateiden aiheuttamia PINTAVESIHAITTO- JA ja JÄÄPOLTETTA vastaan. JYKEVÄ salaoja-auralla johdat pintavedet kätevästi notkoista yms. sala- ja avo-ojiin. Auralla vedät maahan myös salaojaputket. esteeseen ajettaessa pultti toimii laukaisijana teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni. terä 20 x 200 mm erikoisterästä vetokuula 75 mm, ojan syvyys 75 cm kiinnitysholkki salaojaputkea varten Hinta (sis. alv 24%) MEKAANISET ja HYDRAULISET TAKALANAT + LISÄVARUSTEET Soita ja kysy lisää! METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 www.jykevat.fi janne.alakortes@rautakortes.fi 5800 + toimituskulut 820 + toimituskulut MYYMME JA TOIMITAMME Sorat Hiekat Mullat Murskeet Sepelit Kivituhkat Täytemaat SUORITAMME Kuorma-autokuljetukset Maanrakennustyöt Muutot ja muuttolaatikot MIKKELI: Arinakatu 14 PÄIVYSTYS 24 H P. 044 727 2510 Fax (015) 172 238 www.savonkuljetus.fi

Ab A. Häggblom Oy on Suomen johtava maarakennuskoneiden alustojen valmistaja ja maanrakennuskoneiden varaosatoimittaja. Lisäksi Häggblom valmistaa kauhoja vaativaan käyttöön. Vuosikymmenien kokemuksella Häggblom on kehittänyt tuotantoja palvelujärjestelmän, joka tukee konevalmistajien ja maarakennuskoneiden käyttäjien tehokasta toimintaa. A.Häggblom Itä-Suomen aluemyyjä Hannu Leppänen näkee yhtiön menestyksen taustalla tuotteiden tasokkaan laadun, sekä toimivan varaosapalvelun. -Kilpailukykyinen hintataso ja nopeat toimitukset ovat erittäin tärkeitä seikkoja asiakkaillemme. Edustamme maailman johtavia telaston osien valmistajia, joten varastostamme löytyvät nopeasti tarvittavat varaosat useimpiin maanrakennuskoneisiin. Pohjois-Euroopan laajin valikoima telaston osia varmistaa nopeat toimitukset -Tekninen osaaminen on välttämätön edellytys, mutta se ei yksin riitä. Todellinen hyöty asiakkaalle tuodaan joustavien ja tehokkaiden toimintatapojen kautta. Kun koneet ovat kunnossa, yrityksen toiminta jatkuu häiriöttömänä ja tuottavuus paranee. Varaosa-puolella tekninen osaaminen merkitsee jatkuvaa panostusta erikoisosaamiseen. Nopea päätöksenteko ja reagointi asiakkaan muuttuviin tarpeisiin ovat meidän vahvuutena, Hannu Leppänen korostaa. -Varaosapalvelumme kattaa perinteiset alustan osat; perusketjut ja telalaput, ala- ja ylärullat, vetorattaat,etupyörät ja kiristimet. Meiltä saa myös telaohjurit, myöskin täyspitkänä ja tukisukset. Lisäksi valikoimasta löytyy puomiston tappeja sekä heloja, kulutusteräkset lavaan ja kauhaan, myös mittojen mukaan, huulilevyt, kulutuskiskot ja tietenkin kynnet ja kauhan suojaus. Hydraulivasaroiden terät ja tieterät ovat myös varastotuotteita. Lisäksi olemme panostaneet erikois-varaosatoimituksiin, Caterpillareihin meiltä saa lähestulkoon kaikki varaosat. Esimerkiksi Cat- sylintereille meillä on useampikin toimittaja. -Moottoriosista meiltä löytyy muun muassa amerikkalaisen valmistajan IPD:n Cat-moottoreiden osia. YRITYSMAAILMA 15 Varaosa-puolella tekninen osaaminen merkitsee jatkuvaa panostusta erikoisosaamiseen Varaosapalvelu kattaa pitkälti myös Volvon varaosat. Kumitela kaivureita tulee koko ajan lisää; tarjontaamme kuuluu myös niihin sopivat kumitelat ja rullat, sekä myös teräslappujen tilalle tai päälle tulevat kumilaput Leppänen mainitsee. Ihan uunituore tuote on pyöräkoneiden suojaketjut, näitä alamme hoitaa kesän aikana. -Olemme valjastaneet vuosikymmenten kauhanvalmistuskokemuksemme kaikkein!uusia näköaloja rakentamassa Ab A Häggblom Oy on raivannut yli 50 vuotta tietä Suomen kehitykselle. Vuonna 1954 kokkolalaisesta autotallista käynnistynyt perheyritys on vuosikymmenten kokemusten vahvistamana ja rohkeiden investointipäätösten vauhdittamana kasvanut kansainväliseksi konepaja-alan toimijaksi. Kasvun vuosikymmeninä yhtiö on perustanut toimintansa toimialan asiantuntemukseen, laajaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja tinkimättömään palveluasenteeseen. 2000-luvun toisella vuosikymmenellä Ab A Häggblom Oy on teknologialtaan edistynyt ja edelleen kehittyvä konepajavalmistuksen ammattilainen, joka siirtää maata tulevaisuuteen. Yrityksen tavoitteena on myös tulevaisuudessa kulkea asiakkaittemme rinnalla tarjoamassa palvelua, neuvontaa ja osaamista asiakkaan kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Sen lisäksi, että haluamme säilyttää johtavan asemamme telaketjukäyttöjen ja alavaunujen toimittajana Pohjois-Euroopassa, olemme kotimaan markkinajohtaja ja merkittävä kansainvälinen tekijä toimialamme huoltoja varaosapalvelussa. Perinteisten vahvuuksiemme lisäksi Häggblom tähtää myös uusien liiketoiminta-alueiden luomiseen erikoisalallamme. suurimpien ja vaativimpien kauhojen valmistamiseen. Jokainen iso kauha valmistetaan mittatilaustyönä asiakkaan koneen ja käyttökohteen mukaan. 2 25 m³ kaivinkoneen kauhat ja 5 20 m³ pyöräkuormaajan kauhat vaativat paljon tuotteen suunnittelulta ja mitoitukselta, puomigeometrian vahva hallinta on välttämätöntä. Vankka rakenne ja tehokas suojaus Escon vaihdettavilla kulutusosilla pidentävät merkittävästi arvokkaan kauhan käyttöikää, Leppänen kertoo. Laadukasta varaosatoimitusta kaikkialle Suomeen -Asiakkainamme ovat maanrakennusyritykset, maansiirtokoneliikkeet, huoltokorjaamot, kaivokset sekä yhden koneen yrittäjät käytännössä siis kaikki, jotka tarvitsevat maansiirtokalustoon liittyviä tuotteita, Leppänen mainitsee. Hannu Leppänen kertoo Itä- Suomen alueen kaupan voivan tällä hetkellä hyvin, Pohjois- Savossa rakennetaan koko ajan. - Kallansillat ja Kuopion tori ovat olleet hankkeista ehkä näkyvimmät. Uusia merkittäviä rakennushankkeita tulevat olemaan mm. Valtatie 23 kunnostustyöt Varkaus-Viinijärvi välillä sekä Sorsasalon yritysalueen rakentaminen. Nämä ovat urakoitsijoille hyviä työmaita, ja parantavat Itäisen-Suomen kilpailu kykyä. -Telastot ja teräkset vetävät tällä alueella hyvin ja laaja sortimenttimme, yli 7000 eri nimikettä, löytävät käyttäjänsä, Hannu Leppänen toteaa.

16 YRITYSMAAILMA Ekologiset ja ympäristöystävälliset voiteluaineet Oy Pinifer Ltd:n menestystuotteita Limingassa kotipaikkaansa pitävä Oy Pinifer Ltd tuottaa korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita vastaamaan ympäristölainsäädännön ja asiakkaiden tarpeita. Yritys sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun talousalueella 4- ja 8- teiden välittömässä läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Perusraakaaineet ovat lähtöisin kemiallisesta metsäteollisuudesta sekä muilta bioöljyjen tuottajilta. Pinifer on opittu tuntemaan nopeista ja täsmällisistä toimituksista ja laadukkaista tuotteista. Oy Pinifer Ltd tuottaa kasviöljypohjaisia, myrkyttömiä ja biohajoavia teollisuusvoiteluaineita sekä niihin liittyviä oheistuotteita, palveluja ja laitteita. Yritykselle sanottiin alkusanat 1995, jolloin tuotteena olivat leikkuunesteet lähinnä karkaistun teräksen koneistuksen vaatimuksia täyttämään. -Eko-tuotteillamme pystyimme parantamaan koneistuksen laatua ja öljyn vaikutus näkyi myös työkalujen elinkaaren pitenemisessä, toimitusjohtaja Erkki Suvanto kuvailee Piniferin alkumetrejä. -Käyttämällä tuotteitamme asiakkaamme voivat vähentää ympäristökuormitusta ja ympäristökustannuksia, oma paikallinen ympäristökuormituksemme on minimaalinen, Suvanto määrittelee. Soratiet pölyttömiksi ja kantaviksi Dustex käsittelyllä. Ensin terästeollisuuteen - osakaspohja laajenee -Tällä hetkellä toimitukset ovat laajentuneet rakennusteollisuuden ja metalli- ja terästeollisuuden lisäksi muun muassa mekaaniseen metsäteollisuuteen ja konepajateollisuuteen. Kaikilla toimialoilla tuotteemme tärkein tehtävä on vähentää kitkaa ympäristöystävällisesti. Monet sovelluksemme on patentoitu ja kehitämme jatkuvasti uusia tuotteita sellaisille aloille, joissa ympäristöystävällinen voitelu on parempi vaihtoehto -Meidän tarjonnallamme pitää olla tietty kokonaisformaatti. Halusimme laajentaa tarjontaamme kohti eko-voiteluaineitten kokonaispakettia. Vienti esimerkiksi Venäjälle oli tuolloin kivijalkamme. Teräteollisuuden ja kuumavalssauksessa tarvittavat öljyt menivät hyvin kaupaksi. Viennin osuus koko 2000- luvun on ollut 70-80 prosenttia, Suvanto kertoo. -Tällä hetkellä yhtiössä on meneillään osakepääoman korotus, ja käynnissä on ympä-ristöarvoja korostavien sijoittajien etsintä kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuullinen toiminta ovat yhtiömme kulmakiviä. Piniferin ehdoton päämäärä - ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys Yrityksessä kunnioitetaan ympäristöarvoja toiminnan kaikilla osa-alueilla. Ympäristön kunnioittaminen on yksi johdon asettamista arvoista, ja jokainen työntekijä perehdytetään noudattamaan toimintatapoja ja pyrkimyksiä ympäristömme hyvinvoinnin takaamiseksi. -Otamme kaikessa toiminnassamme huomioon ympä- ristönäkökohdat ja samalla pyrimme lisäämään ympäristötietoutta ja ympäristöosaamista. Meille on tärkeää tuntea käyttämiemme raaka- ja lisäaineiden ympäristövaikutus, johon liittyy yhtenä merkittävänä osana tuotantoprosessimme saasteettomuus, Suvanto painottaa. Uuden sukupolven teräketjuöljyt yhtenä suunnannäyttäjänä -Perinteisiä mineraaliöljyjä on pidetty korvaamattomina, mutta meidän ekovoiteluaineemme lyö useimmissa suhteissa ne laudalta. Olemme pystyneet kehittämään teräketjuemulsion kesäkäyttöön sekä täysöljyn talvikäyttöön. Talvilaadun toiminta ja voitelukyky pysyy korkealaatuisena aina -30 pakkasasteeseen saakka. Öljy täyttää kaikki vaativimmatkin ympäristökriteerit. Ekotehokkuudesta on suuri hyöty, Suvanto painottaa ja jatkaa: -On myös selvästi osoitettu, että teräketjujen huoltokustannukset alentuvat ja kuluminen vähenee ekotehokkuus on kilpailuvaltti. Kotimaan kysyntää kehitetään - asfaltin irrottamiseen kehitetty oma ekoöljy -Kotimaan kysynnän aktivoiminen on meidän tavoitteemme. Viennin osuus on suuri, ja tarvetta ja tilaa kotimaassa on muun muassa leikkuu-, saha-, teräketju- ja muottiöljyille. Tieto pitää vain saada markkinoille. Yksi meidän innovaatioistamme on myös saatavilla; olemme kehittäneet asfaltinirrottamiseen, esimerkiksi autojen lavoilta tai asfalttikoneista, käytettävän ekologisen öljyn, joka on ympäristöystävällistä ja säästää näin luontoa. -Yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin löytyvät myös todella ekotehokkaat ratkaisut pölyämisen estämiseen ja torjuntaan, ja niiden käyttäminen on täysin turvallista myös pohjavesialueilla. -Yksityisiä asiakkaita samoin kuin teollisuutta palvelee Piniferin yhteyteen avattu PiniShop-myymälä. Tuotevalikoimasta löytyy tuotteita kotitalouksille, autoilijoille ja ammattialisille, Erkki Suvanto kertoo. Ponsse metsän hakkuutyössä käytössä kesälaatu PiniCon teräketjuemulsio ekotehokkaasti

YRITYSMAAILMA 17 Kaivosalan koulutusmahdollisuudet laajenevat Kehityshankkeen tavoitteena huippumoderni opetuskaivosympäristö Kaivosalan ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi myös alan koulutukseen panostetaan. Pohjois-Karjalan koulutuskuntakuntayhtymään kuuluva aikuisopisto on Suomessa ainoa kaivosalan kouluttaja, joka tarjoaa myös maanalaista kaivoskoulutusta omalla kalustolla. Aikuisopisto toimii alan valtakunnallisena kouluttajana Outokummun toimipaikasta käsin. Vuonna 2012 alkaneen Opetuskaivos-kehittämishankkeen tavoitteena on tarjota yrityksille huippumoderni opetuskaivosympäristö. Lisäksi tavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa koulutustarjontaa entisestään ja sitouttaa toimialan yrityksiä sekä kone- ja laitevalmistajia yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Opetuskaivos- hankkeeseen saatiin EU-hankerahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhteistyökumppaneita toimivat lähialueen kaivokset. Vastuuviranomaisina ovat Pohjois- Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto. Hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. -Vastaavanlaista opetuskaivosta ei ole muualla Suomessa, ja tällainen oppimisympäristö on maailmanlaajuisestikin aika harvinainen, kertoo kaivos- ja louhintatekniikan tiimikoordinaattori Harri Mikkonen Pohjois-Karjalan aikuisopistosta. Outokummun tiimiin kuuluu 15 henkilöä; 5 opettajaa ja 10 erikoisammattimiestä. Iso edistysaskel Opetuskaivos - konseptin sijaintipaikka tulee olemaan jossakin Itä- tai Pohjois-Suomen kaivoksissa. Tavoitteena on, että opetuspaikka olisi mahdollisimman lähellä Outokumpua. Mikkosen mukaan opetuskaivoksen toteutuminen merkitsee suurta edistysaskelta alan koulutuksessa. - Opetuskaivos-hankekokonaisuuteen on hankittu laitteita, jotka täydentävät kaivosalan oppimisympäristöä. Tähän mennessä olemme investoineet hankkimalla tunneliporauslaitteen simulaattorin, emulsiopanostuslaitteen sekä kaivoslastauskoneen, Mikkonen selvittää. Kehittämisyhteistyötä alan yritysten kanssa -Olemme tehneet kehittämisyhteistyötä alan yritysten kanssa, ja jatkamme sitä tämän uuden hankkeen myötä. Kaivosalan opiskelijoita olemme opettaneet Pampalossa Ilomantsissa yhteistyössä Endominesin kanssa. Opetuskaivoshankkeessa yhteistyökumppaninamme on mm. Altona Mining. Teemme yhteistyötä myös Pelastusopiston kanssa kaivosturvallisuuteen liittyvien asioiden puitteissa, Mikkonen selvittää. -Lisäksi teemme yhteistyötä suomalaisen, johtavan räjähdysaineiden valmistajan Oy Forcit Ab:n kanssa. Forcitin emulsiolaitteisto asennetaan Normetin laitteeseen ja tämän koulutuksen puitteissa teemme tiiviistä yhteistyötä myös Normetin kanssa. Erikoisammattitutkintoja työnjohtajille Pohjois-Karjalan aikuisopiston kaivos- ja louhintatekniikan koulutusalalla voi suorittaa kaivosalan perustutkinnon lisäksi kivimiehen, kaivosalan ja maanrakennusalan ammattitutkinnot. Aikuisopisto toteuttaa myös kallionrakentajan, murskaamotyöntekijän ja panostajan koulutusta. Panostajakursseja järjestetään henkilöstökoulutuksena ympäri Suomea. Pohjois-Karjalan aikuisopisto on yksi johtavia kaivosalan koulutusten järjestäjiä Suomessa. -Rekrytointikoulutuksiakin olemme toteuttaneet aika paljon. Maaliskuun alussa alkoi työvoimapoliittisena koulutuksena vuoden kestävä Louhintaja kaivostekniikan koulutus, jonka aloitti15 opiskelijaa. Opiskelijat voivat suorittaa joko maarakennusalan ammattitutkinnon tai kaivosalan ammattitutkinnon. Työvoimapoliittisena koulutuksena alkaneessa Kalliorakentajien rekrykoulutuksessa mukana on ollut 5 yritystä; YIT, SRV, Lemminkäinen, Skanska ja Kalliorakennusyhtiöt. -Kalliorakentajia olemme yli 6 vuoden aikana kouluttaneet yli 200.Toukokuun alussa alkanut uusi koulutus kestää marraskuulle-2013 saakka. -Kaivosalalla ei ole tällä hetkellä olemassa erikoisammattitutkintoa, tosin tekniikan Kaivosalan perustutkinto Kaivosmies Rikastaja Kaivosalan ammattitutkinto Kivimiehen ammattitutkinto erikoisammattitutkinto voidaan opiskelijakohtaisesti suunnata kaivosalallekin ja antaa näin hyvät valmiudet esimerkiksi kaivoksen työjohdollisiin tehtäviin. -Kesäkuun alussa alkaa avolouhintaan perustuva rekrykoulutus. Yrityksissä mukana ovat E.Hartikainen, T.Maijala sekä Varkauden Louhinta, joille koulutamme kallioporaajia, Harri Mikkonen kertoo. MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA Maanrakennusalan ammattitutkinto Räjäyttäjän, panostajan ja ylipanostajan koulutukset Panostajien kertauskoulutukset Porareiden koulutus avolouhinta maanalaiset laitteet Lisätietoja: tiimikoordinaattori Harri Mikkonen p. 013 244 3971 harri.mikkonen@pkky.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto Karjalankatu 2, 83500 Outokumpu www.pkky.fi/aiko

18 YRITYSMAAILMA Stora Enson Jari Suominen: Puurakentamisessa ison liiketoiminnan mahdollisuus Stora Enso Building and Living yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suominen sanoo yhtiön sitoutuneen tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. - Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Yhtiö on kehittänyt Itävallassa valmistettaviin CLT-puulevyihin perustuvan rakentamisen konseptin, mikä on saavuttanut Keski-Euroopan rakentamisen markkinassa vahvan aseman. Parhaillaan CLT-tekniikalla rakennetaan kirjastorakennusta Australian Melbournessa. Suomessa on tänä vuonna valmistunut Nuuksion luontokeskus ja lähes sata puukerrostaloasuntoa. Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa. Stora Enso on tullut rakentamisen puuosatoimittajana vahvasti rakentamisen markkinaan myös Suomessa. Ristiinliimattuun CLT-puulevyyn (cross laminated timber) perustuva rakentamisen konsepti on tunnettu saksankielisessä Euroopassa, Italiassa ja Englannissa, mutta on vasta nyt tekemässä läpimurtoa Suomessa. CLT-tekniikalla on tänä vuonna valmistunut luontokeskus Nuuksion kansallispuistoon ja lähes sata opiskelija-asuntoa Joensuuhun. - Kehitämme puurakentamista vakavasti ja näemme tässä ison liiketoiminnan mahdollisuuden, sanoo yhtiön Building and Living yksikön johtaja Jari Suominen. Puurakentaminen on keskeinen osa yhtiön strategista ajattelua. Kehitämme osaamistamme ja sen myötä menemme arvoketjussa koko ajan eteenpäin. Älykkäällä ja vihreällä puurakentamisella on mahdollisuuksia pärjätä globaalissa liiketoimintaympäristössä, jossa koko ajan toimimme. Puurakentaminen sopii nopeaan urbaaniin rakentamiseen Suominen näkee puurakentamisella monta veturia, joista tärkeimmät ovat materiaalin uusiutuvuus ja ekologisuus, teollisen puurakentamisen kehittyminen, väestön kasvu ja urbanisoituminen, mistä seuraa mittavaa globaalia kestävän teollisen asuntotuotannon tarvetta. - Puurakentamisessa yhdistyvät ekologiset arvot liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, muistuttaa Suominen. Nuuksion luontokeskus on hieno esimerkki, miten puurakentaminen ja luonto kohtaavat toisensa. On selvästi tunnistettavissa meneillään olevan ympäristötietoisuuden muutos varsinkin nuorissa, joita kiinnostavat samat arvot myös rakentamisessa ja asumisessa. Tähän asti levy on ollut vahva omakotitalorakentamisen markkinassa ja on nyt tekemässä läpimurtoa monikerrosja täydennysrakentamisessa. Globaali kaupungistuminen kiihdyttää asuntojen tarvetta kaikkialla, mihin yhtiö pyrkii vastaamaan kehittämällä puuhun perustuvaa kaupunkimaista kerrostalorakentamista. Esimerkkinä Suominen mainitsee Bridportin kerrostalon Lontoossa ja Helsinkiin suunnitellut toimisto- ja asuinkerrostalokorttelit. - On rakennettava yhä tehokkaammin, mutta kestävästi. Puurakentaminen sopii tähän teollisen valmistuksen ansiosta hyvin, koska yhteiskunta voi näin vastata asuntotarpeeseen nopeasti. Puurakentaminen on globaalia liiketoimintaa Stora Enso tuottaa CLT-levyjä Itävallassa Ybbsissä ja Bad St. Leonhardissa sijaitsevissa yksiköissä, joiden kummankin tuotanto on 60 000 kuutiometriä vuodessa. Markkinat eroavat toisistaan siten, että levyillä JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Formex Oy:n tj Seija Koskinen kehottaa: Rakentakaa hyvän pohjan päälle Lohjalaisen Formex Oy:n historia ulottuu lähes 20 vuoden taakse. Partek Oy ja Lohja Oy halusivat yhdistettyään myydä pois niin sanotut rönsyt, joihin kuului muun muassa liittolevytuotanto. Kolme entistä lohjalaista perustivat tuolloin Rakennus Express Oy:n jatkamaan levytuotantoa samoissa Lohjan tiloissa. Kymmenisen vuotta sitten yrityksessä tapahtui merkittävä muutos, kun kaksi yrityksen perustajaa luopui omistuksesta ja Mauri Koskinen vaimonsa Seijan kanssa perustivat muutaman välivaiheen kautta Formex Oy:n, johon yhdistettiin myös Rakennus Express Oy. Aloitimme yrityksen kehittämisen varsin varovaisesti. Pikku hiljaa sekä liikevaihto sekä työntekijämäärä ovat nousseet ja päätuotteiksi ovat tulleet anturaperusjärjestelmät, jotka soveltuvat erinomaisesti niin asuin-, teollisuus-, liike- ja vapaa-ajan rakennuksiin sekä maanrakentamisessa tarvittaviin anturamuotteihin. Formex- anturamuotit tuovat liikevaihdostamme jo noin 75-80 prosenttia. Loppu tulee sitten Express liittolevytuotannosta ja raudottamopalveluista, toimitusjohtaja Seija Koskinen kertoi. Yritys työllistää tällä hetkellä kymmenkunta työntekijää ja asiakkaina ovat lähinnä rautakaupat ja rakennusliikkeet. Anturaperustusjärjestelmä soveltuu kaikkiin rakennuksiin Formex-perustusjärjestelmä soveltuu erinomaisesti niin asuin-, Express-liittolevy teollisuus-, liike- ja vapaa-ajan rakennuksiin. Formex-järjestelmä on mitoitukseltaan lähes rajaton ja sitä voidaan soveltaa kaikkiin perusanturatyyppeihin. Asennus on huomattavasti nopeampaa kuin perinteisillä menetelmillä, koska raudoitteet voidaan sisällyttää toimitukseen. Asennus ei edellytä erityisosaamista ja muotteja ei tarvitse purkaa valun jälkeen. Työmaa on siisti ja turvallinen sekä nopeasta asennuksesta koituva ajansäästö on merkittävä. Järjestelmän käyttö mahdollistaa suuremmat valukokonaisuudet sekä siinä yhdistyy paikallavalu- ja elementtirakentamisen edut. Formex- vakiotuotteet Vakiomuottien ja raudoitteiden mitoituksen lähtökohtana on yleisimmin käytettävät anturakoot. Vakiotuotteita voidaan soveltaa erilaisiin rakenneratkaisuihin seinä- ja paaluanturoissa sekä paalun jatkamisessa. Formex-vakiotuotteet tehdään verkkohitsausmenetelmällä valmistetuista teräslankaverkoista B 500 K ja taivutetaan anturan muotoon ja laminoidaan polyeteenikalvolla, joka muodostaa valua pidättävän muottiseinämän. Lisätietoja saat osoitteesta www.formex.fi. Formex-valulevy Formex-valulevy soveltuu muotitukseen kohteissa, joissa levymateriaalia on mahdollista käyttää useampaan kertaan (3-6 kertaa) ja valupinta ei jää näkyviin. Tyypillisiä kohteita ovat esim. anturamuotit ja perusmuurit. Erityisesti kaarevat ja mutkia sisältävät muottityöt sujuvat huomattavasti helpommin kuin perinteisillä menetelmillä. Formex-valulevyt valmistetaan erikoisteräslankaverkoista, jotka laminoidaan molemmin puolin polyeteenikalvolla. Formexvalulevy on kevyt käsitellä, levyn paino on vain noin 2,5 kg/m2. Levyyn tehtävät taivutukset syntyvät helposti työmaalla ja ne voidaan taivuttaa uudelleen. Express-liittolevy Helppoutta ala- ja välipohjaan Express-liittolevyllä rakennat hyvät pohjat nopeammin ja helpommin moniin erilaisiin rakennuskohteisiin. Liittolevy on samalla sekä paikalleen jäävä muotti että osa betonilaatan raudoitusta. Muottivaiheen aikana riittää harva, alapuolinen tuenta. Muotti ja raudoitus tehdään yhtenä helppona ja nopeana työvaiheena. Betoni tarttuu hyvin levyn alalaipan nystyräharjoihin, jolloin Express-liittolevy toimii laatan raudoituksena ja muodostaa betonin kanssa luotettavan liittorakenteen, muottia ei tarvitse purkaa. Express-liittolaattaa soveltuu käytettäväksi lämpimällä puolella ala-, väli- ja yläpohjarakenteena kaikissa tunnetuissa runkoratkaisuissa. Express-liittolevyllä lukuisia etuja suunnittelu on helppoa muotin ja raudoituksen asennus on nopea työvaihe muottia ei tarvitse purkaa liittolevyt ovat edullisia ohuiden laattojen käyttö on mahdollista Anturaperusjärjestelmä muottimateriaalia kuluu vähemmän harjateräsraudoituksen tarve pienenee aikaa ja rahaa säästyy Express-liittolaatta pohjarakenteet soveltuvat asuinrakennuksiin liikerakennuksiin, teollisuusrakennuksiin, maatalousrakennuksiin, kouluihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin. Liittolaattaa soveltuu kaikkiin runkoratkaisuihin, olivatpa ne teräsrakenteita, paikalla valettuja teräsbetonirakenteita, elementtirakenteita, puurakenteita, muurattuja rakenteita tai vaikkapa vanhojen rakennusten entisöintiä. Yhteystiedot 041-4441171 Seija Koskinen, yrittäjä ja toimitusjohtaja seija.koskinen@formex.fi 050-5613177 Timo Tamminen, tuotanto ja myynti timo.tamminen@formex.fi 041-5436699 Jukka-Pekka Reso, tuotanto pekka.reso@formex.fi www.formex.fi

käydään Pohjois-Euroopassa tuoteosakauppaa, missä esivalmistusaste on korkea kun taas Länsi-Euroopassa tuoteosakauppaan sisältyy yleensä pelkkä runko. Keski-Euroopassa kauppa perustuu laajaan yritysverkostoon ja levyjä myydään puuosatoimituksina materiaalikauppana. Euroopan CLT-markkinat ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana lähes 20 prosentin vuosivauhdilla, ja ristiinliimattuihin puuelementteihin pohjautuvien ratkaisujen tulevaisuudennäkymiä pidetään yhtiössä hyvinä. - Ajatuksemme on, että jokainen asiakas ja yhteistyökumppani kehittää tuotetta ottaessaan levyn portfolioonsa. Näin luomme CLT:n käytölle liiketoimintaa ja brändiä, mikä perustuu kestävän kehityksen arvoille ja sille, että pystymme osoittamaan puun alkuperän, sanoo Suominen. Puurakentamisprojekteja käynnistyy saksankielisessä Euroopassa, Ranskassa, Italiassa ja Englannissa tasaisena virtana. Englannissa puurakentaminen on vahvassa kasvussa, vaikka 80 % rakentamisen tarvitsemasta puutavarasta on tuontitavaraa. Rakentamisen ympäristö- ja materiaalitietoisuus on näissä maissa kehittynyt nopeasti. CLT-rakentamisen maailmanluokan lippulaivaksi nousee parhaillaan kirjastorakennus Australian Melbournessa. - Tämä osoittaa, että puurakentaminen on globaalia liiketoimintaa ja olemme avanneet pääsyn Euroopan lisäksi merentakaisiin rakentamisen aktiviteetteihin, kuvailee Suominen. Puu tunnetaan globaalisti materiaalina ja kun olemme sitä vuosikausia jatkojalostaneet, rakentaminen on luonnollinen ja johdonmukainen jatke tälle kehitykselle. Suominen pitää puurakentamisen isoina kehitystrendeinä maailmalla urbanisoitumista ja ympäristö- ja laatutietoisuuden kasvua. - Meillä on tuotteena hiiltä sitova hitaasti kasvanut puu, joka ei tuota rakentamisessa ja asumisessa päästöjä kuten perinteiset rakentamisen materiaalit. Esimerkiksi Australian markkinaan menemme nimenomaan hyvällä ja kestävällä laadulla, mitä puu uusiutuvana materiaalina tarjoaa. on Suomessa nyt kasvussa, kysyntä ei ole vielä sillä tasolla, että olisimme valmiita tekemään investointipäätöksen. Meille on toissijainen kysymys, onko levy tehty Itävallassa vai Suomessa, koska jatkojalostus, rakentaminen ja siihen liittyvä osaaminen Suomessa antavat sille lisäarvoa. - CLT-elementtirakentamiseen perustuva teknologia mahdollistaa rakentamisen teollisen konseptin kehittämisen. Kun tähän mennessä ei kerrostalorakentamisessa ole puulla ollut juuri lainkaan markkinaosuutta, mahdollisuudet tulevaisuudessa ovat suuret, kuvailee Suominen. Meitä kiinnostaa teollinen jatkojalostaminen ja puurakentamisen etujen esille tuominen. - Kansantaloudellisesti rakennusteollisuuden kannattaisi tiivistää yhteistyötä myös puualalla, mikä johtaa myös kilpailun lisääntymiseen. Emme halua astua kilpailevien materiaalien tai rakennusalan varpaille, mutta toivomme että puu otetaan tasavertaisena ja vakavana uutena mahdollisuutena rakentamisen kentässä, odottaa Suominen. Suominen pitää tärkeänä, että rajapinta rakennusyhtiöihin on selkeä. Stora Enso ei ole rakentaja tai grynderi, vaan haluaa olla puuosatoimittaja, joka pyrkii teollisen prosessin vahvaan hallintaan elementtien valmistuksesta asennukseen. Esimerkkinä Suominen mainitsee Ikean ja Skanskan kanssa kehitetyn Ruotsissa vahvan aseman saavuttaneen Bo Klok -konseptin, johon perustuvat ensimmäiset talot nousevat Vantaalle. - Bo Klok -konseptissa yhtyvät oikea kohtuuhintaisuus ja kuluttajaa puhuttelevat ympäristöarvot, mikä näkyy jo nyt asuntojen vahvana kysyntänä. Puurakentamisen kilpailukyvyn perusta nopeudessa ja teollisessa valmistuksessa Puurakentamisen keskeisimpänä kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä Suominen pitää sen nopeutta ja teollista esivalmistusta. - Nopea tuotantoaika tilaelementeillä säästää rahoituskuluja, työmaan yleiskustannuksia ja mahdollistaa nopeamman pääsyn pääoman Stora Enso Building and Living yksikönjohtaja Jari Suominen. tuottoon, laskee Suominen. Näillä eduilla kompensoidaan esimerkiksi sprinklauksesta ja rakenteista aiheutuvia puurakentamisen lisäkuluja verrattuna betonirakentamiseen. Yhtiön tavoitteena on lisätä puurakentamista erityisesti kerrostalomarkkinassa. Yhteiskunnan poliittista tukea Suominen pitää tervetulleena, koska sillä tehdään puurakentamisesta hovikelpoinen. Suominen ottaisi puurakentamisen Ruotsin tapaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ja vähähiilisyyden julkisten rakentamisen hankintojen kriteeriksi. - Tavoitteena on CLT-tekniikkaan perustuvan kerrostalorakentamisen määrän lisääminen. Näen myös vanhojen kerrostalojen peruskorjauksessa puun lujuuden tuovan suuria mahdollisuuksia. Peruskorjauksen yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta, toteuttaa tarvittaessa täydennysrakentamista ja päivittää talojen arkkitehtuuria ja ulkoista ilmettä, muistuttaa Suominen. Lisätietoja: Jari Suominen, johtaja, Building and Living, 020 4621865, jari.suominen@ storaenso.com Suositut hirsitalot ja -huvilat Soita ja sovi tapaaminen! 0400 624 539 Kari Kattelus YRITYSMAAILMA 19 Kalusteet toiveittesi Kiillekuja 1 Mikkeli (Pitkäjärvi) (Tulikivi Studio / 2-kerros) E-mail: kari.kattelus@finnlamelli.fi ja mittojesi mukaan Valmistamme ja asennamme tilauksesta yksityisten- ja julkisten tilojen kalusteet, saunaosastot, keittiöt sekä erikoisemmatkin mittatilauskalusteet. Laadukkaasti ja yksilöllisesti! PUUSEPÄNLIIKE IHALAINEN Honkatie 15, 79600 JOROINEN P. 017-571 176, 0400 276 134 psl.ihalainen@gmail.com Yrittäjäntie 10, Kiuruvesi metallisorvi@gmail.com Puh./fax (017) 753 966, 0400 273 928 www.yritma.fi CLT-tuotanto Suomessa tulevaisuudessa mahdollista Suomessa rakentamisessa käytettävät CLT-levyt tuodaan Itävallan tehtailta Pälkäneelle ja Hartolaan, missä ne jatkojalostetaan rakentamisen lopputuotteiksi. Pälkäneellä valmistuu vuodessa 120 tuhatta neliömetriä asennusvalmista elementtiä ja Hartolassa tuhat moduulielementtiä. Suominen pitää Suomessa käytettävän levyn valmistusta Itävallassa toistaiseksi järkevänä, koska yhtiö toimii globaalissa markkinassa. - Olemme valmiita harkitsemaan Suomessa tapahtuvaa CLT-tuotantoa, jos markkina Suomessa kasvaa ja tuotannolle syntyy taloudellisia edellytyksiä, vastaa Suominen. - Vaikka CLT-rakentaminen Ilmanohjaimia puutavarakuivaukseen. Valmistettu paperikoneviirasta. Myynti, valmistus ja asennus. Viiramikko Oy Kojumäentie 6, 57710 Savonlinna Mikko Tenhunen puh...050 583 3595 Telefax...(015) 536 053 mikko.tenhunen@kolumbus.fi Puusepänliike Veli-Pekka Murtonen p. 040 528 0964 v-p.murtonen@wellux.fi Nostajantie 6, 50600 Mikkeli www.wellux.fi

20 YRITYSMAAILMA ALANSA AMMATTILAISET Omavesi hanke TARJOAA: Puolueetonta neuvontaa ja opastusta maaseudun jäte ja talousvesiasioissa Ilmaisen kartoituskäynnin kiinteistölläsi Tulemme myös kertomaan jätevesien käsittelystä tilaisuuksiin ja tapahtumiin Ota yhteyttä jätevesineuvojiin: Teemu Oittinen, p. 044 417 4688 / teemu.oittinen@savonlinna.fi Kaisa Helaakoski, p. 050 311 7135 / kaisa.helaakoski@mikkeli.fi Hanne Turunen, p. 044 417 4689 / hanne.turunen@savonlinna.fi Lisätietoa: www.savonlinna.fi > Omavesi hanke OMAVESI Oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio (75 %) sekä Etelä Savon kunnat (25 %). Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä Savon ELY keskus ja hanketta hallinnoi Savonlinnan kaupunki. TUHOLAISTORJUNNAN SUORITTAA DESINFEKTORI TOIVO E. TUOMAINEN 79180 Tuppurinmäki, Leppävirta Puh. 0400 570 863, (017) 547 313 tuppuri@tuppurinmaenkauppa.fi Sokeritoukat, kotisirkat, muurahaiset, russakat, hiiret jne... Sähköpolttokäymälä polttaa käymäläjätteen harmaaksi tuhkaksi hajuton helppo asentaa ei tarvitse vettä Kysy lisää: www.kakkala.f.kakkala.fi Puh. 046-810 4533 e-mail: info@kakkala.fi Perinteiset betonilattiatyöt & sirotepintaiset betonilattiat. Vanhojen betonilattioiden pinnoitukset. Auraskari Matti 040 703 4744 www.mb-lattiat.fi mb-lattiat@pp.inet.fi Tientaus 2, 55100 Imatra Fax (05) 436 6294 Puh.(05) 436 6293 Hellman Vesa 050 359 1619 www. ukonhauta.fi Suoritetaan betoni- ja tiilijätteen murskausta siirrettävällä kalustolla. SUOJAKOTELOITA vesijohtosaneerauksiin vesijohtosaneerauksiin kerros-, kerros-, rivirivija ja ok-taloihin ok-taloihin Suorakiinnitystekniikka, lähes Suorakiinnitystekniikka, pölytön asennus Asennuksen lähes pölytön nopeus, asennus ei poraamista Asennuksen Ei sisäilmapölyä nopeus, ei poraamista Muunneltavuus Ei sisäilmapölyä Kustannustehokas Muunneltavuus Kustannustehokas LVI-LIIKKEISTÄ Opintie 2 B, Putkitie 43300 3 Kannonkoski 0400 345 43300 745 Kannonkoski 040 5162 044 0400 345 745 040 5162 044 info@vmkotelot.fi info@vmkotelot.fi www.vmkotelot.fi EcoteKoti huolehtii sinunkin kotisi kunnosta ja energiatehokkuudesta KAIPAAKO KOTISI REMONTTIA? Isännöinti Energiatodistukset Tekniset tarkastukset ECOTEK ISÄNNÖINTI www.ecotek.fi puh 020 734 4730 YLI 10 VUODEN KOKEMUKSELLA huoneistoremontit märkätilat ja sauna talonrakentaminen Hyödynnä kotitalousvähennys! Ota yhteyttä - suunnitellaan yhdessä! Saneeraus ja Rakennus Peltsi Jukka Peltonen, p. 050 4109 757 saneeraus.peltsi@suomi24. www.saneerausjarakennuspeltsi. Saneeraus_rakennus_peltsi_a4.indd 1 17.7.2013 9.57